Varhaiskasvatusverkkoselvitys

Salon kaupunki Varhaiskasvatusverkkoselvitys Hyvinvointipalvelut, Lasten ja nuorten palvelualue 03.06.2014

1 Sisällysluettelo 1. Toimeksianto... 3 2. Työryhmän tavoitteet työskentelylle... 3 3. Varhaiskasvatus... 4 4. Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat... 4 4.1. Päivähoidon perustehtävä... 4 4.2. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen keskeinen lainsäädäntö... 5 4.3. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta... 8 4.4 Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset ja kuntatason linjaukset... 9 5. Alle kouluikäisten määrän kehitys Salossa vuosina 2013-2028 ja päivähoidon varautuminen... 9 5.1 Päivähoidon varautuminen...10 6. Varhaiskasvatus Salossa...17 6.1 Kunnallinen varhaiskasvatus...17 6.2 Päiväkotien tilajako...18 6.3 Yksityinen päivähoito...19 7. Kunnallisen varhaiskasvatuksen järjestämistapa Salossa...22 7.1. Aikaisemmat selvitykset...24 7.2. Nykyinen varhaiskasvatuksen järjestämistapa...25 7.3 Vuorohoito...27 7.4 Varhaiserityiskasvatus...28 7.5 Varhaiskasvatuksen pedagoginen tarkastelu...29 8 Työryhmän ehdotus varhaiskasvatuksen järjestämisestä...30 8.1 Esiopetuksen järjestäminen...31 8.2 Päivähoidon järjestäminen...32 8.2.1 Päiväkotihoito...32

2 8.2.2 Perhepäivähoito...32 8.3 Avoin varhaiskasvatus...33 8.4 Varhaiskasvatuksen organisaatio ja johtaminen...33 8.5 Muutosten pedagogiset vaikutukset...35 8.6 Muutosten taloudelliset vaikutukset...36 9 Varhaiskasvatuksen kustannusten muutos...37 9.1 Investoinnit...37 9.2 Muutosten toteuttamisaikataulu...37 10 Yhteenveto...39 Asian valmistelusta vastannut ohjausryhmä Asian valmistelusta vastannut virkamiestyöryhmä LIITTEET 1 Yhteenvetoa päiväkotiverkkoselvityksen kiinteistökatselmuksiin 2013 2 Päiväkotien kustannukset 2013, opiferus 3 Kustannusvertailu yksiköittäin 2012-2013 4 Päiväkotien hallinto Salon vertailukaupungeissa 5 Perniön lukio Päiväkodiksi 1krs. 6 Perniön lukio Päiväkodiksi 2krs.

3 1. Toimeksianto Salon kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaan liittyen valtuustoryhmien puheenjohtajien neuvottelussa 14.6.2013 päätettiin perustaa työryhmä valmistelemaan kokonaisvaltaista perusopetuksen palveluverkkoselvitystä. Tämän perusopetuksen kouluverkkotyön jatkumoksi opetuslautakunta nimesi kokouksessaan 19.11.2013 työryhmän valmistelemaan palveluverkkoselvitystä myös varhaiskasvatuksen osalta. Työryhmä koostui opetuslautakunnan jäsenistä ja viranhaltijoista. Tavoitteeksi työryhmälle asetettiin selvityksessään varhaiskasvatuksen palvelualueen toiminnan tehostaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen. Varhaiskasvatuksen palveluverkkotyöryhmän selvitys tulee olla valmiina vuoden 2014 huhtikuun loppuun mennessä. Kuten kouluverkkotyön osalta tässäkin selvityksessä tarkastellaan varhaiskasvatuksen palveluiden järjestämisen kokonaisuutta eri näkökulmista: tuotannon, palvelun käyttäjän sekä toimintaympäristössä tapahtuvien muutoksien näkökulmista. Palveluverkko tuotannon näkökulmasta käsittää osaavan henkilöstön saatavuuden, henkilöstö- ja toimitilakustannukset sekä muut palveluntuotannosta aiheutuvat kustannukset. Palvelu käyttäjän näkökulmasta sisältää palveluverkon fyysisen kattavuuden, palvelun laadun, laajuuden sekä saatavuuden. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset kuten asioinnissa tapahtuvat muutokset, korvaavat ja täydentävät palvelut sekä kaupungin eri alueilla ja niiden välillä tapahtuvat muutokset. 2. Työryhmän tavoitteet työskentelylle Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on varhaiskasvatuksen toiminnan tehostaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen eli laadukas, mutta myös taloudellisesti paras mahdollinen varhaiskasvatusverkko haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Tärkeänä tavoitteena on lisäksi turvallisten, terveellisten ja asiainmukaisten kasvuympäristöjen lisääminen päivähoitoon ja esiopetukseen. Tilojen oikea mitoitus sekä niiden monikäyttöisyys kuten myös tilojen muunneltavuus ovat työryhmän työskentelyn tavoitteena palveluverkon kehittämisessä. Tavoitteena on palveluverkon uudistaminen siten, että rakennetaan päivähoitoon suurempia hallinnollisia kokonaisuuksia. Palveluverkon tulee täyttää kestävän yhdyskunnan rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset, joka merkitsee tasa-arvoisia ja riittäviä palveluita koko Salon alueella sekä palvelujen liikenteellinen saavutettavuus.

