SEINÄJOKI KASKINEN, PERUSPARANNUS RATASUUNNITTELU. Suunnitteluosuus 2 Teuva kmv 507+990 484+674 SUUNNITELMASELOSTUS

SEINÄJOKI KASKINEN, PERUSPARANNUS RATASUUNNITTELU Suunnitteluosuus 2 Teuva kmv 507+990 484+674 SUUNNITELMASELOSTUS 11.11.2010

SEINÄJOKI KASKINEN, PERUSPARANNUS SUUNNITTELUOSUUS 2 TEUVA Ratasuunnittelu Suunnitelmaselostus SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 ESIPUHE... 4 2.1 SEINÄJOKI KASKINEN RADAN PERUSPARANNUKSEN SUUNNITTELU... 4 2.2 TAUSTA JA TAVOITTEET... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 LIIKENTEELLISET LÄHTÖKOHDAT... 6 3.2 VUOROPUHELU... 6 3.3 RADAN NYKYTILA JA KUNNOSSAPITO... 6 3.3.1 Päällysrakenne... 6 3.3.2 Alusrakenne... 7 3.4 MAASTOMITTAUKSET JA POHJATUTKIMUKSET... 7 3.4.1 Maastomallimittaukset ja pohjakartta... 7 3.4.2 Pohjatutkimukset... 7 3.5 YMPÄRISTÖ... 7 3.6 VAHVAVIRTA- JA TURVALAITTEET... 7 3.7 KIINTEISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (KIVA)... 8 3.8 SUUNNITTELUPERUSTEET... 8 3.8.1 Ratatekniset... 8 3.8.2 Geotekniset... 9 3.8.3 Tietekniset... 9 3.8.4 Sillat... 10 3.8.5 Ympäristö... 10 4 RATASUUNNITELMA... 10 4.1 RATA... 10 4.1.1 Ratageometria... 10 4.1.2 Liikennepaikat... 11 4.1.3 Päällysrakenne... 11 4.1.4 Alusrakenne... 12 4.1.5 Kuivatus ja rummut... 13 4.2 SILLAT JA RAKENTEET... 14 4.3 POHJARAKENTEET... 16 4.3.1 Pohjanvahvistukset... 16 4.3.2 Pohjasuhteet ja perustaminen... 19 4.3.3 Tutkimusten riittävyys ja lisätutkimustarve... 21 4.4 TASORISTEYSTEN POISTOT JA TIEJÄRJESTELYT... 23 4.5 ALUELUNASTUKSET... 32 4.6 YMPÄRISTÖ... 33 4.6.1 Melu... 33 4.6.2 Tärinä... 34 4.6.3 Pohjavesi ja luonnon arvoalueet... 34 4.6.4 Pilaantuneet maat (PIMA)... 36 4.7 PUTKI- JA JOHTORISTEÄMÄT... 36 5 KUSTANNUKSET... 36 LIITTEET:... 38 1. YHTEENVETO PALAUTTEISTA... 38 2. ROUTALEVYTYSTAULUKKO... 38

1 TIIVISTELMÄ Seinäjoki Kaskinen rataosa on teollisuuden ja sataman käyttämä sähköistämätön yksiraiteinen tavarajunarata. Rata ei kuulu tavanomaisten ratojen TENverkkoon. Tehtävänä on ollut laatia ratasuunnitelma rataosuuden perusparannuksesta. Suunnittelu on sisältänyt seuraavia toimenpiteitä: Päällysrakenteen uusimisen suunnittelu. Uusiminen säilyttää radan liikennöitävässä kunnossa. Päällysrakenteen uusimiselle parannetaan radan välityskykyä nostamalla junien nopeuksia (80 km/h). Alusrakenteen parantamisen suunnittelu. Rumpujen ja siltojen uusimis- ja korjaussuunnittelu. Tasoristeysten poistojen suunnittelu. Selvitetään routasuojaus- ja pohjanvahvistustarpeita. Liikennepaikkamuutosten suunnittelu. Liikennepaikoista Närpiö poistuu käytöstä. Muut liikennepaikat jäävät nykyiselleen. Liikennepaikat sijaitsevat seuraavasti. Koskenkorva (km 442+447) Lohiluoma (km 463+619, linjavaihde) Kauhajoki (km 472+720, ei raiteita) Teuva (km 497+474) Närpiö (km 518+225), joka poistuu käytöstä Radan päällysrakenteen uusimistyö on välttämätön. Tukikerros vaihdetaan ja päällysrakenne toteutetaan 60E1 -kiskotuksella betonipölkyin. Radan alusrakenteen parantaminen sisältää mm. routasuojauksien uusimista ja radan stabiliteetin parantamista vastapenkereillä. Kuivatussuunnittelulla parannetaan veden poistumista ratapenkereen alueelta. Kuivatuksen osalta pyritään ennallistamaan aiempi tilanne. Seinäjoki Kaskinen rataosuuden suunnitelma on jaettu kolmeen eri suunnittelualueeseen. - osa 1, Kaskinen Närpiö, km 507+990 529+970 - osa 2, Teuva, km 507+990 484+674 - osa 3, Kauhajoki Seinäjoki, km 484+674 418+783 Tässä ratasuunnitelmaselostuksessa käsitellään suunnitteluosuutta 2, jossa radan pituus on noin 23,5 km. Suunnitteluosuudella 2 on 33 kpl tasoristeyksiä, joista 25 kpl on yksityisteiden ja 8 kpl yleisten teiden tasoristeyksiä. Nykyisistä tasoristeyksistä ainakin 19 kpl esitetään poistettavaksi korvaavilla tieyhteyksillä, näistä kahdelle tasoristeyk-

selle esitetään uutta korvaavaa tasoristeystä. Kaikki poistettavat tasoristeykset ovat yksityisteiden tasoristeyksiä. Nykyisiä siltoja on 5 kpl, joista kahdelle esitetään siltakannen uusimista, yksi silta esitetään korvattavaksi teräsputkella ja yksi silta esitetään peruskorjattavaksi. Rataosalla on 13 kpl rumpuja, joista kolme esitetään uusittavaksi rummun huonon kunnon vuoksi. Rummuista kolme esitetään jatkettavaksi radan korkeusviivan noston ja rummun reunapalkkien riittämättömyyden takia. Suunnittelu on tehty vuorovaikutteisesti eri sidosryhmien sekä alueen kuntien kanssa. Tiejärjestelyitä on suunniteltu Maanmittauslaitoksen laatiman KIVA - selvityksen mukaan. Suunnittelualueen toimenpiteet tiejärjestelyluonnoksineen on esitelty yleisötilaisuudessa. Tämän suunnitelman mukainen kustannusarvio hintatasossa 04/2010 on noin 18,2 M. 4 Kuva 1. Rataosuus Seinäjoki Kaskinen 2 ESIPUHE 2.1 Seinäjoki Kaskinen radan perusparannuksen suunnittelu Suunnittelutoimeksianto koskee Seinäjoki Kaskinen rataosan perusparannushankkeen ratasuunnittelua, josta Liikennevirasto/Rautatieosasto on tehnyt suunnittelusopimuksen 25.11.2009 Pöyry Finland Oy:n kanssa. Suunnittelualue alkaa Seinäjoen ratapihan pohjoispään turvavaihteen etujatkokselta km 418+783 ja päättyy Kaskisen ratapihalla vaihteen V711 etujatkokseen km 529+970. Rataosa Seinäjoki Kaskinen on yksiraiteinen, sähköistämätön, radio-ohjattu ja junien automaattisella kulunvalvonnalla varustettu. Radan päällysrakenneluokka on B 1 ja kunnossapitotaso on 4. Radan päällysrakenteena ovat pääosin K43-kiskot ja puuratapölkyt. Rataosa on raskaan tavaraliikenteen rata. Tavarajunien maksiminopeus rataosalla on nyt 80 km/h. Kiskotuksen laadun ja radan kunnon takia nopeus kuormatuille tavarajunille on kuitenkin rajoitettu suurelta osin 40 60 km/h. Rataosalla on vajaa sepelitukikerros.

