Ideat kasvavat, kun jaamme ne toinen toisillemme.

Samankaltaiset tiedostot
Ideat kasvavat, kun jaamme ne toinen toisillemme.

Sote-tietojohtaminen -hankkeen keskeiset tulokset ja tulevaisuuden visiointia. Terveydenhuollon Atk-päivät Tommi Oikarinen, VM

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Kuntien taloudellisuus- ja tuottavuusvertailun kehittäminen. Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Tommi Oikarinen

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OULU HYVE Miten tieto saataisiin ohjaamaan toimintaa? Pentti Kurki Kehitysjohtaja Business Intelligence

Tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan valtakunnallinen kehittäminen. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM OHO DITI

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu Olli Ahonen Valtiokonttori

TIEDOLLA JOHTAMISEN KÄSIKIRJA

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tila

Sivu 1. Sote-järjestämisen tietomalli - käsitemäärittely

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia Kuntamarkkinat 2012

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto

Sosiaalihuollon rakenteisten asiakastietojen hyödyntämismahdollisuudet tietojohtamisen näkökulmasta

Tilannekuva sote-alueen tiedolla johtamiseen case Siun sote

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

Tiedolla johtaminen SOTEssa alueelliset tietovarastot vaikuttavuuden, kustannusten ja tuottavuuden seurannassa

SPB-mallin käyttäjiä. Opetustoimi Jyväskylä Tampere Kauniainen Porvoo Seinäjoki Raahe Nurmijärvi Salo Mäntsälä Akaa Tuusula Laukaa Kirkkonummi Lohja

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Vastuuta ho Kuvaryhmän. TPAryhmän. työtä. työtä. Toteuteta an osana STMn organisa atiouudist usta STM, VM, THL

Taloustieto ministeriön ohjauksessa ja johtamisessa

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) Jani Heikkinen valtiovarainministeriö

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet Tilanne

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus

Etäkotihoito palvelun suunnittelu - Lähtökohtia Espoon kotihoidon etäpalvelujen palvelumuotoilulle

Kunnittaiset sote:n kustannuserot: ylihoitoa vai tehottomuutta? Miika Linna Kuntaliitto

PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI. Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta

Arjen toiminta ja tiedolla johtaminen

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016: tilinpäätösraportointi

SoTe Tietojohtaminen Toimenpide-ehdotukset

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä Toimitusjohtaja Kari Pessi

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

Kuntatilastot valtiovarainministeriön hallinnonalalla

SPB -malli / Vertikal Oy

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus

Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen simulointi

Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen

LASTENSUOJELUN VAIKUTTAVUUS näkyväksi toimintakykymittarilla

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Tietojohtamisen käyttöönotto. osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

PALVELUSETELI Porvoon seutu ja Loviisan seutu. Heli Peltola Posintra Oy

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

MUTU tuntumaa vai indikaattoriviidakkoa? Hyvinvointitiedon tuottamisen ja hyödyntämisen haasteet.

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisen tulevaisuus yhteisessä verkostossa. Elina Välikangas, kehityspäällikkö SoteDigi Oy 5.6.

Kuntari - tiedolla johtamisen järjestelmä

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

INFO: Ikäihmisten palvelut Yleistä Kotihoito Vanhainkotihoito Palveluasuminen Vuodeosastohoito

KUN PUHUU SOTESTA, SAAKO PUHUA RAHASTA?

Perusterveydenhuollon kustannukset vertailukelpoisiksi Sami Rantanen

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Hyve- johtamisen kartta

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Ammattikoulutuksen tuloksellisuus ja tuloksellisuuden arviointi

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

SoTe tietojen toissijaisen käytön KA - ennakkotehtävä työpaja 1

Kuntien tuottavuusvertailun tuloksia

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Sote-tietopaketit Siun sotessa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Transkriptio:

SoTe-Tietojohtamishanke: Asiakastason tuottavuus- ja vaikuttavuustiedon tuottaminen julkishallinnon ydinpalvelujen tietojohtamisen tarpeisiin Ideat kasvavat, kun jaamme ne toinen toisillemme. Kohti tiedolla johtamista Kuntatalo 26.10.2011 Pentti K. Kurki Kehitysjohtaja Business Intelligence