4 3. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on pienten lasten kasvatuksellista vuorovaikutusta, joka toteutuu lapsen eri elämänpiireissä. Se on tavoitteellista ja suunniteltua toimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on merkittävä sija. Toiminnan tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista ja tasapainoista kehitystä kasvua sekä oppimista. Lapsen kasvatus vanhempien ja ammattikasvattajien yhteisenä tehtävänä edellyttää osapuolten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta. Varhaiskasvatuksen perustana on laaja-alainen ja monitieteellinen tutkimustieto sekä varhaiskasvatuksen menetelmien hallintaan pohjautuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatukseen sisältyy vuotta ennen perusopetusta tarjottava oppimisvalmiuksia kehittävä, suunnitelmalliseen opetukseen ja kasvatukseen perustuva esiopetus. Varhaiskasvatus ja siihen sisältyvä esiopetus yhdessä perusopetuksen kanssa muodostavat johdonmukaisesti etenevän yhtenäisen jatkumon lapsen kasvatuksessa ja opetuksessa. (Varhaiskasvatuksensuunnitelman perusteet 2005.) 4. Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat 4.1. Päivähoidon perustehtävä Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista, suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta. Tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus on yhteistoimintaa, jossa korostuu leikki. Varhaiskasvatuksen keskeisimpiä palvelumuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä erilaiset avoimet palvelut. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa. Verkostossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seurakunta. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Esiopetuksessa lapsen minäkuvaa vahvistetaan tarjoamalla hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen lasten ja aikuisten

5 kanssa. Lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät, ja hän omaksuu perustietoja, -taitoja ja valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Varhaiskasvatuksen perustehtävänä edellisten lisäksi: - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - Hyvinvointipalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää - Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen lapsiperheille siten, että lapsen on hyvä kasvaa, kehittyä ja oppia hyväksyvässä ja turvallisessa kasvuympäristössä. - Tarjota lapsille hoitoa, kasvatusta ja opetusta yhteistyössä (kasvatuskumppaneina) vanhempien kanssa Varhaiskasvatuksen arvot Salossa: Asiakaslähtöisyys Varhaiskasvatuksen toiminta on avointa ja palveluhenkistä. Perhe ja lapsi asiakkaana toiminnan keskipisteenä Yhteistyössä asiakkaan kanssa korostuu tasa-arvoisuus, kasvatuskumppanuus Rohkeus Rohkeus on ennakkoluulotonta ja positiivista asennetta työssä. Rohkeus tulee esille toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja jatkuvan kehittämisenä Oikeudenmukaisuus Varhaiskasvatuksen piirissä olevia perheitä kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Toiminta on avointa ja palveluhenkistä. Toimintamme perustuu varhaiskasvatusta ja päivähoitoa ohjaaviin lakeihin ja Salon kaupungin varhaiskasvatusta ja päivähoitoa ohjaaviin suunnitelmiin sekä asiakirjoihin. Vastuullisuus Kannamme vastuuta turvallisesta sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä oppimis- ja työympäristöstä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti 4.2. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen keskeinen lainsäädäntö

6 Varhaiskasvatusta ohjataan sekä valtakunnan tasolla että kuntatasolla. Valtakunnan tasolla varhaiskasvatusta ohjaavat lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait sekä asetukset, varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Laki lasten päivähoidosta Varhaiskasvatusta ja sen alaista päivähoitoa säätelevät useat eri lait sekä asetukset. Tärkein varhaiskasvatuksen toimintaa sekä järjestämistä koskeva laki on Laki lasten päivähoidosta (19.1.1973/36) Päivähoitolakiin sisältyvät säännökset mm. päivähoidon toimintamuodoista (päiväkotihoito, perhepäivähoito, leikkitoiminta, päivähoitotoiminta), yksityisestä päivähoidosta ja kunnan velvollisuudesta järjestää päivähoitoa. Lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka eivät vielä ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset. Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta tuli voimaan 1.1.2007 jossa säädetään erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuuden vahvistamisesta (4 a ). Vuoden 2013 alusta päivähoitolakia muutettiin siten, että vuoden 2013 alusta päivähoidon hallinto siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Varhaiskasvatuslaki on parhaillaan valmisteilla ja voimaantulon pitäisi toteutua 1.1.2015. Asetus lasten päivähoidosta Lakia lasten päivähoidosta on täydennetty asetuksella lasten päivähoidosta (16.3.1973/239). Asetus sisältää säännökset mm. päivähoitoon liittyvien hakemusten käsittelystä ja hakuajoista (2 ). Päivähoidon hoitoajoista on säädetty asetuksen 4 :ssä. Asetuksen 6 :ssä on säädetty hoito- ja kasvatushenkilökunnan ja lasten välisestä suhdeluvusta sekä hoito- ja kasvatushenkilökunnan kelpoisuusehdoista päiväkodissa. Asetuksen 8 koskee perhepäivähoitoa. Erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevia lapsia koskevat säännökset ovat asetuksen 2 :n 4 momentissa. Perusopetuslaki

