Venesjärven koulu V e n e s j ä r v e n t i e 8 7 8, 3 8 7 6 0 V e n e s j ä r v i Rakennetekninen kuntotutkimus korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi 22.4.2015 Työnro 31 7391.4 Rkm. Timo Ekola
2 (18) Tiivistelmä Kohteessa suoritettujen rakenneteknisten tutkimusten sekä yleisesti kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella peruskorjaushankkeen hankesuunnitteluun sekä varsinaiseen korjaussuunnitteluun liittyen oleellisimmat rakennustekniset seikat, jotka tulisi huomioida: Ulkopuolisen kosteudenhallinnan parantaminen yleisesti, Alapohjarakenteisiin kohdentuvat uusimistarpeet, Entisen asunto-osan välipohjiin ja yläpohjan kotelolaattarakenteisiin (vaurioituneet eristerakenteet) kohdentuvat uusimis- ja korjaustarpeet, Kouluosan yläpohjiin kohdentuvat paikalliset uusimistarpeet sekä arvioitava mahdollinen energiataloudellinen parantaminen, Pohjakerroksen maanvastaisten seinien alaosiin kohdentuvat korjaustarpeet, Julkisivurappausten paikalliset kunnostukset, ennen korjauspäätöksiä kuntotutkimuksella varmistettava uusimislaajuudet, katosten kunnostus ja parvekkeen kunnostus tai uusinta, Alkuperäisten puuikkunoiden ja ulko-ovien uusimistarve, Hallitsemattomien korvausilman kulkeutumisreittien kartoitus ja tarpeenmukaiset tiivistämistoimenpiteet, Talotekniikan LVIS saneeraus erillissuunnittelun mukaan. A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere
3 (18) Venesjärven koulu Venesjärventie 878, 38760 Venesjärvi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 2 1 Yleistä... 5 1.1 Tutkimuksen tilaaja... 5 1.2 Kohde tiedot... 5 1.3 Asiakirjatilanne... 5 1.4 Työn sisältö... 5 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta... 6 2.1 Kosteusmittaukset... 6 2.2 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit, suoraviljelymenetelmä... 6 2.2.1 Tulosten tulkintaperusteet... 6 2.3 Merkkiainetutkimukset... 6 3 Yläpohja- ja vesikattorakenteet... 7 3.1 Rakenne... 7 3.2 Havainnot... 8 3.3 Mikrobinäytteet, yläpohjaeristeet... 9 3.4 Johtopäätökset... 9 4 Välipohjarakenteet... 10 4.1 Rakenne... 10 4.2 Havainnot... 10 4.3 Mikrobinäytteet, välipohjaeristeet... 11 4.4 Johtopäätökset... 11 5 Alapohjarakenteet... 11 5.1 Rakenne... 11 5.2 Havainnot... 12 5.3 Kosteusmittaukset... 13 5.3.1 Pintakosteusmittaukset... 13 5.4 Johtopäätökset... 13 6 Ulkoseinärakenteet... 13 6.1 Rakenne... 13 6.2 Havainnot... 14 6.3 Mikrobinäytteet... 15 6.4 Johtopäätökset... 15 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere
4 (18) 7 Rakenteiden tiiveys ja merkkiainekokeet... 15 7.1 Merkkiainekokeet... 15 7.2 Johtopäätökset... 16 8 Haitta-aineet... 16 8.1 Yleistä... 16 8.2 Vedeneristeiden Asbesti ja PAH-näyteanalyysit... 16 9 Jatkotoimenpidesuositukset... 16 9.1.1 Peruskorjaussuunnittelussa huomioitavat korjaustoimenpiteet:... 16 LIITTEET Liite 1 Pohjapiirustusotteet - ja leikkauspiirustusotteet Liite 2 Kuvakooste Liite 3 Materiaalien mikrobit -analyysivastaus MB15-00565, Työterveyslaitos 13.3.2015 Liite 4 Asbesti -analyysivastaus 4511/ASB, Labroc 3.3.2015 Liite 5 PAH-yhdisteet analyysivastaus 4511/PAH, Labroc 3.3.2015 JAKELU Pentti Saloniemi Kankaanpään kaupunki / Tilapalvelut pentti.saloniemi@kankaanpaa.fi A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
5 (18) 1 Yleistä 1.1 Tutkimuksen tilaaja Kankaanpään kaupunki Tilapalvelut Tilapalvelupäällikkö Pentti Saloniemi Rautatienkatu 3, 38700 KANKAANPÄÄ Pentti Saloniemi, tilapalvelupäällikkö puh. 044 5772620 pentti.saloniemi@kankaanpää.fi 1.2 Kohde tiedot Perustiedot on kerätty tilaajan toimittamista asiakirjoista. Kohde Venesjärven koulu Osoite Venesjärventie 878,38760 Venesjärvi Pääasiallinen rakennusmateriaali tiili, betoni Rakennusvuosi 1955 Bruttoala 1 541 m2 Huonealat 1 328 m2 Kokonaistilavuus 6 300 m3 Kerrosluku 1-3 Lämmitysjärjestelmät: Vesi- ja viemärijärjestelmät: Ilmanvaihtojärjestelmät: Vesipatterilämmitys Kankaanpään kaupunki Painovoimainen, osin koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Asiakirjatilanne Käytettävissä olleet asiakirjat: - Kuntoarvio 7/2014 (ISS Proko Oy) - Nykytilanteen puhtaaksipiirretyt, pohja- ja leikkauspiirustusotteet - Alkuperäisiä pohja-, leikkaus- ja rakennepiirustuksia tammikuu 1954 ja 20.7.1954 (J. Salovaara ja Olavi Visapää) - Alkuperäinen työselitys, tammikuu 1954 (J. Salovaara) 1.4 Työn sisältö Tutkimusten tavoitteena on ollut selvittää ja tutkia rakenteita ja rakenteiden kuntoa tulevan peruskorjaushankkeen suunnittelun lähtötiedoiksi. Tutkimukset on toteutettu 03.02.2015 päivätyn tutkimussuunnitelman mukaan. Kohteen kenttätutkimukset suorittivat rakennusmestari Timo Ekola ja Ri Mika Tuurala. Kenttätutkimukset toteutettiin helmikuussa 2015. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