Projektin organisaatio Vertailutiedon ja indikaattorien määrittely Käsite- ja tietomallien kuvaaminen Ohjausryhmä Projektipäällikkö Vertailutiedon ja indikaattorien tuottamisprosessi JUHTA Kansalllinen yhteistyö Projektin toteutuksen osapuolet: Tampereen kaupunki Oulun kaupunki Turun kaupunki Espoon kaupunki Lahden kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kouvolan kaupunki Valtiovarainministeriö / KuntaIT Projektiryhmä Projektiryhmä Projektiryhmä Projektiryhmä Seurantaryhmä / Seminaarit Sote -tietojohtaminen projektille nimitetään hankkeen tavoitteiden toteutumista ja työskentelyä ohjaava ohjausryhmä, joka koostuu hankkeen osallistujatahoista sekä STM:n, THL:n, Suomen kuntaliiton sekä projektityössä sovittujen sidoshankkeiden (VarSat) edustajista.

SoTe-Tietojohtamishanke tulokset Tutustu määrityksiin dokumentoituna ja dokumentaatioon https://wiki.kuntait.fi / Sote-tietojohtaminen (vaatii kirjautumisen)! Laskentalogiikka ja laskentasäännöt Toimintaympäristökuvaus Indikaattoreiden määritysmenetelmä Termiluettelo / Sanasto Indikaattorit Looginen tietomalli RIM-tietomalli Fyysinen tietomalli EDW Data Vault OID-kooditus ja hallinnointimalli Tiedon yksilöinti (MD-näkymä) Pilotoinnin pääprojektin suunnitelma Pilotointisuunnitelmat Oulu,Tampere ja Turku Tiedon jakeluprosessien tavoitetila Tiedon jalostusprosessien tavoitetila Tiedon keruuprosessien tavoitetila Tiedon tuottamisprosessien tavoitetila Pilotin pääprojekti Oulu-pilotti Turku-Pilotti Tampere-pilotti THL-asiantuntijaprojekti Toimenpideehdotukset I OP1 Toimenpideehdotukset II OP2 Määrittely 1/2009 6/2010 Toimenpideehdotukset III OP3 Pilotointi 1/2010-6/2011

Pääprosessit, johtamisen funktiot ja johtamisen tasot VALTAKUNNANTASO KUNTATASO Valtuusto KUNTATASO KH, KJ TOIMIALATASO VALTAKUNNANTASO KUNTATASO KUNTATASO TOIMIALATASO VALTAKUNTATASO ALUETASO TULOSALUETASO PALVELUALUETASO ASIAKASKUNTATASO TULOSYKSIKKÖTASO TUOTERYHMÄTASO ASIAKASSEGMENTTITASO TIIMI /YKSIKKÖTASO PALVELUTUOTETASO ASIAKASTASO Tietoa käytetään organisaation johtamisen eri tasoilla Tieto kohdistuu palveluihin eri hierarkiatasoilla Johtaminen palveluissa Tieto kohdistuu asiakkaisiin eri hierarkiatasoilla Johtaminen palveluissa

Kuntien ydinpalvelut tuottavuus, vaikuttavuus ja laatuindikaattoreiden määrityksen tiekartta

Loimme julkisten palvelujen tietojohtamisen toiminnallisen viitekehyksen Optimointi T16 T14 Simulointi Ennustaminen T15 Skenaariot K9 K6 K7 K8 Kertoimet Tilastollinen merkitsevyys (Toiminnan mallinnus) Selittävät tekijät Riippuvuudet korrelaatiot Benchmarking Resurssien / Palvelun allokointi T12 Palvelun rajaus kohdentaminen Toiminnan kehittäminen Prosessien kehittäminen T13 T7 T8 T9 T10 T11 Tutkimus B Vertailuanalyysi Muiden organisaatioiden tieto I6 B Vertailukehittäminen Tilastointi Arviointi I1 Selittävät indikaattorit I2 I3 I4 Osoittavat Tunnusluvut Mittarit indikaattorit T3 Toimintolaskenta T4 Raportointi Kustannuslaskenta T5 Seuranta Ohjaus T6 Toiminnan mittaus I5 D Tavoitteet Kohteiden määritys ja mallinnus T1 Reaaliprosessi P1 Ydinpalvelutuotanto Rahaprosessi Suunnittelu T2

