FCG Finnish Consulting Group Oy KITTILÄN KUNTA LEVIN KESÄILME

FCG Finnish Consulting Group Oy KITTILÄN KUNTA LEVIN KESÄILME 20.1.2010

FCG Finnish Consulting Group Oy suunnitelmaselostus I

FCG Finnish Consulting Group Oy suunnitelmaselostus II SISÄLLYSLUETTELO ALUKSI... 1 1 TYÖN TAVOITTEET JA TARKASTELUTAPA... 2 1.1 Tavoitteet... 2 1.2 Lähtökohdat... 2 1.2.1 Vahvuudet... 2 1.2.2 Kehittämiskohdat... 2 1.2.3 Paikallisuus ja kulttuurihistorialliset erityispiirteet... 4 2 KEHITTÄMISKOHTEET... 5 2.1 Keskusta ja sen yhteys Levin rinteeseen... 5 2.2 Tunturijärvi vesi osana Levin maisemaa... 6 2.3 Levin kiertoliittymä ja saapuminen keskustaan... 7 2.4 Saapuminen keskustaan Immeljärven rantatie... 7 2.5 Ympärystien liittymä... 8 2.6 Levin portti... 8 3 SUUNNITELMA...10 3.1 Keskusta lähiympäristöineen...10 3.1.1 Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen...10 3.1.2 Kiinteistöjen pihat...19 3.1.3 Esteettömyys...22 3.1.4 Paikallisuus...22 3.2 Levin kiertoliittymän ympäristö...23 3.2.1 Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen...23 3.3 Saapuminen keskustaan, kantatie Immeljärven kohdalla...26 3.3.1 Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen...26 3.3.2 Paikallisuus...26 3.4 Ympärystien liittymä...28 3.4.1 Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen...28 3.5 Levin portti...29 3.5.1 Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen...29 3.6 Kalusteet ja varusteet...29 3.7 Valaistus...29 Valaistuksesta on laadittu oma erillinen selostuksensa....29 3.8 Opastus ja mainonta...29 3.9 Taide osana kyläkuvaa...29 4 HOITO JA KUNNOSSAPITO...30 5 KUSTANNUKSET...30 6 JATKOTOIMENPITEET...33 LÄHTEET...34 LIITTEET...35

FCG Oy Suunnitelmaselostus 1 (35) KITTILÄN KUNTA LEVIN KESÄILME ALUKSI Tämä suunnitelmaraportti on laadittu Levin kyläkuvan kehittäminen kilpailueduksi (LKKK) hankkeen toimeksiannon puitteissa. Hankkeen tavoitteena on edistää hiihtokeskuksen kehittymistä ympärivuotiseksi vapaaajankeskukseksi, jossa erityistä huomiota on kiinnitetty lumettoman ajan kyläkuvaan. Työ pitää sisällään yleissuunnitelman Leville laadituista suosituksista, ohjeista ja toimenpiteistä, jotka tukevat LKKK hankkeen tavoitteita. Suunnittelutyössä on erityisesti kiinnitetty huomiota Tunturijärveen, Levihotellin kylpylän viereiseen lampeen, Levin porttiin, sekä etelärinteen liittymän liikenteenjakajaan ja Levin keskustan liikenneympyrään. LKKK -hankkeen toteuttaa yhteistyössä Levin Matkailu Oy:n ja Levin alueen isoimpien yritysten kanssa. Hanke toteutetaan aikavälillä 04/2009 08/2010, ja se saa rahoitusta Pohjois-Suomen EAKR - toimenpideohjelmasta. Rahoituksen osalta vastuuviranomaisena toimii Lapin liitto. Hanketta ja sen puitteissa tehtäviä suunnittelutöitä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Katja Kaunismaa, projektipäällikkö / Kideve Elinkeinopalvelut Seppo Maula, kunnanjohtaja Katariina Kinnunen, elinkeinojohtaja / Kideve Elinkeinopalvelut Jari Kinnunen, tiemestari Jaana Uusitalo, hortonomi Carita Lallukka, ympäristösihteeri Jonna Vinberg-Laaksonen, rakennustarkastaja Ari Aspia, toimitusjohtaja Hotelli Levitunturi Oy Jouni Palosaari, toimitusjohtaja Oy Levi Ski Resort Ltd Päivikki Palosaari, toimitusjohtaja Hotelli Hullu Poro Oy Jussi Töyrylä, toimitusjohtaja Levin Matkailu Oy Suunnittelutyö on laadittu FCG Oy:ssä, jossa työstä on vastannut insinööri Pirkka Hartikainen. Lisäksi suunnitteluryhmään ovat kuuluneet mais.arkkit. Taina Tuominen, mais.arkkit. Maria Haikala, hortonomi Mari Lampinen ja mais. ark. yo Miina Ant-Wuorinen.