6 (18) 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta 2.1 Kosteusmittaukset Tilat tutkittiin aistinvaraisesti ja pistokokeenomaisesti pintakosteushavainnoin. Pintakosteusmittaukset suoritettiin Gann Hydrotest pintakosteudenilmaisimilla. Pintailmaisimen näytössä esiintyvät lukuarvot ovat välillä 0-199. Mittausten tulokset ovat suuntaa-antavia vertailuarvoja, jotka riippuvat kosteuspitoisuuden lisäksi myös materiaaleista ja niiden kerrospaksuuksista. 2.2 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit, suoraviljelymenetelmä Avatuista rakenteista (yläpohjat, välipohjat, sekä maanalaiset ulkoseinät) otettiin materiaalinäytteitä mikrobimäärityksiä varten. Näytteet analysoitiin ns. suoraviljelymenetelmällä Työterveyslaitoksen laboratoriossa Kuopiossa. 2.2.1 Tulosten tulkintaperusteet Suoraviljelymenetelmän mikrobipitoisuus ++++ (= erittäin runsaasti mikrobeja) ja +++ (= runsaasti mikrobeja) vastaavat Asumisterveysohjeen ja -oppaan (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, 3. korjattu painos 2009) laimennossarjamenetelmällä viljellyn materiaalinäytteen tulkintaohjeen yli 10 000 cfu/g mikrobipitoisuutta ja ++ (= kohtalaisesti mikrobeja) ja +(= niukasti mikrobeja) vastaavat laimennossarjamenetelmän alle 10 000 cfu/g pitoisuutta, jolloin mikrobilajisto on otettava tulosta tulkittaessa huomioon. Tulkintaohje: Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. 2.3 Merkkiainetutkimukset Merkkiainetutkimusten avulla selvitetään rakenteiden ilmatiiveyttä sekä rakenteissa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien kulkeutumisreittejä. Merkkiainekokeessa merkkiainekaasua (5 % H 2 + 95 % N 2) johdetaan tutkittavan rakenteen sisään ja merkkiaineen kulkeutumista sisäilmaan rakenneliittymien ja läpivientien kautta tutkittiin kaasuanalysaattorin avulla. Merkkiainelaiteanalysaattorin herkkyyttä voidaan säätää tasoille 1-10. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
7 (18) 3 Yläpohja- ja vesikattorakenteet 3.1 Rakenne Havaintojen ja rakenneavauspisteistä tehtyjen selvitysten perusteella rakennusosien yläpohjarakenteet on seuraavia ylhäältä alaspäin mentäessä: Päiväkotiosa: - vesikate (tiilikate) - tuuletusrimoitus - bitumikermi - umpilaudoitus, raakalauta - puurakenteiset vesikattokannattajat, ns. ruotsalaiskattotuolit - ullakkotila - palopermantolaatta 40-110 mm (palopermantolaatta irtonainen) - vuorivillavanu - ns. alalaattapalkisto k-k? + laataston sisällä kutterieristys yms. n 250-300 mm - sisäkaton pintarakenteet Kouluosa: - vesikate (tiilikate) - tuuletusrimoitus - bitumikermi - umpilaudoitus, raakalauta - puurakenteiset vesikattokannattajat ns ruotsalaiskattotuolit - ullakkotila - palopermantolaatta 60 mm - vuorivillavanu - ns. ylälaattapalkisto k-k - sisäkaton pintarakenteet Liikuntasalisiipi: - vesikate (tiilikate) - tuuletusrimoitus - bitumikermi - umpilaudoitus, raakalauta - puurakenteiset vesikattokannattajat ns ruotsalaiskattotuolit - ullakkotila - palopermantolaatta 20-40 mm - vuorivillavanu - ns. ylälaattapalkisto k-k - sisäkaton pintarakenteet A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
8 (18) 3.2 Havainnot Päiväkotiosa: Päiväkotiosan alueen ullakolta oleellisimpina havaintoina voitiin todeta, että ullakon palopermantolaatan päälle on ollut ylimääräistä kosteusrasitusta mm. vuotavien tuuletusputkiliitosten kautta. Liitokset ovat epätiiveitä, valurautaputken ja muoviviemäriliitosten osalta liitoksia on teippailtu ilmastointiteipillä. Kyseessä on kondenssivesien valumat putkiliitosten kautta. Palopermannon päällä on vuotovalumajälkiä pohjapiirustukseen rajatuilla osin. Lisäksi ullakon keskialueella harvalautaseinien lautojen alapäissä on kosteudesta aiheutuneita näkyviä vaurioita. Vauriot viittaavat palopermannon päällä olleeseen vuotoveteen. Katselmushetkellä varsinaisia vesikaton vuotopaikkoja ei havaittu. Pintakosteudentunnistimella palopermantolaatan pintaosia havainnoitaessa, todettiin palopermantolaatta pintakosteaksi pohjapiirustukseen merkityillä osin. Päiväkodin alueen yläpohjarakenteisiin tehtiin kolme rakenneavausta (avaus YP1, YP 2 ja YP 3). Avauspisteissä rakenne vastaa rakennesuunnitelma-asiakirjojen (työselitys) mukaista rakennetyyppiä. Palopermantolaatan vahvuus vaihtelee välillä 60-110 mm, laatta on valettu irtonaisena palkkien päälle. Kouluosa: Kouluosan alueen ullakolta oleellisimpina havaintoina voitiin todeta, että ullakon palopermantolaatan päälle on ollut ylimääräistä kosteusrasitusta mm. antenniputkiläpiviennin kohdalta sekä päätyalueen vuotavan tuuletusputkiliitoksen kautta sekä osin ilmeiseti myös ulkosinäliittymän ja vesikaton rajakohdilla. Palopermannon päällä on vuotovalumajälkiä pohjapiirustukseen rajatuilla osin. Katselmushetkellä varsinaisia vesikaton tai vesikatteen vuotopaikkoja ei havaittu. Pintakosteudentunnistimella havainnoiden palopermantolaatan pintaosia havainnoitaessa, todettiin palopermantolaatta pintakosteaksi niillä osin kuin myös näkyviä vuotojälkiä todettiin. Kouluosan alueen yläpohjarakenteisiin tehtiin kolme rakenneavausta (avaus YP4, YP5 ja YP 6). Avauspisteissä rakenne vastaa rakennesuunnitelma-asiakirjojen (työselitys) mukaista rakennetyyppiä. Aistinvaraisten havaintojen perusteella kouluosan toisen kerroksen käytävän katossa ikkunaseinälinjalla havaittiin kosteudesta (nyt kuivat) aiheutuvia näkyviä pinnoitevaurioita. Liikuntasalisiipi: Liikuntasalisiiven yläpohjarakenteita havainnoitiin yleisesti aistinvaraisin havainnoin, erillisiä rakenneavauksia tai materiaalinäyteanalyysejä ei tilan yläpohjaan ei tehty. Yleishavainnoin tilassa ei havaittu akuutteja kate- tai läpivientivuotoja. Tilan tuulettuvuudessa ei havaittu puutteita. Pistokokeenomaisesti voitiin todeta, että yläpohjatilassa on palopermantolaatta, jonka vahvuus yksittäisessä pisteessä on n 20 30 mm (paksuus todennäköisesti vaihtelee) ja eristeenä vuorivillavanu alkuperäisen työselityksen mukaan. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