5 Työn tilaaja ja vastuualueet: Tilaaja Sopimusasiat Tekniset asiat Suunnitteluasiantuntijapalvelut Suunnittelukonsultti Rakennuttajakonsultti Liikennevirasto/Rautatieosasto Harri Yli-Villamo, Liikennevirasto Mikko A. Heiskanen, Liikennevirasto Oy VR-Rata Ab Pöyry Finland Oy Pöyry CM Oy 2.2 Tausta ja tavoitteet Seinäjoki Kaskinen perusparannushanke koostuu seuraavista toimenpiteistä: Päällysrakenteen uusiminen Tasoristeysten poistamista Siltojen ja rumpujen uusimis- ja peruskorjaustöitä Routasuojauksen asentamista Radan stabiliteetin parantaminen Raidegeometrian parantaminen Radan merkkien uusiminen kuuluu hankkeeseen vaikka ei tässä vaiheessa suunnitella Tarvittaessa tasoristeysten turvalaitteiden uusiminen Nopeusrajoitusten muutoksista aiheutuvat JKV muutokset Hankkeen tavoitteena on: nostaa suurin sallittu nopeus tasolle 80 km/h, tavaraliikenteen kilpailukyvyn parantaminen mahdollistamalla 225 kn akselipaino 80 km/h nopeustasolla, lisätä rataosan välityskykyä ja junaturvallisuutta, parantaa tasoristeysten poistamisella radan turvallisuutta.

Perusparannushankkeen toimenpiteiden suunnitteluratkaisujen laadinnassa tavoitteena on: hanke toteutuu mahdollisimman edullisesti junaliikenteelle aiheutetaan mahdollisimman vähän häiriötä ympäristön vaatimukset otetaan huomioon väylien käyttäjien, maanomistajien ja muiden sidosryhmien toivomukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Liikenteelliset lähtökohdat Rata on yksiraiteinen tavaraliikennerata. Mitoittava junapituus on 625 m. Tavoitenopeus on 80 km/h akselipainolla 225 kn. Mitoitusjuna on tavaraliikenteessä 3000 t painoinen. 3.2 Vuoropuhelu Ratasuunnitelman suunnitteluvaiheissa kunnilta ja asukkailta saadut mielipiteet ja kannanotot on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnitelmaa laadittaessa. Kannanottoja on esitetty kuivatussuunnittelun, tiejärjestelyihin ja ympäristöasioihin Yhteenveto palautteista on suunnitelmaselostuksen liitteenä (liite 1). 3.3 Radan nykytila ja kunnossapito 3.3.1 Päällysrakenne Kiskot Rataosalla on K43 kiskot. Rataosan kiskotus on vanhaa ja käyttöikänsä päässä. Kiskotuksen kunnon takia kuormatuilla tavarajunalla on suurin nopeus rajoitettu 40 60 km/h. Pölkyt Rataosalla on puuratapölkyt. Osa radan kiskonkiinnityksistä on HeyBackkiinnitteistä ja osa ratanaulakiinnitteistä. Vaihteet Pääradan vaihteet ovat YV43-vaihteita. Tukikerros Tukikerros on suurelta osin heikkolaatuista eikä täytä liikenteen vaatimuksia. Tukikerroksen heikko laatu aiheuttaa routimishaittoja. Kunnossapitäjän ilmoi-

tuksen mukaan tukikerros on monessa paikassa jauhautunut hienoksi ja aiheuttaa ylimääräistä tukemistarvetta ja routahaittoja. Tukikerroksen paksuus on tulkittu maatutkaluotauksesta. Sen tulokset on esitetty pituusleikkauksissa. Rataosuudella on vajaa sepelikerros, jonka paksuus vaihtelee 15 35 cm välillä. 7 3.3.2 Alusrakenne Radan alusrakenteen paksuus on maatutkaluotauksen perusteella keskimäärin noin 0,7 m. Radalla on paljon huonokuntoisia kohtia johtuen vajaan ja huonolaatuisen päällysrakenteen ja huonon kuivatuksen aiheuttamasta routimisesta. 3.4 Maastomittaukset ja pohjatutkimukset 3.4.1 Maastomallimittaukset ja pohjakartta Suunnittelutyötä varten koko rataosalle on valmistunut laserkeilaukseen perustuva maastomalli maaliskuussa 2010. Tämän lisäksi maastossa on suoritettu siltojen, ojien ja rumpujen mittauksia. Rata ja ratarakenteet on kartoitettu erillisenä työnä kesän 2009 aikana. Tällöin rataosalle rakennettiin myös uusi mittausperusta. 3.4.2 Pohjatutkimukset Rataosuuden pohjasuhteiden selvittämiseksi on työn ensivaiheessa digitoitu vanhojen arkistosuunnitelmien paperikopioista vanhat pohjatutkimustiedot sähköiseen muotoon. Vanhat pohjatutkimukset koko rataosuuden osalta ovat pääosin sijoittuneet välille Närpiö Kaskinen. 3.5 Ympäristö Työssä on kartoitettu asiantuntijatyönä mahdolliset melun riskialueet. Tärinän osalta lähtökohtana on selvittää nykyiset tiedossa olevat tärinän ongelmakohteet. Luonnonmaiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet selvitetään ja niiden vaikutukset ratasuunnitelmaan arvioidaan. 3.6 Vahvavirta- ja turvalaitteet Suunnitteluosuuden 2 tasoristeyksistä (33 kpl) on nykyisin 3 kpl varoituslaittein varustettuja puolipuomilaitoksia (Pappila km 498+133 puolipuomit, Aurala km 499+160 puolipuomit ja kevyen liikenteen kokopuomit, Ravi km 505+046 puolipuomi), loput 30 kpl ovat vartioimattomia tasoristeyksiä. Tasoristeyslaitteisiin tehdään tasoristeyskohtaisissa suunnitelmissa selostetut muutokset. Mikäli kaavamuutos ja erillinen tiesuunnitelma toteutetaan, niin Pappilan puolipuomilaittein varustettu tasoristeys siirtyy noin 150 m Seinäjoen suuntaan ja

tasoristeyksen nimi muuttuu Eteläiseksi Yhdystieksi, km 497+975. Tässä yhteydessä Pappilan puolipuomilaitoksen laitteet ja laitekoju siirretään uuteen paikkaan. Tässä yhteydessä joudutaan tekemään kaapelointi- ja raidevirtapiirimuutoksia, jotka on esitetty turvalaitesuunnitelmassa. Tasoristeyslaitteisto liittyy Teuvan liikennepaikan kauko-ohjaukseen, joka on otettava huomioon rakentamisvaiheessa. Saarisen nykyinen vartioimaton tasoristeys, km 504+249, muutetaan puolipuomilaitokseksi, jolloin tasoristeykseen rakennetaan uusi laitekoju. Laitos on linjalaitos -tyyppinen eli siinä ei ole riippuvuuksia asetinlaitteisiin (=kaukoohjaukseen. Muita turvalaitemuutoksia ei tehdä lukuun ottamatta kiskopainon, vaihteiden ja pölkkytyypin vaihtumisesta johtuvia muutoksia ulkolaitteisiin (baliisit, raidevirtapiirit), sekä nopeusrajoitusten muutoksista aiheutuvia JKV päivityksiä. JKVmuutosten suunnittelu on poistettu tilaajan päätöksellä suunnittelutehtävästä, joten muutoksista on tehtävä erillinen suunnitelma. Tasoristeysvaroituslaitoksissa ja niiden raidevirtapiireissä tehtävät muutokset on rakentamisen aikana päivitettävä rataosuudella käytössä olevaan kaukoohjausjärjestelmään. Lisäksi on huomioitava tilapäiset muutokset kaukoohjausjärjestelmään, jotta liikenne voidaan hoitaa häiriöttömästi myös rakentamisen aikana. Kaapeli- ja johtoristeämiä alueella on runsaasti. Koko rataosalla Seinäjoki Kaskinen useita satoja, suunnitteluosuuden 2 alueella noin 130 kpl. Näiden lisäksi radan sivussa tai penkereessä kulkee paikoitellen rataan kuuluvia kaapeleita. Nämä on esitetty tasoristeyskohtaisissa suunnitelmissa. Vahvavirta- ja valaistuslaitteita ei muuteta. Rataosalla ei ole sähköratalaitteita. 8 3.7 Kiinteistövaikutusten arviointi (KIVA) Tiejärjestelyjen ja poistettavien tasoristeysten suunnittelun lähtökohtana on käytetty erillisenä työnä tehtyä KIVA-selvitystä sekä Liikenneviraston asiantuntijoiden selvityksen perusteella antamaa ohjeistusta. Rataosalla on tehty kiinteistövaikutusten arviointi (KIVA) Maanmittauslaitoksen toimesta. Selvitysmiehenä on toiminut Timo Potka. Osuuden 2 KIVA -raportti julkaistiin 19.10.2009. 3.8 Suunnitteluperusteet 3.8.1 Ratatekniset Hanketta varten on laadittu suunnitteluperusteet 20.1.2009. Suunnitteluperuste on tarkennettu lisäkirjeellä 1 (pvm 18.9.2009). Nopeustavoitteena koko rataosalla on 80 km/h akselipainolla 225 kn. Yksittäisiä paikallisia tätä alhaisempia nopeusrajoituksia sallitaan, mikäli rakentamiskustannukset ja maankäyttö- ja ympäristötavoitteiden toteuttaminen saavutettavaan hyötyyn verrattuna muutoin muodostuisivat kohtuuttomiksi.