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 2 (35) 1 TYÖN TAVOITTEET JA TARKASTELUTAPA 1.1 Tavoitteet 1.2 Lähtökohdat 1.2.1 Vahvuudet 1.2.2 Kehittämiskohdat Työn tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja erityisesti lumettoman ajan ilmeen kehittämiseen Levin keskustan alueella sekä liikenteen solmukohdissa. Tämän työn kautta on tarkoitus kehittää ympäristön viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta ja sitä kautta pyrkiä vahvistamaan matkailukohteen identiteettiä ympärivuotisena lappilaisena matkailu- ja elämyskeskuksena. Työn tarkoitus on myös yhdistää eri alueen osia toisiinsa sekä ympäröivään luontoon. Työ on tehty kirjallisuuden, kuva- ja karttamateriaalin, sekä maastokäyntien pohjalta yhteistyössä Kittilän kunnan edustajien ja alueen yrittäjien kanssa. Lapin luonto, siihen liittyvä karuus, tunturit ja järvet luovat ainutlaatuiset puitteet. Lisäksi vuodenaikojen vaihtelu ja sääilmiöt kuten revontulet, runsas lumi ja syksyn ruska ovat osa luonnon vetovoimaa. Maisema ja luonto ovat keskeiset vetovoimatekijät alueen matkailua ajatellen. Kasvillisuuden suhteen on kaikkien siihen vaikuttavien toimenpiteiden yhteydessä syytä muistaa pohjoisen lyhyt kasvukausi ja sen myötä kasvillisuuden hidas uusiutuminen. Rakennetulla alueella jäljellä oleva metsä on suurimmaksi osaksi karua kangasmetsää, jossa aluskasvillisuus on matalaa ja koostuu pääasiassa varvuista. Mökkikylien alueella pihojen rakentamisessa on pääsääntöisesti suosittu varvikkoa, jolloin metsäinen ilme on pystytty säilyttämään suhteellisen tiiviistikin rakennetuilla alueilla. Levin keskustan tarjoamat palvelut ovat erityisesti talvisaikaan varsin hyvät ja matkailun kannalta painopiste onkin aina ollut talvi-ajassa. Kevyen liikenteen verkko Levillä on varsin kattava sekä talvea että kesää ajatellen. Valaistuksen osalta vahvuus on pitkä pimeä kausi, joka luo mahdollisuudet valaistuksen moninaiselle hyödyntämiselle kyläkuvan elävöittäjänä. Helposti valaistusilmeeltään muunneltavat valaistusratkaisut ovat kylläkin investointihinnaltaan kalliita. Haastetta tuovat myös kylmät olosuhteet, suuri lumen määrä ja rinteistä hohtava suuri hajavalon määrä. Varsinkin pilvisellä säällä, pimeyttä ei hajavalon vuoksi saavuteta, vaikka se jossain kohteissa olisikin toivottavaa. Levin keskustan saavutettavuus on erinomainen, lentokentältä on Leville matkaa vain 12 km. Kantatietä 79 saavuttaessa Levin ydinkeskustan kohdalla, keskustan sijainti ei avaudu kovin selkeästi siitäkin huolimatta että keskustan suuntaan on melko suora näköyhteys.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 3 (35) Keskustan pääkatu, Hissitie ei nykyisellään vastaa kunnolla mielikuvaa Levin ydinkeskustan pääkadusta. Hissitien katualue on erityisesti eturinteiden kohdalla avoin leveä tila, jossa katuympäristö levenee hahmottamattomaksi. Erityisesti keskustan alueella raja yksityisen ja julkisen välillä näkyy kyläkuvassa selvästi rakentamisen tason muutoksena. Levin keskustan tuntumassa on vettä; Immeljärvi tunturien välissä ja Tunturijärvi Levin etelärinteen edustalla. Vesi jää kuitenkin elementtinä syrjään, eikä sen olemassa oloa ole hyödynnetty. Levin etelärinne avautuu ydinkeskustan suuntaan. Tunturi on aivan keskustan tuntumassa, mutta sen läsnäolo toimii ainoastaan talvikäyttöä ajatellen. Rakentamisen myötä metsä ja tunne luonnon läheisyydestä ovat paikoin lähes kadonneet ja keskustan tuntumassa jäljellä olevat pienet metsälämpäreet näyttävät huonovointisilta. Metsän reunaa ei ole. Lyhyt kasvukausi ja ankarat olosuhteet tekevät metsäkasvillisuuden kehittämisestä suhteellisen pitkän prosessin. Ydinkeskustassa on välillä runsaasti luvattomia tilapäisiä mainostauluja ja kylttejä, jotka osaltaan rumentavat taajamakuvaa. Keskustassa on lukuisia kahvioita ja ravintoloita, joiden terassit elävöittävät katumiljöötä. Terassien rooli osana katualueen ilmettä on tärkeä kehittämiskohta erityisesti kesäaikaan. Yläkuvissa erilaisia tapoja rajata terassia Levillä nykyisin. Kesäilmeen kehittämistä ohjaavat osaltaan alueen talvikäyttöön liittyvät kesäkäyttöä rajoittavat tekijät, kuten latuyhteydet ja laskettelurinteet, sekä jouluun liittyvät tapahtumat ja aiheet. Tärkeimpiä valaistuksen kehittämistarpeita katualueilla ovat tulevaisuudessa Hissitien valaistuksen korostaminen pääkatuna ja tietyllä aikavälillä myös vanhan Cupola -valaistuksen saneeraus muilla alueilla. Tulevissa rakennushankkeissa tulisi tiivistää edelleen yhteistyötä kiinteistöjen ja kunnan alueiden valaistussuunnittelussa, jotta päällekkäisiä valaistusratkaisuja vältettäisiin (vrt. näyttävä julkisivuvalaistus-katuvalaistus). Valomainonnassa tulisi siirtyä kotelomainoksista irtokirjainmainoksiin, jolla pyritään minimoimaan hallitsemattoman hajavalon määrää.