Mikä on tyypillistä kuntien tietojärjestelmille ja DW/BI-ympäristöille? Toimintatieto hajautunut hyvin moneen operatiiviseen tietojärjestelmään Toiminta- ja taloustietojen erillinen käyttökulttuuri -> hallinnon DW/BI kehitys Ennakkokäsitykset mahdollisuuksista tuottaa tuottavuus- ja vaikuttavuustietoa [lähtötietojen kattavuus, laatu, yhdistettävyys, mittareiden määritys ]

Ydinpalvelujen tuottavuus ja sen kehittyminen näkökulmat tietotarpeille Oman tuotannon ja ostopalveluiden välillä Tuotanto- ja tilaajanäkökulmasta Muihin ulkoisiin organisaatioihin verrattuna [ulkoinen benchmarking] Omien yksiköiden välillä [sisäinen benchmarking] Palvelutuotteisiin kohdistettuna (palveluryhmä, palvelutuote, suorite) Ydin- ja tukipalveluittain Asiakkaisiin kohdistettuna (asiakaskunta, asiakassegmentti, asiakas )

Piloteissa oli tavoitteena : - Testata todellisessa tuotantoympäristössä johdon tarvitsemien tietojen tuottamista (tietosisältö ja tuottamisfrekvenssi= kk) - Saada selville onko tarvittava lähtötieto saatavilla ja riittävän kattavaa ja laadukasta - Kuinka suuren työn se vaatii - Pohtia mitä ko tiedot oikein toiminnasta kertovat ja miten tietoa voidaan kattavasti hyödyntää - Saattaa kaupungit tietojohtamisen polulle (motivaatio, oppiminen ja innostus) -Piloteissa ei ollut tavoitteena : - Tuottaa ja analysoida pilotoitavia tietoja tieteellisellä tasolla ja tarkkuudella Analysoida kolmen kaupungin säännöllisen kotihoidon hyvyyttä, laatua tai paremmuutta [ ei kolmen kaupungin välinen kilpailu] löytää ja tehdä tiedon ja analyysin pohjalta toiminnan kehittämisehdotuksia -Mutta pilotin pohjalta tulisi : - Kaupunkien havahtua kuinka paljon toiminta ja palvelutyöntulokset eroavat Minkälainen tieto sen parhaiten kertoo Minkälainen tieto parhaiten kertoo syyn tähän Herättää myös tutkimus- ja benchmarkaustoimintaa tekevät mukaan kehittämään kuntien ydinpalvelutoimintaa ekosysteeminä

Säännöllinen kotihoito Tuottavuusindikaattorit Vaikuttavuusindikaattorit Laatuindikaattorit Suoritetuottavuus Asiakastuottavuus 3. tie 1. tie Palvelun kohdentuvuus Käynnin kustannus Asiakaspalveluvuoden kustannus Palvelun piirissäoloaika ka Toimintakyvyn muutos ka Käyntimäärien toteutuminen Panosindikaattorit Välittömän työn kustannusosuus Matka-ajan kustannusosuus Muun välillisen työn kustannusosuus Toimintakyky ka palvelun alussa Toimintakyky ka palvelun lopussa Toimintakyky ka palvelun aikana Palvelun aloitusikä ka Palvelun lopetusikä ka Käyntien keston toteutuminen Käynnin aloitusajan toteutuminen Palveluajan toteutumisaste

Kaikki kustannukset / käynnit 1-6/2010 Kaikki kustannukset/käynnit arvoina 1 2 3 4 5 Puuttuu MAPLe 65-74 23,85 24,84 27,45 22,88 23,6 16,01 24,24 75-84 21,58 24,95 25,41 24,82 26,8 17,12 24,74 85-> 22,49 24,94 25,61 23,78 25,54 10,57 23,44 Mukautettu osajoukko 2 22,24 24,93 25,81 24,1 25,93 13,27 24,04 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 Puuttuu MAPLe 65-74 75-84 85-> Mukautettu osajoukko 2

