Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy Lappajärven kunta ASEMAKAAVASELOSTUS 29.11.2018 LAPPAJÄRVI Halkosaaren ja Kyrönsaaren asemakaavan laajennus
2 (23) 1 1.1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Asemakaavaselostus koskee 19.11.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava laajennus koskee kunnan omistamia Halkosaaren ja osaa Kyrönsaaren alueita. Asemakaavalla muodostuu korttelit 1-4, sekä siihen liittyvät lähivirkistys- ja katualueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue Halkosaari ja Kyrönsaari sijaitsevat Lappajärven Lamminkylässä. Alue rajautuu pohjoispuolella Itäkyläntiehen, eteläpuolella Nykälänniemen kärjessä olevaan venesatamaan ja alueen länsi- ja itäpuolella Lappajärveen. Suunnittelualue on n.7 ha. Alueen sijainti ja viitteellinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi Halkosaaren ja Kyrönsaaren asemakaavan laajennus.
3 (23) 1.4 Yhteystiedot Kaavan on laatinut Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy. Yhteyshenkilöinä Lappajärven kunnassa on toiminut tekninen johtaja Anne Övermark. Lappajärven kunta Maankäyttö- ja mittaustoimisto Alvar Aallon tie 2 62900 Alajärvi Anne Övermark, tekninen johtaja p. (06) 2412 5505 p. 044 3699 505 Sähköposti: anne.overmark@lappajarvi.fi Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy Koulukatu 48 60100 Seinäjoki Arkkitehti SAFA Jorma Keskikiikonen Puhelin 040 556 0474 Sähköposti: jorma.keskikiikonen@motiivi.fi Rakennusinsinööri AMK Anssi Kiviniemi Puhelin (06) 421 5014 Sähköposti: anssi.kiviniemi@motiivi.fi
4 (23) Sisältö 1 2 3 4 5 Perus- ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi 2 1.4 Yhteystiedot 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 1.6 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 6 Tiivistelmä 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaava 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 6 Lähtökohdat 7 3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus 7 3.2 Luonnonympäristö 8 3.3 Rakennettu lähiympäristö 8 3.4 Liikenne ja tekninen huolto 9 3.5 Maanomistus 9 Lähtökohdat 10 4.1 Maakuntakaava 10 4.2 Yleiskaava 10 4.3 Asemakaava 11 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 12 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 12 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 12 5.3 Asemakaavan tavoitteet 12 5.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 12 5.5 Osallistuminen ja yhteistyö 15 5.5.1 Osalliset 15 5.5.2 Vireilletulo 15 5.5.3 Osallistuminenjavuorovaikutusmenettelyt 15
5 (23) 6 7 5.5.4 Yleiskaavallinentarkastelu 16 5.5.5 Asemakaavaehdotus 20 5.5.6 Viranomaisyhteistyö 20 Asemakaavan kuvaus 20 6.1 Kaavan rakenne 20 6.1.1 Mitoitus 20 6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 20 6.3 Kaavamuutoksen poikkeavuus osayleiskaavaan 21 6.4 Kaavan vaikutukset 21 6.4.1 Vaikutuksetrakennettuunympäristöön 21 6.4.2 Vaikutukset luontoonja luonnonympäristöön 22 6.5 Ympäristön häiriötekijät 23 6.6 Kaava-merkinnät ja määräykset 23 6.7 Nimistö 23 Asemakaavan toteutus 23 7.1 23 Toteuttaminen ja ajoitus
6 (23) 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Seurantalomake LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3 Asemakaava 1.6 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali - Lappajärven Halkosaaren asemakaavan luontoselvitys 18.8.2017, FM Elsi Övermark - Halkosaaren asemakaavan viitasammakkoselvitys 28.5.2018, FM Elsi Övermark - Halkosaaren ja Nykälänniemen kehittämissuunnitelma 28.4.2005 - Halkosaaren ja Nykälänniemen matkailualueen kehittämishanke 13.5.2014 2 2.1 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Lappajärven kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 28.11.2016 alueen asemakaavoittamisesta. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen näytölle asettamisen yhteydessä. OAS oli nähtävillä 1.2.-15.2.2018. Kaavaehdotus nähtävillä x.x.-x.x.201x-. Hyväksyminen: Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan x.x.201x xx. 2.2 Asemakaava Asemakaavan laajennus koskee loma-asuntojen (RA) ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM), sekä alueeseen liittyviä lähivirkistys-, vesi- ja katualueita. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen.