Ratalinjan ja liikennepaikkojen raidegeometria on suunniteltu siten, että raiteet pysyvät nykyisellä penkereellä. Suurin määräävä pituuskaltevuus ratalinjalla on 10. Kuitenkin yksittäisiä suurempiakin pituuskaltevuuksia voidaan sallia jos ne vastaavat raiteen nykyistä kaltevuutta. Rataosuuden pääraiteen päällysrakenne uusitaan 60E1 kiskopainolle ja betonipölkyille. Uusi min. 450 mm tukikerros tehdään raidesepelistä. Liikennepaikkojen sivuraiteet säilyvät nykyisellään. Pääradan vaihteet uusitaan YV54-200N-1:9-vaihteiksi (Teuvan liikennepaikka). Radan kuivatussyvyys on vähintään nykyinen. Kuivatus järjestetään ensisijaisesti pintakuivatuksena avo-ojin. Liian lyhyet tai kv:n noston seurauksena lyhyeksi jäävät rummut jatketaan. Rummuissa ei saa olla yli 0,6 m korkeita siipi- tai reunapalkkirakenteita. 9 3.8.2 Geotekniset Hanketta varten on laadittu suunnitteluohjeet 31.5.2010, minkä mukaan geotekninen suunnittelu on toteutettu. Suunnitelmaselostuksessa esitetään yleispiirteinen kuvaus radan pohjasuhteista. Rataosuudelta tehtiin tilaajan hyväksymät yleispiirteiset pohjatutkimukset, mitkä eivät mahdollistaneet tarkkaa pohjarakennesuunnittelua. Ratasuunnitelmassa esitetään karkea arvio pehmeiköistä ja pohjanvahvistusta vaativista alueista. Rataosalla olevia maa- ja kallioleikkauksia ei muuteta. 3.8.3 Tietekniset Ratasuunnitelmassa esitetään vain yksityisten teiden suunnitelmat. Ratasuunnittelun yhteydessä todetaan, että myös yleisten teiden suunnitteluun on tarvetta, mutta ne on rajattu tästä yhteydestä pois. Ratasuunnitelmassa ei siis oteta kantaa maanteiden ja katujen tiejärjestelyihin Korvaavat tiet suunnitellaan nykyisiä teitä vastaaviksi noudattaen Liikenneviraston voimassaolevia ohjeita ja määräyksiä. Tiejärjestelyt on suunniteltu noudattaen ohjeita Ratahallintokeskus RATO (RAMO) osaa 9 Tasoristeykset 2001, TVH Yksityiset tiet osa I Suunnitteluohjeet 1984, Tiehallinto Tasoliittymät 2001 ja TVL Teiden suunnittelu kansio A Tien suuntauksen suunnittelu 1975. Nykyiset ja uudet tasoristeykset on suunniteltu RATO 9.2 ohjeen mukaisesti siten, että radan ja tielinjan väliset risteyskulmat ovat vähintään 65 gon ja risteävän tien suora osuus (Ls-mitta) on aina vähintään vastaavan tieluokan vaatimusten mukainen. Odotustasanteen maksimi kaltevuutena on käytetty 1,5 %, odotustasanteen pituus määräytyy tieluokan mukaisesti. Ratasuunnitelmassa on otettu kantaa täyttyykö tasoristeyksen odotustasanteissa em. ohjeen vaatimukset. Jatko-

suunnittelussa suunnitellaan tasoristeysten odotustasanteet tarkemmin pituusleikkauksineen, suunnittelussa tulee huomioida radan uusi korkeusasema. 10 3.8.4 Sillat Rataosan betoni- ja terässilloille (4 kpl) on tehty kantavuus- ja käyttöikämitoitus. Kantavuusmitoituksen akselipainona on käytetty 225 kn ja tavoitenopeutena 80 km/h. Käyttöikätarkasteluissa on vaatimuksena ollut, että nykyisen sillan käyttöiän tulee ulottua vähintään vuoteen 2040. Kertyneenä liikenteenä on käytetty tilastoitua liikennemäärää. Tarvittavat korjaustoimenpiteet on arvioitu siltojen päätarkastusraportin, rautatiesiltojen hallintaraporttien (2005 2009), kantavuustarkastelujen ja siltapaikkakäyntien perusteella. Korjausratkaisuina on käytetty siltakannen uusimista nykyisille tuille, sillan korvaamista teräsputkella ja sillan peruskorjausta. Uusien teräsputkisiltojen aukot on määrätty ohjeen Silta- ja rumpulausunnot, luonnos oppaaksi (Suomen ympäristökeskus 2007) mukaan. 3.8.5 Ympäristö Radan perusparantaminen aiheuttaa vain vähäisiä muutoksia ympäristössä. Toimenpiteet, kuten vastapenkereet, ojien siirto, tielinjausten muutokset tasoristeysten poistamisen myötä jne. eivät edellytä erityisiä ratkaisuja ympäristösuunnittelun osalta. 3.8.6 Turvalaitteet Uusia varoituslaitoksia suunnitellaan kohteisiin, joissa varoituslaitteettomia tasoristeyksiä koskevat näkemävaatimukset eivät toteudu ja joissa tieliikenteen määrä on yli 100 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa. Muita, kuin tasoristeysten varoituslaitoksista aiheutuvia turvalaitemuutoksia ei tehdä. 4 RATASUUNNITELMA 4.1 RATA 4.1.1 Ratageometria Radan vaaka- sekä pystygeometria perustuvat tehtyyn raiteenkartoitukseen. Radan vaakageometria on suunniteltu siten, että rata pysyy nykyisellä ratapenkereellä. Radan pystygeometria on nostettu nykyisestä tasosta 0 35 cm niin, että tukikerroksen paksuus on vähintään 450 mm. Poikkeuksena on Teuvanjoen ratasillan kohta, jossa pystygeometriaa on nostettu enimmillään 67 cm. Suunniteltavalla osuudella on ollut seuraavat pakkopisteet joiden kohdalla kv on säilynyt lähes nykyisellään: 1. Ketolan tasoristeys km 485+587 2. Rumpu 491+405, betonivalu

3. Suksen tasoristeys km 496+952 11 4. Sahan tasoristeys km 497+750 5. Pappilan tasoristeys km 498+133 6. Rumpu 498+894 7. Saarisen tasoristeys km 504+249 8. Ravin tasoristeys km 505+046 Ratageometrian yksityiskohtia on tarkistettu siten, että radalle on saatu mahdollisimman hyvät ja tasalaatuiset ominaisuudet. Kohtien 1, 4 6 luona tehtävät yleisten teiden muutokset/järjestelyt voivat johtaa siihen, että jatkosuunnitteluvaiheissa radan pystygeometria voidaan suunnitella kohdilla ilman pakkopistekytkentää nykyiseen geometriaan. Ratageometria mahdollistaa lähes koko suunnitteluosuudella 80km/h tavoitenopeuden. Poikkeuksena on pienisäteinen kaarre R=336 kilometrivälillä 505+900 506+200, joka estää tavoitenopeuden saavuttamisen kaarteessa ja kaarteen lähialueella. Radan pituuskaltevuuden maksimiarvot ovat seuraavilla kmv 489+400 490+500 10,11, kmv 493+100 493+700 10,56, kmv 494+500 496+200 10,01 11,01 ja kmv 506+900 507+700 10,15. Kyseiset pituuskaltevuudet eivät ylitä radalla nykyisin olevia pituuskaltevuuksia. 4.1.2 Liikennepaikat Suunnitteluosuudella 2 on nykyisin yksi liikennepaikka: Teuva. Teuvan liikennepaikalla pääradan nykyiset vaihteet vaihdetaan YV54-200N- 1:9 -vaihteisiin. Vaihteiden paikat on asetettu siten, että nykyinen sivuraiteella oleva hyötypituus/käyttöpituus ei lyhene. Teuvan liikennepaikalla sivuraiteita on yksi. Sivuraiteen pystygeometriaa on nostettu noin 100 m alueella vaihteiden alueella johtuen pääraiteen korkeusviivan nostosta. Muuten sivuraide jää nykyiselleen. Teuvan ratapiha sijaitsee pehmeikköalueella, jolloin jatkosuunnittelun yhteydessä tulee tehdä täydentäviä tutkimuksia perustamis- ja routasuojausratkaisujen täsmentämiseksi. 4.1.3 Päällysrakenne Radan pääraiteen päällysrakenne vaihdetaan. Tukikerros uusitaan sepelitukikerrokseksi (450 mm). Pölkyt uusitaan betonisiksi ja kiskot 60E1- kiskopainoisiksi jatkuvaksi hitsatuiksi kiskoiksi. Läpimenevän pääraiteen nykyinen päällysrakenneluokka on B 1, päällysrakenteen uusimisen jälkeen päällysrakenneluokka on D. Nykyinen kunnossapitotaso on 4 ja tulevassa tilanteessa 3. Mitoittava akselipaino todellisilla nopeuksilla on 22,5 tn.