94 Asiakastason tuottavuusindikaattorilaskenta 68 267 296 25 470,64 144 MAPLe5 284 ASIAKAS- SEGMENTTI MAPLe 1 MAPLe2 MAPLe3 MAPLe4 MAPLe Puuttuu Mitä siis oikeasti teemme? = Jatkuvaa ja ajantasaista toimintoryhmäkohtaista kustannuslaskentaa asiakas- ja suoritetasolla Asiakas 674 Maaliskuu 2010 Asiakas 987 Maaliskuu 2010 Asiakas 123 Maaliskuu 2010 Asiakas 2987 Maaliskuu 2010 Välitön työ 1208 1498 1307 Matkat 223 234 267 Muu 230 245 237 välillinen Yhteensä 1 661 1 977 1 811 ASIAKAS Tuntikustannus Fortime Titania Kokonais työaika Henkilöryhmä 23 Henkilö 9876 T=2.2.2011 09.11 L=2.2.2011 09.56 Meritt Palkat ja palkkiot kustannukset laskentajaksolta Matka-aika Effica Asiakas 2987 RAI RAI-arvot Välitön työ 14,2 Matkat 5,3 Muu 5,5 välillinen Yhteensä 25,0 KÄYNTI

Miksi tarvitaan asiakassegmenttitason mittaritietoa 1. Palvelujen suunnittelun ja ohjauksen päätöksenteko kohdistuu asiakasryhmiin -> tarvitaan asiakasryhmätason tuottavuus- ja vaikuttavuustietoa 2. Asiakaskuntakohtaiset mittarit ovat muutosherkkiä [esim asiakasrakenteelle] -> sisäinen ja ulkoinen benchmarkaus asiakaskuntatasolla epävarmaa 3. Asikassegmenttikohtainen mittarilaskenta edellyttää asiakaskohtaista mittari / tunnusluku laskentaa -> asiakaskohtainen tuottavuus- / kustannustieto on erittäin arvokasta erilaisissa analyyseissä

Asiakassegmenttitason tuottavuustieto [asiakaspalveluvuoden kustannus] päätöksenteon tukena 35 000 30 000 25 000 Kaikki kustannukset / asiakapalveluvuosi +65v Maple 15 luokittain 2010 Onko tarvekustannussuhde järkevä? 25 920 Palvelu kotiin vai laitosasuminen? 24 43224 696 Laitosasuminen 41 000 / vuosi 29 292 25 993 20 000 20 312 15 000 10 000 5 000 7 210 7 091 13 806 12 658 10 915 12 886 8 190 14 801 11 811 16 952 Asiakaskunta 14 250 /v 0 Operatiivisessa johtamisessa tarvitaan palvelujen kustannustieto asiakassegmenteittäin!

Vaikuttavuustieto tulee jalostaa päätöksentekijöille kustannusvaikuttavuustiedoksi Keskimääräinen aika säännöllisen kotihoidon piirissä 35,0 Aika kuukausissa 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 17,4 8,4 22,6 15,4 25,6 21,8 27,1 24,4 27,7 28,2 32,3 30,4 5,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tämän tiedon avulla voimme laskea, mikä Vuosi on ollut palvelun vaikuttavuuden parantumisen kustannusvaikutus Oulussa, Laskenta I - asiakas Laskenta II - asiakaskunta tulos = vuositasolla lähes 3 miljoonaa

Todellinen kehittämisehdotus Tampereelta Jotta mittareiden käyttäytyminen näkyisi tässä tilanteessa korostetusti -30% MAPLe1-100 %

