Kasvu- ja työllisyyssopimuksen tilannekatsaus. Kertomus 27. 28. kesäkuuta 2013 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle

Kasvu- ja työllisyyssopimuksen tilannekatsaus Kertomus 27. 28. kesäkuuta 2013 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle

KASVU- JA TYÖLLISYYSSOPIMUKSEN TILANNEKATSAUS KERTOMUS 27. 28. KESÄKUUTA 2013 KOKOONTUVALLE EUROOPPA- NEUVOSTOLLE Kasvu- ja työllisyyssopimus, josta valtion- ja hallitusten päämiehet sopivat kesäkuun 2012 Eurooppaneuvoston kokouksessa, sisältää lukuisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on auttaa Eurooppaa jättämään talous- ja finanssikriisi taakseen ja luomaan älykästä, kestävää, osallistavaa, resurssitehokasta ja työpaikkoja synnyttävää kasvua. Tässä kertomuksessa ja siihen kuuluvassa liitteessä kartoitetaan saavutettua edistystä ja nostetaan esiin asioita, joiden osalta ponnisteluja on lisättävä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Euroopan kasvunäkymät ovat edelleen epävarmat, ja erityisesti nuorisotyöttömyys on tasolla, jota on mahdoton hyväksyä, joten päättäväiset toimet Euroopan kasvu- ja työllisyyspotentiaalin vapauttamiseksi ovat kiireellisempiä kuin koskaan. Nopeasti vaikuttavat, kasvua edistävät toimenpiteet täydentävät olennaisella tavalla jo käynnissä olevaa toimintaa, jolla pyritään kitkemään kriisin taustalla olevia syitä, palauttamaan julkinen talous terveelle pohjalle, saamaan käyttöön välineet talouspolitiikkojen koordinoinnin lujittamiseksi, turvaamaan rahoitusvakaus ja syventämään talous- ja rahaliittoa. Vastuu kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpanosta on yhteinen. Jäsenvaltiot voivat ottaa ratkaisevan askeleen kohti kilpailukykyisempää, dynaamisempaa ja joustavampaa Euroopan taloutta toteuttamalla kansallisella tasolla olennaiset uudistukset, jotka kuvataan komission ehdottamissa maakohtaisissa suosituksissa. EU tukee ja täydentää näitä uudistuksia monella eri tavalla, kuten käynnissä olevalla toiminnalla sisämarkkinoiden täyden kasvupotentiaalin vapauttamiseksi ja rahoitustuella EU:n talousarviosta, jonka kautta unioni tukee kasvua ja investointeja Eurooppaan. Komissio on esittänyt kaikkia sopimuksen osa-alueita koskevat selkeät strategiat ja ehdotukset, joilla tähdätään kasvun ja työllisyyden edistämiseen. Nyt ensi sijalla on niiden täytäntöönpano. Kuten tässä kertomuksessa osoitetaan, jotkin komission ehdotuksista on hyväksytty, mutta monista muista ei ole vielä tai niitä ei ole vielä pantu täytäntöön. Nämä viivästykset merkitsevät sitä, että liiketoimintamahdollisuuksia menetetään eikä kipeästi kaivattuja työpaikkoja saada luotua. Malliesimerkki tästä on monivuotinen rahoituskehys (MRK). Se on lähes biljoonan euron suuruinen sijoitusrahasto (960 miljardia euroa), jonka hyväksyminen merkitsisi Euroopan taloudelle erittäin tarpeellista piristysruisketta 1. tammikuuta 2014 alkaen. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät kuitenkaan pääse lopulliseen yhteisymmärrykseen MRK:sta ja kaikista sen täytäntöönpanoon käytettävistä investointiohjelmista, rahoitusta ei saada kohdistettua sinne, missä sitä tarvitaan, silloin, kun sitä tarvitaan. Sopimus osoittaa, että EU:ssa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, mitä on tehtävä. Nyt tarvitaan yksimielisyyttä, jotta voidaan toteuttaa jo sovitut toimet. Komissio jatkaa aiheellisten ehdotusten esittämistä ja työskentelyä jäsenvaltioiden kanssa yhdistääkseen Euroopan ja kansallisen tason toiminnot kasvua edistäväksi kumppanuudeksi. 1