4.1.4 Alusrakenne 12 Radan alusrakenne on nykyinen. Rataosuudella Seinäjoki Kaskinen on päätetty routasuojata vain yhteensä 5,5 km pituinen matka. Tällä rajauksella päädytään siihen, että nykyisellä raiteella käytetään routivilla osuuksilla routaeristeitä, mikäli routimattomien kerrosten kokonaisvahvuus jää routivalla pohjamaalla alle noin 0,7 metriin. Ratasuunnitteluosuudella 2 eristetään kunnossapitotietojen perusteella vain pahimmin routivat paikat, joita on yhteensä 2,1 km. Routaeriste asennetaan välikerroksen alle ja eristeen alle tehdään 300 mm kerros eristekerroksen materiaalista. Routasuojattavat km-välit esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Routasuojattavat km-välit osuudella 2 ovat: kohde 9 kohde 8 kohde 7 kohde 6 kohde 5 kohde 4 siirtymärakenne 3 x 5,4 485+ 525 600 75 siirtymärakenne 3 x 5,4 siirtymärakenne 3 x 5,4 492+ 480 1000,289 520,289 493+ 000 015 15 siirtymärakenne 3 x 5,4 siirtymärakenne 3 x 5,4 501+ 605 940,000 335 siirtymärakenne 3 x 5,4 siirtymärakenne 3 x 5,4 502+ 475 680,00 205 siirtymärakenne 3 x 5,4 siirtymärakenne 3 x 5,4 503+ 810 999,665 189,665 504+ 000 400 400 siirtymärakenne 3 x 5,4 siirtymärakenne 3 x 5,4 504+ 930 999,873 69,873 505+ 000 300 300 siirtymärakenne 3 x 5,4 Suunnitteluosuuden 2 routalevytystaulukko on kokonaisuudessaan esitetty liitteessä 2. Eri rakenneratkaisuista on esitetty tyyppipoikkileikkaukset. Nykyinen ratapenger levitetään 5,4 m leveyteen siellä missä se on kapeampi. Uusittavien ja parannettavien alusrakenteidenrakenteiden kohdalla penger tehdään maaleikkauksissa Jk-1-LB2100-6,0 ja penkereellä Jk-1-PB2100-6,0 mukaisena, routaeristeen asentamista ei katsota tässä tapauksessa alusrakenteen uusimiseksi/parantamiseksi. Kaarrelevitykset uusittavien ja parannettavien alusrakenteiden kohteilla tehdään Rato:n normaalipoikkileikkauksien mukaisina, muuten kaarrelevityksiä ei esitetä tehtäviksi. Uusien ja parannettavien rakenteiden alusrakenneluokka on 2.

Pengerlevityksen tarve on tarkasteltu koko osuudelta poikkileikkauksien avulla. Merkittäviä pengerlevitystarpeita ei ole. Pienimuotoista levitystä / penkereen muotoilua joudutaan tekemään kv:n nostamisen takia. Ainoastaan Teuvanjoen ratasillan luona joudutaan myös lisäämään välikerrosmateriaalia koko ratapenkereen leveydeltä, johtuen suuresta kv:n nostosta. 13 4.1.5 Kuivatus ja rummut Radan kuivatus järjestetään nykyisillä sivuojilla. Sivuojat perataan ja yksittäisiä ojanpohjia kaivetaan veden virtauksen parantamiseksi. Poistettavien tasoristeysten kohdilla sivuojat avataan nykyisen ojan tasoon. Mahdollisten vastapenkereiden kohdalla ojia siirretään tarvittaessa vastapenkereen taakse tyyppipoikkileikkauksen mukaisesti. Kuivatussuunnitelmat ovat esitetty ratasuunnitelmakartoilla ja pituusleikkauksissa. Ratasuunnitelmassa on esitetty ratapituusleikkauksessa raidekartoituksen yhteydessä mitattujen rumpujen korkeudet. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee tarkentaa nykyisten ojien ja rumpujen sijainti ja varmistaa, että suunnitellut kuivatustoimenpiteet pystytään tekemään rata-alueella. Lisäksi tulee tarkistusmitata rumpujen päiden korkeudet sekä kivirumpujen aukkojen korkeus. Nykyisten jäävien tasoristeysten alittavista rummuista ei ole tietoja. Rumpusuunnittelu perustuu lähtötietoina saatuihin rumputarkastuksen tietoihin ja osittain maastokäynteihin. Lähtökohtaisesti rumpusuunnittelua on tehty rummuille, joiden KTI on >10. Lisäksi rumpujen suunnittelutarvetta on aiheuttanut kv:n nosto. Lähtökohtaisesti ratkaisuna on pidetty jatkamista jos kyseessä on rummun pituuden riittämättömyys tai rumputarkastuksen mukainen reunapalkkien huono kunto. Uusittavaksi esitetyt rummut ovat rumputarkastuksen ja/tai maastokäynnin perusteella sellaisia joissa radan täytöt ovat valuneet rummun sisään tai ovat muutoin pahasti tukkeutuneet. Myös Seinäjoki Kaskinen rataosalla olevat kolme teräspalkkirakenteista rumpua uusitaan. Teräspalkkirummut sijaitsevat kaikki suunnitteluosuudella 1. Seuraavassa suunnitteluvaiheessa on tehtävä tarkempi rumpujen kuntokartoitus, jossa varmistetaan rumpujen rakenteellinen kunto myös rummun sisältä. Suunnitteluosuudella on nykyisin 13 kpl ratarumpuja, joista 10 kpl on kivirumpuja, kaksi muovirumpuja ja yksi betonivalurumpu. Rummuista kolme esitetään uusittavaksi raidevarauksen aikana. Jatkettaviksi esitetään kolmea rumpua. Muovirumpuja ei ole esitetty uusittaviksi. Rummut on esitetty toimenpiteineen rumpuluettelossa. Alueella radan eteläpuolella kmv 499+440 499+600 on tullut esille keväisin ilmenevä tulvimisongelma. Alueella vesi nousee tonteille ja pihoille. Keväällä ojiin pakkautunut lumi ja jää aiheuttavat tulvimista, jota ojan pieni pituuskaltevuus ja purku-uoman pituus lisäävät. Radan sivuojan kaltevuus on kmv 499+440 499+600 nykyisin n. -0,1 % ja radasta poispäin lähtevän purkuojan km 499+600 nykyinen pohja on vaakatasossa ojan alkupäässä. Purkuoja laskee Varsalanluomaan, purkuojan pituus on n. 1,4 km. Jatkosuunnittelussa tulee alueella tehdä kartoitus, sekä tarkasteltava eri kuivatusratkaisuja. Kuivatusratkaisuina voivat tulla kyseeseen esimerkiksi nykyisten ojien syventäminen tai uuden ratarummun rakentaminen n. km 499+440 ja vesien johtaminen radan pohjoispuolelle ja sieltä Teuvanjokeen.