Asiakassegmenttitasolla asiakaspalveluvuoden tuottavuus ei muuttunut = +- 0 % Todellisuudessa asiakkaiden asiakaspalveluvuoden tuottavuus ei muutu Keskiarvon kautta laskettu tuottavuus laski - 17,9 % Asiakaspalveluvuoden kustannus Asiakaspalveluvuoden kustannus Asiakspalveluvuoden kustannus 18000,00 16000,00 14000,00 12000,00 10000,00 8000,00 6000,00 4000,00 2000,00 0,00 290 290 16 261,34 15 552,45 514,5 13 582,26 12 369,89 341,4 7 908,25 219,9 5 191,76 185 MAPLe1 MAPLe2 MAPLe3 MAPLe4 MAPLe5 Keskiarvo 600 500 400 300 200 100 0 Asiakaspalveluvuosien määrä Asiakaspalveluvuoden kustannus 18000,00 16000,00 14000,00 12000,00 10000,00 8000,00 6000,00 4000,00 2000,00 0,00 16 261,34 15 552,45 514,5 14 020,95 13 582,26 341,4 7 908,25 219,9 5 191,76 185 0 0 MAPLe1 MAPLe2 MAPLe3 MAPLe4 MAPLe5 Keskiarvo 600 500 400 300 200 100 0 Asiakaspalveluvuosien määrä Asiakspalveluvuoden kustannus Asiakspalveluvuosien määrä Asiakspalveluvuoden kustannus Asiakspalveluvuosien määrä Toimenpide: MAPLe1-luokan asiakkaita ei oteta säännöllisen kotihoidon palvelun piiriin

Todellinen Win-Win tilanne!!! Kotona asuminen asiakasmäärä (vähennys 4 ja 5 luokista 100 asiakasta) Laitosasuminen (1 ja 2 luokkiin 100 asiakasta lisää) Asiakaspalveluvuoden kustannus 600 600 45000 41 583 40000 38 088 500 500 35000 Tuottavuus noussut 8,4 % 400 400 30000 25000 300 300 Kotona asuminen Laitosasuminen 20000 200 200 15000 12 370 11 846 100 100 10000 Tuottavuus noussut 4,2 % 5000 0 1 2 3 4 5 0 1 2 3 4 0 Ennen Jälkeen Onko palvelun tuottavuus todellisuudessa parantunut?

Miten mittarit reagoivat? Asiakaskuntakohtainen mittaus Segmenttikohtainen mittaus 10,00 % 8,40 % 8,48 % 10,00 % 5,00 % 4,20 % 5,00 % 0,00 % -5,00 % -10,00 % Suoritetuottavuus -0,94 % Asiakastuottavuus 0,00 % "Lisäarvotuottavuus" "Laitosasumispainotus tuottavuus SKH" "Laitosasumispainotus tuottavuus Laitos" Vaikuttavuus 1 Vaikuttavuus 2 0,00 % -5,00 % -10,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % Suoritetuottavuus Asiakastuottavuus "Lisäarvotuottavuus" "Laitosasumispainotus tuottavuus SKH" "Laitosasumispainotus tuottavuus Laitos" Vaikuttavuus 1 0,00 % Vaikuttavuus 2-15,00 % -14,40 % -15,00 % -14,40 % -20,00 % -17,90 % -20,00 % Asiakaskuntakohtainen mittaus Asiakaskuntakohtainen mittaus

Mikä sitten on paras tapa tuottaa mittaritietoa? Tapa I Keskiarvomittari Mittarien vakiointi Vakiointia varten tarvitaan tieto vakiointitekijä/t ja kertoimet -> laskettava joka tapauksessa asiakassegmentti / asiakastasolla, jotta saadaan laskettua luotettavat vakiointitekijät ja saadaan riittävän luotettava mittaritulos Tapa II Keskiarvomittari Mittarien korjaus rakenne-/ olosuhdemuutoksilla Jos riittävän merkittävä muutos mitattavassa kohdejoukossa, niin lasketaan viitearvo [lasketaan mittarille uutta tilannetta vastaava lähtöarvo] Ongelmana epäjatkuvuus Käytännössä tulee olla sama tieto käytössä mitä Tapa I:ssä. Tapa III Tuotetaan ja käytetään asiakassegmenttikohtaisia mittaritietoja Mitataan aina riittävän homogeenistä asiakasjoukkoa Tällöin ei mahdollisuutta mittaritiedon manipulointiin Eikä vaaraa mittaritiedon vääristymiin erilaisten palvelun kohdistamispäätösten yhteydessä PARAS TAPA!