7 Perusopetuslaissa säädetään pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna annettavasta esiopetuksesta, perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettavasta lisäopetuksesta, maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Jos tämän lain mukaista esiopetusta järjestetään lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 1 :n 2 tai 3 momentin tarkoittamassa päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan lisäksi, jollei tässä laissa tai sen nojalla asetuksella toisin säädetä, mitä lasten päivähoidosta annetussa laissa tai sen nojalla asetuksella säädetään. Perusopetuslaki määrittelee esiopetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen perusteet sekä kunnan velvollisuudesta järjestää esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna kunnassa asuville lapsille. Laki määrittelee lisäksi opetuksen laajuuden, sisällön, opetuskielen sekä tehostetun ja erityisen tuen antamisesta esioppilaalle. Opetushallitus on muuttanut 3.3.2014 esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Muutos koskee esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukua 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. Määräys edellyttää opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä opetussuunnitelmien muuttamista. Esiopetuksen järjestäjien tulee ottaa opetussuunnitelmat käyttöön 1.8.2014 alkaen. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon järjestämiseen vaikuttavia muita lakeja: Laki perusopetuslain muuttamisesta 24.6.2010 Perusopetusasetus 20.11.1998/852 Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710 Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta 28.1.2005 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 29.4.2005/272 Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 29.7.2005/608 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504

8 4.3. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta Kotihoidon tuki Kotihoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja (esim. sukulainen) tai yksityinen päivähoidon tuottaja (esim. yksityinen päiväkoti). Lasten kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä hoitolisä, johon vaikuttavat perheen tulot. Hoitorahaan eivät vaikuta perheen tulot. Vanhemmat voivat siis olla töissä tai esimerkiksi palkallisella vuosilomalla kotona ja saada hoitorahaa. Kotihoidon tuen kuntalisää on Salossa maksettu 31.3.2012 täysimääräisenä (200 ) saakka ja 1.4.2012 alkaen puolitettuna 31.3.2013 saakka. Salolisän maksaminen päättyi 1.4.2013 alkaen. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tuen edellytyksenä on, että lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa eikä hänelle ole varattu sieltä hoitopaikkaa. Osallistuminen kunnan järjestämään esiopetukseen vuotta ennen koulun alkua ei estä tuen saamista. Yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle kouluikäistä lasta hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Lasten yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä perheen tulojen perusteella hoitolisä. Molemmat maksetaan erikseen jokaisesta tukeen oikeuttavasta lapsesta. Salossa maksetaan yksityisen hoidon tukea kunnallisella lisällä korotettuna. Yksityisen hoidon tukea maksetaan (1.7.2013 alkaen) Salossa seuraavasti: Päiväkodeille ja ryhmäperhepäivähoitoon - 523 euroa kuukaudessa kokopäivähoidossa olevasta alle 3-vuotiaasta lapsesta - 384 euroa kuukaudessa kokopäivähoidossa olevasta yli 3-vuotiaasta lapsesta - 192 euroa kuukaudessa osapäivähoidossa olevasta yli 3-vuotiaasta lapsesta - 192 euroa kuukaudessa esiopetusta täydentävästä päivähoidosta Perhepäivähoitajalle ja työsuhteiselle - 233 euroa kuukaudessa kokopäivähoidossa olevasta alle 3-vuotiaasta lapsesta - 203 euroa kuukaudessa kokopäivähoidossa olevasta yli 3-vuotiaasta lapsesta