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 4 (35) 1.2.3 Paikallisuus ja kulttuurihistorialliset erityispiirteet Ihmisen toiminta on vuosisatojen kuluessa jättänyt maisemaan jälkiä, jotka antavat alueelle syvyyttä ja kerroksellisuutta. Levillä näitä jälkiä voidaan seurata aina kivikaudelle saakka. Esihistoriasta kertovia jälkiä, jotka Levillä ovat pääasiassa yksittäisiä muinaismuistoja (mm. asuin- ja hautapaikat), on löydetty mm. aivan Levin keskustasta. Ne ovat oleellinen osa lappilaista kulttuuriperintöä. Ne ovat kuitenkin maastossa varsin vaikeasti havaittavissa ilman erillistä aiheeseen liittyvää opastusta. Muinaisilla saamelaisilla oli palvospaikkoja, joita he kutsuivat pyhiksi paikoiksi. Palvoskiviä nimitettiin seidoiksi seita saattoi olla esim. muodoltaan tai väritykseltään erikoinen kivenlohkare tai kallioseinämä. Levin keskustan tuntumasta ei virallisesti tunneta seitoja tai palvospaikkoja. Pyhiin paikkoihin liittyy paljon tarinoita ja nimistöä, jotka elävät edelleen. Sirkka, muinaisten saamelaisten jumalille pyhittämä laakso levittäytyy Levitunturin juurelle. Sirkan kylä sijoittuu aivan Levin keskustan kupeeseen. Levija Kätkätunturien väliin jäävä kapea Immeljärvi on saamelaisten pyhä järvi. Suomeksi Immeljärvi tarkoittaa Jumalan järveä. Leviltä löytyy myös jälkiä liittyen erilaisiin elinkeinoihin, kuten: Tervanpolttoon käytettyjä tervahautoja ja savottakulttuurista kertovia vanhojen pihapiirien jäänteitä. Poronhoitoon liittyviä jälkiä, kuten vanhoja poroerotuspaikkoja. Jäänteitä vanhan ajan rehutaloudesta esim. latojen muodossa. Sirkan kaivos, josta on louhittu kultaa. Kullan lisäksi Sirkassa on kupari-, nikkeli-, koboltti- ja hopeaesiintymät. Paikallisuus ja kulttuurihistoria ovat voimakkaan rakentamisen myötä heikentyneet ja osittain hävinneet maisema- ja kyläkuvassa vaikeasti havaittaviksi. Ne ovat kuitenkin keskeisiä seikkoja alueen omaleimaisuudesta puhuttaessa. Paikallisen kulttuuri on myös vahva vetovoimatekijä matkailua ajatellen. 12 Poronhoitoon ja heinäntekoon liittyvää kulttuuria Levin alueella. (kuvat TT) 1 Bergman 1999, Arctic Idea Oy 2004, Suunnittelukeskus Oy 2006

FCG Oy Suunnitelmaselostus 5 (35) 2 KEHITTÄMISKOHTEET Levin kesäilmeen kehittämiseksi on valittu keskusta-alueen lisäksi kolme muuta tärkeäksi koettua osa-aluetta, joiden kehittäminen vaikuttaa merkittävästi kokonaisuuteen ja alueella liikkumisen helppouteen. Levin alueen kehittämisen painopisteet liittyvät keskustaan saapumiseen ja ydinkeskustan lähiympäristöön (kartta yllä). 2.1 Keskusta ja sen yhteys Levin rinteeseen Levin keskustan keskusaukiolta ja kävelykadulta on suora näköyhteys etelärinteeseen. Näkymä keskustasta on vaikuttava, vaikkakin tunturin rinteen kesäilme on melko ankea. Erityistä maisemanhoitoa rinteillä ei tehdä. Rinnettä reunustavat metsät on leikattu suoraviivaisesti palvelemaan laskettelua - maisemakokonaisuutta ei tässä yhteydessä ole mietitty esteettiseltä kannalta lainkaan.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 6 (35) Levin eturinne näkyy keskusaukiolle. (kuva TT) 2.2 Tunturijärvi vesi osana Levin maisemaa Tunturijärvi tuo vesielementin osaksi Levin keskustan maisemaa. Veden olemassaoloa ei nykyisellään ole juuri hyödynnetty sen enempää esteettisessä mielessä kuin osana virkistysympäristöäkään. Nykyisin pysäköintikentät levittäytyvät lammen ympäristöön ja pääkadun varrelle muodostaen laajoja sorakenttiä. Sorakentät ovat kesäaikaan suurimmaksi osaksi tyhjillään. Lammen Zeropointin puoleista rantaa on hiukan viimeistelty ja sen viereen on rakennettu esiintymislava, jota käytetään tällä hetkellä pääasiassa vain talvisin. Tunturijärvi levittäytyy Levin eturinteiden ja ydinkeskustan väliin.(kuvat TT)

