Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti
KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi, työpaikkaomavaraisuus 89 % Väestötavoite 53 300 (v.2030) Veroäyri 19,25 Suomen 23. suurin kaupunki Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 075 ha osuus väestöstä 91 % osuus pinta-alasta 8,9 % VÄESTÖRAKENNE 8 % 8 % 9 % 10 % 5 % 0-6 v 7-15 v 16-19 v 20-64 v 65-74 v 75 - v 60 %
KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asuntoja n. 22500 kpl (kerrostalo 52 %, omakotitalo n, 33 % rivitalo n. 15 %) Tiivis yhdyskuntarakenne 1 km, 9 616 as (21 %) 3 km, 38 315 as (83 %) 5 km, 42 291 as (92 %)
Yhdyskuntarakenne pyritty pitämään tiiviinä Aktiivinen ja johdonmukainen maanhankinta yleiskaavan laajentumisalueilta Asemakaavoituksen, kunnallistekniikan rakentamisen ja tonttien luovutusten muodostamaa prosessia kehitetty mahdollisimman hyvin toimivaksi. Alueet rakentuneet valmiiksi lyhyehkössä ajassa Kustannukset ovat pysyneet kaupungin kannalta kohtuullisina Verkostojen käyttöaste on korkea Palveluverkko paremmin hallittavissa
PALVELUASUMISESTA HYVINKÄÄLLÄ Tehostettu palveluasuminen / vahainkodit Palvelustrategian linjaus: Ympärivuorokautisesta hoidosta max 60 % yksityinen palvelutuotanto asumispalvelut pääasiassa ostetaan, laitoshoito omana tuotantona. Suhde nyt. 40 % osto ja 60 % oma. Väestö ikääntyy palveluntarve lisääntyy asumispalveluiden alueella. Tilastojen pohjalta asumispalvelupaikkojen tarve lisääntyy noin 15 paikalla vuosittain.
MITEN PALVELUASUMINEN (erityisesti ikääntyneiden) TULEVAISUUDESSA JÄRJESTETÄÄN? Taustaa: Kaupungin tonttiyksikköä aktiivisesti lähestytty yksityisten palveluntuottajien toimesta. Kaikilla on ollut halu toteuttaa palveluasumista lähinnä ikäihmisiä varten. Kun nämä ynnätään yhteen, syntyisi palveluasumispaikkoja selvästi yli kaupungin tarpeen. Tämän johdosta on ollut tarpeen pysähtyä miettimään, miten edetään. Kysymys on kaupungin kannalta merkittävän kokonaisuuden jäntevämmästä haltuunotosta. Palvelustrategissa on peruslinjaukset määritelty. Ei kuitenkaan ole suoraan määritelty, millaisella toimintamallilla tarvetta vastaava paikkamäärä toteutetaan ja pidetään yllä. Tavoitteena on kirkastaa, mikä on kaupungin näkökulmasta toimivin ja kustannustehokkain tapa järjestää asumispalvelupaikat kilpailunäkökulmaa unohtamatta. Miten erotetaan toisistaan kiinteistön omistaminen ja palvelun tuottaminen kiinteistössä?
MITEN PALVELUASUMINEN (erityisesti ikääntyneiden) TULEVAISUUDESSA JÄRJESTETÄÄN? Selvitystyötä tehdään parhaillaan yhteistyössä kaupungin keskeisten toimijoiden kanssa (palvelun järjestäjä, taloushallinto, tilapalvelu, tontti- ja kaavoitusyksiköt) Käydään läpi mm. omat kiinteistöt ja niiden muuntomahdollisuudet, mahdolliset uudet tontit uusille tarvittaville palvelutaloille (sijainti palveluverkossa) jne. Kokonaisuuden selvittämisen ajaksi on toistaiseksi pitäydytty luovuttamasta palveluasumiseen tarkoitettuja tontteja. Kysymys ei ole siitä, etteikö kaupunki haluaisi yksityisiä toimijoita Hyvinkäälle. Asia on pikemminkin päinvastoin. (Varsinkin, kun on näyttöä siitä, että yksityisen palveluntuottajan palvelu on kustannuksiltaan edullisempi). Nyt halutaan rauhassa selvittää, millaisella toimintamallilla jatkossa toimitaan.
MITEN PALVELUASUMINEN (erityisesti ikääntyneiden) TULEVAISUUDESSA JÄRJESTETÄÄN? Tarvittavien tilojen järjestämisessä on useita erilaisia malleja: Omat tilat / kaupungin omistaman yhtiön Kaupunki vuokraa asunnot asukkaille - Palvelut voidaan tuottaa omana tuotantona tai kilpailuttaa tiloihin yksityinen palvelun tuottaja (trendinä on, että kunnat yhä vähemmän rakennuttavat omistukseensa palveluasumiseen soveltuvia kiinteistöjä) Palvelun tuottajan omistamat tilat Omistaja vuokraa asunnot asukkaille - Palvelut voidaan ostaa kilpailutuksen perusteella Yleishyödyllisen yhteisön tilat, jossa kaupunki välivuokralaisena Kaupunki vuokraa asunnot asukkaille - Palvelut voidaan tuottaa omana tuotantona tai kilpailuttaa tiloihin yksityinen palvelun tuottaja Leasing tilat rahoittaja omistaa tilat leasing-ajan kaupunki lunastaa leasing -ajan jälkeen Onko kilpailukykyinen, erityinen huomio tilojen muunneltavuudelle jälkikäyttö.
MITEN PALVELUASUMINEN (erityisesti ikääntyneiden) TULEVAISUUDESSA JÄRJESTETÄÄN? AVAINKYSYMYKSET Millaisella toimintamallilla mahdollistetaan parhaat edellytykset palvelun tuottajien tosiasialliselle kilpailulle (tasapuolinen kohtelu)? Mitä vaikutuksia on mahdollisilla toimintaympäristön muutoksilla (mm. kuntaliitokset)? Miten varmistetaan kaupungille riittävät vapausasteet palvelun järjestämisessä?
Kiitos!