9 4.4 Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset ja kuntatason linjaukset Varhaiskasvatusta ohjataan lakien lisäksi sekä valtakunnan että kuntatason linjauksilla. Valtakunnalliset linjaukset sisältävät varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopistealueet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen sisältöä sekä laatua kuten myös kunnissa tapahtuvaa varhaiskasvatussuunnitelmien laadintaa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat puolestaan esiopetuksen sisältöä, laatua ja kuntien esiopetussuunnitelmien laadintaa. Kuntatasolla varhaiskasvatusta sääteleviä asiakirjoja ovat kunnan varhaiskasvatuksen linjaukset ja strategiat, Salon kaupungin varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma sekä kaupungin varhaiskasvatuksen laatutyön käsikirja. Lisäksi toimintaa varhaiskasvatuksessa ohjaavat kunkin varhaiskasvatusyksikön oma varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma. 5. Alle kouluikäisten määrän kehitys Salossa vuosina 2013-2028 ja päivähoidon varautuminen Alle kouluikäisten ja koulunsa aloittavien lasten määrän kehitys vuosina 2013-2028 tilastokeskuksen mukaan 2013 2018 Muutos edelliseen 2023 Muutos edelliseen 2028 Muutos edelliseen 0 578 557-21 544-13 531-13 1 596 572-24 559-13 547-12 2 594 584-10 571-13 558-13 3 655 590-65 576-14 563-13 4 591 596 +5 581-15 571-10 5 596 602 +6 586-16 576-10 6 641 614-27 595-19 583-12 7 614 609-5 602-7 591-11 Yhteensä 4865 4724 141 4614 110 4520 94 Vuoteen 2018 mennessä 0-3 vuotiaiden määrä laskee yhteensä 120 lapsella. Selvimmin vähenee 3 vuotiaiden määrän osuus vuoteen 2018 mennessä eli kaikkiaan 65 lapsella. 4-5 vuotiaiden määrä nousee hieman (11 lapsella) kun taas 6-7 vuotiaiden määrä laskee yhteensä 32 lapsella.

10 Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2023 mennessä 0-3 vuotiaiden määrä laskee 53 lapsella vuodesta 2018. Kun 4-5 vuotiaiden määrä vuoteen 2018 mennessä oli hieman nousussa, vuoteen 2023 mennessä määrä laskee 30 lapsella. 6-7 vuotiaiden määrä on edelleen laskussa (26 lapsella). Alle kouluikäisten lasten määrä kokonaisuudessaan laskee tilastokeskuksen arvion mukaan vuoteen 2018 mennessä 141 lapsella ja vuoteen 2028 mennessä yhteensä 345 lapsella. 5.1 Päivähoidon varautuminen Päivähoitopaikkoja päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on yhteensä noin 2680 ja lapsia päivähoidossa noin 2503 (huhtikuun 2014 tilaston mukaan). Päivähoitopaikkoja lukumääräisesti on siis tarpeeksi, mutta ne eivät aina kohdennu tarpeen mukaisesti eri alueille. Päivähoitotarpeen ennustaminen pitkällä aikavälillä on haasteellista, sillä elinkeinoelämän muutokset vaikuttavat merkittävästi päivähoitotarpeeseen. Kouluverkkotyöryhmän selvityksessä todettiin, että väestö keskittyy Salon keskustan ja Halikon alueille mutta myös Muurlaan, Perttelin taajamiin (Kaivolaan ja Hähkänälle) sekä Märyyn. Rakentaminen on keskittynyt myös näille alueille ja alueilla on vielä kaavavarantoa sekä kaavoitettavaa raakamaata. Rakentamista esiintyy jonkin verran myös Perniön, Suomusjärven, Teijon ja Särkisalon asemakaava-alueilla. Nämä alueet asettavat haasteita myös varhaiskasvatukselle. Päätös Rekijoen koulun sulkemisesta syksyllä 2015 ja oppilaiden siirtyminen muihin kouluihin (Pertteli, Kiikala, Suomusjärvi) saattaa vaikuttaa myös siihen, miltä suunnalta perheet hakevat lapselleen päivähoito- ja esiopetuspaikkaa. Koulun lakkauttaminen voi suunnata oppilaita perusopetukseen myös Somerolle, jolloin on myös mahdollista hakea päivähoito- ja esiopetuspaikkaa sieltä. Salon kaupungilla on ostopalvelusopimus Someron kaupungin kanssa varhaiskasvatuksen osalta ja Salosta ja tällä hetkellä yksi perhe käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen.