FCG Oy Suunnitelmaselostus 7 (35) 2.3 Levin kiertoliittymä ja saapuminen keskustaan Levin kiertoliittymän ympäristössä suurin osa puustosta on kaadettu, minkä johdosta alue on avoin ja kevyen liikenteen ympäristö avara. Kiertoliittymästä päästään pääkadulle. Keskusta ja Levitunturin eturinne näkyvät kiertoliittymään. Kiertoliittymän lähiympäristö on avoin ja keskiaiheena liittymää koristaa aikoinaan suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta tehty RIST-teos. (kuvat TT) Hissitie Levihotellin ja kirkon kohdalla. (kuvat TT) 2.4 Saapuminen keskustaan Immeljärven rantatie Saapuminen Levin keskustaan tapahtuu komeasti Levitunturin ja Kätkätunturin välistä Immeljärven rantaan rakennettua vanhaa tielinjausta pitkin, joka on ehkäpä maisemallisesti alueen hienoin paikka. Rannan kasvillisuus on vuosien mittaan vahvistunut ja kesäisin se peittää suuren osan näkymästä kohti Immeljärveä ja Kätkätunturia. Levähdyspaikat ovat tavallisia tielevennyksiä, eivätkä ne houkuttele pysähtymään. Rantaan ei päätieltä ole pääsyä lainkaan.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 8 (35) 2.5 Ympärystien liittymä Immeljärven rannassa tie myötäilee kauniisti maastoa ja sen varrelta avautuvat näkymät Kätkätunturin metsäisille rinteille ja Immeljärvelle. (kuvat TT) Kantatien 79 ja Levin Ympärystien (mt 9555) liittymä ei nykyisellään erotu muista pienemmistä liittymistä lainkaan, vaikka se merkitykseltään on alueen tärkeimpiä liittymiä. Ympärystien liittymä sijoittuu välittömästi Levin Portin jälkeen ja on ensimmäinen taajamamainen liittymäalue Leville saavutettaessa. Toisaalta liittymä sijoittuu metsämäiseen maisemaan ja tiemaisemaan eikä lähistöllä ole muuta rakentamista tai maankäyttöä. 2.6 Levin portti Ympärystien liittymä kantatiellä 79 Kittilän suunnalta katsottuna. (kuva PH) Levin portti on ensimmäinen merkki Levistä ja Leville saapumisesta. Levin portti toimii hiihto- ja moottorikelkkareittien ylikulkusiltana ja samalla se toimii konkreettisesti porttina Leville. Levin portti sijoittuu kantatielle 79 kallioleikkauksen kohdalle valaisemattomalle tieosuudelle. Silta on valaistu näyttävästi.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 9 (35) Levin portti sijoittuu karuun luonnonmaisemaan ja sen alitse näkyy Levitunturi. (kuva TT)

FCG Oy Suunnitelmaselostus 10 (35) 3 SUUNNITELMA 3.1 Keskusta lähiympäristöineen Keskusta lähiympäristöineen pitää sisällään Levikeskuksen lisäksi siihen kiinteästi liittyvät muut alueen osat: kiertoliittymän ympäristön, pääkadun, tunturijärven ja Levin eturinteen ympäristöineen. Levin keskustorilta on visuaalinen yhteys eturinteeseen. Pääkatu sijoittuu Levitunturin ja keskustan väliin sen tulisi olla yhdistävä eikä erottava tekijä. Hissitien poikki keskustasta johtava poikittainen yhteys on erittäin tärkeä myös fyysisesti. Tälle akselille sijoittuvat suuren suosion saavuttanut joulutori, Zeropoint- liikerakennus ja eturinteen hissien ala-asemat. 3.1.1 Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Keskustan ja eturinteen välillä on jo nykyisellään visuaalinen yhteys. Visuaalista yhteyttä vahvistetaan parantamalla fyysistä yhteyttä erityisesti kevyen liikenteen näkökulmasta. Jalankulku ohjataan keskustan kohdalla Hissitien yli korotetun suojatien kautta. Korotettu yhteys päällystetään samalla materiaalilla kuin sen kivetyt jatkeet, mikä korostaa kevyen liikenteen merkitystä keskustassa ja hidastaa ajoneuvoliikennettä Hissitiellä. Pintamateriaalit, niiden väritys ja kuviot ovat osa katukuvaa. Luonnonkiveä tulisi käyttää keskusta-alueella mahdollisuuksien mukaan pinnoitteena ja erilaisissa verhoiluissa kivettäviksi tarkoitetuilla alueilla ainakin pinnoitteen osana, reunakivissä, sekä joissakin kalusteissa tai niiden osissa. Luonnonkiveä pyritään käyttämään pääasiassa lohkopintaisena, jolloin kiven luonne tulee paremmin esiin. Luonnonkivessä suositaan alueen tyypillisiä kivilaatuja, kuten paikallista graniittia, liusketta ja rakkaa. Myös kiven värissä suositaan paikallisia sävyjä. Jalankululle tarkoitettujen pintojen tulee täyttää esteettömyyden vaatimukset. Sen sijaan välikaistat ja kapeat välialueet voidaan päällystää esim. luonnonkivilohkareilla. Pohjatyö tulee tällöin tehdä huolellisesti; pohjamaan päälle levitetään suodatinkangas ja tämän päälle murskepatja. Varsinainen päällystekerros tehdään murskepatjan päälle järjestettynä kerroksena. Kivien kokoluokka määritellään ennakkoon, jotta lohkareverhouksesta tulee samanaikaisesti luonnollisen ja huolitellun näköinen. Kiviaines voi olla väriltään sekaväristä, jolloin mikään väri ei tule erityisen vahvasti esiin tai yksiväristä niin, että samoilla alueilla käytetään yhtä kiven väriä. Yksiväriset kiviainekset erottuvat selkeästi toisistaan, joten esim. yhtenäiseksi miellettävä alueen osa on syytä päällystää samalla värillä huomioon ottamatta mahdollisia omistusrajoja.