9 (18) 3.3 Mikrobinäytteet, yläpohjaeristeet Päiväkotiosa: Palopermantolaattaa avattiin kolmesta eri pisteestä (YP1, YP2 ja YP3) ja näiden avauspisteiden kohdilta otettiin neljä materiaalinäytettä (näytteet 1, 2, 3 ja 4 ns. kotelorakenteen yläpohjan kutterieristeistä) mikrobianalyysiin. Analyysitulosten perusteella rakenneavauspisteestä YP1 otetuista näytteissä 1 ja 2 materiaaleissa ei esiinny viitteitä mikrobivaurioista. Rakenneavauspisteistä YP2 ja YP3 otetuissa näytteissä 3 ja 4 esiintyy heikko viite tai vahva viite materiaalin mikrobivaurioista. Näillä alueilla on myös palopermantolaatta selkeästi kostea / märkä. Näytteissä esiintyy yksittäisiä kosteusvaurioindikaattorina pidettävien homeiden (Oidiodendron, Paecilomyces variotii,) itiöitä sekä runsaasti Streptomyces-aktinobakteereja (sädesieni). Kouluosa: Kouluosan palopermantolaattaa avattiin kolmesta eri pisteestä (YP4, YP5 ja YP6) ja näiden avauspisteiden kohdilta yläpohjaeristeestä (vuorivillavanu), otettiin kolme materiaalinäytettä (näytteet 5,6 ja 7) mikrobianalyysiin. Analyysitulosten perusteella rakenneavauspisteistä YP4, YP5 ja YP6 otetuista näytteissä 5,6 ja 7 materiaaleissa esiintyy viitteitä mikrobivaurioista tai on mikrobivaurioita. Rakenneavauspisteistä YP4 ja YP5 otetuissa näytteissä 5 ja 6 esiintyy heikko viite materiaalin mikrobivaurioista. Näissä pisteissä (YP 4) palopermantolaatta selkeästi kostea antenniputken juuren vuodon seurauksena. Näytteissä esiintyy yksittäisiä kosteusvaurioindikaattorina pidettävien homeiden (Sphaeropsidales) itiöitä sekä kohtalaisesti Streptomyces-aktinobakteereja (sädesieni). Rakenneavauspisteestä YP6 otetussa näytteessä 7 on vahva viite materiaalin mikrobivaurioista. Alueella palopermantolaatta ja eristeet ovat kosteita läpivientivuodon seurauksena. Näytteessä esiintyy yksittäisiä kosteusvaurioindikaattorina pidettävien homeiden (Oidiodendron) itiöitä sekä runsaasti Streptomyces-aktinobakteereja (sädesieni). Analyysitulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 3 3.4 Johtopäätökset Rakennusten vesikatteet yleisesti: Kuntoarviosta 7/2014 saatujen lähtötietojen perusteella rakennuksen vesikatteille ei aiheudu laajamittauista uudistamistarvetta, lähinnä huoltotyyppisiä ylläpitäviä korjaus- ja puhdistustöitä. Päiväkotiosa (ent asunto-osa): Rakennuksenosan ns. kotelorakenteiseen yläpohjaan on muodostunut läpivientivuodoista aiheutuneita palopermantolaatan kosteusvaurioita sekä yläpohjan orgaaniset kutterieristeet ovat osin mikrobivaurioituneet. Lisäksi kyseinen yläpohjarakennetyyppi on kosteusteknisesti riskialtis (kosteuden kerääntyminen / korkea suhteellinen kosteus pitkäkestoisesti palopermantolaatan alapinnassa / kutterilämmöneristeen yläpinnassa) ja mahdollistaa mikrobikasvun rakenteessa. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
10 (18) Kouluosa: Rakennuksenosan ns. ylälaattarakenteiseen yläpohjaan on muodostunut paikallisesti läpivientivuodoista aiheutuneita palopermantolaatan kosteusvaurioita sekä niillä kohdin yläpohjaeristeenä käytetyn vuorivillavanun mikrobivaurioita. Yleisesti rakenteen lämpö- energiataloudellisuus on huono. Liikuntasalisiipi: Rakennuksenosan ns. ylälaattarakenteisessa yläpohjassa ei havaittu akuutteja katto tai läpivientivuodoista aiheutuneita kosteusvaurioita. Yleisesti rakenteen lämpö- energiataloudellisuus on huono. 4 Välipohjarakenteet 4.1 Rakenne Alkuperäisen työselityksen mukaan välipohjarakenteet ovat nykyisellä päiväkotiosalla (ent. asunto-osa) pääosin ns alalaattarakenteisia välipohjia. Välipohjan lattiarakenteena on alalaatan päältä puukoolattu rakenne ja eristeenä on käytetty kutteria, painohiekkaa yms. sekalaista orgaanista materiaalia. Alkuperäiset lattiat ovat ponttilankkulattioita. Kouluosalla välipohjat ovat betonirakenteisia ns. ylälaattapalkistoja. Ylälaatan päällä on erotuskaista ja erillinen valettu pintabetonilaatta. Rakenneavaushavaintojen perusteella rakenteet ovat seuraavanlaisia: Päiväkotiosa (ent asunto-osa): - lattialankku - puukoolaukset alalaatan päältä k-k? - välipohjan eristemateriaalit, kutteri yms. muu orgaaninen materiaali yht n 250 mm - teräsbetoninen alalaattapalkisto, - teräsbetoninen alalaatta Kouluosa: - lattiapinnoite - pintabetonilaatta n 70 mm - vuorivillavanu tai eristyspaperi - teräsbetoninen ylälaattapalkisto 4.2 Havainnot Välipohjarakenteita havainnoitiin yleisesti aistinvaraisin havainnoin, ei havaittu näkyviä, merkittäviä rakenteellisia vaurioita. Nykyisen päiväkotiosan alueella puulattioissa havaittiin yksittäisiä kosteusjälkiä mm keittiön allaskaapin ja astianpesukoneen läheisyydessä sekä yksittäisten patteriputkiläpivientien kohdilla. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
11 (18) 4.3 Mikrobinäytteet, välipohjaeristeet Päiväkotiosa (ent. asunto-osa): Välipohjan puulattiarakennetta avattiin kerroksittain yhteensä kuudesta eri pisteestä. Toisen kerroksen osalta rakenneavauspistettä (VP1, VP2 ja VP3) ja ensimmäisen kerroksen osalta kolme eri pistettä (VP7, VP8 ja VP9). Näiden avauspisteiden kohdilta otettiin yhteensä kuusi materiaalinäytettä (näytteet 8,9,10,11,12 ja 13) välipohjan kutterieristeistä mikrobianalyysiin. Analyysitulosten perusteella kuudesta otetusta näytteestä yhdessä ei esiinny materiaalin mikrobivaurioita (1/6). Kolmessa näytteessä esiintyy viite tai heikko viite materiaalin mikrobivaurioista (3/6) ja kahdessa näytteessä kuudesta esiintyy vahva viite materiaalin mikrobivaurioista (2/6). Rakenneavauspisteestä VP3 otetussa näytteessä 10 materiaaleissa ei esiinny viitteitä mikrobivaurioista. Rakenneavauspisteissä