11 Salon keskustan alueella on toteutettu Mesikämmenen päiväkodin laajennus vuonna 2012, joka on osaltaan keskustan alueen laajentuneisiin päivähoitotarpeisiin. Perheiden hakiessa lapselleen päivähoitopaikkaa, heillä on mahdollisuus esittää 1 ja 2 toiveen lapsensa sijoittumisesta. Kevään 2014 tilaston mukaan syksyksi päivähoitoa tarvitsevat ja Perniöntien alueella Anisten päiväkotiin (1. toive) hakeneiden perheiden lapsista 14 lapselle osoitetaan hoitopaikka Piritan Sohvista, Mesikämmenestä tai Pahkavuoresta. Perniön Asemalle ja perhepäivähoitoon jää muutamia paikkoja vapaaksi. Turuntien alueella hoitopaikkoja tarvittaisiin lisää Märynummella, mutta toisaalta taas perhepäivähoidosta löytyy vapaita hoitopaikkoja. Helsingintien alueella Hähkänän päiväkotiin ei mahtunut viisi lasta, joiden vanhemmat hakivat lapsilleen päivähoitopaikan siirtoa. Lisäksi yhdelle uudelle hakijalle osoitettiin hoitopaikka muualta kuin Hähkänältä. Somerontien alueella Piritan ja Ollikkalan päiväkoteihin mahtuivat kaikki hakijat. Asemakadun päiväkotiin eivät kaikki alle 3 vuotiaat päivähoitoa hakeneet mahtuneet vaan kolme heistä sijoitettiin muihin yksiköihin. Kiskontien alueella Torikadun päiväkodissa on tilaa ja Mesikämmenen päiväkodissa muutama paikka vapaana. Pahkavuoren päiväkodissa on tilaa vielä ruotsinkielisen päivähoidon puolella. Muurlassa on vapaata neljä paikkaa ja perhepäivähoidossa kaksi paikkaa. Kiskossa on päivähoidossa ollut aiemmin tilaa ja yksi päiväkodin henkilökunnastakin on siirretty toiseen yksikköön, jossa henkilökuntaa on tarvittu enemmän. Tällä hetkellä Kiskossa on päiväkoti täynnä ja sinne tarvitaan lainassa muualla ollut työntekijä takaisin. Kaupungin keskustassa on kolme vapaata hoitopaikkaa perhepäivähoidossa. Perttelin alueella on vuoden 2015 suunnitelmissa ollut entisen Menninkäisen, nykyisen Kaivolan päiväkodin laajentaminen. Nykyiset tilat ovat kuitenkin hyvin epäkäytännölliset, joten ratkaisuna on pohdittu Inkereen monitoimitilojen muuttamista varhaiskasvatuksen käyttöön. Tämän ratkaisun myötä kuitenkin Perttelin alueen vuorohoito tulisi siirtää Salon keskustaan, koska monitoimitalon tilat eivät riitä vuorohoidon tarpeisiin. Mikäli vuorohoitoa halutaan edelleen tarjota Perttelin alueella, edellyttää se joko Inkereen tai Hähkänän päiväkodin laajentamista vähintään kahdella päivähoitoryhmällä. Vuorohoidon käytön seurantatilastossa ajalla 3.-16.9.2013 (s.24) Kaivolan varhaiskasvatusyksikössä lasten määrän keskiarvo on ollut illoissa 1-5,5 lasta. Syksyllä laajennetun päivähoidon tarve tulee kuitenkin olemaan 17 perheellä. Näistä perheistä 9 lapsella joko molempien vanhempien tai toisen vanhemman työpaikka on Salossa. Salon lisäksi laajennettua hoitoa Kaivolassa tarvitsevien lasten vanhemmat käyvät töissä Kiikalassa, Porissa, Espoossa, Sippolassa, Turussa ja Lohjalla. Työpaikkatietoja ei kuitenkaan ole kaikilta perheiltä, joiden lapsi tarvitsee syksyllä 2014 laajennettua päivähoitoa Kaivolassa.