Kustannukset ikäluokittain ja palveluryhmittäin Eur/asiakas arvoina 0-6 7-16 17-24 25-54 55-64 65-74 75-84 85+ Ikäluokka AVOTERVEYDENHUOLTO 220,25 119,50 173,05 196,67 184,17 214,33 269,19 291,27 191,94 HOIVAKOTI JA OKS 9 870,85 11 558,03 8 994,87 11 406,99 15 051,30 12 071,86 KESKITETYT PALVELUT 256,78 116,55 97,84 117,68 157,28 179,89 188,46 172,62 145,36 KOTONA AS.TUKEVAT PALVELUT/YHT. 2 557,41 4 013,99 1 823,01 4 125,01 3 099,38 3 895,09 6 279,02 4 327,68 MIELENTERVEYSPALVELUT 839,87 1 068,54 1 918,35 2 242,37 2 566,31 3 189,73 1 765,13 585,88 2 075,88 PÄIVÄHOITO 5 883,84 3 505,43 5 509,67 SUUN TERVEYDENHUOLTO 98,10 284,88 280,43 313,04 402,15 405,85 279,10 153,61 284,71 Tuote 3 616,57 727,55 425,82 574,19 779,86 1 205,93 4 086,38 10 498,40 1 411,60 Eurot arvoina 0-6 7-16 17-24 25-54 55-64 65-74 75-84 85+ Ikäluokka AVOTERVEYDENHUOLTO 2 679 068 1 571 206 2 179 421 4 864 323 1 512 050 1 816 264 1 517 946 490 206 16 630 485 HOIVAKOTI JA OKS 848 893 1 895 516 4 515 427 14 657 981 13 501 016 35 418 833 KESKITETYT PALVELUT 560 285 506 539 301 067 1 556 116 808 730 782 691 658 470 203 341 5 377 239 KOTONA AS.TUKEVAT PALVELUT/YHT. 10 230 20 070 335 434 1 179 754 2 271 848 7 346 147 7 233 436 18 396 988 MIELENTERVEYSPALVELUT 108 343 811 018 2 188 838 8 381 992 1 721 997 535 875 112 968 5 859 13 866 891 PÄIVÄHOITO 41 928 272 4 655 208 46 584 247 SUUN TERVEYDENHUOLTO 441 067 3 308 055 1 403 260 4 450 835 1 069 708 658 688 286 080 55 606 11 673 300 Tuote 45 717 036 10 862 256 6 092 657 20 437 593 8 187 755 10 580 793 24 579 592 21 490 231 147 947 982

Asiakkaat kustannusten ja iän mukaan Asiakkaiden lkm arvoina 0-6 7-16 17-24 25-54 55-64 65-74 75-84 85+ Puuttuu Ikäluokka 0-10 000 11 661 14 911 14 267 35 294 10 342 8 550 5 354 1 395 1 101 775 >10 000-20 000 968 17 22 203 74 105 246 234 0 1 869 >20 000-30 000 12 2 8 55 38 44 123 126 0 408 >30 000-40 000 0 0 5 14 18 20 79 75 0 211 >40 000-50 000 0 0 1 15 16 42 182 198 0 454 >50 000-60 000 0 0 4 6 5 8 23 12 0 1. 5 >60 000-70 000 0 0 1 4 2 2 6 6 0 21 8 >70 000-80 000 0 0 0 1 2 3 0 0 0 6 >80 000-90 000 0 0 0 1 1 0 2 1 0 5 >100 000 0 0 0 1 1 0 0 0 0 2 Euroa 12 641 14 930 14 308 35 594 10 499 8 774 6 015 2 047 1 104 809 Mies 46 v. 102 555,32 Nainen 62 v. 106 347,69