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 11 (35) Levin keskustassa pääasiallinen kävelyalueen pinnoite on betonikiveys. Luonnonkivellä voidaan elävöittää betonikiveystä. (kuvat TT) Lohkareverhous tuo mieleen tunturien rakkakiven. Suurina pintoina voidaan käyttää epäjärjestyksessä olevaa kiviainesta, mutta kapeissa kaistaleissa järjestetty yläpinta näyttää siistimmiltä. Rakennusten näkyviin tarkoitetut sokkelit eivät saa peittyä. Järjestetty lohkarepinta voidaan asentaa maakosteaan betoniin, jolloin se on huolettomampi kunnossapitoa ajatellen. (kuvat TT) Julkisen ja yksityisen tilan liittyminen toisiinsa tehdään mahdollisimman saumattomasti niin, että rajapinta ei erotu kyläkuvassa. Sama rakentamisen taso tulee jatkua kautta linjan. Yleisilmeestä, materiaali- ja kasvilajivalinnoista tulee neuvotella suunnitteluvaiheessa niin, että pystytään luomaan keskustasta yhtenäinen kokonaisuus. Keskustan kahvila- ja ravintolaterassit elävöittävät katumiljöötä silloin, kun ne ovat selkeästi osa sitä, ilman yhteyden estävää aitausta. Erityisesti kävelykadulla terassilta tulee olla sekä visuaalinen että fyysinen yhteys ympäröivään maailmaan ja toisinpäin. Terassit ovat luvanvaraisia ja ne tulee nykysäännösten mukaisesti erottaa varsinaisesta jalankululle tarkoitetusta alueesta, mikäli ravintolassa on alkoholijuomien myyntiä. Terassin aitaus-/ rajaustapa on osa alueen katukuvaa, minkä vuoksi sen tulee tyylillisesti sopia miljööseen. Rajaus voidaan tehdä istutusastioilla, kookkailla kukkaruukuilla, liikuteltavilla pollareilla (haluttaessa esim. kevyt ketju- tai naru välissä) tai hyödyntäen paikallista taidekäsityötä esim. pajutöiden muodossa. Mikäli terassi halutaan aidata kokonaan, hyvä aitatyyppi on teräs- tai puurakenteinen kevyt malli, jonka värityksessä on otettu huomioon ympäristön muut rakenteet. Terassikautta voidaan pidentää läpi talvenkin hyvällä varustuksella; istuimet voidaan

FCG Oy Suunnitelmaselostus 12 (35) peittää esim. porontaljalla ja tarjota halukkaille vilttejä lämmikkeeksi. Terassille tulee olla esteetön pääsy. Terassi voidaan rajata katualueesta esim. istutusastioilla. Tavoitteena on, että näköyhteys säilyisi terassilta kadulle. (kuva TT) Hissitien (pääkatu) ilmettä kehitetään nykyistä jalankulkijaystävällisemmäksi. Katumaista ilmettä tukevat yhtenäiset ja korkeatasoiset pintamateriaalit, sekä kevyen liikenteen mittakaavan korostaminen kalusteiden, varusteiden ja viherrakentamisen keinoilla. Samoilla keinoilla saadaan alennettua kadun ajonopeuksia. Hissitien katualue rajataan eturinteen ja Tunturilammen alueesta runkopuiden ja lipputankojen tai viirien muodostamalla visuaalisella esteellä. Tällöin Hissitien katuympäristö muodostuu suljetummaksi ja aukea, hahmottamaton tila jäsentyy. Leikatun nurmikon määrä minimoidaan rakennetussa katuympäristössä, sillä se ei luonteeltaan tue mielikuvaa Lapin maisemasta. Kuvat yllä: pienet katualueen saarekkeet on syytä päällystää kivellä, koska pienialaiset istutetut alueet ovat hankalasti hoidettavia ja niissä kasvualusta jää turhan vähäiseksi kasvillisuuden menestymistä ajatellen. Graniittireunakivi kestäisi kunnossapitoa betonikiveä paremmin. (kuvat TT)

