Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset



Samankaltaiset tiedostot
Lapin väestökysely: Muonion tuloksia Hätönen & Nordling 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Ensihoidon palvelutason toteutuma 1. ½/2015

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

MAAOMAISUUS Vuosittain:

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Lapin aluehallintovirasto

Tavoitteena turvallisuus

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Käsiteltävät muuttujat

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia?

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015

11 Lappi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Tausta tutkimukselle

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Terveyden edistäminen Kainuussa

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

Palveluverkon löydöksiä Lapin alueella

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala Wanha Walimo

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Tilinpäätös Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

Työttömien terveystarkastukset

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

MAANHANKINTA JA -MYYNTI

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

Lapin suunnitelmat Terve Lappi-hankkeen jatkolle. Ylilääkäri Markku Oinaala Helsinki

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

Transkriptio:

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin terveyden edistämis-, mielenterveys- ja päihdepäivät Rovaniemi, Lapin yliopisto, 4.-5.9.2013 8.9.2013 Hätönen & Nordling 1

Tutkimuksen tekijät Tutkimusryhmä Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö, THL Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija, THL Mikko Häikiö, HTM, Kehittämispäällikkö, Lapin sairaanhoitopiiri Markku Oinaala, ylilääkäri, Rovaniemen kaupunki Sanna Väyrynen, YTT, Professori (ma), Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yo Marjo Romakkaniemi, YTL, Yliopisto-opettaja (ma), Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yo Leena Asikainen, KM, Lehtori, Hyvinvointialat, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Heli Koivumaa-Honkanen, professori, Oulun yliopisto, Lapin sairaanhoitopiiri Kristiina Härkäpää, professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yo Rahoitus: Lapin sairaanhoitopiiri Lapin kulttuurirahasto 8.9.2013 Hätönen & Nordling 2

Mistä idea sai alkunsa? Mieli -suunnitelma Mielen Tuki hanke: Mielenterveys- ja päihdestrategiat Ehkäisevän ja edistävän näkökulman vahvistaminen Kuntien toive kuntakohtaisesta tiedosta Väestötason mielenterveyskyselyjä tehty jo muualla Halu saada tietoa myös positiivisen mielenterveyden näkökulmasta 8.9.2013 Hätönen & Nordling 3

Mihin tutkimuksella pyrittiin? Tuottamaan tietoa Lapin alueen väestön mielenterveydestä, mielenterveyteen yhteydessä olevista tekijöistä ja asennoitumisesta mielenterveyden häiriöihin. Haetaan vastausta mm. seuraaviin kysymyksiin: 1) Minkälaisia alueellisia eroja esiintyy Lapin alueen väestön mielenterveydessä? 2) Minkälaisia väestöryhmien välisiä eroja esiintyy Lapin alueen väestön mielenterveydessä? 8.9.2013 Hätönen & Nordling 4

Miten tutkimus toteutettiin? Lapin alueen 12 kuntaa (Enontekiö, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Sodankylä ja Utsjoki). 15 80 vuotiaat Ositettu otanta kunnittain yhteensä 8 200 henkilöä: alle 5000 asukkaan kunnista (8 kuntaa) 400 henkilöä yli 5000 asukkaan kunnista (3 kuntaa) 1000 henkilöä Rovaniemeltä 2000 henkilöä Postikysely syksyllä 2012 Lomake mukailtu aiemmin Pohjanmaalla ja Varsinais- Suomessa käytetystä lomakkeesta (Forsman ym. 2009) 8.9.2013 Hätönen & Nordling 5

Osallistumisaktiivisuus Vastausprosentti 33% (n=2717) Rovaniemi 33% (n=780) Itä-Lappi 31% (n=564) Tunturi-Lappi 37% (n=958) Pohjois-Lappi 24% (n=329) 8.9.2013 Hätönen & Nordling 6