Oulun SoTe-palvelujen asiakasmäärä ja kustannukset kustannusluokittain 120,0 % 100,0 % 97,105 % 80,0 % 60,0 % 56,7 % 40,0 % 20,0 % 14,5 % 13,8 % 0,0 % 1,784 % 6,3 % 0,389 % 4,9 % 0,201 % 0,433 % 2,2 % 0,055 % 0,9 % 0,020 % 0,3 % 0,006 % 0,3 % 0,005 % Alle 10000 0,1 % 0,002 % 10000-20000 20000-30000 30000-40000 40000-50000 60000-70000 70000-80000 80000-90000 90000-100000 Yli 100000 Kustannusosuust Asiakasmääräosuus

35,00 Käynnin kustannus Huonoin 32,70 Asikaspalveluvuoden kustannus K u s t a n n u s / k ä y n t i 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 Paras 22,19 26,17 A s i a k a s p a lv e l u v u o d e n k u s t a n n u s 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Huonoin 14 606 Paras 9 956 10 233 0,00 0 Oulu Tampere Turku Oulu Tampere Turku Kaupunki Kaupunki

35,00 Käynnin kustannus 32,70 35,00 Käynnin keskimäärinen pituus minuuteissa 32,45 30,00 K u s t a n n u s / k ä y n t i 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 22,19 26,17 K ä y n n in k e s k im ä ä r in e n p it u u s m in u u t e is s a 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 24,30 26,60 0,00 0,00 Oulu Tampere Turku Oulu Tampere Turku Kaupunki Kaupunki

K u s t a n n u s / k ä y n t i 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 22,19 Käynnin kustannus 32,70 26,17 K ä y n n in k e s k im ä ä r in e n p it u u s m in u u t e is s a 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 0,00 Käynnin keskimäärinen pituus minuuteissa 24,30 Koska käynnin kesto poikkeaa 5,00 suuresti 32,45 Onko käynnin kustannus sittenkään hyvä tuottavuusmittari? Lopulta kyse saako asiakas saman palvelusisällön Oulussa ja Tampereella? 26,60 Oulu Tampere Turku Kaupunki Oulu Tampere Turku Kaupunki

Käyntimäärä / asiakaspalveluvuosi / kk Asiakasaika / kk + 42,7 % 60,0 1400 + 60,5 % K ä y n t im ä ä r ä / a s ia k a s p a lv e lu v u o s i / k k 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 50,8 23,7 32,5 A s ia k a s a ik a m in u u te is s a / k k 1200 1000 800 600 400 200 1234 771 865 0,0 0 Oulu Tampere Turku Kaupunki Oulu Tampere Turku Kaupunki

Asikaspalveluvuoden kustannus Asiakasaika / kk + 42,7 % 16 000 14 606 1400 + 60,5 % 1234 14 000 1200 A s i a k a s p a lv e l u v u o d e n k u s t a n n u s 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 9 956 10 233 A s ia k a s a ik a m in u u te is s a / k k Onko asiakaspalveluvuoden kustannus sittenkään hyvä tuottavuusmittari? 1000 800 600 400 Koska palvelun määrä poikkeaa 200 suuresti 771 865 0 Lopulta kyse saako asiakas saman palvelusisällön Oulussa ja Tampereella? Oulu Tampere Turku Oulu Tampere Turku Kaupunki Kaupunki 0

Käyntien määrä / Kk / asiakas 80 71 70 62 60 55 Käyntien määrä / kk 50 40 30 20 25 35 30 35 36 10 12 18 0 1 2 3 4 5 MAPLe-luokka Oulu Tampere

Työajan kustannusjakauma [toimintoryhmittäin] 100 % 90 % 21,2 % 80 % 44,6 % 37,5 % 70 % 17,7 % Kustannusosuus % 60 % 50 % 40 % + 39,2 % 12,4 % 14,8 % + 9,8 % Muu välillinen työ Matkat Välitön työ 30 % 61,1 % 20 % 43,0 % 47,7 % 10 % 0 % Oulu Tampere Turku Kaupunki

Tuntikustannus [kohdistettu välittömään työhän] 61,00 60,50 + 4,5 % 60,42 60,00 Tuntikustannus 59,50 59,00 58,50 58,00 57,83 + 2,1 % 59,03 57,50 57,00 56,50 Oulu Tampere Turku Kaupunki