12 Keskustan alueella Piritan päiväkoti vuorohoidon yksikkönä tarvitsee keskitetyt tilat, jolloin saataisiin paras mahdollinen synergiaetu. Halikon alueella Sinilinnun päiväkotia on mahdollista laajentaa kahdella lapsiryhmällä, mikäli tarvetta. Halikon alueen päivähoitotilanteeseen tuo kuitenkin helpotusta Pajulan perusopetusryhmien siirtyminen pois Isohärjänmäen päiväkodin tiloista, jolloin tilat saadaan 1.8.2014 varhaiskasvatuksen käyttöön. Vuokratiloissa olevan Nuppulan päivähoitoryhmän tarpeellisuutta tarkastellaan vuosittain. Kaupungin keskustan alueen avoin päiväkoti sijaitsee Annankadun kiinteistössä, joka on vuokrattu ulkopuoliselta toimijalta. Kiinteistöstä on vuokrattu tiloja kahdesta kerroksesta eli avoin päiväkoti sijoittuu yläkertaan ja perhekeskustoimintaa sekä varhaiskasvatuksen ylläpitämää kerhotoimintaa on kiinteistön alakerrassa. Avoimen päiväkodin tiloiksi on suunniteltu Asemapihan rakennusta, joka tällä hetkellä on siivoustoimen toimistotilana. Siivoustoimen tilojen suuruus on 120m2, joten avoin päiväkoti mahtuisi näihin tiloihin. Kerhotoiminta tulisi näin ollen vielä jäämään Annankadun vuokratilojen alakertaan yhteisiin tiloihin perhekeskustoiminnan kanssa. Toinen esitetty vaihtoehto avoimen päiväkodin tiloiksi on Anjalan koulun tyhjenevät tilat. Anjalan koulussa tilaa on kuitenkin noin 390m2 eli tilat ovat liian isot pelkästään avoimeen päiväkotitoimintaan. Märynummen päiväkodin laajentaminen vähintään kahdella lapsiryhmällä on ajankohtaista vuonna 2018, jolloin voidaan lakkauttaa yksikön epäkäytännöllinen filiaaliryhmä- Viikarit. Ikäluokasta päivähoidossa olevien lasten määrä Vuosi Alle 3-v. 3-5v. Esiopetuksessa 2012 37 % 73 % 96 % 2013 26,94 % 71,91 % 97,54 % 1/2014 30,56 % (483 lasta) 72,96 % (1325 lasta) 94,78 % (618 lasta)

13 Vuodesta 2012 vuoteen 2013 päivähoidossa olevien lasten määrä on ollut jonkin verran laskussa: alle 3 vuotiaiden määrä laski noin 10 %:lla, mutta 3-5- vuotiaiden määrä vain vajaalla 2 %:lla. Esiopetuksessa olleiden määrä sen sijaan nousi vuodesta 2012-2013 noin 1,5 %:lla. Päivähoidossa olevien alle kolmevuotiaiden lasten määrä nousi vuodesta 2013 alkuvuoteen 2014 mennessä 3,6 %:lla ja 3-5 vuotiaiden määrä noin 1 %:lla kun taas esiopetuksessa olevien lasten määrä laski alkuvuoteen 2014 mennessä lähes 3 %:lla.

14 Toimintayksikkö Ryhmien lukumäärä Paikkamäärä Täyttöaste Osaviikko hoito Lapsista esioppilaita toimintakaudella 2013-2014 Esioppilaita toimintakaudella 2014-2015 Anisten päiväkoti 6 126 99,29 25 43 29 Asemakadun päiväkoti 4 84 100,42 14 15 11 Hajalan päiväkoti 2 35 87,89 10 14 4 Hähkänän päiväkoti 3 63 104,76 16 17 19 Inkereen päiväkoti 3 63 93,41 11 21 16 Isohärjänmäen päiväkoti Kaivolan päiväkoti (laajennettu) 3 63 100,79 15 20 15 3 84 100,54 21 24 27 Kalliorinteen päiväkoti 1 21 137,86 10 5 7 Kiikalan päiväkoti 2 42 90,83 5 12 17 Kuusjoen päiväkoti 3 63 100,63 17 13 14 Kärävuoren päiväkoti 4 84 104,23 19 33 27 Meri-Halikon päiväkoti 2 35 94 10 13 14 Metsärinteen päiväkoti 5 105 104,73 24 24 30 Muurlan päiväkoti 4 84 105,36 16 31 23 Märynummen päiväkoti 3 63 102,86 16 27 26 Ollikkalan päiväkoti 8 133 93,93 13 40 42 Pahkavuoren päiväkoti 4 84 102,32 12 15 19 Palometsän päiväkoti 5 105 102,9 22 25 24 Paltan päiväkoti 2 42 103,21 6 11 8 Perniön Aseman päiväkoti Piritan päiväkoti (laajennettu) Puolukkapuiston päiväkoti 2 35 109,51 6 16 11 5 126 91,75 25 12 17 2 42 105,24 16 18 22