VP1, VP2 ja VP8 otetuissa näytteissä 8,9 ja 12 esiintyy heikko viite tai viite materiaalin mikrobivaurioista. Näytteissä esiintyy yksittäisiä kosteusvaurioindikaattorina pidettävien homeiden (Eurotium, Acremonium, Chaetomium, Paecilomyces variotii,) itiöitä sekä Streptomyces-aktinobakteereja (sädesieni). Rakenneavauspisteissä VP7 ja VP9 otetuissa näytteissä 11 ja 13 esiintyy vahva viite materiaalin mikrobivaurioista. Näytteissä esiintyy kosteusvaurioindikaattorina pidettävien homeiden (Chaetomium,) itiöitä sekä runsaasti Streptomyces-aktinobakteereja (sädesieniä). Analyysitulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 3 4.4 Johtopäätökset Päiväkotiosa (ent asunto-osa): Rakennuksenosan välipohjarakenteisiin (orgaaninen kutteri-, yms. eristys) on muodostunut materiaalien mikrobivaurioita. Vaurioitumiseen ovat vaikuttaneet mm yläpohjassa sattunut paisuntasäiliön vesivuoto sekä havaintojen perusteella keittiöissä astianpesukoneen/ tiskialtaiden läheisyydessä on pinnallisia kosteudesta aiheutuvia jälkiä sekä yksittäisiä patteriventtiili yms. vuotoja, joista on voinuit paikallisesti päästä kosteutta välipohjaeristeisiin. Lisäksi orgaaninen materiaali yleisesti on altis mikrobivaurioille ja materiaali luontaisesti sisältää erilaisia mikrobeja. Lisäksi puulattian eristetilasta on suoria ilmayhteyksiä huoneiden sisäilmaan jolloin myös eristeissä olevien mikrobiepäpuhtauksien on mahdollisuus levitä huoneilmaan. Kouluosa: Rakennuksenosan välipohjarakenteet ovat betonirakenteisia ja kosteusteknisesti turvallisia. Välipohjarakenteiden osalla ei esiinny merkittäviä rakenteellisia korjaustarpeita. 5 Alapohjarakenteet 5.1 Rakenne Alkuperäisen työselityksen mukaan aluspermannot on valettu juntatun, tiivistetyn soran päälle ja aluspermannot eristetään yhdellä bitumilakkasivelyllä ja yksinkertaisella kuumalla bitumi- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
12 (18) sivelyllä. Veistoluokassa ja varastoissa sekä liikuntasalissa lattiat ovat koivulankkua. Koulukeittiössä, apuhuoneessa ja käytävä on mosaiikkibetonia, muihin kellarikerroksen tiloihin tehdään betonilattiat pikieristetyn aluspermannon päälle. Päiväkoti, kouluosa: Rakennetarkastusten perusteella alapohjarakenne on yleisesti seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - pintalattia (joko mosaiikkibetoni + kiinnityslaasti tai betonilaatta) n 60-70 mm - pikieristys - betonilaatta n 100 mm - alapohjan hienojakoinen hiekkatäyttö Veistoluokka ja liikuntasali: Rakennetarkastusten perusteella alapohjarakenne on yleisesti seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattialankku n 30 mm - puukoolaukset 50*50 mm k-k - lautakiilaus n 22 mm - puukoolaukset 50*50 mm k-k - pikieristys 5.2 Havainnot - betonilaatta n 130 mm - hienojakoinen alapohjan hiekkatäyttö Lattian päältä, pohjabetonilaatan pintaan n 150 mm, ei eristyksiä Rakennusten alapohjarakenteiden toteutustapaa selvitettiin ns. perusrakenteiden osalta nykyisen jakelukeittiön osalta läpiporaamalla lattialaatan läpi 28 mm tarkastuspiste (AP1). Perusrakenne on toteutettu maanvaraisena lämmöneristämättömänä alapohjarakenteena ns. työlaatan ja pintalattioiden välissä on rakentamisajankohtaan nähden tyypillisenä kosteuden- /vedeneristyskerroksena bitumi. Maanvaraisten betoni- tai mosaiikkibetonilattioiden osalla ei havaittu näkyviä kosteudesta aiheutuneita pinnoitevaurioita Veistosalin sekä liikuntasalin lattiarakenteiden toteutustapaa selvitettiin yhteensä neljästä eri rakenneavauspisteestä. Alapohjarakenteiden osalla ei pintarakenteissa havaittu akuutteja näkyviä kosteudesta aiheutuneita vaurioita. Veistosalissa rakenneavauspisteissä (AP2) on putkikanaali, kanaalissa on rakennusjätteitä yms. Kanaalista on ilmayhteydet huoneilmaan. Veistosalissa rakenneavauspisteissä (AP3) pohjalaatan päällä on orgaanista rakennusjätettä, sahanpurua yms. ja materiaali on aistinvaraisesti havainnoiden haisevaa. Rakenneavauspisteissä liikuntasalin päädyllä (AP4) rakenne on vaurioitunut ulkopuolisen kosteuden vaikutuksesta. Rakenne on märkä edelleen ja puurakenteissa on kosteus ja lahovaurioita. Liikuntasalin toisessa rakenneavauspisteessä AP5 kulkee putkikanaali (vastaava kuin veistosalin avauspisteessä AP2). Kanaalin sivuseinillä on maapohjan kosteudesta aiheutuvaa kalkkihärmää ja kanaalin pohjalla on kosteus- ja mikrobivaurioituneita rakennusmateriaaleja. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
13 (18) 5.3 Kosteusmittaukset 5.3.1 Pintakosteusmittaukset Alapohjarakenteiden kosteustilannetta tutkittiin pintakosteudenilmaisimella pistokokeenomaisesti pohjakerroksen tiloissa lattioiden osalla n. 2-3 m:n havaintovälillä. Pintakosteushavaintojen perusteella alapohjien lattioiden pintarakenteet ovat pääosin pintakuivia. Yksittäisiä alueita mm. pohjakerroksen jakelukeittiön lattiassa ulkoseinänvierellä havaittiin pintakosteutta. 5.4 Johtopäätökset Rakennuksessa liikuntasalin sekä veistoluokan osalla oleva puurakenteinen lattia on kosteusteknisesti riskialtis, koska rakenteessa ei ole laatan alapuolista lämmöneristystä sekä laatan päällä kosteudeneristeenä käytetyn bituminen tekninen käyttöikä on ylittynyt. Kyseisissä tiloissa putkikanaaleissa on havaittavissa kosteudesta aiheutuvaa kalkkihärmää. Perusalapohjarakenteena toimiva maanvarainen, betonirakenteinen ja bitumilla kosteuseristetty lämmöneristämätön betonilaatta on pääosin pintakuiva, mutta huomioitava rakenteen ja etenkin kosteuseristeen tekninen ikääntyminen. Maanvaraisia lattioita joudutaan osin mm viemärilinjojen uusimisen seurauksena uusimman, jolloin tulee tilakohtaisesti / kokonaisvaltaisesti arvioida myös rakenteen uusimistarve laajemmin. 