Tulvakohteen alueella radan eteläpuolella sijaitsee RKY 2009 kohde eli valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, aluemainen kohde. Tarkempi nimitys kohteelle on Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot. 14 4.2 Sillat ja rakenteet Suunnitteluosuudella 2 on viisi nykyistä siltapaikkaa. Perälän alikulkusillalle tehdään peruskorjaus. Osuuden ainoa kiviholvisilta Syväluoman ratasilta on kunnossa eikä vaadi korjaustoimenpiteitä. Lossanmäen alikulkusillalla ja Teuvanjoen ratasillalla korjaustoimenpiteeksi ehdotetaan nykyisen teräskannen vaihto betonikanteen sekä maatukien vahvistus. Korvenluoman ratasilta korvataan teräsputkella. Putki asennetaan nykyiseen siltaaukkoon. Nykyisten siltojen sivukuvat on esitetty toimenpiteineen ja kustannuksineen siltaluettelossa. Km 507+157 Perälän alikulkusilta Nykyinen silta on rakennettu v. 1967 ja on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva laattasilta. Sillan jännemitat ovat 12,6+16,0+12,6 m ja hyödyllinen leveys 5,1 m. Silta on perustettu maanvaraisesti. Sillalle on tehty erikoistarkastus v. 2005. Erikoistarkastusraportin v. 2005 ja päätarkastusraportin v. 2004 mukaan sillan korjaustoimenpiteet tulisi käynnistää kolmen vuoden sisällä. Sillan vesieristeet uusitaan, reunapalkkeja korotetaan ja sillan reunoille rakennetaan huoltokäytävät. Kannen sekä maa- ja välitukien betonipinnat korjataan. Penkereelle sillan päihin asennetaan kulmatukimuurit (4 kpl) ja liikuntasaumarakenteet kunnostetaan. Sillalle tehdyn kantavuustarkastelun mukaan sillan kantavuus on riittävä tutkitulle 225 kn akselipainolle ja käyttöikä riittää vuoteen 2040. Sillalle laaditaan korjaussuunnitelma. Sillalle tehtävät korjaustoimenpiteet voidaan tehdä viikonloppukatkojen (pe klo 18 ma klo 9) ja lyhyiden arkipäiväkatkojen (klo 18 9) aikana. Km 504+890 Syväluoman ratasilta Nykyinen silta on rakennettu v. 1912 ja on tyypiltään kivinen holvisilta. Sillan vapaa-aukko peruslaatan tasossa on 5,09 m ja reunapalkkien sisäpintojen väli 28,4 m. Sillalla ei ole kaiteita ja se on perustettu maanvaraisesti. Silta on kunnossa eikä sille esitetty korjaustoimenpiteitä. Km 502+165 Teuvanjoen ratasilta Nykyinen silta on rakennettu v. 1912 ja on tyypiltään teräksinen levypalkkisilta, jossa ajorata alhaalla. Sillan jännemitta on 19 m ja hyödyllinen leveys 4,5 m. Kiskot on kiinnitetty suoraan puisiin, teräspalkkien päälle kiinnitettyihin ratapölkkyihin. Silta on perustettu maanvaraisesti moreenin varaan kivirakenteisille maatuille. Silmämääräisen tarkastelun perusteella maatuet ovat pääosin hyväkuntoiset. Pohjatutkimustulosten (heijarikairaukset) perusteella perustustason alapuolella moreeni on löyhää 2 3 m paksuudelta.

Päätarkastusraportin v. 2004 mukaan silta tulisi korjata 3 5 vuoden kuluessa. Korjaustoimenpiteenä raportin ja siltapaikkakäynnin perusteella on teräsrakenteen maalaus ja laakeritasojen puhdistus. Sillalle on tehty kantavuustarkastelu, joka osoitti, että sillan kantavuus ei ole riittävä tutkitulle 225 kn akselipainolle myös hyötyleveys on liian kapea, jotta se täyttäisi ATU:n suurkuljetusten kuormaulottuma vaatimukset. Silta on riskisilta ja sen kansirakenne ehdotetaan uusittavaksi. Siltapaikalle on tutkittu kaksi vaihtoehtoa, uusi kansi nykyisille tuille ja uusi silta. Vaihtoehto uusi kansi nostaa radan korkeusviivaa siltapaikalla nykyisestä tasosta noin 670 mm ja vaihtoehto uusi silta noin 300 mm. Sillan kohdalla on tehty Teuvanjoen virtaamatarkastelu ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä valuma-alueen 38.002 simuloitujen valumien perusteella (vuodet 1962 2010). Havaintojen perusteella on määritetty kerran sadassa vuodessa toistuva ylivaluma Hq1/100 Gumbelin jakaumalla. Vedenkorkeuden taso silta-aukossa on laskettu HEC-Ras -mallinnusohjelmalla. Teuvanjoen virtaama-arvoiksi ja vastaaviksi vedenkorkeustasoiksi siltaaukossa vaihtoehdolle uusi kansi on saatu: HQ 1962-2010 = 86 m 3 /s, HW 1962-2010 = +49,34 HQ 1/100 = 105 m 3 /s, HW 1/100 = +49,59 MHQ = 45 m 3 /s, MHW = +48,63. Vaihtoehdoissa uusi kansi sillan päällysrakenne on tyypiltään jännitetty teräsbetoninen kaukalopalkki. Maatukien otsamuuri puretaan laakeritasolle ja tuet vahvistetaan poraamalla tartuntoja tukiin. Laakerilinjat suoristetaan valamalla maatuen takaosaan peruslaatan päältä laakeritasolle ulottuva oikaisuvalu. Tukilinjojen oikaisu kasvattaa sillan jännemitan 22,0 m:n ja hyötyleveydeksi tulee 7,2 m. Korkeusviivan huomattavan nousun vuoksi sillan päihin joudutaan rakentamaan kulmatukimuurit. Vaihtoehdossa uusi silta sillan päällysrakenne on tyypiltään teräsristikkosilta sillan jännemitta 36,0 m ja hyötyleveys 7,2 m. Silta perustetaan teräspaalujen varaan. Alustavien laskelmien perusteella pohjapaine anturan toimivalla osalla nykyisille kuormille on 239 kpa ja kun kansi uusitaan betonikanneksi pohjapaine kasvaa 345 kpa:n. Pohjamaa on löyhää-keskitiivistä moreenia, jonka kantokyky on riittävä kyseiselle pohjapaineelle Sillalle tehtävät toimenpiteet molemmissa vaihtoehdoissa voidaan tehdä yhden viikonloppukatkon (pe klo 18 ma klo 9) ja lyhyiden arkipäiväkatkojen (klo 18 9) aikana. Sillasta on tehty nykyisten rakenteiden ja maatukien tarkemittauksia ratasuunnitteluvaiheessa keväällä 2010. Km 495+897 Lossanmäen alikulkusilta Nykyinen silta on rakennettu v. 1912 ja on tyypiltään teräksinen levypalkkisilta, jossa ajorata ylhäällä. Sillan jännemitta on 5 m ja hyödyllinen leveys 5,2 m. Kiskot on kiinnitetty suoraan puisiin, teräspalkkien päälle kiinnitettyihin ratapölkkyihin. Sillalla ei ole kaiteita. Silta on perustettu maanvaraisesti kivirakenteisille maatuille. Silmämääräisen tarkastelun perusteella maatuet ovat hyväkuntoiset. 15

Päätarkastusraportin v. 2004 mukaan sillan kantavuutta tulisi parantaa. Sillalle on tehty kantavuustarkastelu, joka osoitti, että sillan kantavuus ei ole riittävä tutkitulle 225 kn akselipainolle. Silta on riskisilta ja sen kansirakenne ehdotetaan uusittavaksi. Nykyinen kansi korvataan teräsbetonisella elementtikannella. Maatuen otsamuuri puretaan osittain ja siipimuurien päälle asennetaan teräsbetonielementtiset korotukset. Laakeritasolle valetaan laakerien alustavalut. Kannen alapinta nousee laakerin alustavalun ja kumilevylaakerin korkeuden verran eli noin 200 mm. Maatukia vahvistetaan poraamalla tartuntoja tukiin ja kivien välisiä saumauksia kunnostamalla. Sillalle tehtävät toimenpiteet voidaan tehdä yhden viikonloppukatkon (pe klo 18 ma klo 9) ja / tai lyhyiden arkipäiväkatkojen (klo 18 9) aikana. Sillasta on tehty nykyisten rakenteiden ja maatukien tarkemittauksia ratasuunnitteluvaiheessa keväällä 2010. Km 491+037 Korvenluoman ratasilta Nykyinen silta on rakennettu v. 1912 ja on tyypiltään teräksinen levypalkkisilta, jossa ajorata ylhäällä. Sillan jännemitta on 6 m ja hyödyllinen leveys 5,2 m. Kiskot on kiinnitetty suoraan puisiin, teräspalkkien päälle kiinnitettyihin ratapölkkyihin. Sillalla ei ole kaiteita ja se on perustettu kivirakenteisten, paalutettujen maatukien varaan, peruslaatat ovat erilliset. Siltapaikalla pehmeän savisen siltin ja saven paksuus on noin 5 6 m (maanpinnasta) ja arvioitu puupaalujen pituus 6 8 m. Silmämääräisen tarkastelun perusteella puupaaluille perustetut kivirakenteiset maatuet ovat liikkuneet ja painuneet. Päätarkastusraportin v. 2004 ja rautatiesiltojen hallintaraporttien (2005 2009) mukaan sillan korjaustoimenpiteet lähinnä huolto- ja puhdistustöitä. Sillalle on tehty kantavuustarkastelu, joka osoitti, että sillan kantavuus ei ole riittävä tutkitulle 225 kn akselipainolle. Silta on riskisilta ja silta ehdotetaan korvattavaksi teräsputkella. Pöyry Finland Oy on tehnyt aukon mitoituslaskelman, jonka mukaan silta voidaan korvata putkella, jonka halkaisija on vähintään 2,8 m (vertaa erillinen liite). Putkikooksi valitaan minimikokoa suurempi halkaisijaltaan vähintään 2,8 m vertaa erillinen liite, jotta mahdollinen putken uusiminen täyttää myös aukkovaatimukset. Uusi putkisilta perustetaan maanvaraisesti murskearinaa käyttäen. Sillalle tehtävät toimenpiteet voidaan tehdä yhden viikonloppukatkon (pe klo 18 ma klo 9) ja / tai lyhyiden arkipäiväkatkojen (klo 18 9) aikana. Sillasta on tehty nykyisten rakenteiden ja maatukien tarkemittauksia ratasuunnitteluvaiheessa keväällä 2010. 16 4.3 Pohjarakenteet 4.3.1 Pohjanvahvistukset Suunnitteluosuudella 2 on arvioitu olevan pehmeikkojä yhteensä noin 12 km. Tässä suunnitteluvaiheessa suoritettiin yleispiirteinen pohjatutkimus arvioiduilla pehmeikköosuuksilla, mikä ei mahdollistanut pehmeikköjen tarkkaa rajaa-

