Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana

Samankaltaiset tiedostot
Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

AHTS Jyväskylässä

Toukasta perhoseksi - miten lapsesta muotoutuu aikuinen

!" # # $ Lea Pulkkinen

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Aamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia?

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili - (alakoulu) tulostusohje. Tytöt: 46% 38% 17% 24. Pojat: 61% 30% 9% 33. Tytöt: 63% 33% 4% 24

Monitoimijaiset palvelut vanhempien tukena

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Päivän tärkein ateria -toimintamalli

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2015 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2015, 2014, 2013 koko maa 2015 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2016 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2016, 2015, 2014 koko maa 2016 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

huoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Joustava/mukava/siedettävä kouluviikko

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa:

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

ICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Knowhow- messujen yhteydessä vuoden merki5ävin tapahtuma Nuoremme ja Suomen menestys Get a life! Yhteistyössä:

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä

KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Miten jaksan omaisena?

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluiden järjestäminen Kempeleen kunnassa

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Kuusiston koulu (Kaarina)

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Esityksen aihe

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta

Suomalainen lapsuus. Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto. Psykiatrinen lääkäriasema Egofunktio Oy HALUN YHTEISKUNTA

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Transkriptio:

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana * Uhkakuvat * Kehityspolut * Tulevaisuuden mahdollisuudet Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos 10.10.2005 Lapset Nuoret Mielenterveyshäiriöt 7 15% 15-25% Peruskouluikäiset Huono selviytyminen vähimmäistavoitteista 15 20% (Bardy ym., 2001) 1

Kustannukset 8 28 v Lapset, joilla ei käytöshäiriöitä 7.000 Käytöshäiriöiset lapset 70.000 (Scott, ym.2001) Yhden syrjäytyneen lapsen ylimääräiset hoitokulut hänen elinaikanaan Suomessa 670.000 840.000 Syrjäytyminen työelämästä 40 v. 500.000 (Kajanoja, 2002) 2

Aikamme uhkakuvia Työelämän vaatimukset * työajat * tulosvastuu * työttömyys Arvojen muutos * taloudellisten arvojen korostuminen * sosiaalisten arvojen väheneminen * individualismi Perhe-elämä * perhekäsitteen hataruus * lasten tarpeet ennallaan * suvun merkityksen väheneminen Ristiriidat odotusten täy ttämisessä Laiminlyönti * puoliso * lapset * ystävät * suku Perheiden hajoaminen Kasvatusongelmat Uupumus Alkoholi Terveysongelmat Vanhusten yksinäisyys Vuosi Ikä Osanottajat Menetelmät: Lapsesta aikuiseksi The Jyväskylä Longi tudi nal Study of Personali ty and Soci al Development 1968 8 1974 14 196 poikaa 173 tyttöä Toveriarviointi Opettaja-arviointi Persoonallisuustestit 60 poikaa Aggressiivisuuslomakkeet Koulusaavutustestit 189 poikaa 167 tyttöä 77 poikaa 77 tyttöä 1980 20 68 miestä 67 naista 1986 27 166 miestä 155 naista 1995 36 161 miestä 152 naista 1997 1999 38 40 55 miestä 54 naista Toveriarviointi Opettaja-arviointi Oppilaan haastattelu Vanhemman haastattelu Haastatt elu Its earviointilomakkeet Elämäntilannekysely Haastattelu + EPQ, SSS Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Haastattelu + lomakkeet 7 13 78 +71 lasta Laboratoriotestit 2001 42 151 miestä Terveystarkastus 134 naista Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet 3

Sopeutumattomuuden kehä 8 v. 14 v. 27 v. 27 35 v. Satuttaa toisia lapsia Potkii Hyökkää.79.95.82.92 Huo no koulumenestys Aggressiivisuus.53 Koulusopeutumattomuus.84.79.76 Koulutyön kiinnostamattomuus R 2 =.28.69.43.31.49 Ammatillisten vaihtoehtojen vähäisyys 2 R =.18.18.12 Pitkäaikaistyöttömyys R 2 =.25 Kiusaa.22 Ra ngaistuksia ko ulussa Pinnaaminen Ongelmajuominen 2 R =.41 X 2 (34) = 32.78, p =.53; RMSEA =.00; RMR =.041; GFI =.98 Kokko & Pulkkinen (2000) Kehitystaustan yhteys aikuisten miesten sosiaaliseen toimintakykyyn 3 36 C B Hyvä sosiaalinen toimintakyky 2 1 0 Heikko sosiaalinen toimintakyky -1-2 D -3-3 -2-1 0 Epäsuotuisa kehitystausta A 1 2 14 3 Suotuisa kehitystausta (Pulkkinen, 2002) 4

8 v 14 v Toimeentulon ennustaminen 0.58 0.35 8-14 v 42 v 43 v KONSTRUKTII- VISUUS 0.35 Uran vakaus Työtilanne 0.79 0.85 0.37 8 v 14 v 8 v 14 v 0.70 0.72 0. 86 0.78 KOULU- MENESTYS SOSIO- EKONOMINEN TAUSTA 0.82 0.48 0.51 0.45 Koulutuksen pituus TYÖLLIS- TYMINEN SAAVUTUS TASO 0.69 0.83 0.34 0.50 Ammattiasema Ansiotulot (Pulkkinen & Feldt, 2005) Työn laadun yhteys kasvatukseen.25 Työn mielekkyys Aikapaineet Työn hallinta Epävarmuus työstä.41 -.18.40.16 -.21 Työuupumus.38.35 Lastenkasvatusstressi Lapsilähtöinen kasvatus -.33.26 a) -.29.32 Työstä perheeseen ristiriita -.27 Kielteinen mieliala työssä Toimintojen valvonta Perheestä työhön ristiriita.22 (Kinnunen & Pulkkinen, 2001) 5