Palvelun piirissäoloaika [Ikä tullessa, Ikä lähtiessä] 87 Ikä [ Piirissäoloaika] 86 85 84 83 82 81 84,60 84,43 26,5 kk 33,4 kk 82,2 81,64 13,0 kk 85,92 84,84 80 79 Oulu Tampere Turku Kaupunki Ikä tullessa Ikä lähtiessä Palvelun piirissä oloaika kk

Asikasprofiili - MAPLe-luokittain 40,00 % 35,00 % 30,00 % 25,00 % 20,00 % 15,00 % Oulu Tampere 10,00 % 5,00 % 0,00 % Asiakasrakenteen erosta johtuva suora kustannusvaikutus = Oulun asiakaspalveluvuoden kustannus on 12,5% suurempi kuin Tampereen 1 2 3 4 5

Suunnitellusta asiakasajasta toteuma % 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Palveluajan toteutumisaste [2] - 10,3 % 89,7 % - 37,3 % 62,7 % - 28,8 % 71,2 % Oulu Tampere Turku

Asikasprofiili - MAPLe-luokittain 40,00 % 35,00 % 30,00 % 25,00 % 20,00 % 15,00 % Oulu Tampere 10,00 % 5,00 % 0,00 % Asiakasrakenteen erosta johtuva suora kustannusvaikutus = Oulun asiakaspalveluvuoden kustannus on 12,5% suurempi kuin Tampereen 1 2 3 4 5

Toteutuneen työtunnin kustannus 40,00 35,00 + 22,9 % 34,58 Tuntikustannus 30,00 25,00 20,00 15,00 26,64 26,82 10,00 5,00 0,00 Oulu Tampere Turku Kaupunki

Kotihoito johdon avainmittarit Tuottavuutta kuvaavat osoittavat ja selittävät tiedot KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT SKH Asiakaskokonaistuottavuus Asiakaspalveluvuoden kustannus Säännöllisen kotihoidon kokonaistuottavuusmittari OSOITTAVAT MITTARIT SKH Tuottavuusmittari SKH Välittömän työn tuntikustannus SKH Suoritetuottavuus Käynnin kustannus SKH Asiakastuottavuus Asiakaspalveluvuoden kustannus SKH-asiakkaan Omaishoidon kustannukset SKH-asiakkaan Suunnittelemattomien terveyspalvelujen käytön kustannukset Tuotosmittari Välittömän työn kustannusosuus Työaikajakauma Palkkakustannusindeksin kehitys SELITTÄVÄT 1 TASON - MITTARIT Palkallisen Poissaolon osuus Käynnin kesto ka Panosmittari Käyntimäärä / asiakaspv Matka-ajan Kustannusosuus Asiakaspalveluaika/kk Muun välillisen työn Kustannusosuus Suoritemäärät TES vaikutus Sairaspoissaolot Asiakasmäärät Muu vaikutus Muut poissaolot Henkilöstömäärät SELITTÄVÄT 2 TASON- MITTARIT

JOHTO TIETOTEKNIIKKA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Logican malli valmiit tietojohtamisen kehityskomponentit 1. Johtamisessa sekä toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa tarvittavat tiedot Mitä mitataan - Millä mittareilla = Mittareiden määritysmenetelmä 2. Miten tieto tulee tuoda esille johtajille = Tiedon jäsennys ja esitysmalli Osoittavat Selittävät Ennustavat tiedot työpöydille 3. Miten edetään kohti tehokasta tietojohtamista = Tietojohtamisen kehittämispolku 4. Miten tietojohtamishanke viedään parhaiten maaliin = Projektityömenetelmä 5. Miten valitset organisaatioosi sopivimman DW/BIarkkitehtuuriratkaisun = kriteerit arkkitehtuurivaihtoehdoille

Kiitos mielenkiinnosta! Julkisrahoitteisten palvelujen kehittäminen tietojohtamisen keinoin on mahdollista ja sen kehittäminen on kansantaloudellisesti merkityksellistä