mista. Arvioidut pehmeikköalueet on esitetty suunnitelmakartoilla. Pohjanvahvistustarpeen selvittäminen edellyttää seuraavassa suunnitteluvaiheessa huomattavaa panostusta täydentäviin pohjatutkimuksiin. Painumat Edellä esitetyistä syistä johtuen pohjasuhteiden muutoskohdat eivät ole tiedossa. Epätasaiset painumaolosuhteet saattavat aiheuttaa sallitun rajan ylittäviä kulmamuutoksia, jotka heikentävät suunnitellun jatkuvakiskoraiteen toimivuutta. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee radan painumakäyttäytymistä tarkastella mahdollisissa ongelmakohdissa. Painumatarkastelu edellyttää lisää pohjatutkimuksia ja maanäytteidenottoa. Suoja-alue Rautatiealueen ulkopuolelle voidaan perustaa suoja-alue edistämään radan turvallista käyttöä. Suoja-alue osoitetaan ratasuunnitelmakartassa ja se ulottuu 30 metrin etäisyydelle radan raiteen keskilinjasta. Suoja-alue jää maanomistajan omistukseen. Suoja-alueen käyttöä voidaan rajoittaa liikenneturvallisuuden vuoksi. Suojaalueella on voimassa maankäyttörajoituksia, jotka kohdistuvat alueella olevaan kasvillisuuteen, rakennuksiin, rakennelmiin ja laitteisiin sekä alueen maanpinnan muotojen muuttamiseen ja ojitukseen. Radanpitäjä voi myöntää poikkeuksen suoja-alueella olevista maankäyttörajoituksista, jos liikenne- ja junaturvallisuus eivät vaarannu eikä radanpidolle aiheudu haittaa. Kasvillisuus - Radanpitäjällä on oikeus poistaa suoja-alueelta kasvillisuutta, ei kuitenkaan sellaista kasvillisuutta, jolla on ympäristön kannalta erityinen merkitys. Radanpitäjä voi rajoittaa suoja-alueella kasvillisuuden korkeutta. - Radanpitäjä ei voi poistaa suoja-alueelta istutettua tai erityiseen hoitoon otettua kasvillisuutta tai rajoittaa sellaisen kasvillisuuden korkeutta. Jos istutettu tai erityiseen hoitoon otettu kasvillisuus aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa radanpidolle, voi radanpitäjä kuitenkin määrätä sen poistettavaksi tai siirrettäväksi tai rajoittaa kasvillisuuden korkeutta. [MLu1] Rakennukset - Suoja-alueella ei saa pitää rakennusta. Tämä kielto ei ole voimassa asemakaava-alueella. - Rakennuksen pitämistä koskeva kielto ei myöskään koske rakennusta, joka on tehty ennen suoja-alueen perustamista. Jos ennen suoja-alueen perustamista tehty rakennus kuitenkin aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa radanpidolle, voi radanpitäjä määrätä rakennuksen poistettavaksi tai siirrettäväksi taikka määrätä siihen tehtäväksi tarvittavan muutoksen.[mlu2] Varasto, aita sekä muu rakennelma tai laite - Suoja-alueella ei saa pitää varastoa, aitaa tai muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä aiheutuu vaaraa juna- tai liikenneturvallisuudelle tai haittaa radanpidolle. 17

- Edellä mainittu kielto ei koske sellaista varastoa, aitaa tai muuta rakennelmaa tai laitetta, joka on tehty ennen suoja-alueen perustamista. Mikäli rakennelmasta tai laitteesta aiheutuu vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa radanpidolle, voi radanpitäjä kuitenkin määrätä sen poistettavaksi tai siirrettäväksi taikka määrätä siihen tehtäväksi tarvittavan muutoksen. Maanpinnan muodon muuttaminen ja ojitus - Suoja-alueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta siten, että muutos voi vaarantaa rautatien turvallisuuden Seuraavat suoja-alueen maankäyttörajoituksiin liittyvät vahingot, haitat ja kustannukset kuuluvat radanpitäjän korvattavaksi: - Vahinko tai merkittävä haitta, joka aiheutuu kiinteistön käyttämiselle suojaalueeseen liittyvistä maankäyttörajoitteista (huom. kun käyttöä ei ole aikaisemmin rajoitettu vastaavalla tavalla). - Vahinko, joka aiheutuu kiinteistöomaisuuden poistamisesta suoja-alueelta (37 tai 38 :ien perusteella). - Kustannukset, jotka kiinteistöomistajalle aiheutuvat omaisuuden poistamisesta, siirtämisestä tai muutostyöstä suoja-alueelta (41,2 :ssa tarkoitetut tapaukset). Radalle on yleisesti määritetty sen keskilinjasta mitattuna 30 m levyinen suojaalue radan molemmin puolin. Nykyisillä kaava-alueilla on suoja-aluemerkintä jätetty pois. Pehmeikköalueilla suoja-alueella on merkitystä myös radan stabiliteetin kannalta. Tästä syystä on suunnitteluosuudella 2 asetettu yhteensä 12 km osuus suoja-alueeksi geoteknisin perustein. Suoja-alueella rajoitetaan alueella sallittavia toimenpiteitä. Mahdolliset toimenpiteet suoja-alueiden sisäpuolella edellyttävät Liikenneviraston lupaa. Geoteknisin perustein asetetut suojaalueet on esitetty taulukossa 3. Pohjavahvistusmenetelmät nykyiselle raiteelle Vastapengertä on varauduttava käyttämään ensisijaisena pohjanvahvistusmenetelmänä kohdissa, joissa stabiliteetin on arvioitu olevan huono. Tässä suunnitteluvaiheessa käytettävissä olleet lähtötiedot eivät riittäneet vastapenkereen mittojen arviointiin. Jatkosuunnittelussa tulee laskennallisesti saavuttaa kokonaisvarmuus F kok > 1,5. Värähtelyn ja tärinän vaimentamiseen vastapenkereellä on vain vähäinen vaikutus. Stabiliteetin parantamiseksi tulee jatkosuunnittelun yhteydessä tutkia ojien siirtämistarve kauemmaksi ratapenkereestä. Painuma- ja siirtymäseurantaa voidaan jatkosuunnittelussa harkita vaihtoehtona stabiliteetin parantamiselle silloin, kun laskennallinen varmuustaso on hieman alle vaaditun kohteissa, joissa vastapenkereet kasvaisivat kohtuuttoman suuriksi samalla radan painumariskiä kasvattaen. Teuvajoen ratasillan tulopenkereillä radan kv:ta on suunniteltu nostettavaksi, minkä vuoksi voidaan joutua käyttämään penkereessä kevennysrakenteita radan painumien rajoittamiseksi. 18