15 Päiväkoti Mesikämmen 9 189 105,61 39 35 32 Ryhmäpph Merituuli 1 12 96,67 5 0 0 Ryhmäpph Tähtöset 1 12 33,33 0 0 0 Päiväkoti Sinilintu (laajennettu) Suomusjärven päiväkoti (laajennettu) 3 77 97,53 24 16 15 2 42 105,38 10 17 17 Särkisalon päiväkoti 1 21 63,6 8 6 6 Toijan päiväkoti 2 42 93,33 6 18 11 Torikadun päiväkoti (ympärivuorokautinen) Tupuri-Anjalan päiväkoti Vuorilinna-Pesän päiväkoti 5 161 82,48 46 25 18 6 126 101,91 25 39 40 5 84 102,43 24 30 24 Paikkatilanne varhaiskasvatusyksiköissä on yleensä melko stabiili, ellei paikkamäärää lisätä fyysisiä tiloja suurentamalla tai palkkaamalla lisää kasvatusvastuullisia ryhmiin. Täyttöasteeseen vaikuttaa osaviikkohoidossa olevien lasten määrä yksikössä. Päivähoidossa olevien lasten määrän vaihtelu päiväkodeissa vuodesta 2013 vuoden vaihteeseen 2014 Toimintayksiköt lapsi lkm lapsi lkm lapsi lkm lapsi lkm lapsi lkm 300413 300913 311213 1/14 300414 Anisten päiväkoti 112 108 109 111 113 Asemakadun päiväkoti 74 70 73 76 77 Hajalan päiväkoti 31 27 27 30 30 Hähkänän päiväkoti 56 55 58 60 61 Inkereen päiväkoti 59 59 55 56 67 Isohärjänmäen päiväkoti 57 56 59 60 63 Kaivolan päiväkoti 78 72 74 78 77 Kalliorinteen päiväkoti 23 21 22 24 25 Kiikalan päiväkoti 37 35 36 36 37 Kuusjoen päiväkoti 55 47 48 52 55 Kärävuoren päiväkoti 80 75 79 82 83 Meri-Halikon päiväkoti 39 33 34 35 35 Metsärinteen päiväkoti 89 90 94 97 96

16 Muurlan päiväkoti 82 81 82 82 84 Märynummen päiväkoti 63 59 63 65 66 Ollikkalan päiväkoti 92 97 96 106 112 Pahkavuoren päiväkoti 96 72 77 79 80 Palometsän päiväkoti 99 96 91 92 93 Paltan päiväkoti 39 36 35 37 38 Perniön aseman päiväkoti 28 26 28 28 30 Piritan päiväkoti 101 89 95 94 99 Puolukkapuiston päiväkoti 45 46 47 46 50 Päiväkoti Mesikämmen 158 157 166 170 168 Päiväkoti Sinilintu 68 57 58 65 66 Ryhmäpph Merituuli 11 12 12 12 12 Ryhmäpph Tähtöset 6 5 6 6 6 Suomusjärven päiväkoti 43 41 44 45 51 Särkisalon päiväkoti 22 17 16 17 20 Toijan päiväkoti 45 39 38 40 41 Torikadun päiväkoti 106 106 106 111 118 Tupuri - Anjalan päiväkoti 121 114 118 121 123 Vuorilinna-Pesän päiväkoti 82 79 81 83 83 Lasten lukumäärä yksiköissä muuttuu vuosittain tai jopa useammin riippuen lasten iästä, lapsen tuen tarpeesta sekä maahanmuuttajalasten määristä. Vuoropäiväkodeissa lasten määrä vaihtelee myös suuresti, sillä varsinkin ympärivuorokautisessa varhaiskasvatusyksikössä kun lapset ovat hoidossa hyvin eri aikaan, lapsia on enemmän kuin mitä on määritelty paikkamäärä. Ryhmäperhepäiväkodissa ei kuitenkaan voi olla enempää kuin 12 lasta ja perhepäivähoidossa 4 lasta. Päiväkoti Mesikämmen laajennus toteutettiin vuonna 2012 ja Ollikkalan päiväkoti sai lisää tiloja vuonna 2013 Ollikkalan koulun kunnostuksen yhteydessä. Päivähoidon piirissä olevat lapset 3/2011 3/2012 3/2013 3/2014 4/2014 2540 2479 2419 2499 2503

17 6. Varhaiskasvatus Salossa 6.1 Kunnallinen varhaiskasvatus Perhepäivähoitajia Maaliskuu 2012/3 2013/3 2014/3 2014/4 Palvelussuhteet 114 101 97 97 Perhepäivähoitajia töissä 101 90 83 83 Lapsia hoitajalla hoidossa keskimäärin 3,72 3,73 3,97 3,98 Perhepäivähoitajien palvelussuhteiden määrä on vähentynyt eläkkeelle jäämisen seurauksena. Reunaalueilla perhepäivähoidon järjestäminen on ollut erityisen haasteellista. Toisaalta työssä oleville perhepäivähoitajille ei ole kaikille riittänyt lapsia, joten osa heistä toimii hoitoapulaisena päiväkodeissa. Toisaalta on alueita, joihin ei ole saatu riittävästi perhepäivähoitajia. Perhepäivähoidossa olevien lasten ja perhepäivähoitajien määrä alueittain Päivähoitoalue Lasten määrä Perhepäivähoitajia 300413 300913 311213 Helsingintie 71 58 56 14 Kiskontie 42 39 38 9 Perniöntie 40 41 44 11 Somerontie 62 51 55 16 Turuntie 121 120 118 33 Yhteensä 336 309 311 83