6 Ulkoseinärakenteet 6.1 Rakenne Alkuperäisen työselityksen mukaan pohjakerroksessa maanvastaiset seinät ovat sisäpuolelta verhousmuurattuja tiiliseiniä. Betonisen perusmuurin ja verhousmuurauksen välissä on 5 cm:n lasivillamatto. Perusmuuri on kosteuseristetty sisäpinnaltaan bitumisivelyllä. Alkuperäisen työselityksen mukaan kerrosten seinät ovat sisältäpäin lukien yhden kiven seiniä, jonka taustalla 2* 1 lasivillamatto ja ½ kiven ulkoseinämuuraus, julkisivupinnoitteena rappaus. Rakennetarkastusten perusteella rakennusosien ulkoseinärakenteet ovat seuraavanlaisia sisältä ulospäin mentäessä: Maanvastaiset seinät, kouluosa (US4 ja US5 - seinäpinnoite (maali) - rappaus n 30 mm - tiili n 130 mm - ilmaväli - lasivillamatto 50 mm - piki - betoninen perusmuuri Seinäpinnasta perusmuurin pintaan n 230 mm A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
14 (18) Maanvastaiset seinät, liikuntasali (U6), maanpinnan alla terassia vasten - seinäpinnoite (maali) - rappaus n 30 mm - tiili n 300 mm - ilmaväli - piki - betoninen perusmuuri Maanvastaiset seinät, liikuntasali (US7 ja US8) - seinäpinnoite (maali) - rappaus n 30 mm - tiili n 300 mm - ilmaväli - lasivillamatto 30 mm - piki - betoninen perusmuuri Kerrosten ulkoseinät (kouluosa, US2 ja US3) - seinäpinnoite (maali) - rappaus n 30 mm - tiili n 280 mm - ilmaväli - vuorivillavanu 50-70 mm - tiili, julkisivupinnoite (ei läpiporausta) Kerrosten ulkoseinät (päiväkoti, patterisyvennys US1) - seinäpinnoite (maali) - rappaus n 30 mm - tiili n 140 mm - ilmaväli - vuorivillavanu 50-70 mm - tiili, julkisivupinnoite (ei läpiporausta) 6.2 Havainnot Rakennusten julkisivut ovat ulkopinnoiltaan rapattuja julkisivuja. Yleisesti rappauspintoja havainnoitaessa etenkin takapihan puoleisella alueella liikuntasalin päädyllä sekä kouluosan kesivaiheilla esiintyy rappauspintojen irtoamista. Rappausirtoama-alueet sijaitsevat alueella jossa liikuntasalin päädyllä on todennäköisesti kasvanut köynnöskasveja julkisivua pitkin sekä keskiosan rappausirtoamat viittaavat aiempaan vesikatteen vuotoon tai vastaavaan, jonka seurauksena julkisivurappaukset ovat vaurioituneet. Ulkoseinärakenteita käsiteltiin lähinnä sisäpuolisten aistinvaraisten sekä rakennetarkastusten perusteella. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
15 (18) Kokonaisuutena ulkoseinien sisäpinnoilla ei havaittu merkittäviä näkyviä kosteudesta aiheutuneita pinnoitevaurioita. Näkyvät kosteudesta aiheutuneet pinnoitevauriot sijaitsevat liikuntasalissa päädyn ulko-oven läheisyydessä. Rakennetarkastusten perusteella toteutetut rakenteet vastaavat alkuperäisiä työselityksiä. Maanvastaisten seinien rakennetarkastuspisteissä US4ja US5 eristemateriaalit ovat mikrobiperäisesti haisevia. Lisäksi pintakosteudentunnistimella havainnoiden seinän alaosa on pintakoste n 400 mm korkeuteen pohjakerroksen keittiön ulkoseinällä 6.3 Mikrobinäytteet Maanvastaisten ulkoseinien osalta kouluosalla tehtiin kaksi erillistä rakenneavauspistettä. Rakenneavauspisteiden kohdilta US4 ja US5 otettiin yhteensä kaksi materiaalinäytettä, (näytteet 14 ja 15) mikrobianalyysejä varten. Analyysitulosten perusteella molemmissa näytteissä on vahva viite materiaalin mikrobivaurioitumisesta. Rakenneavauspisteissä US4 ja US5 otetuissa näytteissä 14 ja 15 esiintyy vahva viite materiaalin mikrobivaurioista. Näytteissä esiintyy kohtalaisesti kosteusvaurioindikaattorina pidettävien homeiden (Scopulariopsis, Aspergillus versicolor, Aspergillus Penicillioides, Chaetomium) itiöitä sekä runsaasti Streptomyces-aktinobakteereja (sädesieniä). Analyysitulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 3 6.4 Johtopäätökset Oleellisimmat seikat ulkoseiniin liittyen ovat pohjakerroksen maanastaisten seinien eristeiden mikrobivauriot pisteissä US4 ja US5 sekä kosteusnousu seinien alaosaan pohjakerroksen keittiössä sekä liikuntasalin päädyllä. Seinien osalla huomioitava myös hallitsemattomat korvausilmareitit seinien sisältä sisäilmaan päin (huom. eristeissä olevilla epäpuhtauksilla on mahdollisuus kulkeutua sisäilmaan). Ulkoseinien julkisivurappauksissa esiintyy osittaista irtoamaa. 7 Rakenteiden tiiveys ja merkkiainekokeet 7.1 Merkkiainekokeet Merkkiaineen avulla selvitettiin rakenteiden tiiveyttä ja korvausilman kulkeutumisreittejä ulkoseinärakenteen eristetiloista. Ulkoseinärakenteiden ja sisäpuolisten rakenteiden tiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeiden avulla kouluosan pohjakerroksessa veistoluokan osalla, pohjakerroksen käytävällä portaan edustalla sekä toisen kerroksen käytävällä. Merkkiaineen syöttöpisteet ovat tarkemmin merkittyinä pohjapiirustukseen (liite 1). Havaintojen perusteella seinän sisään syötetty merkkiaine kulkeutui sisäilmaan päin erityisesti ikkunakarmien ja ulkoseinän välisistä liittymistä sekä ikkunapenkkiliittymistä Merkkiainetta kulkeutui myös alapohjan putkistokanaaliin. Toisen kerroksen osalla merkkiane kulkeutui jopa n. 5-7 metrin päähän syöttöpisteestä seinän eristetilassa. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