Nyt tehdyn alustavan arvion mukaan pohjanvahvistuksia olisi tehtävä noin 5,6 km matka lähinnä vastapenkerein ja ojien siirroin. Vastapenkereiden on arvioitu ulottuvan pääosin noin 20 25 m etäisyydelle radan keskilinjasta. 19 4.3.2 Pohjasuhteet ja perustaminen Pohjasuhdekuvaukset perustuvat tässä vaiheessa tehtyihin pohjatutkimuksiin, jotka ovat riittäneet yleispiirteisen käsityksen saamiseen pohjasuhteista. Stabiliteetti- tai painumalaskelmia ei ole tehty. Pehmeikköalueet on arvioitu maastokäynnin ja olemassa olevien pohjatutkimusten perusteella. Pohjanvahvistustarpeen arviointi on lisäksi perustettu pehmeikköalueilla radan poikkileikkauksen geometriaan; pengerkorkeuteen, ojien läheisyyteen ja luiskien kaltevuuteen. Alustavat arvioidut pohjanvahvistusalueet on esitetty taulukossa 2. Kmv 484+674 487+700 maapohja on rumpupaikoilta olevien arkistokairausten ja yhden tätä projektia varten tehdyn kairauksen sekä maastokäynnin perusteella pääasiassa kitkamaata. Moreeni on lähellä maanpintaa. Paikoin voi moreenin päällä olla ohuita pehmeitä savi- tai silttikerroksia. Kmv 487+700 488+700 on pehmeiköllä, jonka syvyys nyt tehtyjen kahden kairauspisteen perusteella vaihtelee välillä 5 11 m. Kmv 488+700 489+700 on arvioitu maastokäynnin ja yhden kairauspisteen perusteella olevan kitkamaata; todennäköisesti löyhää moreenia. Kmv 489+700...492+000 on pehmeiköllä, jonka syvyys vaihtelee välillä 4 8 m. Km 491+037 sijaitsee puupaaluille perustettu Korvenluoman ratasilta, joka on suunniteltu korvattavaksi rummuilla. Kilometrivälitä oli käytettävissä Korvenluoman ratasillalta tehdyt kairaukset sekä lisäksi yhteensä neljä kappaletta paino- tai heijarikairauksia. Kmv 492+000 493+950 on arvioitu yhden painokairauksen ja maastokäynnin perusteella olevan kitkamaata; kairauksen km 493+540 perusteella moreenia. Kmv 493+140 493+200 on kallio aivan maanpinnassa. Kmv 493+420 493+540 on maastokäynnin perusteella mahdollisesti pehmeiköllä. Kmv 493+950 498+000 on arvioitu olevan pääasiassa pehmeiköllä, jonka syvyys yltää 15 metriin. Arvioiduita pehmeikköalueilta on seitsemän paino- tai heijarikairausta, joihin arvio yhdessä maastokäynnin kanssa perustuu. Kmv noin 495+500 495+650 radan osalta joudutaan varautumaan lisähaltuunottoon ratapenkereen vakavuuden varmistamiseksi. Em. osuus on nykyisellä kaava-alueella. Haltuunottovarauksen laajuus rajataan tässä suunnitteluvaiheessa suoja-aluetta vastaavaksi maastokäytäväksi. Kmv 495+650 495+950 on kuitenkin arvioitu olevan kitkamaata. Tältä väliltä on maavaraisesti perustetun Lossamäen alikulkukäytävän kohdalta (km 495+897) arkistoidut siltapaikkakairaukset sekä yksi tätä hanketta varten tehty heijarikairaus. Paikoin myös muualla voi maastokäynnin perusteella olla lyhyitä kitkamaa kohtia. Jatkosuunnittelun yhteydessä suositellaan tehtäväksi noin kmv 495+900 496+400 täydentäviä pohjatutkimuksia myös nykyisen ratapenkereen läpi pohjamaan lujittumisvaikutuksen selvittämiseksi. Em. osuus on osittain kaava-alueella ja radan oikealla puolella kulkee katu, joiden asettamien tilarajoitteiden vuoksi korkean pengerosuuden vastapengertarve tulee määritellä tavanomaista tarkemmin.

Kmv 498+000 489+950 on arvioitu maastokäynnin perusteella olevan kitkamaata. Kilometriväliltä ei ole pohjatutkimuksia. Kmv 498+000 502+700 on pääasiassa pehmeiköllä, jonka syvyys vaihtelee 5 20 m ollen syvimmillään pehmeikköosuuden keskivaiheilla. Osuuden kairaukset keskittyvät Teuvanjoen ratasillan (km 502+165) tulopenkereisiin (kmv 501+860 502+400). Näiden lisäksi kilometriväliltä on tehty viisi paino- tai heijarikairausta. Teuvanjoen ratasillan maatuet ovat siltapaikkakairausten perusteella moreenin päällä, mutta tulopenkereet pehmeiköllä. Teuvanjoen ratasillan kohdalla on radan kv:ta suunniteltu nostettavaksi (maksimissaan 0,67 m), minkä johdosta penger voi painua. Sillan tulopenkereillä tulee varautua kevennyksiin ja vastapenkereisiin. Kmv 502+700 503+500 on arvioitu maastokäynnin ja yhden kilometriväliltä tehdyn painokairauksen perusteella olevan kitkamaata, jonka päällä voi olla ohut savi- tai silttikerrostuma. Kmv 503+500 504+800 on pehmeiköllä, jonka syvyys on kolmen tehdyn kairauksen perusteella 2 8 m. Kmv 504+800 507+990 on arvioitu olevan pääasiassa kitkamaata. Km 504+890 sijaitsee Syväluoman ratasilta, joka on perustettu maanvaraisesti. Km 507+157 sijaitsee Perälän alikulkusilta, joka on perustettu hiekkaisen kitkamaan varaan. Kilometriväliltä on ollut käytettävissä arkistoituja pohjatutkimuksia Perälän alikulkusillan kohdalta sekä lisäksi km 506+100 on tehty tätä hanketta varten heijarikairaus. Edellä mainitun heijarikairauksen ja maastokäynnin perusteella kmv 506+000 506+200 on arvioitu olevan matalalla pehmeiköllä. Myös kmv 507+240 507+600 arvioidaan maastokäynnin perusteella olevan pehmeiköllä. 20 Taulukko 2. Alustavat paaluvälit, joilla on arvioitu tarvitavan pohjanvahvistustoimenpiteitä. Osuus Arvioitu tarvittava toimenpide pituus 487+700 488+350 Vastapenger 650 m 489+700 490+550 Vastapenger 850 m 490+550 490+900 Ojien siirto tai vastapenger 350 m 490+900 491+500 Vastapenger 600 m 494+170 494+250 Vastapenger 80 m 495+300 495+650 Vastapenger 350 m 495+950 496+400 Vastapenger 450 m 497+030 497+150 vasen Ojan siirto tai vastapenger 120 m 497+030 497+970 Vastapenger 220 m 499+430 499+600 Ojien siirto 170 m 501+360 501+620 Ojien siirto 260 m

21 501+960 502+040 Vastapenger 80 m 502+040 502+300 Penger kevennys ja vastapenger 260 m 502+300 502+700 Vastapenger 400 m 503+550 503+800 Ojien siirto 250 m 506+000 506+170 Vastapenger 170 m 507+240 507+360 Vastapenger 120 m 507+380 507+600 vasen Ojan siirto tai vastapenger Yhteensä 220 m 5600 m Taulukko 3. Geoteknisin perustein arvioidut tarpeet suojavyöhykkeille Osuus pituus 487+640 488+700 489+700 492+000 493+350 493+500 493+950 494+350 495+300 495+650 495+950 498+000 498+950 502+700 503+500 504+800 506+000 506+200 507+240 507+600 1060 m 2300 m 150 m 400 m 350 m 2050 m 3750 m 1300 m 200 m 360 m yht. 11920 m 4.3.3 Tutkimusten riittävyys ja lisätutkimustarve Osuuden 2 pohjasuhteista ei ole ollut käytettävissä vanhoja arkistotietoja muuten kuin siltapaikkojen osalta. Pohjatutkimukset tarkennettiin osuuksille, joissa arvioitiin olevan pehmeikkö. Tätä suunnitteluvaihetta varten tehtyjen pohjatutkimusten väli on niin suuri, että ne riittävät antamaan vain yleispiirteisen kuvan pohjasuhteista. Pohjatutkimusten ja maastokäynnin perusteella arvioitiin osuudella olevan noin 12 km pehmeikköä. Kaikkia pehmeikköjä ei vielä tässä yhteydessä pystytty kartoittamaan. Käytettävissä olleet lähtötiedot eivät riittäneet pehmeikköjen tarkkaan rajaamiseen, eikä stabiliteetti- tai painumalaskentojen lähtötiedoksi. Seuraavassa suunnitteluvaiheessa tarvitaan kairausvälin tihentämistä, siipikairausten tekoa pehmeiköillä ja näytteenottoa. Siipikairauksia suositellaan tehtäväksi pehmeiköillä myös nykyisen ratapenkereen kohdalta lujittumisvaikutuksen mallintamiseksi stabiliteettilaskelmiin, jolloin voidaan todennäköisesti osoittaa laskennallisesti dimensioiltaan selvästi pienempiä vastapenkereitä,

kuin mitä tulisi ratapenkereen vierestä lasketuilla lujuuksilla. Jatkosuunnittelun yhteydessä suositellaan lisätutkimuksia myös pehmeikköosuuksien ja pohjasuhteiden muutoskohtien kartoittamiseksi. Tutkimukset suositellaan tehtäväksi riittävän ajoissa ennen seuraavan suunnitteluvaiheen aloittamista. 22