18 6.2 Päiväkotien tilajako Päiväkoti Sijainti Neliömäärä Anisten päiväkoti Mustamäenkadun kiinteistö 1035 m 2 ja Koulukadun kiinteistö (1 ryhmä) 121 m 2 Asemakadun päiväkoti 983 m 2 Hajalan päiväkoti Hajalan koulun kiinteistö Hähkänän päiväkoti 784 m 2 Inkereen päiväkoti + terv.talo 1020 m 2 Isohärjämäen päiväkoti 1035 m 2 Kaivolan päiväkoti Liipolantie (päätalo, 2 ryhmää)) 310 m 2 ja Turrintie (1 ryhmä) Kalliorinteen päiväkoti 231 m 2 Kiikalan päiväkoti 504 m 2 Kuusjoen päiväkoti 729 m 2 Kärävuoren päiväkoti 910 m 2 Meri-Halikon päiväkoti Samassa kiinteistössä ryhmäpph 623 m 2 Metsärinteen päiväkoti 866 m 2 Muurlan päiväkoti Takapellontie (2 ryhmää) ja Uotilantie (2 ryhmää) 465 m 2 Märynummen päiväkoti Välskärintie (päätalo) ja Ampujantie 455 m 2 (1 ryhmä) Ollikkalan päiväkoti Koulu ja päiväkoti yhdessä 1021 m 2 Pahkavuoren päiväkoti 1055 m 2 Palometsän päiväkoti 1121 m 2 Paltan päiväkoti Vuokratila (2 ryhmää) Perniön aseman päiväkoti (2 ryhmää) 365 m 2 Piritan päiväkoti Hämeentie, 659,4 m 2 Asemakatu (2 ryhmää) 193,8 m 2 Puolukkapuiston päiväkoti 571 m 2 Päiväkoti Mesikämmen Helsingintie 57:n rakennukset esiopetusryhmän tilat keskustan koululla 1905,5 m 2 Päiväkoti Sinilintu 649 m 2 Ryhmäpph Tähtöset Perniön lukion tiloissa Suomusjärven päiväkoti 711 m 2 Särkisalon päiväkoti 283 m 2 Toijan päiväkoti 342 m 2 Esikouluryhmä Toijan koulun tiloissa

19 Tupuri-Anjalan päiväkoti Tammenrinne ja Taimistonkatu 2637 m 2 Tupurin päiväkodin tiloissa avoimen päiväkodin toimintaa Vuorilinna-Pesän päiväkoti Lampolantie, Vuorilinnantie 329m 2 + xxx Avoin päiväkoti Annankatu 100 m 2 Päivähoidon ja perusopetuksen ja lukioiden rakennusten ylläpito- ja pääomakustannukset; toteutuma v. 2012, 2013 ja kustannusarvio v. 2014 Varhaiskasvatus TP 2012 TP 2013 TA 2014 toimitilavuokrat 1 898 903 2 108 453 2 035 058 sis. ulkoiset 165 455 149 165 167 300 sis. poistot 830 679 798 729 799 000 ylläpitokustannukset 902 769 1 160 559 1 068 758 6.3 Yksityinen päivähoito Yksityistä päivähoitoa Salossa tarjoavat Montessori päiväkoti Aurinkoleijona ja yksityiset perhepäivähoitajat. Montessori päiväkoti Aurinkoleijona tarjoaa montessori -painotteista kokopäivähoitoa 3-7 vuotiaille lapsille Halikossa ja Salon keskustassa. Halikon yksikkö on 21-paikkainen ja Salon keskustan yksikkö 42- paikkainen. Yksityisen päiväkodin valvonnasta kunnassa on vastannut Asemakadun varhaiskasvatusyksikön johtaja. Montessori-päiväkoti on toivonut yhteistyötä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten päivähoidossa esimerkiksi konsultoivan erityislastentarhanopettaja-palvelun tarjoamisella. Salossa ei kuitenkaan ole resurssia tarjota palvelua yksityiselle päivähoidolle tällä hetkellä, joten harkintaan tulee ottaa maksukertoimen käyttöönotto yksityisen hoidon tuessa (esim. 1,5 kertainen maksu), jotta yksityisen päivähoidon on mahdollisuus hankkia erityispalveluita ostopalveluna tuen tarpeessa oleville lapsille. Yhteistyön tiivistäminen kunnallisen ja yksityisen palvelun välillä on suunnitelmissa. Yksityisiä perhepäivähoitajia kaupungissa on tällä hetkellä 19. Yksityisen perhepäivähoidon valvonta on kuulunut Sinilinnun varhaiskasvatusyksikön johtajalle.