Euroopan talouden uudistaminen Euroopan talouden uudistaminen ja nykyaikaistaminen säilyy keskeisenä osana Eurooppa 2020 -kasvustrategiaa ja on edellytys tulevalle vauraudelle ja vakaudelle. Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa talouspolitiikan EU-ohjausjakson välityksellä tärkeimpien uudistuskohteiden yksilöimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kansallisten talouksien syvällekäyvä keskinäinen riippuvuus otetaan huomioon täysimääräisesti. Komissio on tuonut esiin kaikkein tärkeimmät uudistuskohteet vuoden 2013 vuotuisessa kasvuselvityksessään ja maakohtaisissa suosituksissaan. Vuonna 2012 kertyneet kokemukset täytäntöönpanosta olivat vaihtelevia: komission analyysi osoittaa, että jäsenvaltiot voisivat tehdä enemmänkin edistääkseen palaamista kasvu-uralle ja Euroopan ohjaamiseksi pois kriisistä. Edistystä on tapahtunut, mutta vaihtelevassa määrin, eikä uudistusvauhti vielä ole Euroopan kasvuun ja kilpailukykyyn kohdistuvien haasteiden tasolla. Näin ollen uudistusten painopisteet vuodeksi 2013 ovat samat kuin vuonna 2012: jatketaan eriytetyn, kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamista, palautetaan taloudelle suunnattu tavanomainen lainanantotoiminta, edistetään kasvua ja kilpailukykyä nyt ja tulevaisuudessa, puututaan työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin ja nykyaikaistetaan julkishallintoa. Kesäkuun Eurooppa-neuvoston on annettava vahva tukensa maakohtaisille suosituksille, neuvoston on pikaisesti sen jälkeen hyväksyttävä ne virallisesti ja ne on pantava välittömästi ja päättäväisesti täytäntöön kansallisella tasolla. Sisämarkkinoiden kasvupotentiaalin vapauttaminen Sisämarkkinat ovat ainutlaatuisen voimakas kasvun veturi. Komissio on esittänyt kahta kunnianhimoista sisämarkkinoiden uudistuspakettia, joiden avulla sisämarkkinat on mahdollista nostaa uudelle tasolle. Edistys ei kuitenkaan toistaiseksi ole vastannut odotuksia. Komissio on nyt esittänyt kaikki sisämarkkinoiden ensimmäisen toimenpidepaketin keskeisiä toimia koskevat 12 ehdotusta. Eurooppa-neuvosto asetti määräajaksi joulukuun 2012, johon mennessä niiden piti tulla hyväksytyksi Euroopan tasolla. Tähän mennessä yhteisymmärrykseen on päästy vain seitsemästä ehdotuksesta. Niihin kuuluu mm. yhtenäispatentti, joka voimaan tultuaan vähentää patenttisuojan saamiseen liittyviä kustannuksia EU:ssa jopa 80 prosenttia, ja näin piristää innovointia ja edistää talouden kasvua. Määräajan umpeuduttua hyväksymättä on kuitenkin edelleen viisi toimenpidettä, joilla olisi valtava potentiaali virkistää taloutta. Keskeisiä ovat muun muassa julkisia hankintoja koskevat tärkeät ehdotukset, joista Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat lähellä päästä yhteisymmärrykseen. Niistä koituisi EU:n taloudelle merkittäviä etuja: jos esimerkiksi EU-direktiivien piiriin kuuluvien julkisia hankintoja koskevien sopimusten kustannuksia saataisiin alennettua 5 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, EU:n BKT ja työllisyysaste voisivat nousta 0,1 0,2 prosenttia. Myös sisämarkkinoiden toisen toimenpidepaketin muodostavia 12 toimenpidettä olisi vauhditettava. Useimmat näistä ehdotuksista on jo esitetty, ja komissio aikoo esittää puuttuvat ehdotukset tulevina viikkoina. Kaikilta asiaan liittyviltä tahoilta edellytetään paljon työtä, jotta vuoteen 2014 asetetusta määräajasta pystytään pitämään kiinni. Yhteisymmärryksen saavuttaminen keskeisistä ehdotuksista, joita ovat esimerkiksi maksukyvyttömyyssääntöjen uudistaminen, neljäs rautatiepaketti, tuoteturvallisuus ja nopea laajakaistainfrastruktuuri, edellyttää intensiivistä työtä ja vahvaa poliittista tahtoa. 2

EU:n tasolla saavutettu yhteisymmärrys ei luonnollisestikaan vielä riitä. Suuri osa sisämarkkinoiden käyttämättömästä potentiaalista johtuu siitä, ettei jo ja parannuksia toteuteta asianmukaisesti ja ripeästi. Esimerkiksi palveludirektiivin täytäntöönpano on jo nostanut EU:n BKT:tä 0,8 prosenttia, mutta komission analyysi osoittaa, että jos jäsenvaltiot poistaisivat loputkin rajoitteet, mahdollinen taloudellinen hyöty olisi kolme kertaa suurempi noin 2,6 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Sen vuoksi olennainen osa Euroopan kasvustrategiaa on kansallisen tason täytäntöönpanon palauttaminen keskeiseen asemaan. Komissio esitti kesäkuussa 2012 useita käytännön toimia sisämarkkinoiden hallinnoinnin ja palveludirektiivin täytäntöönpanon parantamiseksi. Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen Eurooppa-neuvosto on asettanut digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen määräajaksi vuoden 2015. Erilaisissa selvityksissä on arvioitu, että panemalla Euroopan digitaalistrategia täysimääräisesti täytäntöön esimerkiksi parantamalla työvoiman tietoteknisiä taitoja ja uudistamalla internet-talouden perusedellytykset voitaisiin seuraavien kahdeksan vuoden aikana nostaa BKT:tä 5 prosenttia tai 1 500 euroa henkilöä kohden. Ilman yleiseurooppalaista toimintaa jopa miljoona digitaalialan työpaikkaa on vaarassa jäädä täyttämättä vuoteen 2015 mennessä. Infrastruktuuria rakentamalla voitaisiin lisäksi luoda 1,2 miljoonaa työpaikkaa. Koko talouteen voitaisiin saada pitkällä aikavälillä jopa 3,8 miljoonaa uutta työpaikkaa. Sen vuoksi panokset ovat erittäin korkeat. Vuoteen 2015 asetettu määräaika lähestyy kovaa vauhtia, joten parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston pohdittavana olevien toimenpiteiden etenemistä on kiirehdittävä. Näitä ovat esimerkiksi eräiden tekijänoikeusalan olennaisten kysymysten, kuten oikeuksien kollektiivisen hallinnoinnin, nykyaikaistaminen ja nopeaa laajakaistainfrastruktuuria sekä sähköistä tunnistamista ja sähköisiä allekirjoituksia koskevat ehdotukset. Kun Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalisesta osa-alueesta päästään yhteisymmärrykseen, sekin auttaa laajakaistainvestointien käynnistämisessä ja digitaalipalvelujen kehittämisessä. Komissio aikoo tehdä ennen Eurooppa-neuvoston lokakuun kokousta lisää ehdotuksia televiestintäalan sisämarkkinoiden luomiseksi. Energian sisämarkkinoiden toteuttaminen Eurooppa-neuvoston toukokuun kokouksessa korostettiin sitä, kuinka tärkeää on saada aikaan täysin toimivat, yhteenliitetyt ja yhdennetyt energian sisämarkkinat vuoteen 2014 mennessä, jotta hintakilpailu tehostuu, tiettyjen alueiden eristyneisyys energiaverkkojen suhteen saadaan loppumaan ja voidaan reagoida koordinoidusti energiantoimituskriiseihin. Täytäntöönpano on kuitenkin jäljessä aikataulusta. Kuten komissio painotti esimerkiksi energian sisämarkkinoiden toteuttamisesta hiljattain antamassaan tiedonannossa, kolmatta energiapakettia, joka tuli voimaan vuonna 2009, ei ole monissa jäsenvaltioissa vielä pantu täytäntöön. Käynnissä olevassa selvityksessä tarkastellaan kustannuksia, jotka aiheutuisivat siinä tapauksessa, ettei Euroopan energiamarkkinoita yhdennettäisi kaasun osalta, ja sen arvion mukaan kolmannen energiapaketin täydellisestä täytäntöönpanosta vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2012 (perusoletus) saatavat hyödyt voisivat olla 8 miljardia euroa vuodessa. Nämä edut voisivat nousta 30 miljardiin 3