16 (18) 7.2 Johtopäätökset Merkkiainetutkimusten perusteella korvausilmaa kulkeutuu sisätiloihin hallitsemattomasti rakennuksen ulkoseinärakenteiden kautta. Merkittävimmät korvausilman kulkeutumisreitit ovat ikkunaliittymien ympärillä ja ikkunapenkkirakenteissa. Lisäksi korvausilmaa kulkeutuu alapohjan putkikanaaleista sisäilmaan, 8 Haitta-aineet 8.1 Yleistä Rakenneteknisessä tutkimuksessa selvitettiin rakenneavausten yhteydessä rakenteissa olevien vedeneristeiden- / kosteudeneristeiden mahdolliset asbestipitoisuudet ja niissä esiintyvät mahdolliset PAH-yhdisteet. Näytteitä otettiin yhteensä kolme kappaletta. Näytteet otettiin pohjalaatan päällä olevasta vedeneristeestä, perusmuurin vedeneristeestä sekä pesuhuonetilan lattian vedeneristeestä. 8.2 Vedeneristeiden Asbesti ja PAH-näyteanalyysit Näyteanalyysien perusteella näytteet eivät sisällä asbestia. Näyteanalyysien perusteella näytteessä 1 (PAH1, pohjalaatan päällä oleva pikikerros) on PAH-yhdisteitä yli viranomaisten määrittelemän raja-arvon (200mg/kg), jonka perusteella purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä. Näytteissä 2 ja 3 (PAH 2 ja PAH 3) PAH-yhdisteitä ei ole yli viranomaisten määrittelemän raja-arvon 9 Jatkotoimenpidesuositukset 9.1.1 Peruskorjaussuunnittelussa huomioitavat korjaustoimenpiteet: Tehtyjen tutkimusten ja yleisesti tehtyjen havaintojen perusteella kohteen peruskorjauksen suunnittelussa suositellaan otettavaksi huomioon seuraavat pääluokat (rakennus- ja rakennetekniikka) Ulkopuolinen kosteudenhallinta sekä ulko-alueet Etupiha-alueen maanpintojen leikkaus ja muotoilu rakennuksesta poispäin kaltevaksi. Salaojien uusimistarve, samassa yhteydessä uusitaan ulkopuoliset routaeristykset sekä perusmuurin veden- / kosteudeneristys (varaus em töihin, koska tiedossa ei ollut, ovatko kyseiset toimenpiteet suoritettu siinä vaiheessa kun kattovesien poisohjauksia on uusittu) Vanhan polttoainevaraston kohdalla olevan pihakansirakenteen vedeneristysten uusinta Liikuntasalin päätyoven kohdalle suositellaan maanpinnan leikkausta kynnystasoa alemmaksi, jotta ulkopuoliset sade- ja sulamisvedet eivät valu rakenteisiin A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
17 (18) Alapohjarakenteet Alapohjarakenteiden uusinta minimissään puukäsityöluokan sekä liikuntasalin osalla (vanhat putkikanaalit poistetaan ja täytetään sekä ilmayhteydet ympäröiviin tiloihin estetään). Alapohjien uusimistarvetta esiintyy myös nykyisten wc-tilojen osalla sekä tilakohtaisesti arvioidaan mm viemäriuusinnoista aiheutuen alapohjien uusimisen kokonaislaajuus erikseen niissä tiloissa, joissa viemärilinjoja uusitaan. Välipohjarakenteet Välipohjarakenteet (alalaattarakenteet, joissa kutterieristys ja puu-/betonilattiat) nykyisellä päiväkotiosalla suositellaan uusittavaksi huomioiden todetut kosteus- ja mikrobivauriot. Työvaiheina ovat puulattioiden avaus, eristeiden poisto ja betonipintojen hiekkapuhallus ja sulkukäsittely ennen uudelleenrakentamista). Rakennetyyppi suunnitellaan erikseen. Kouluosalla ns. ylälaattarakenteiset välipohjarakenteet ovat säilytettäviä. Ainoastaan kerroksen suihku-/ pesuhuonetilan osalla pintalattian poisto ja vedeneristysten uusinta. Yläpohjarakenteet ja vesikatteet Yläpohjarakenteet (ns kotelolaattarakenteet, joissa kutterieristys ja betonirakenteinen palopermantolaatta) nykyisellä päiväkotiosalla suositellaan uusittavaksi huomioiden todetut kosteus- ja mikrobivauriot. Työvaiheina ovat palopermantolattioiden avaus, eristeiden poisto ja betonipintojen hiekkapuhallus ja sulkukäsittely ennen uudelleenrakentamista. Rakennetyyppi suunnitellaan erikseen. Muut yläpohjarakenteet kouluja liikuntasaliosalla ovat pääosin säilytettäviä. Kouluosan yläpohjan osalla paikallisesti palopermantolaatan avaus niiltä osin, joissa esiintyy tuuletusputki- ja antenniputkiläpiviennin aiheuttamia kosteus- ja mikrobivaurioita. Rakenteen osalta huomioitavana seikkana rakenteen heikko lämmöneristävyys, parannetaanko peruskorjauksen yhteydessä (lisälämmöneristys vanhan rakenteen päälle tai palopermantolaatan purku ja uudelleen lisäeristys) Kuntoarviosta (7/2014 ISS Proko Oy) saatujen lähtötietojen perusteella vesikatteille ei arvioida aiheutuvan laajamittaista uusimistarvetta, ainoastaan huoltotyyppinen pesu ja puhdistustarve. Ulkoseinärakenteet Julkisivut vaativat minimissään paikallisia rappauskorjauksia. Tarkemman korjauslaajuuden ja korjaustavan määrittämiseksi suositellaan kuntotutkimustoimenpiteenä julkisivun kopokartoitusta. Kouluosalla pohjakerroksen maanvastaisten seinien osalla (seinäeristeisiin muodostuneet mikrobivauriot) huomioitava sisäpuolen rakenteen purku / uusintatarpeena tai vaihtoehtoisesti rakenne tulee rakentaa kauttaaltaan ilmatiiviiksi, jotta seinän sisällä olevat epäpuhtaudet eivät pääse huoneilmaan. Ulkoseinien kostuneilla osin keittiötilassa sekä liikuntasalissa rakenteesta tulee poistaa pintarakenteet tiilipintaan saakka ja rakenne tulee kuivata ennen uudelleenpinnoitusta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