Osallistujat Äidinkieli Suomi 96% (n=2580) Ruotsi 0,5% (n=13) Jokin saamen muoto 2,5% (n=66) Muu/ei ilmoitettu 1% (n=32) Avio- tai avoliitossa 67% (n=1805) Ammatillinen koulu tai enemmän 61% (n=1652) Työssä tai opiskelee 47% (n=1270) Keski-ikä 50 vuotta (15 81 vuotta, Kh 18) Naisia 49% (n=1272) 8.9.2013 Hätönen & Nordling 7

Minkälaisia alueellisia eroja esiintyy Lapin alueella? Eri alueiden väliset erot käsitellään alueellisissa tapaamisissa syksyn ja talven 2013-2014 aikana Tarkastelut: Kaupunkimainen ympäristö ja muut Eri Lapin alueet Rovaniemi Itä-Lappi Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Wikimedia Commons 8.9.2013 Hätönen & Nordling 8

Minkälaisia väestöryhmien välisiä eroja esiintyy Lapin alueen väestön mielenterveydessä? Väestöryhmien välisiin eroihin on tarpeen kiinnittää huomiota: Väestöryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa merkittäviä Kansanterveys kohenee tehokkaimmin, kun kiinnitetään huomiota niihin ryhmiin, joissa terveysongelmat ovat yleisimpiä Terveyseroja vähentämällä voidaan hillitä kustannuksia 8.9.2013 Hätönen & Nordling 9

Positiivinen mielenterveys Postiivinen mielenterveys voimavarana Ka Kh N Lappi 27,07 4,44 2491 UK 25,3 Väestöryhmien välillä eroja: Naisilla korkeampi kuin miehillä Yli 65 vuotiailla korkeampi kuin nuoremmilla Suuremmat pisteet ilmaisevat parempaa positiivista mielenterveyttä. Mittarista sai arvoja 7-35. 8.9.2013 Hätönen & Nordling 10

Luonnossa liikkumisen useus koulutustaustan mukaan (%) SWEMWBS, NHS Health Scotland, University of Warwick and University of Edinburgh 2006) 3.9.2012 8.9.2013 Hätönen & Nordling Esa Nordling 11 22

Terveydentila Terveydentila koetaan heikommaksi kuin Suomessa keskimäärin Heikoin Miehet Matala koulutustaso Yli 65 vuotiaat Eläkkeellä olevat Ka Kh n Lappi 78,48 16,83 2453 Suomi 79,42 8.9.2013 Hätönen & Nordling 12

Sairastavuus Lapissa samaa luokkaa kuin maassa keskimäärin Sairastavuusindeksi (THL) Kuvaa kuntien välisiä sairastavuuseroja mahdollisimman kattavasti sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen a) kuolleisuuden, b) työkyvyttömyyden, c) elämänlaadun vajeen ja d) terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta 31.01.2013 THL/Parikka 1/2013

Depressio (CIDI-SF) Yleisempää: Naisilla Alle 65 -vuotiailla 8.9.2013 Hätönen & Nordling 14

Alkoholin liikakäyttö Yleisempää Miehillä Alle 65 vuotiailla Keskitason koulutuksen tai vähemmän omaavilla 8.9.2013 Hätönen & Nordling 15

Peliriippuvuus Yleisempää miehillä 8.9.2013 Hätönen & Nordling 16

Avun hakeminen kun on ongelmia Vain osa ongelmista kärsivistä hakisi apua mielenterveyden ongelmiin Useammin apua ongelmiin hakevat: Naiset Alle 64 vuotiaat 8.9.2013 Hätönen & Nordling 17

Avun hakeminen 8.9.2013 Hätönen & Nordling 18

Asenteet 8.9.2013 Hätönen & Nordling 19

Asenteet alkoholiongelmia kohtaan 8.9.2013 Hätönen & Nordling 20

Asenteet masennusta kohtaan 8.9.2013 Hätönen & Nordling 21

Asenteet mielenterveysongelmia kohtaan 8.9.2013 Hätönen & Nordling 22

Asenteet yhteenvetoa Alkoholiongelmien häpeällisyys ja leimaavuus Terveydenhuollon henkilöstön ei uskota ottavan ongelmia vakavasti Masentuneen tulisi ottaa itseään niskasta kiinni Masennuslääkkeet aiheuttavat paljon sivuvaikutuksia Sairastuessa mielenterveyden ongelmaan voi menettää työpaikkansa Avohoitoon halutaan panostaa 8.9.2013 Hätönen & Nordling 23