Vanhempien työ ja lasten hyvinvointi PERHEEN SISÄISET TEKIJÄT - parisuhteen laatu, työnjako perheenjäsenten tunnetaidot ja tunnetyö perheilmapiiri VANHEMMAN TYÖ voimavarat vaatimukset STRESSI työaika ja sijainti VANHEMMAN JA LAPSEN VÄLINEN SUHDE lämpimyys ja läheisyys ristiriidat yhteinen aika, lapsen yksinolo LAPSEN HYVINVOINTI JA OMA KOKEMUS ikä ja kehitykselliset tarpeet temperamentti INSTITUUTIOIDEN AIKATAULUT JA PALVELUJEN LAATU työelämä päivä-, iltapäivä- ja iltahoito, koulu harrastukset sosiaaliset verkostot (Kinnunen, Feldt, & Mauno, 2005) Visio eheytetystä koulupäivästä Eheyttämätön Eheytetty koulupäivä Klo 1. päi vä 2. päi vä Al aluokat Yläluokat 7-8 8-9 1. oppitunti 9-10 2. oppitunti 10-11 3. oppitunti 1. oppitunti Toiminta ryhmä Opiskelua Harrasteker hoja Opiskelua Harrasteker hoja 11-12 4. oppitunti 2. oppitunti Lounas Lounas 12-13 3. oppitunti 13-14 4. oppitunti 14-15 15-16 16-17 Opiskelua Toimintaryhmä Opiskelua 6

Osallistuminen toimintaryhmiin ja harrastekerhoihin Toimintaryhmä aamuisin iltapäivisin Harrastekerho Luokka N % % % 1 188 2 149 3 176 4 171 5 151 6 146 1-6 981 7 213 8 253 9 253 7-9 719 1-9 1700 56 71 33 19 19 7 35 77 59 35 12 7 1 33 66 63 77 69 64 64 67 53 54 45 50 60 7

Kokemuksia eheytetystä koulupäivästä Opettajat ja vanhemmat: Oppilaiden kouluviihtyvyys parantunut Koulukiusaaminen vähentynyt Yhteistyö koulun ja vanhempien välillä parantunut Opettajat: Opettajien kouluviihtyvyys parantunut Oppilaiden harrastekerhoihin osallistuminen yhteydessä koulumotivaatioon Oppilaat: Harrastekerhoihin osallistuminen yhteydessä - opiskelun jatkamishaluihin - vähäisempään tupakointiin - vähäisempään muiden kiusaamiseen - vähäisempään koulupinnaukseen Eheytetty koulupäivä: kustannukset Luokat 1-6 Rehtori organisoi Kouluohjaaja/koulunkäyntiavustajat Kerhoja 25 viikossa Osallistuvia oppilaita 260 110 150 / lv 1-2 luokalla 57 % valtionosuus Vanhemmilta perityt maksut Luokat 7-9 Rehtori organisoi Yhdysopettaja koordinoi Kerhoja 14 viikossa Osallistuvia oppilaita 200 85 105 /lv 8

Lakisääteinen aamu- ja iltapäivätoiminta Toimintamalli A - Rehtori organisoi - Kouluohjaaja, koulunkäyntiavustajat - Verkostoituminen - 18 kerhoa/vko - Vanhemmilta 30 /kk - 759 / oppilas / lv Toimintamalli C - Seutukunnallinen verkosto - Ulkopuolinen koordinaattori - Palveluntuottaja vastaa - 4 kerhoa/vko - Vanhemmilta 90 /kk - 1570 / oppilas / lv Toimintamalli B - Rehtori organisoi - Palveluntuottaja vastaa - 5 kerhoa/vko - Vanhemmilta 53 /kk - 1095 / oppilas / lv Koulukeskeinen toimintamalli (A ja B) - Rehtorin johdolla, ei erillistä hallintoa ja koordinaatiota - Taloudellisesti edullista, tilat ja välineet olemassa - Lapsilähtöistä, lapsen ja perheen tarpeet huomioon - Aamutoi minta mahdollista kouluavustajien kokopäivätyöllä - Integroituminen koulun toimintaan, mm. maahanmuuttajat - Turvallista samassa ympäristössä - Koulun sisä- ja ulkoliikuntatilat käytettävissä - Lisää viihtymistä koulussa - Koulun pedagoginen pätevyys ja oppilaantuntemus - Harrastukset iltapäivään, illat perheille - Toiminnan rikastaminen harrastuksilla 9

Vanhemmille tietoa lapsen kehityksestä parisuhteesta aikuisiän kehityksestä Perhemyönteisyys ajattelumallit työelämän joustot palvelut Sosiaaliset innovaatiot = yhteiskunnan rakenteisiin kohdistuvia muutoksia * julkisen vallan toimintamallit * säännöt, lait, sopimukset * julkinen- yksityinen- kansalaissektori vallitsevat käytännöt ja järjestelyt (Hei skala) joilla on ihmisten toimintakykyä edistäviä ihmisarvon mukaisia inhimillisiä ja sosiaalisia vaikutuksia (Pulkki nen) 10