euroon vuodessa, jos markkinat yhdennettäisiin täysin koko EU:ssa. Sähköalalla yhdentämisen hyötynä olisivat jopa 35 miljardin euron vuotuiset kustannussäästöt. Euroopan kaasu- ja sähköverkkojen toteuttaminen on edellytys energian sisämarkkinoiden toteutumiselle, joten yksityisiä ja julkisia investointeja olisi tehostettava. Arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä tarvitaan jopa 1 biljoonan euron investoinnit. Pikainen yhteisymmärrykseen pääsy Verkkojen Eurooppa -välineestä tehostaisi näitä investointeja voimakkaasti. Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen Kestävä talouden elpyminen edellyttää maailman johtavia tutkimus- ja innovaatiovalmiuksia, jotka perustuvat vahvaan julkiseen tiedeperustaan ja joiden avulla markkinoille saadaan erinomaisia ratkaisuja Euroopan kansalaisten elämään vaikuttaviin merkittäviin kysymyksiin. Innovaatiounionin muodostaminen on keskeisessä asemassa pyrittäessä luomaan elinvoimainen talous, jonka käyttövoimana ovat ideat ja joka kykenee kilpailemaan uusilla, osaamisintensiivisten tuotteiden ja palvelujen markkinoilla. Lisäksi innovaatiounionilla voidaan olennaisesti edistää kasvua ja laadukkaiden työpaikkojen luomista. Tähän pääsemiseksi EU:n on lisättävä julkisen tutkimusjärjestelmänsä tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä hankittava lisää huippuosaamista. Kunnianhimoisena tavoitteena on toteuttaa eurooppalainen tutkimusalue (European Research Area, ERA) vuoteen 2014 mennessä. Komission arvioiden mukaan eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisen ja EU:n uuden tutkimus- ja innovointialan rahoitusohjelman Horisontti 2020:n täytäntöönpanon yhteisvaikutuksesta voisi syntyä vuosittain 1 prosentin lisäkasvu ja lähes miljoona lisätyöpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Alalla on saavutettu huomattavaa edistystä. Esimerkiksi yhtenäisen patentin hyväksyi 25 jäsenvaltiota tehostetun yhteistyön myötä. Euroopalla on kuitenkin vielä jonkin verran matkaa yhtenäiseen tutkimusalueeseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston on nyt päästävä pikaisesti yhteisymmärrykseen uusista Horisontti 2020- ja COSME-ohjelmista tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien tukemiseksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Myös komission tiedonannoissa keskeisistä kehitystä vauhdittavista teknologioista ja teollisuuspolitiikan nykyaikaistamisesta edellytetään perusteellista seurantaa EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Komissio aikoo raportoida eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisesta sekä investoinneista ja uudistuksista innovaatiotalouden piirissä lokakuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle. Investoiminen kasvuun Kasvu- ja työllisyyssopimuksessa hahmoteltu 120 miljardin euron suuruinen investointipaketti on hyväksytty, mutta sitä ei ole hyödynnetty täysimääräisesti. Tämän vuoden maaliskuussa tehdyn 54,2 miljardin euron lisäsitoumuksen jälkeen komissio on nyt asettanut käyttöön kaikki EU:n koheesiopolitiikan määrärahat 346 miljardia euroa vuosien 2007 2013 ohjelmia varten tukemaan kasvua ja työpaikkoja luovia hankkeita jäsenvaltioissa. Komissio on myös tehnyt tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä käsittelevien toimintaryhmien välityksellä huolehtiakseen siitä, että tämä rahoitus kohdistetaan tärkeimpiin kasvun painopisteisiin. Kaikkein kiireellisimpien tukitarpeiden täyttämiseksi oli toukokuun 2013 loppuun 4