FCG Oy Suunnitelmaselostus 13 (35) Hissitien leveimmällä keskisaarekkeella on mahdollista kiveyksen lisäksi käyttää esim. matalia varpumaisia pensasistutuksia tai kesäkukkia korostamassa keskustan pääkadun suuntaa. Keskusta-alueella entinen metsän pohja on monin paikoin erittäin kulunut sekä alueella liikkuvien tallaamisen että todennäköisesti myös lähellä käynnissä olleiden työmaiden kulutuksen seurauksena. Varvikko on parhaimmillaan helppohoitoinen, luonteva ja kaunis tämäntyyppisellä alueella. Paikkaustyötä on syytä tehdä ainakin jalankulkualueiden reunoilla viimeistellyn ilmeen aikaansaamiseksi. (kuvat TT) Hissitien välikaistat ovat niin kapeita, että nurmikon menestyminen ei tahdo onnistua. Välikaistoilla reunakivi ja siihen yhdistetty kiveys, esim. järjestetty lohkareverhous tai kenttäkiveys olisi helpompi ratkaisu. Hissitien päätteenä on avoin pysäköintikenttä (kuva oikealla). Sen leveälle välikaistalle mahtuu hyvin puuistutuksia, jotka tekevät alueen viihtyisämmäksi ja rajaavat katutilaa. Jätteen lajittelupiste täytyy olla helposti saavutettavissa, mutta se on keskustaalueella syytä rajata siistillä aidalla tai istutuksilla. (kuvat TT) Hissitien ja Leviraitin risteysalueen tuntumassa olevan metsikön ja liikerakennusten välinen alue kunnostetaan. Puustoa täydennetään yksittäisillä mäntyistutuksilla ja Leviraitin puoleiselta sivulta lähtien varpumatoilla päällystettävään maastoon tehdään Lappilaisesta kiviaineksesta esittelyalue. Kivinä käytetään osittain maan alle upotettuja lohkareita, joista osan kylkeen sijoitetaan teräslaattaan kaiverrettuna kivilajin nimi.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 14 (35) Levin eturinteeseen tehdään mahdollisuuksien mukaan maastonmuotoja myötäillen niittylaikkuja niin, että rinteeseen muodostuu revontulimaisia niittyaiheita. Lämpäreisiin valitaan omia värisävyjä käyttämällä eri lajeja haluttaessa mukana voi olla myös perennoja. Aiheet sijoitetaan niin, että ne näkyvät keskustaan ja että ne muodostavat taustan Tunturijärveä ympäröivälle puistolle. Ennen siementen kylvämistä maan pinta rikotaan kevyesti. Kylvössä käytetään eri kukka- ja heinälajien siemeniä, jotta varmistetaan onnistunut lopputulos. Käytettäviä ruohovartisia lajeja ovat esim.: puna-ailakki, ketokaunokki, ahdekaunokki, ketoneilikka, ahosuolaheinä, sinilatva, valkoapila, pulskaneilikka, hietapitkäpalko, kultapiisku, rantaukonnauris, asterit, auringontähti (perenna), kissankäpälät, lapinlemmikki, useat kellokukkalajit ja siankärsämöt. Eturinteen reunametsät kehitetään vähitellen luonnollisemmiksi, reunoiltaan polveileviksi. Reunametsästä poistetaan huonokuntoisia puita, jolloin kauniimmat yksilöt tulevat esiin. Metsän reunavyöhykettä kehitetään tarvittaessa istuttamalla. Eturinne niitetään vuosittain niin, että rinteeseen ei pääse kehittymään vesakkoa. Käytöstä poistetun hissilinjan aukkoon istutetaan pieniin ryhmiin sekä havu- että lehtipuustoa. Yllä olevassa kuvassa laskettelurinteen reunametsät polveilevat luonnollisen näköisinä. (kuvat TT)

FCG Oy Suunnitelmaselostus 15 (35) Veden läsnäoloa korostetaan elementtinä eri tavoin. Tunturijärven ympärille rakennetaan alueen luonteeseen sopiva puisto, jonka taustana on Levin eturinne ja jonka keskeisenä elementtinä on Tunturijärvi. Tunturijärveä muotoillaan niin, että veden ääreen on paikoin helppo päästä. Pienikokoisen saaren kautta pääsee virkistysreittiä pitkin sillan ja askelkivien kautta kävelemään järven poikki. Saari rakennetaan tukemalla maa reunoiltaan luonnonkivilohkareilla. Järven vesitilavuus säilytetään nykyisellään. Tunturijärven rannat käsitellään osaksi kovina kivirantoina (erikokoisia, halkaisijaltaan 300-1200 mm kokoisia, pyöreähköjä kiviä) ja osaksi pehmeinä, ranta- ja kosteikkokasvillisuuden kasvillisuuden (esim. osamankäämi, koristeelliset sarat, vihvilät, ranta-alpi, rentukka, keltakurjenmiekka) peittäminä rantoina. Veden ääreen pääsy mahdollistetaan riittävän monessa paikassa. Tunturijärveen sijoitetaan vesisuihkut niin, että veden pintaan voidaan tehdä joko sumuefekti tai perinteiset suihkut. Eturinteen pohjoisreunaan rakennetaan keinotekoinen, Tunturijärveen laskeva puro. Puro rakennetaan luonnonkivistä niin, että mielikuva virtaavasta vedestä saavutetaan, vaikka uoma olisi kuivana. Vesi tuodaan uomaan pumppaamalla. Puron lailla mutkittelevan kesäkelkkamäen ympärille tehdään vastaava kivireunus. Tavoitteena on saada myös kelkkamäki näyttämään tunturipurolta keskustan suunnalta katsottuna. Levihotellin vieressä sijaitseva pieni lampi on Tunturijärven ohella toinen eturinteen edustan lammista. Nykyinen rakentaminen ei mahdollista niiden yhdistämistä toisiinsa, mutta Hissitien suuntaan lammet muodostavat yhdessä aiheen. Pieni