18 (18) Ikkuna- ja ovirakenteet Kaikki alkuperäistasoiset puuikkunat suositellaan uusittaviksi ja samassa yhteydessä ikkunaliittymät tulee rakentaa ilmatiiveiksi. Ulko-ovet suositellaan uusittavaksi. Rakenteiden ilmatiiveys ja korvausilmareitit Peruskorjauksen yhteydessä on huomioitava sisäpuolisten rakenteiden ilmatiiveys ja ilmavuotoilmareitit erityisesti ulkoseinien liittymien osalta (mm ikkunaliittymät, lattia ja seinäliittymät, kanaalit sekä käytöstä poisjäävät hormit, erilaiset läpiviennit) sekä korvausilmareitit lämmönjako- ja varastohuoneista. Haitta-aineet Peruskorjauksessa huomioitavana seikkana myös erilaiset haitta-aineet. Laajempana erillisenä tutkimuksena tulee suorittaa laajamittaisempi haitta-ainekartoitus. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vain lattian ja seinien sekä märkätilojen vedeneristeiden osalta materiaalien Asbestipitoisuudet ja PAH-yhdisteet. Asbestia vedeneristeissä ei esiintynyt, mutta PAH-yhdisteitä yli viranomaisten asettamien rajaarvojen esiintyy näytteessä N1 (veistoluokan pohjalaatan bitumi). PAH-yhdisteisiin viittaava haju on myös liikuntasalin näyttämön alaisessa tiloissa, joissa perusmuurien ja lattioiden vedeneristyksiä. Tampereella 22.04.2015 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Rkm. Timo Ekola korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Venesjärven koulu RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOIKSI
Liite 1 1 (8) Merkkien selitykset: RAK YP RAK VP RAK AP RAK US US US US Yläpohjan rakennetarkastuspiste Välipohjan rakennetarkastuspiste Alapohjan rakennetarkastuspiste Ulkoseinän rakennetarkastuspiste Materiaalien mikrobit, ei viitettä vauriosta Materiaalien mikrobit, heikko viite/ viite vauriosta Materiaalien mikrobit, vahva viite vauriosta Rakenteessa poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella (mittalaitteen antama lukuarvo yli 90 ) MK PAH Merkkiainekoe, ulkoseinän eristetilaan. Merkkiaine kulkeutuu rakenteista sisäilmaan päin. Materiaalien PAH-yhdisteet ASB Materiaalien Asbestinäyte Yläpohjan palopermantolaatassa merkkejä kosteudesta, osa alueista pintamärkiä A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 1 2 (8) Sijaintikaavio, yläpohjan rakenneavauspisteet 1. 2. RAK YP 1 RAK YP 3 4. RAK YP 5 RAK YP 2 6. 3. RAK YP 4 5. 7. RAK YP 6 A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 1 3 (8) Pohjapiirustus / Sijaintikaavio 8. 9. RAK VP 1 RAK VP 2 RAK VP 4 MK RAK US 2 RAK US 1 RAK VP 3 10. RAK VP 5 RAK US 3 RAK VP 6 ASB 3 PAH 3 A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 1 4 (8) RAK VP 7 11. RAK VP 8 12. 13. RAK VP 9 A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 1 5 (8) Kosteusnousua seinän alaosaan Julkisivuilla rappausvaurioita Julkisivuilla rappausvaurioita RAK AP 1 15. RAK US 5 RAK AP 3 ASB 1 PAH 1 RAK AP 2 RAK US 4 14. ASB 2 PAH 2 Pihakannen vuoto polttoainevarastoon RAK US 7 RAK AP 5 RAK US 6 RAK US 6 RAK AP 4 Kosteusnousua seinän alaosaan A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 1 6 (8) Ylä- ja välipohjien kotelorakenteissa esiintyy osin mikrobi ja kosteusvaurioita A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 1 7 (8) Ylä- ja välipohjien kotelorakenteissa esiintyy osin mikrobi ja kosteusvaurioita Maanvastaisten seinien eristeissä todettiin mikrobivaurioita Maanvastaisten seinien eristeissä todettiin mikrobivaurioita A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 1 8 (8) Liikuntasalin ja veistosalien puulattiat kosteusteknisesti riskialttiita A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 1 (16) Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää peruskorjaussuunnittelun tueksi, toteutettuja rakenneratkaisuja sekä rakenteiden mahdollisia kosteus- ja mikrobivaurioita. Kuva 1-3. Yleiskuvat asunto-osan yläpohjasta Yläpohjan rakenneavauspiste RAK YP 1: - viemärin tuuletusputken liitos (valurauta teipattu haitariputkiosuus ) on epätiivis, palopermantolaatan päälle on valunut vettä, vrt tumma alue palopermantolaatassa - Palopermantolaatan vahvuus avauspisteessä on 110 mm, yläpohjaeristeenä kutteri yms. orgaaninen aines, kutteri päällä ja palkkien päällä vuorivillavanu - rakenneavauspisteistä yläpohjan materiaalinäytteet 1 ja 2, ei viitettä vauriosta A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 2 (16) Kuva 4-5. Yleiskuvat asunto-osan yläpohjasta Valokuvat yläpohjan rakenneavauspisteen RAK YP 3 kohdalta. - viemärin tuuletusputken liitos (valurauta teipattu haitariputkiosuus ) on epätiivis, liitoksesta valuu vettä palopermantolaatan päälle Putkiliitokset! A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 3 (16) Kuvat 6-8 Yleiskuvat asunto-osan yläpohjasta Valokuvat yläpohjan rakenneavauspisteen RAK YP 3 kohdalta, vrt edelliset valokuvat 4-5. Yläpohjan rakenneavauspiste RAK YP 1: - palopermantolaatta on viemärin tuuletusputken vieressä märkä / kostea. - Palopermantolaatan vahvuus avauspisteessä on 40-50 mm, yläpohjaeristeenä kutteri yms. orgaaninen aines, kutteri on osin märkää - rakenneavauspisteestä yläpohjan materiaalinäyte 4, materiaalissa vahva viite vauriosta - Palopermantolaatassa näkyy kosteudesta aiheutuvaa kalkkirajaa - palopermantolaatta on viemärin tuuletusputken vieressä märkä / kostea. A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 4 (16) Kuvat 9-10 Yleiskuvat asunto-osan yläpohjasta Valokuvat yläpohjan rakenneavauspisteen RAK YP 2 kohdalta Yläpohjan rakenneavauspiste RAK YP 2: - rakenneavauspisteestä yläpohjan materiaalinäyte 4, materiaalissa heikko viite vauriosta - palopermantolaatta on pintakosteudentunnistimella havainnoiden kostea ja lautaseinien alaosissa on kosteudesta aiheutuvia näkyviä merkkejä A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 5 (16) Kuvat 10-12 Yleiskuvat kouluosan yläpohjasta Valokuvat rakenneavauspisteen 4 kohdalta Antenniputken läpivienti on vuotanut, vettä on valunut palopermantolaatan päälle Yläpohjan rakenneavauspiste RAK YP 5: - rakenteena ns. ylälaattarakenne, palopermantolaatta