mennessä siirretty yli 39,2 miljardia euroa (11 prosenttia kokonaisvaroista). Lisäksi komissio hyväksyi eräiden jäsenvaltioiden osalta pienemmät kansalliset osarahoitusvaatimukset varmistaakseen EUrahoituksen jatkuvuuden tilanteessa, jossa kansallisiin talousarvioihin kohdistuu painetta. EU:n rakennerahastovarojen kyky vauhdittaa Euroopan taloutta riippuu sekä korkealaatuisten hankkeiden toteuttamisesta jäsenvaltioissa että luottojen saatavuudesta komissiolle, jotta se voi suorittaa maksut niiden erääntyessä. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi keskityttävä nykyisten ohjelmien täysimääräiseen täytäntöönpanoon, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi viipymättä päästävä yhteisymmärrykseen vuoden 2013 lisätalousarviosta. Uuden monivuotisen rahoituskehyksen on määrä tulla voimaan 1. tammikuuta 2014. Seuraavan ohjelmasukupolven valmistelu on ainutlaatuinen mahdollisuus ohjata EU:n rakenne- ja sijoitusrahastot toimimaan sekä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi välittömästi että kansallisen uudistusprosessin tehostamiseksi. Uusien ohjelmien viivästyminen olisi erittäin haitallista luottamuksen säilymisen kannalta, joten lopullinen sopu seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja ohjelmista sen täytäntöönpanemiseksi on kiireellinen prioriteetti. Päätös korottaa EIP:n pääomaa 10 miljardilla eurolla on ollut myönteinen askel reaalitalouden rahoituksen sekä kasvun ja luottamuksen palauttamisen kannalta. Pääomankorotuksen tavoitteena on lisätä EIP:n kokonaisluototuskapasiteettia 60 miljardilla eurolla. Tämä vapauttaa jopa 180 miljardia euroa lisäinvestointeja eri puolille EU:ta, myös heikoimmassa asemassa oleville maille. Komissio on tehnyt tiivistä yhteistyötä EIP:n kanssa pannakseen pääomankorotuksen täytäntöön ja sopiakseen (Eurooppa 2020 -tavoitteiden mukaisesti) painopistealueista, joille lisäluototus kohdennetaan. Lisäksi komissio pyrkii yhdessä EIP:n kanssa kehittämään yhteisiä välineitä, joilla tuettaisiin luotonantoa pkyrityksille. Kasvua edistävä veropolitiikka Valistunut veropolitiikka ja tehokkaat verojärjestelmät voivat toimia merkittävinä kasvun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vetureina ja helpottaa elintärkeää julkisen talouden vakauttamista. Tämän vuoksi verojärjestelmien uudistaminen on keskeisellä sijalla monien jäsenvaltioiden maakohtaisissa suosituksissa. Tarvitaan tarmokkaampaa toimintaa verorasituksen siirtämiseksi työn verotuksesta kasvua vähemmän vääristäviin veropohjiin, kuten kulutus-, ympäristö- ja kiinteistöveroihin, veropohjan laajentamiseksi, verosäännösten noudattamiseen liittyvien ongelmien korjaamiseksi ja verohallinnon tehostamiseksi. Kun otetaan huomioon Euroopan talouksien yhdentymisen tiivistyminen ja siihen liittyvä rajatylittävän kaupan suuri määrä, näiden kansallisten uudistusten rinnalla on entisestään tiivistettävä kansallisten verohallintojen välistä yhteistyötä. Komissio on ehdottanut nykyisen automaattisen tiedonvaihdon järjestelmän laajentamista vuoteen 2015 mennessä koskemaan kaikkia tuloja. Tämä on erityisen tärkeää veropetosten ja veronkierron torjunnan kannalta. Hiljattain onkin esitetty asiaa koskeva toimintasuunnitelma, joka sisältää myös ehdotuksia jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamisesta. Äskettäin saavutettu yhteisymmärrys valtuuksista neuvotella kolmansien maiden kanssa säästöjen verotuksesta oli myönteinen edistysaskel, mutta lisäksi on sovittava myös säästötulojen verotusta koskevan direktiivin tarkistamisesta. Monien komission keskeisten ehdotusten, kuten yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta ja energiaverotuksesta tehtyjen ehdotusten osalta edistyminen on ollut liian hidasta. 5