lampi on osa tärkeän ulkoilureitin ympäristöä ja samalla osa Levihotellin edustan miljöökokonaisuutta. Lammen tilavuus säilytetään kutakuinkin nykyisellään ja siihen Hissitien suunnalta laskeva oja muotoillaan luonnollisesti mutkittelevaksi purouomaksi kivi- ja kasvillisuusaiheineen. Lampea muotoillaan ja sen reunat rakennetaan osittain kiviverhoilun ja osittain kasvillisuuden pehmentäminä niin loiviksi, että kaiteita ei tarvita. Lampi muodostaa luonnonlammen puistomaisine ympäristöineen Levihotellin pihan välittömään läheisyyteen. Vesi on aina hieno elementti, joka vetää puoleensa. Kuvissa erityyppisiä kapeita puroja.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 16 (35) Tunturipuro korostaa veden läsnäoloa ja tuo maisemaan uuden elementin myös kuivana kautena. Levin eturinteiden edustalla rinteiden värikkäät niityt luovat kauniin taustan vesiaiheelle, tunturipurolle ja niitä ympäröivälle puistoalueelle. Tunturijärven ja Hissitien välissä olevat pysäköintialueet muutetaan osaksi puistoa. Puisto toimii myös osana laajempaa virkistysympäristöä. Kasvillisuuden suhteen ympäristörakentamisessa suositaan alueella luontaisesti kasvavia lajeja. Keskusta on rakentamisen myötä muuttunut metsästä aukeaksi kenttämäiseksi alueeksi, jonka ilmettä elävöitetään mm. puuvartisella kasvillisuudella siellä, missä se eri vuodenaikojen käyttötarpeet huomioon ottaen on mahdollista. Puuvartisen kasvillisuuden suhteen suositaan ikivihreitä havuja, kuten euroopankuusi, metsämänty ja lapinmänty, pensasmaisessa kasvillisuudessa taas metsäkataja ja lapinkataja. Puuistutuksissa käytetään mahdollisuuksien mukaan 2-3 eri taimikokoa (esim. puistoalueella mänty 150-175, 200-250 ja 200-300 cm), jotta saavutetaan luonnollinen ja samalla heti näyttävä ilme. Tunturijärveä ympäröivään puistoon siirretään kolme täysikasvuista, näyttävää mäntyä mahdollisimman valmiin ilmeen saavuttamiseksi. Puita ei pidä siirtää sellaisesta paikasta, jossa niillä on entuudestaan maisemallista arvoa. Hissitiellä kadun varren puulajina käytetään rauduskoivua (taimikoko vähintään 20-22 ry). Leviraitille istutetaan katupuuksi kotipihlajia (taimikko vähintään 14-16 ry). Tunturijärven ympäristössä puiston maastoa muotoillaan loivapiirteisesti kumpuilevaksi maisemaksi. Kasvillisuutena käytetään pääasiassa matalia varpuja, maanpeitekasvillisuutta ja niittymäistä nurmea. Tunturilammenpuiston maastokumpareille haetaan tunturin karua tunnelmaa kasvilajivalintojen avulla. Kumpareissa voidaan käyttää yhtenä lajina matalia katajia, vaivaiskoivuja, sekä matalia sekä lamokasvuisia pajuja kuten hanhenpaju, juolukkapaju, vaivaispaju, sekä paljakkapaju. Osassa kumpareista voidaan käyttää varpuja ku-

FCG Oy Suunnitelmaselostus 17 (35) ten sianpuolukkaa, kanervaa ja haluttaessa valmista varpumattoa, kunttaa. Eri lajeja käyttämällä saadaan maastokumpareet erottumaan voimakkaammin maisemassa. Muilta osin avoimet puiston osat hoidetaan niittymäisinä alueina. Tavoitteena on, että puisto on siellä liikkujalle viihtyisä ja samalla luonteva ja kaunis osa tunturimaisemaa. Tunturijärvi karuine ympäristöineen muodostaa viehättävät puitteet puistomaiselle alueelle tunturin juurella. Yläkuvassa nykytilanne, alakuvassa suunniteltu tilanne: Kun rantaluiskat pidetään suhteellisen loivina, mahdollistaa rannan käsittely veden äärelle pääsyn. Kivien kanssa vuorotellen tehdyt rantakasvillisuusistutukset pehmentävät Tunturijärven ilmettä ja yhdistävät sen ympäröivään puistoalueeseen.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 18 (35) Ylemmässä kuvassa Levin eturinteet nyt ja alemmassa rinteiden tavoitteellinen kesäilme.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 19 (35) Kukkaistutuksien avulla voidaan kyläkuvaa elävöittää erityisesti keskustaalueella ja kiertoliittymissä tai tärkeiden risteysten alueella, sekä mm. liikerakennusten piha-alueilla kausiluontoisesti. Keskustan katualueille tullaan tulevaisuudessa rakentamaan kiertoliittymiä. Kiertoliittymien keskiosiin voidaan rakentaa kyseisen paikan identiteettiä korostavia aiheita, esimerkiksi Hissitien ja Rakkavaarantien kiertoliittymän keskelle voidaan tehdä poro, joka korostaa viereistä Hullu Poro- hotellia. 