n 90 mm, palopermantolaatan ja ylälaatan välissä vuorivillavanu. - rakenneavauspisteestä yläpohjan lämmöneristeestä (vuorivillavanu) materiaalinäyte 5, materiaalissa on heikko viite vauriosta A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 6 (16) Kuvat 13-16 Yleiskuvat kouluosan yläpohjasta Valokuvat rakenneavauspisteen 5 kohdalta Yläpohjan rakenneavauspiste RAK YP 5: - rakenteena ns. ylälaattarakenne, palopermantolaatta n 80 mm, palopermantolaatan ja ylälaatan välissä vuorivillavanu. - rakenneavauspisteestä yläpohjan lämmöneristeestä (vuorivillavanu) materiaalinäyte 6, materiaalissa on heikko viite vauriosta Valokuva rakenneavauspisteen 6 kohdalta - viemärin tuuletusputken liitos (valurauta teipattu haitariputkiosuus ) on epätiivis, liitoksesta valuu vettä palopermantolaatan päälle A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 7 (16) Kuvat 17-18 Yleiskuvat kouluosan yläpohjasta Valokuvat rakenneavauspisteen 6 kohdalta Yläpohjan rakenneavauspiste RAK YP 6: - rakenteena ns. ylälaattarakenne, palopermantolaatta n 60 mm, palopermantolaatan ja ylälaatan välissä vuorivillavanu + ylälaatan päällä tasaushiekkaa n 30-40 mm, - tasaushiekka on osin märkää tuuletusputken juuressa - rakenneavauspisteestä yläpohjan lämmöneristeestä (vuorivillavanu) materiaalinäyte 7, materiaalissa on vahva viite vauriosta A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 8 (16) Kuvat 19-21 Yleiskuvat liikuntasalin yläpohjasta Yläpohjan rakenneavauspiste RAK YP 6: - rakenteena ns. ylälaattarakenne, palopermantolaatta n 30-40 mm, palopermantolaatan ja ylälaatan välissä vuorivillavanu, - yläpohjatilassa ei tutkintahetkellä näkyviä kosteudesta aiheutuneita vaurioita A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 9 (16) Kuvat 22-25 Yleiskuvia asunto-osan välipohjarakenteista Rakenteena yleisesti ns. alalaattarakenne Alalaatan päältä on koolattu puurakenteiset lattiat, eristeenä kutteri yms. sekalainen aines Rakenneavauspiste VP7, Pisteestä otetussa materiaalinäytteessä, näyte 11, on vahva viite materiaalin mikrobivaurioista Rakenneavauspiste VP9, Pisteestä otetussa materiaalinäytteessä, näyte 13, on vahva viite materiaalin mikrobivaurioista Rakenneavauspiste VP3, Pisteestä otetussa materiaalinäytteessä, näyte 10, ei ole viitettä materiaalin mikrobivaurioista A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 10 (16) Kuvat 26-28 Rakenneavauspiste VP2, Pisteestä otetussa materiaalinäytteessä, näyte 9, on heikko viite materiaalin mikrobivaurioista Rakenneavauspisteen kohdalla ponttilankuissa on näkyviä kosteudesta aiheutuneita jälkiä Rakenneavauspiste VP8, Pisteestä otetussa materiaalinäytteessä, näyte 13, on heikko viite materiaalin mikrobivaurioista Vanhojen patteriputkiläpivientien kohdilla on lattialankuissa merkkejä olleesta kosteudesta A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 11 (16) Kuvat 29-31 Yleiskuva pohjakerroksen osalta, Pohjakerroksen keittiö, seinän alaosaan kosteusnousua, maalipinnoite hilseilee kosteuden vaikutuksesta Yleiskuva pohjakerroksen veistosalin puulattian rakenneavauspisteestä RAK AP3 Yleiskuva pohjakerroksen veistosalin puulattian rakenneavauspisteestä RAK AP3, pohjalatta pietty, pohjlaatalla rakennusjätettä, haisevaa. Pikikerroksesta materiaalin PAH ja Asbestianalyysit (PAH 1) PAH yhdisteitä yli viranomaisten asettaman määritysrajan. ASB1, ei asbestia A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 12 (16) Kuvat 32-33 Yleiskuva pohjakerroksen veistosalista, Rakenneavauspiste RAK AP2, Avauspisteessä putkikanaali Rakenneavauspiste RAK AP2, Avauspisteessä putkikanaali, putkikanaalissa osin orgaanista ainesta ja rakennusjätteitä A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 13 (16) Kuvat 34-36 Yleiskuvaliikuntasalista Rakenneavauspiste RAK AP4, Avauspisteessä lattian alaiset koolauspuut ovat märkiä ja osin lahoja, ulkopuolinen kosteusrasitus Rakenneavauspiste RAK AP5, Avauspisteessä putkikanaali Rakenneavauspiste RAK AP5, Avauspisteessä putkikanaali, putkikanaalissa osin orgaanista ainesta ja rakennusjätteitä. Putkikanaalin kyljissä kosteudesta aiheutuvaa kalkkihärmää A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 14 (16) Kuvat 37-39 Yleiskuvat pohjakerroksen ulkoseinärakenteiden rakenneavauspisteistä Veistosalin maanvastainen ulkoseinä Rakenneavauspiste RAK US4; Avauspisteestä otettiin materiaalinäyte 14, perusmuuria vasten oleva lämmöneriste, materiaalissa vahva viite mikrobivauriosta Pohjakerroksen käytävän maanvastainen ulkoseinä Rakenneavauspiste RAK US5; Avauspisteestä otettiin materiaalinäyte 15, perusmuuria vasten oleva lämmöneriste, materiaalissa vahva viite mikrobivauriosta A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 15 (16) Kuvat 40-42 Yleiskuvia pohjakerroksen varasto, yms. tiloista. Pihakannen vuoto vanhaan polttoainevarastotilaan Polttoainevarastotilan rakenteissa kosteutta Yleiskuva pohjakerroksen vanhasta pesuhuoneesta A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liite 2 16 (16) Kuvat 43-45 Julkisivuja Rappausvaurioita 2. kerroksen käytävä, vuotojäljet ylälaatan alapinnassa A-Insinöörit Suunnittelu Oy
A-Insinöörit Suunnittelu Oy Liite 3 1 (4)
A-Insinöörit Suunnittelu Oy Liite 3 2 (4)
A-Insinöörit Suunnittelu Oy Liite 3 3 (4)
A-Insinöörit Suunnittelu Oy Liite 3 4 (4)
A-Insinöörit Suunnittelu Oy Liite 4 1 (1)
A-Insinöörit Suunnittelu Oy Liite 5 1 (2)
A-Insinöörit Suunnittelu Oy Liite 5 2 (2)