Lisäksi nyt on aika vauhdittaa finanssitransaktioveroa koskevaa käynnissä olevaa työtä. Sen avulla voidaan varmistaa, että finanssiala osallistuu riittävästi kriisistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Työpaikkojen ja todellisten eurooppalaisten työmarkkinoiden luominen Komissio on esittänyt useita aloitteita, joilla pyritään tehostamaan työvoiman liikkuvuutta ja edistämään todellisten eurooppalaisten työmarkkinoiden luomista. Esimerkiksi lokakuussa 2012 komissio antoi päätöksen Eures-verkoston uudistamisesta, ja lisäksi se on antanut direktiivin, jonka tarkoituksena on auttaa työntekijöitä käyttämään oikeuksiaan liikkumisvapauden yhteydessä ja tukea näiden integroitumista uuteen yhteiskuntaan. Aivan hiljattain komissio antoi päätöksen, jolla virallistetaan nykyinen julkisten työvoimapalvelujen verkosto. Sen tavoitteena on lujittaa työllisyyspolitiikkojen koordinointia EU:n tasolla. Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys, on Euroopan suurimpia taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Kuten oheen liitetyssä nuorison työllisyyttä käsittelevässä kertomuksessa kuvataan, nuorisotyöttömyys on noussut tasolle, jota on mahdoton hyväksyä, minkä vuoksi sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla tarvitaan kiireisiä toimia, jotta nuoret pääsevät takaisin työmarkkinoille tai koulutukseen. Komissio hyväksyi viime joulukuussa nuorisotyöllisyyspaketin, jossa esitettiin ehdotus nuorisotakuusta. Neuvosto on sopinut nuorisotakuusta, ja nyt se olisi pantava täytäntöön kansallisella tasolla. Sitä tuetaan EU:n rakennerahastovaroilla. Jotta vuoden 2014 alussa oltaisiin valmiita, on päästävä nopeasti sopuun uusista rakennerahastoasetuksista ja 6 miljardin euron suuruisesta nuorisotyöllisyysaloitteesta. Jäsenvaltiot ja komissio viimeistelevät parhaillaan uutta kautta koskevia kumppanuussopimuksiaan ja toimenpideohjelmiaan, ja niiden avulla on tarkoitus huolehtia siitä, että rahoitus keskitetään tärkeimpiin kasvua ja työllisyyttä edistäviin prioriteetteihin. Koulutusta ja taitoja koskevan tiedonannon olisi johdettava jatkotoimiin sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Lisäksi on edettävä liikkuvuutta edistävien toimenpiteiden, kuten eläkeoikeuksien siirrettävyyden ja ammattipätevyyden tunnustamisen alalla, jotta helpotetaan todellisten eurooppalaisten työmarkkinoiden syntymistä. Kaupan tarjoamien kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen Kaupan tarjoamien kasvumahdollisuuksien hyödyntämisessä on saavutettu paljon edistystä viime kuukausina. Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä useiden keskeisten kansainvälisten kumppanien kanssa, minkä lisäksi on tarkoitus aloittaa pikaisesti neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa, nyt kun komission esittämästä luonnoksesta neuvotteluohjeiksi on päästy yhteisymmärrykseen. Näillä neuvotteluilla on valtavia kasvuun ja työpaikkoihin liittyviä mahdollisuuksia. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppasopimus olisi suurin koskaan tehty kauppasopimus, joka voisi lisätä EU:n vuotuista talouskasvua 0,5 prosenttia. Kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsystä tehtyä komission ehdotusta koskeva työ edellyttää vielä neuvoston ja parlamentin hyväksyntää, ja sitä olisi vauhditettava. Tällä toimenpiteellä pyritään varmistamaan, että kaikilla yrityksillä (sekä eurooppalaisilla että Euroopan ulkopuolisilla yrityksillä) on tasavertaiset edellytykset kilpailla hankinnoista EU:n tuottoisilla julkisten hankintojen markkinoilla. 6

Kasvua edistävän sääntelykehyksen aikaansaaminen Järkevä sääntely on komission ja jäsenvaltioiden yhteinen vastuualue. Komissio on tehostanut toimiaan esimerkiksi huippuluokan vaikutustenarviointijärjestelmänsä ja voimassaolevan EUlainsäädännön arviointinsa välityksellä sen varmistamiseksi, että EU pyrkii tavoitteisiinsa tavalla, joka ei luo tarpeettomia rasitteita Euroopan yrityksille, kansalaisille tai julkishallinnolle. Euroopan parlamentin ja neuvoston on puolestaan oltava valppaina muuttaessaan komission ehdotuksia, ja jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä luomasta lisärasitteita EU-sääntöjä soveltaessaan. Komissio on tehnyt useita ehdotuksia hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi erityisesti pk-yritysten osalta ja on jo saavuttanut tavoitteensa leikata 25 prosenttia EU-lainsäädännöstä aiheutuvasta hallinnollisesta rasituksesta. EU-tasolla joulukuuhun 2012 mennessä hyväksytyt toimenpiteet merkitsevät yrityksille 30,8 miljardin euron vuosisäästöjä. Komission ehdotuksista aiheutuva täysimääräinen rasituksen vähentäminen on kuitenkin lähempänä 41:tä miljardia euroa, joten Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on vielä tehtävää. Hallinnollisen rasituksen jatkuva tarkkailu varmistetaan komission REFIT-ohjelman ja pk-yritysten tulostaulun avulla, ja komissio seuraa pk-yritysten esiin tuomia ongelmakysymyksiä Top 10 -kuulemisen avulla, kuten liitteenä olevassa tiedonannossa todetaan. Sääntelykehykseen tehtäviin parannuksiin kuuluu myös Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelma, johon liittyviä jatkotoimenpiteitä on toteutettava EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. On tärkeää, että komission kunnianhimoiset ehdotukset pidetään neuvostossa ennallaan ja pannaan täysimääräisesti täytäntöön jäsenvaltioissa. EMU:n syventäminen ja rahoitusjärjestelmän vakauden edistäminen Vakaus on kestävän kasvun edellytys. Talous- ja rahaliiton (EMU) rakenteen täydentäminen erityisesti perustamalla pankkiunioni on keskeinen edellytys tulevalle kasvulle ja uusien epätasapainotilojen estämiselle. Olennaisen tärkeitä osatekijöitä tässä prosessissa ovat yhteisen valvontamekanismin täytäntöönpano ja nopea eteneminen yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan komission tulevan ehdotuksen suhteen. Komissio on esittänyt kattavan näkemyksen EMU:n syventämisestä suunnitelmassaan tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi ja on sen jälkeen käsitellyt yksityiskohtaisemmin sitä, miten voitaisiin ottaa käyttöön vahvempi politiikan etukäteiskoordinointi sekä lähentymis- ja kilpailukykyväline. On tärkeää pitää vauhtia yllä kaikilla näillä rintamilla sen varmistamiseksi, että Euroopan talouden elpymisen perusta on mahdollisimman vahva. *** 7

Valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät kasvu- ja työllisyyssopimuksen vuosi sitten, joten euroopanlaajuinen yksimielisyys jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä on nyt muunnettava konkreettisiksi kasvuun ja työllisyyteen vaikuttaviksi tuloksiksi. Komissio aikoo edelleenkin tehdä kaiken voitavansa ja kehottaa Eurooppa-neuvostoa vahvistamaan uudelleen kasvu- ja työllisyyssopimuksen kaikkien osaalueiden täytäntöönpanon kiireellisyyden, jäsenvaltioita jatkamaan uudistustoimiaan rohkeasti ja päättäväisesti heinäkuussa 2013 sovittavien maakohtaisten suositusten mukaisesti ja Euroopan parlamenttia ja neuvostoa vauhdittamaan eniten kasvunedistämismahdollisuuksia sisältävien ehdotusten hyväksymistä. 8

Kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpanon edistyminen Toimi Mikä on ollut komission panos? Onko asiasta EU:n tasolla? Mitä tapahtuu seuraavaksi? EUROOPAN TALOUDEN UUDISTAMINEN Eurooppa 2020 -strategia / talouden EU-ohjausjakso / uusien talouden ohjausjärjestelmän / vertaispaineen välineiden täytäntöönpano Vuotuinen kasvuselvitys 2013 Varoitusmekanismia koskeva kertomus Maakohtaiset suositukset vuodeksi 2013 11/2012 Vuoden 2013 maakohtaiset suositukset on tarkoitus vahvistaa kesäkuun Eurooppa-neuvostossa, hyväksyä neuvostossa 11/2012 heinäkuussa ja panna täytäntöön kansallisella tasolla. 5/2013 x Budjettikuripaketti Säädösehdotukset 11/2011 3/2013 Täytäntöönpano SISÄMARKKINOIDEN SYVENTÄMINEN Sisämarkkinoiden ensimmäinen toimenpidepaketti, määräaika vuoden 2012 lopussa Euroopan standardointijärjestelmä Säädösehdotus 6/2011 10/2012 Täytäntöönpano Yhtenäinen patenttisuoja Säädösehdotus 4/2011 12/2012 Täytäntöönpano Pääomasijoitusrahastot Säädösehdotus 12/2011 3/2013 Täytäntöönpano Yhteiskunnallisesti vastuulliset sijoitusrahastot Säädösehdotus 12/2011 3/2013 Täytäntöönpano Vaihtoehtoinen riitojenratkaisu Säädösehdotus 11/2011 4/2013 Täytäntöönpano Tilinpäätösdirektiivien yksinkertaistaminen Säädösehdotus 10/2011 6/2013 Muodollinen hyväksyminen Energiaverodirektiivi Säädösehdotus 4/2011 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Tilanne: Etenee suunnitellusti Lisätoimet tarpeen Ei lainkaan tai ei juurikaan edistystä 1

Toimi Mikä on ollut komission panos? Onko asiasta EU:n tasolla? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Ammatilliset pätevyysvaatimukset Säädösehdotus 12/2011 6/2013 Muodollinen hyväksyminen Julkiset hankinnat Säädösehdotus 12/2011 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Työntekijöiden lähettäminen työhön toiseen jäsenvaltioon Sähköinen tunnistaminen ja sähköiset allekirjoitukset Infrastruktuuri Euroopan laajuinen energiaverkko Euroopan laajuiset liikenneverkot Säädösehdotus 3/2012 Säädösehdotus 6/2012 x Säädösehdotukset 10/2011 x 4/2013 6/2013 Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Täytäntöönpano Muodollinen hyväksyminen Televiestintä x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä. Sisämarkkinoiden toinen toimenpidepaketti, määräaika 2. neljännes vuonna 2014 Maksukyvyttömyyssääntöjen uudistaminen Säädösehdotus 12/2012 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Neljäs rautatiepaketti Säädösehdotus 1/2013 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Markkinavalvonta ja tuoteturvallisuus EURES-portaalin uudistaminen Nopea laajakaistainfrastruktuuri Paketti 2/2013 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Komission itsenäinen säädös 11/2012 Täytäntöönpano Säädösehdotus 3/2013 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Tilanne: Etenee suunnitellusti Lisätoimet tarpeen Ei lainkaan tai ei juurikaan edistystä 2