Kulttuuri ja luonto 8.9.2013 Hätönen & Nordling 24

Kulttuuripalveluiden käyttö viimeksi kuluneen vuoden aikana sukupuolen mukaan (%) 8.9.2013 Hätönen & Nordling 25

Kulttuurialojen harrastaminen viimeksi kuluneen kuukauden aikana sukupuolen mukaan (%) 8.9.2013 Hätönen & Nordling 26

Luonnossa liikkuminen 8.9.2013 Hätönen & Nordling 27

Yhteenvetoa tuloksista Positiivinen mielenterveys voimavarana Kulttuuri tärkeä vapaa-ajan toiminta Terveydentila koetaan heikoksi Asenteet haasteena Avun hakemisen madaltaminen Osa ongelmista kärsivistä ei hae apua Perhe ja ystävät tärkeitä 8.9.2013 Hätönen & Nordling 28

Mitä tulokset voivat tarkoittaa käytännössä? Huomion kiinnittäminen hyvinvointiin väestöryhmien erityispiirteet huomioiden: Miehet Ikääntyneet Matalasti koulutetut Varhainen tunnistaminen Mielenterveyden luku- ja ensiaputaidot Asenteisiin vaikuttaminen 8.9.2013 Hätönen & Nordling 29

Työstäminen jatkuu 14.30 16.00 Ryhmätyösessiot: SESSIO2. : Mielen hyvinvointi väestökyselystä nousseet huolenaiheet 8.9.2013 Hätönen & Nordling 30

Tulosmuuttujat ja mittarit 1. Elämänhallinnan tunne (Pearlin Sense of Mastery, Perlin & Schooler 1978) 2. Kokemus sosiaalisesta tuesta (Oslo 3, Brevik & Dalgard 1996) 3. Psyykkinen toimintakyky (RAND-36, Hays ym. 1993; 3 kysymystä, Aalto ym. 1999) 4. Psyykkinen kuormittuneisuus (General Health Questionnaire, GHQ-12, Golberg & Hillier 1979) 5. Alkoholiongelma (CAGE, Ewing 1984) 6. Depressio, (CIDI-SF, Robins ym. 1988, Witchen ym. 1991, Kessler ym. 1998) 7. Sosiaalinen pääoma (Forsman ym. 2009) 8. Vastaajien asenteet ja tietämys mielenterveydestä (Forsman ym. 2009) 9. Positiivinen mielenterveys (SWEMWBS, NHS Health Scotland, U of Warwick and U of Edinburgh 2006) 10. Elämänlaatu (EQ-5D, VAS, EuroQol Group 1990) 11. Elämääntytyväisyys 8.9.2013 Hätönen & Nordling 31

Ryhmätyösessio 2 1) Asenteet ja niihin vaikuttaminen. Mitä hyötyä on asenteiden muuttumisesta? Asenne ja toiminta? Miten asenteisiin voidaan vaikuttaa vai voidaanko? Miten konkretisoituu? 8.9.2013 Hätönen & Nordling 32

2) Eri väestöryhmien tarpeisiin vastaaminen Mitä tarkoittaa käytännössä eri toimijoiden näkökulmasta? Ongelman kuvaus Mihin halutaan muutosta? Miten päästään tavoitetilaan? 8.9.2013 Hätönen & Nordling 33

3) Positiivinen mielenterveys voimavarana Miten positiivista mielenterveyttä voidaan edistää? Konkreettisia esimerkkejä 8.9.2013 Hätönen & Nordling 34