Monimuotoiset työyhteisöt puhtausalalla - maahanmuuttajat työelämässä Mikko Laakkonen 24.9.2019 pam.fi
THE BIG PICTURE SIIRTOLAISUUS GLOBAALINA ILMIÖNÄ
Sekä vapaaehtoisesti että pakon edessä. Noin 200-250 miljoonaa ihmistä on siirtolaisena toisessa maassa. Pakolaisia on maailmassa enemmän kuin koskaan: yli 70 miljoonaa.
Suomen haasteellinen demografinen kehitys:
Suomessa on samaan aikaan työttömyyttä ja työvoimapulaa Rakennetyöttömyys työttömyyden kova ydin on noin reilut 100 000 suomalaista. Heidän työttömyytensä on suhdanteista riippumatonta. Syinä esim. vääränlainen osaaminen, väärä sijainti, sosiaaliset ja elämänhallinnalliset ongelmat. Siivousala on Uudellamaalla työvoimapula. Mitä tapahtuu palkkatasolle ja miksi? Miten vaikuttaa kasvava työvoiman tarjonta?
Vastaus: Melko vapaasti kenet haluaa. Työnantajan ja toimeksiantajan on oltava varmoja siitä, ulkomaalaisella työntekijällä on vaadittu työntekijän oleskelulupa tai muun oleskeluluvan perusteella annettu työnteko-oikeus. https://toimistot.te-palvelut.fi/tyolupa-asioiden-ohjeet
Euroopan Unionin alueella on noin 250 miljoonaa työntekijää, joista jokainen on vapaasti rekrytoitavissa. EU:n sisäiseen rekrytointiin on erilaisia tukitoimia, kuten TEtoimiston kautta toimivat EURES-palvelut. https://www.youtube.com/watch?time_continue=30&v=nxh Y1-6luWE
Jotta EU/ETA-alueen ulkopuolinen henkilö voi oleskella Suomessa, hän tarvitsee oleskeluluvan. Oleskelulupia on erilaisia ja niillä on eri perusteet. Siivoustyöntekijöitä rekrytoitaessa kyseessä on työntekijän oleskelulupa. Prosessi on kaksiosainen: Ensin TE-toimisto tarkistaa työsuhteen laadun ja tekee mahdollisen työvoiman saatavuusharkinnan. Lopullisen päätöksen tekee Maahanmuuttovirasto. Ensimmäisen luvan jälkeen voi hakea jatkolupaa ja pysyvää oleskelulupaa. Saatavuusharkintaa ei tehdä, jos toimiala on määritelty työvoimapula-alaksi.
Syyt ovat moninaiset: Perhesyyt Työ Opiskelu Turvapaikka Tulijoiden määrä on hyvin maltillinen http://www.emn.fi/files/1967/maahanmuuton_tunnusluvut_ 2018_FI_SCREEN.pdf
Kotouttamiskoulutus maahanmuuttajille tarkoitettu koulutusta, jonne ohjaa TE-toimisto. Sisältö painottuu paljon kielen opetteluun (toimiva perustaso B1), mutta myös yhteiskunnan ja työelämän tuntemukseen ja työelämään valmistautumiseen. On myös ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille. Monet työelämässä olevat maahanmuuttajat eivät ole kotouttamiskoulutuksen piirissä. Voiko työnantaja aktivoitua? Oleellisin seikka on kielitaito.
Toimiva monimuotoinen työpaikka on monisuuntainen prosessi. Työntekijä huomioi ja sisäistää suomalaisen työelämän ja kulttuurin positiivisia ominaispiirteitä. Työnantaja huomioi työntekijän kulttuurisia tarpeita. Vaikka maahanmuuttajat ovat heterogeeninen työntekijäryhmä, on yhteisöllisyyttä tukevilla toimenpiteillä saatu positiivisia tuloksia aikaan. Jälleen kerran: kielitaito!
Vastaajista 80 prosenttia kokee kotoutuneensa suomalaiseen yhteiskuntaan ja noin 87 prosenttia katsoo kykenevänsä ylläpitämään omaa kieltään ja kulttuuriaan Suomessa. Merkittävimpinä työelämän haasteina maahanmuuttajataustaiset työntekijät kokevat työpaikan löytämisen ja kielitaidon puutteen. Noin 69 prosenttia kokee lähimmän esimiehen kohtelevan heitä reilusti ja 67 prosenttia saa tarvittaessa tukea lähiesimieheltään.
Valtaosan mukaan heidän ammattitaitoaan arvostetaan työpaikalla (n. 62 %) ja perehdytys työtehtäviin on ollut riittävä (n. 68 %). Kyselyn vastaajista kokoaikaisessa työsuhteessa on 64 prosenttia ja osa-aikatöitä tekee 36 prosenttia. 80 prosentilla työsuhde on vakinainen, kun taas määräaikainen työsuhde on 20 prosentilla. Verrattaessa lukuja PAMin uusimpaan jäsenkyselyyn (2018) huomataan, että maahanmuuttajataustaiset jäsenet ovat koko jäsenistöä korkeammin koulutettuja. PAMin maahanmuuttajaselvitys: https://bit.ly/2hxcgw2