Toimi Mikä on ollut komission panos? Onko asiasta EU:n tasolla? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Kolmas energiapaketti Säädösehdotukset 9/2007 7/2009 Täytäntöönpano Pitkäaikaiset sijoitusrahastot Meriliikenne Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila Säädösehdotus 2013, 2. neljännes Paketti 2013, 2. neljännes Paketti 6/2013 Sähköiset maksupalvelut Säädösehdotus 2013, 3. neljännes Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Säädösehdotus 2013, 2. neljännes x x x x x Komission ehdotus valmisteltavana Komission ehdotus valmisteltavana Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Komission ehdotus valmisteltavana Komission ehdotus valmisteltavana Pankkipalvelut Säädösehdotus 5/2013 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantaminen Tiedonanto, kertomus, tulostaulu 2012 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla Palveludirektiivin täytäntöönpano Tiedonanto 6/2012 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla DIGITAALISTEN SISÄMARKKINOIDEN TOTEUTTAMINEN VUOTEEN 2015 MENNESSÄ Digitaalistrategia / digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen Sähköinen tunnistaminen ja sähköiset allekirjoitukset Tekijänoikeusjärjestelmän nykyaikaistaminen Väliarviointi 12/2012 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla. Keskustelu lokakuun 2013 Eurooppa-neuvostossa Säädösehdotus 6/2012 X Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä (osa sisämarkkinoiden ensimmäistä toimenpidepakettia) Orvot teokset Säädösehdotus 5/2011 10/2012 Täytäntöönpano Tilanne: Etenee suunnitellusti Lisätoimet tarpeen Ei lainkaan tai ei juurikaan edistystä 3

Toimi Mikä on ollut komission panos? Onko asiasta EU:n tasolla? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Oikeuksien kollektiivinen hallinnointi Säädösehdotus 7/2012 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Tekijänoikeuksien tulevaisuus Tiedonanto 12/2012 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla. Komission tarkastelun jatkotoimet tarkoitus ilmoittaa vuonna 2014. Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Säädösehdotus 2013, 2. neljännes x Komission ehdotus (osa sisämarkkinoiden toista toimenpidepakettia) Nopea laajakaistainfrastruktuuri Säädösehdotus 3/2013 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä (osa sisämarkkinoiden toista toimenpidepakettia) Verkkojen Eurooppa -väline Säädösehdotus 10/2011 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä ENERGIAN SISÄMARKKINOIDEN TOTEUTTAMINEN VUOTEEN 2014 MENNESSÄ Energian sisämarkkinoiden toteuttaminen Tiedonanto 11/2012 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla Kolmas energiapaketti Säädösehdotukset 9/2007 7/2009 Täytäntöönpano (osa sisämarkkinoiden ensimmäistä toimenpidepakettia) Verkkojen Eurooppa -väline Säädösehdotukset 10/2011 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Energiaverodirektiivi Säädösehdotus 4/2011 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä (osa sisämarkkinoiden ensimmäistä toimenpidepakettia) Euroopan laajuinen energiaverkko Säädösehdotus 10/2011 4/2013 Täytäntöönpano (osa sisämarkkinoiden ensimmäistä toimenpidepakettia) Energiatehokkuus Säädösehdotus 6/2011 10/2012 Täytäntöönpano Tilanne: Etenee suunnitellusti Lisätoimet tarpeen Ei lainkaan tai ei juurikaan edistystä 4

Toimi Mikä on ollut komission panos? Onko asiasta EU:n tasolla? Mitä tapahtuu seuraavaksi? EUROOPPALAISEN TUTKIMUSALUEEN TOTEUTTAMINEN VUOTEEN 2014 MENNESSÄ Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen Investoinnit tutkimukseen ja innovointiin (Horisontti 2020- ja COSME-ohjelmat) Kehitystä vauhdittavat keskeiset teknologiat Tiedonanto 7/2012 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla. Komissio aikoo raportoida edistyksestä ennen Eurooppa-neuvoston lokakuun kokousta. Säädösehdotukset 11/2011 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Tiedonanto 6/2012 Täytäntöönpano Horisontti 2020 -ohjelman, rakennerahastoohjelmien ja kansallisten ohjelmien välityksellä Teollisuuspolitiikan nykyaikaistaminen Tiedonanto 10/2012 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla. Keskustelut kesäkuun 2013 ja helmikuun 2014 Eurooppa-neuvostoissa, täytäntöönpanoraportti 3. neljänneksellä vuonna 2013 Yhtenäinen patenttisuoja Säädösehdotus 4/2011 12/2012 Täytäntöönpano (osa sisämarkkinoiden ensimmäistä toimenpidepakettia) PANOSTAMINEN KASVUUN EIP:n pääoman korotus joulukuuhun 2012 mennessä Hankejoukkovelkakirjat EU:n rakennerahastojen uudelleenohjelmointi 10 miljardin euron korotus, joka heijastuu lainaohjelmiin. Komissio ja/tai EIP raportoivat kesäkuun Eurooppa-neuvostolle saavutetusta edistyksestä. Komission ja EIP:n välinen yhteistyösopimus Toimintaryhmäaloite jäsenvaltioiden kanssa 11/2012 Vuoden 2013 aikana tarkoitus ottaa käyttöön 230 miljoonaa euroa liikenteen, energian ja tieto- ja viestintätekniikan alalle. Komissio ja/tai EIP raportoivat kesäkuun Eurooppa-neuvostolle saavutetusta edistyksestä. 1/2012 39,2 miljardia euroa uudelleenohjelmoitu; pannaan täytäntöön kansallisella tasolla Tilanne: Etenee suunnitellusti Lisätoimet tarpeen Ei lainkaan tai ei juurikaan edistystä 5