3.1.2 Kiinteistöjen pihat Kukkaistutuksilla voidaan rakentaa varsin näyttäviäkin alueelle sopivia aiheita. (kuvat TT) LKKK- hankeen yhteydessä on laadittu katuympäristövarusteisesta ja valaistuksesta omat erilliset raportit. Raporteissa on annettu ohjeita ja määräyksiä kiinteistöjen kalusteille, opastamiselle sekä valaistukselle. Nämä ohjeet ja määräykset tulee huomioida laadittaessa kiinteistöjen piha-alueiden suunnitelmia. Pääsääntöisesti kiinteistöjen piha-alueiden rakentamista ohjaa kaavoituksen yhteydessä laaditut rakennustapaohjeet. Rakennustapaohjeissa mm. keskustan alueelle pysäköintipaikkojen ja kulkuväylien päällysteeksi suositellaan asfalttia tai betonikiveystä. Rakennusten seinien vierukset päällystetään luonnonkivillä, laatoituksella tai istutuksilla. Julkisen ja yksityisen tilan liittyminen toisiinsa tehdään mahdollisimman saumattomasti niin, että rajapinta ei erotu kyläkuvassa. Sama rakentamisen taso tulee jatkua julkiselta alueelta yksityiselle alueelle niin, että keskustasta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Tontit on aidattava kävelykatuosuuksien kadun puoleisella osuudella rakentamistapaohjeiden mukaisesti (asemakaavamääräys). Lisäksi tontit suositellaan aidattavaksi kadun puolelta rakennusten välillä, tarvittaessa portilla varustettuna. Aidoiksi rakentamistapaohjeissa suositellaan 140-160 cm korkeaa puurakenteista aitaa.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 20 (35) Yllä kuvaesimerkkejä suositeltavista aitatyypeistä. Aidan on ulkoasultaan noudatettava lähialueella jo toteutettuja aitatyyppejä katukuvan yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi.

FCG Oy Suunnitelmaselostus 21 (35) Edellisellä sivulla olevassa kuvassa on esitetty keskustan asemakaavan mukaiset aitaamisohjeet. Kasvillisuuden osalta pihoilla tulee suosia alueelle tyypillisiä lajeja. Aluskasvillisuuden tulee olla metsäalueilla mieluimmin varpuja, keskustassa voidaan käyttää nurmeakin. Varvut muodostavat tiheän, peittävän ja mattomaisen pinnan, joka vaatii suhteellisen vähän hoitoa. Ilmeeltään ne sopivat Lapin maisemaan erittäin hyvin. Varvut ovat erittäin käyttökelpoisia sekä rakennetussa että luonnonmukaisessa ympäristössä. Viherrakentamiseen soveltuvista varvuista mainittakoon puolukka, mustikka, pohjanvariksenmarja ja sianpuolukka. Pensasistutuksissa sopivia lajeja ovat esim. katajat ja muut matalat havukasvit, pohjoisessa menestyvät ruusut, heidet, jotkut angervot ja maanmyötäiset varpumaiset pajut. Puista suositeltavia lajeja alueella luontaisesti kasvavat puulajit, koristeellisemmista pikkupuista esim. erilaiset tuomet ja pihlajat osasta puista on saatavissa pohjoisessa menestyviä, usein koristeellisia erikoismuotoja ja pohjoisia kantoja. Käytettävien puun taimien tulee olla ensisijaisesti Suomessa lisättyjä ja Pohjois-Suomessa kasvatettua. Istutuksiin ei käytetä suoraan ulkomailta tuotuja eikä luonnonvaraisista kasvupaikoista siirrettyjä taimia. Istutuskuopan tulee olla yhteydessä pohjamaahan niin, että kasvin pohjaveden saanti on turvattu. Pensasistutusalueet katetaan esim. männyn tai kuusen kuorikatteella rikkaruohojen kasvun ehkäisemiseksi. Puiden rungon ympärille jätetään erityisesti nurmialueilla halkaisijaltaan n. 1 m laajuinen nurmettamaton, katteella päällystetty alue. Puiden rungot suojataan muovisella tai vastaavalla jyrsijäsuojuksella ainakin 60 cm:n korkeuteen asti. Puut tuetaan istutustöiden yhteydessä vähintään kahdella pystysuoralla tukiseipäällä. Esimerkkejä viherrakentamiseen suositeltavista kasvilajeista: Kasvilaji Puut kotipihlaja, Sorbus aucuparia tuomi, Prunus padus hieskoivu, Betula pubescens rauduskoivu, Betula pendula palsamipoppeli, Populus balsamifera metsämänty, Pinus sylvestris euroopankuusi, Picea abies ssp. abies metsäkataja, Juniperus communis vuorimänty, Pinus mugo mainittavaa kasvualustan syvyys -pienet puut 60 cm -suuret puut 80 cm pohjanpihlaja, S. a. ssp. glabrata pohjantuomi, P. p. ssp. borealis tunturikoivu, B p. ssp. czerepanovii vaivaiskoivu, betula nana lapinmänty, P. s. var. lapponica lapinkataja, J. c. ssp. nana