23 4.4 Tasoristeysten poistot ja tiejärjestelyt Lähtökohdat Nopeustason nosto tavoitenopeuteen 80 km/h edellyttää tasoristeysten turvalaitteiden uusimisia, tasoristeyksien poistamisia sekä korvaavia tiejärjestelyjä. Tasoristeysten poistolla lisätään sekä juna- että tieliikenteen turvallisuutta. Tasoristeysten poistamisen lähtökohtana ovat vuonna 2009 valmistuneet KIVA -selvitykset ja muut saadut kommentit. Teiden liikennemäärät ja tasoristeyksen korkeusprofiilit on saatu VTT:n tutkimusraportista Tasoristeysten turvallisuus Seinäjoki Kaskinen rataosalla 2004. KIVA -selvityksen mukaisia uusia tiejärjestelyjä on käsitelty kuntakokouksissa ja esitelty asukkaille ja tienkäyttäjille yleisötilaisuudessa. Uusien tiejärjestelyiden mitoituksessa on huomioitu maankäytön ja liikenteen kehittymisestä johtuvat tavanomaiset vaatimukset. Yleiset asiat Suunnitteluosuudella 2 sijaitsee tällä hetkellä 33 tasoristeystä, näistä 25 kpl on yksityisteiden ja 8 kpl yleisien teiden tasoristeyksiä. Nykyisistä tasoristeyksistä 21 kpl esitetään poistettavaksi korvaavilla tasoristeyksillä, näistä kahdelle esitetään korvaavaa uutta tasoristeystä (tasoristeykset Rantala 484+798 ja Vainionranta 503+822). Lisäksi Suunnittelualueen 2 ulkopuolella Närpiön ja Teuvan rajalla on kaksi yksityistien tasoristeystä Sigg 508+390 ja Koivisto 509+376, tasoristeykset on esitetty poistettaviksi. Sigg:n ja Koiviston kohteille esitetyt korvaavat tieyhteydet kulkevat sekä Närpiön, että Teuvan puolella. Poistettavien tasoristeysten kohdalla korvaavat tieyhteydet on suunniteltu kiinteistövaikutusten arviointi (KIVA) selvityksiin sekä muihin palautteisiin pohjautuen. Turvallisuuden parantamisen vuoksi osa tasoristeyksistä poistetaan. Säilytettäviksi suunniteltujen tasoristeysten osilta tarkistetaan tasoristeysrakenteet, odotusalueet sekä näkemäalueet. Oheisessa taulukossa 4 on esitetty tasoristeykset, risteävän tien nimi ja tieluokka sekä niille suunnitellut toimenpiteet. Poistettavan Kuusimäen tasoristeyksen (km 496+490) ja Suksen tasoristeyksen (496+952), uuden tasoristeyksen Vainionranta I (km 503+800) ja Saarisen tasoristeyksen (km 504+249) välisillä osuuksilla radan vasemmalla puolella sekä kmv 504+560 505+046 (Ravin tasoristeys) radan oikealla puolella kaarteessa vaadittavat näkemäalueet ulottuvat määritettyä suoja-aluerajausta (suoja-alue 30 m radan keskilinjasta) kauemmaksi radasta. Näkemäalueen rajaukset näissä kohteissa on esitetty ratasuunnitelmakartalla.

24 Taulukko 4. Tasoristeykset Tasoristeysnimi Tienimi Tieluokka Km+m Toimenpide Rantala - yksityistie 0484+0798. poistuu/korvataan uudella km+m 0484+0690 (Rantala I) Kuusela - yksityistie 0485+0077. poistuu Ketola Kanasaarentie maantie 0485+0567. Jää Julku - yksityistie 0486+0800. poistuu Moisio Teuvannevantie yksityistie 0488+0095. poistuu Äystön saha Äystö-Luovankyläntie yksityistie 0488+0378. jää Huhta Huhdantie yksityistie 0490+0800. poistuu avoinna, yhdistyy? Hirsiahde Hirsiahteentie maantie 0491+0262. Ely/Liikennevirasto Simonen Nisunkorventie maantie 0492+0742. avoinna, yhdistyy? Ely/Liikennevirasto Venesneva - metsätie 0494+0006. poistuu poistuu/jää, toteutuuko Lossanmäen Kuusimäki - viljelystie 0496+0490 AKS Suksi Järvitie katu 0496+0952. jää Saha Tehtaantie maantie 0497+0750. avoinna, yhdistyy? Ely, kunta/liikennevirasto Eteläinen yhdystie Eteläinen yhdystie Katu 0497+0975 avoinna, yhdistyy? Ely, kunta/liikennevirasto Pappila Kortesnevantie maantie 0498+0133. avoinna, yhdistyy? Ely, kunta/liikennevirasto Harju - yksityistie 0498+0364. poistuu Komsi I - yksityistie 0498+0669. poistuu Laurila - yksityistie 0498+0862. poistuu Aurala Karijoentie maantie 0499+0160. jää Komsi II - viljelystie 0499+0328. poistuu Luhtala Luhdantie yksityistie 0499+0808. poistuu Komsi III - yksityistie 0500+0429. poistuu Lymylä Luhdantie yksityistie 0500+0671. jää Ristiaro - viljelystie 0501+0499. avoinna, ratkeaa tilusjärjestelyissä Niemi - viljelystie 0501+0875. avoinna, ratkeaa tilusjärjestelyissä Kaleva Koskelan jokitie yksityistie 0502+0389. jää Seppä - viljelystie 0502+0757. poistuu Runsala - viljelystie 0503+0612. poistuu Vainioranta Kiiruskoskentie yksityistie 0503+0822. poistuu/korvataan uudella km+m 0503+0768 (Vainioranta I)

25 Saarinen Saarisentie yksityistie 0504+0249. Jää Syväluoma Rajalantie yksityistie 0504+0523. poistuu Korpi - yksityistie 0504+0756. poistuu Ravi Myrkyntie maantie 0505+0046. jää Kiili Laitilantie yksityistie 0506+0077. poistuu Tässä suunnitelmaselostuksessa on käsitelty tiejärjestelyjen osalta vain yksityisiä teitä. Yleisten teiden ja katujen tasoristeyksien puutteet on kartoitettu. Näiden osalta laaditaan tie- ja katusuunnitelmat erillisenä työnä, niitä ei toteuteta tämän ratasuunnitelman yhteydessä. Poistettavat yksityisteiden tasoristeykset sekä korvaavat tiejärjestelyt on esitetty tiejärjestelyjen yleiskartoilla. Tasoristeysten näkemäalueet on esitetty ratasuunnitelmakartoilla. Väylien poikkileikkaukset on esitetty leveydeltään nykyisiä väyliä vastaaviksi. Poikkileikkaukset on esitetty tiejärjestelyjen yleiskartoilla. Tiejärjestelyjen suunnittelussa maastomallia ei ollut käytettävissä radan ulkopuolella (maastomalli rajautui n. 100 m radan molemmin puolin). Tiejärjestelyt suunniteltiin peruskarttatarkkuudella. Tiejärjestelyjen osalta suunnittelualueella ei tehty pohjatutkimuksia. Suunnittelukohteet Rantalan 484+798, Kuuselan 485+077 tasoristeykset Liikennemäärä (KVL) Rantalan sekä Kuuselan tasoristeysten kohdalla on 10 ajon. / vrk (2003) ja Ketolan Tasoristeyksen kohdalla 113 ajon. / vrk (2003). Tasoristeyksissä on risteysmerkit, mutta ei muita turva- ja varoituslaitteita. Toimenpiteet Kuuselan ja Rantalan tasoristeykset poistetaan, radan sivuojat kaivetaan auki ja penkereet poistetaan rata-alueelta. Uusi korvaava tasoristeys, Rantala I 484+690, rakennetaan Rantalan tasoristeyksestä 100 m itään päin. Radan eteläpuolella olevalta maantieltä M17112 järjestetään yhteys radan pohjoispuolen turvetuotantoalueelle rakentamalla niiden välille uusi tie Y1, jossa minimi kaarresäde R=30 m ja Ls=10 m. Y2 on suunniteltu radan pohjoispuolelle niin lähellä rataa kuin nykyinen radan suuntainen sähkölinja sallii. Ketolan 485+567 tasoristeys Liikennemäärä (KVL) Ketolan tasoristeyksessä on 100 ajon. / vrk (2009). Tasoristeyksessä on risteysmerkit, mutta ei muita turva- tai varoituslaitteita. Tasoristeys ei täytä RATO:n vaatimuksia odotustasanteiden osalta radan kummallakaan puolella. Ls-mitta ei täyty radan eteläpuolella. Radan eteläpuolella nykyinen yksityistie lännen suuntaan liittyy maantiehen liian lähellä tasoristeystä (18 m).