Toimi Mikä on ollut komission panos? Onko asiasta EU:n tasolla? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Talousarvio 2013 Talousarvioesitys 4/2012 x Lisätalousarviosta on saavutettava yhteisymmärrys MRK 2014 2020 Talousarvioesitys 6/2011 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Tuleva koheesiopolitiikka Säädösehdotus 10/2011 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä KASVUA EDISTÄVÄ VEROPOLITIIKKA Säästötulojen verotusta koskeva direktiivi Säädösehdotus 11/2008 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Neuvotteluvaltuudet kolmansien maiden kanssa käytäviä neuvotteluja varten Valtuuksia koskeva ehdotus 5/2012 5/2013 Neuvottelut alkamassa kolmansien maiden kanssa Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja Säädösehdotus 3/2011 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Veropetokset ja veronkierto Toimintasuunnitelma ja 2 suositusta 12/2012 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla Finanssitransaktiovero Säädösehdotus 2/2013 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä TYÖPAIKKOJEN JA TODELLISTEN EUROOPPALAISTEN TYÖMARKKINOIDEN LUOMINEN Työllisyyspolitiikka Työllisyyspaketti 4/2012 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla Nuorisotyöttömyys Mahdollisuuksia nuorille -aloite Tiedonanto 12/2011 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla Nuorisotyöllisyyspaketti (sis. nuorisotakuun) Tiedonanto ja ehdotus 12/2012 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla neuvoston annettua hyväksyntänsä helmikuussa 2013 Nuorisotyöllisyysaloite Säädösehdotus 3/2013 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Koulutus ja taidot Tiedonanto 11/2012 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla Tilanne: Etenee suunnitellusti Lisätoimet tarpeen Ei lainkaan tai ei juurikaan edistystä 6

Toimi Mikä on ollut komission panos? Onko asiasta EU:n tasolla? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Eläkeoikeuksien siirrettävyys Säädösehdotus 10/2005 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Työntekijöiden lähettäminen työhön toiseen jäsenvaltioon Säädösehdotus 3/2012 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä (osa sisämarkkinoiden ensimmäistä toimenpidepakettia) Ammatilliset pätevyysvaatimukset Säädösehdotus 12/2011 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä (osa sisämarkkinoiden ensimmäistä toimenpidepakettia) KAUPAN TARJOAMIEN KASVUMAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN Kauppasopimukset Yhdysvallat Peru ja Kolumbia Kanada Singapore Intia Japani Ukraina Egypti, Jordania, Tunisia Marokko Georgia, Moldova, Armenia Vietnam Thaimaa Ehdotukset neuvotteluvaltuuksiksi ja neuvottelut jen valtuuksien pohjalta 3/2013 Valtuuksista 6/2013 Useita Neuvottelut tarkoitus aloittaa 2/2013 Täytäntöönpano Valtuuksista Neuvottelut tarkoitus saattaa päätökseen Sopimus tarkoitus parafoida Neuvotteluja tarkoitus jatkaa Neuvottelut alkaneet Sopimus tarkoitus allekirjoittaa riippuen ehtojen täyttämisestä Neuvottelut tarkoitus aloittaa Neuvottelut alkaneet Neuvotteluja tarkoitus jatkaa Neuvotteluja tarkoitus jatkaa Neuvottelut alkaneet Tilanne: Etenee suunnitellusti Lisätoimet tarpeen Ei lainkaan tai ei juurikaan edistystä 7

Toimi Mikä on ollut komission panos? Onko asiasta EU:n tasolla? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Keski-Amerikka Pääsy kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille Neuvottelut tarkoitus saattaa päätökseen Säädösehdotus 3/2012 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä KASVUA EDISTÄVÄN SÄÄNTELYKEHYKSEN AIKAANSAAMINEN Järkevä sääntely EU:n sääntelyn tila (REFIT-ohjelma) Tiedonanto 12/2012 REFIT-ohjelman ensimmäiset tulokset tarkoitus esittää Eurooppaneuvostolle kesäkuussa (Top 10 -kuuleminen) ja lokakuussa 2013 Pk-yritykset ja mikroyritykset Tiedonanto 3/2013 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla, esimerkiksi Top 10 -kuulemisen ja -tulostaulun välityksellä Hallinnollisen rasituksen keventäminen Säädösehdotukset Useita Osittain Hyväksyminen lainsäätämisjärjestyksessä ja täytäntöönpano kansallisella tasolla Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma 1/2013 Seuranta EU:n ja kansallisella tasolla EMU:N SYVENTÄMINEN JA RAHOITUSJÄRJESTELMÄN VAKAUDEN EDISTÄMINEN EMU:n syventäminen Hahmotelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi ja sen jatkotoimet Lähentymis- ja kilpailukykyväline Merkittävien talouspoliittisten uudistusten etukäteiskoordinointi Hahmotelma 11/2012 Tiedonanto 3/2013 Keskustelu kesäkuun Eurooppa-neuvostossa Tiedonanto 3/2013 Keskustelu kesäkuun Eurooppa-neuvostossa Tilanne: Etenee suunnitellusti Lisätoimet tarpeen Ei lainkaan tai ei juurikaan edistystä 8

Toimi Mikä on ollut komission panos? Onko asiasta EU:n tasolla? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Pankkiunioni Yhteinen valvontamekanismi Säädösehdotukset 9/2012 4/2013 Täytäntöönpano Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Säädösehdotus 6/2013 x Komission ehdotus valmisteltavana Muut toimenpiteet, esimerkiksi Talletusten vakuusjärjestelmät Säädösehdotus 7/2010 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Kansallisen kriisinratkaisun kehys Säädösehdotus 6/2012 x Edellyttää poliittista yhteisymmärrystä Tilanne: Etenee suunnitellusti Lisätoimet tarpeen Ei lainkaan tai ei juurikaan edistystä 9