7 (23) 3 3.1 Lähtökohdat Suunnittelualueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Lappajärven Lamminkylässä lähellä keskustan palveluja. Halkosaari on tärkeä virkistysalue. Halkosaaren maastoltaan korkeammalla oleva keskusta on puolukka-, mustikkatyypin mäntykangasta. Halkosaarta kiertää polustoja ja saaren eteläkärjessä on tulentekoon varattu paikka. Halkosaaren länsikärjessä on aukkoinen maastoltaan rantaan laskeva osin heinittynyt ja puskittunut alue, ja saaren reunamia kiertää lehti- ja sekapuuvaltainen vyöhyke. Kyrönsaari on maastoltaan korkeammalla oleva keskusta on puolukka-, mustikkatyypin mäntykangasta. Kuva 2a ja 2b. Kuvat Halkosaaren länsipuolelta (vasen) ja itäpuolella Kuva 2c ja 2d. Kuva Halkosaaren eteläkärjestä ja kuva eteläkärjestä Kyrönsaarelle päin.
8 (23) 3.2 Luonnonympäristö Pohjavesi Alueella on Halkosaaren pohjavedenottamo. Yleiskaavassa on merkintä pohjavedenottamo (ET/pv). Asemakaavassa alue on varattu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Vedenottokaivon ympärille tulee ohjeen mukaan jättää 300-500 m suojavyöhyke, jolle ei maalämpökaivoja saa asentaa. Suunnittelualueelle pitää pyytää erillinen lupa maalämmön rakentamista varten. Luonnonolot Luontoselvityksen (18.8.2017) mukaan vuoden 2017 inventoinneissa ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien tai vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :n tarkoittamien kohteiden määritelmät. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvion (Raunio ym. 2008a, b) perusteella uhanalaiseksi luokiteltuja luontotyyppejä ovat mm. lehdot, jotka ovat kokonaisuutena katsottu Suomessa vaarantuneeksi (VU) luontotyyppiryhmäksi. Selvitysalueella todettiin lehtokasvillisuutta Halkosaaren keskiosissa, luoteispuolella sekä kapeana vyöhykkeenä lounaassa. Alueet luokiteltiin paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi (P) pienialaisuuden, laikuittaisuuden ja niihin kohdistuneen maankäyttöhistorian vuoksi. Lehtokasvillisuuden ja liito-oravan esiintyminen tulee huomioida asemakaavassa. Kuva 3a ja 3b. Halkosaaren keskiosan metsikköä. 3.3 Rakennettu lähiympäristö Yhdyskuntarakenne Alue kuuluu Lamminkylän alueeseen. Alueelta sallitaan kevyenliikenteen yhteys Nykälänniemeen.
9 (23) Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Saaren pohjoisosassa sijaitsee tanssilava ja keskemmällä saarta Halkosaaren kesäteatteri ja saunarakennuksia, muuten suunnittelualue on rakentamatonta. Kuvassa 4a ja 4b on suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva tanssilava ja sinne johtava silta Kuvassa 4c on Halkosaaren katettu kesäteatteri Asuminen Suunnittelualue on asumaton. 3.4 Liikenne ja tekninen huolto Liikenne Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee Itäkyläntie kantatie 68. Loma-asuminen lisää vähäisissä määrin liikennettä Itäkyläntielle. Lappajärvellä on kohtalaisen vilkasta veneliikennettä (veneväylä) ja kaavassa on esitetty alueita veneasumiseen. Kunnallistekniikka Alueen pohjoispuolella on viemäri ja vesijohto. Kiinteistöt tulee liittää viemäri- ja vesijohtoverkostoon. 3.5 Maanomistus Suunnittelualue on kunnan omistuksessa.
10 (23) 4 4.1 Lähtökohdat Maakuntakaava Lappajärven kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Eteläpohjanmaan maakuntakaavan 1.12.2003 ja se on lähetetty Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi tammikuussa 2004. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 23.5.2005. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kaavoitettava alue kuuluu V-1 virkistysalueeseen, alue on tarkoitettu virkistys- ja matkailutoiminnan solmukohdaksi, jonne voidaan sijoittaa tarkoitusta tukevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen tarkka rajaus määritellään kuntakaavoituksen yhteydessä. Alueella ei ole voimassa MRL 33 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Alue on myös P palvelujen alueella, alueelle saa sijoittaa myös loma-asutusta ja matkailua palvelevia toimintoja. Alueen vieressä kulkee myös veneväylä ja ohjeellinen ulkoilureitti, reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa. Kuva 5.Ote E-P:n maakuntakaavasta. 4.2 Yleiskaava Yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava 01.11.1999, tarkistukset 22.05.2000 ja 07.08.2000. Suunnittelualue kuuluu, virkistysalue (V-1), alue on varattu seudullista virkistystarvetta varten. Alueelle on sallittua rakentaa seudullista virkistystä palvelevia, pienimuotoisia, keveitä rakennuksia ja rakennelmia. Matkapalvelujen alue (RM-3). Vesialue (W). Alueella on erityisiä luontoon, maisemaan ja kulttuurihistoriaan liittyviä arvoja, jotka tulee huomioida aluetta koskevissa suunnitelmissa ja rakentamisessa. Halkosaaren alue on
11 (23) varattu yleiskaavassa (sr-2) maakunnallisesti arvokaaksi rakennuskulttuurikohteeksi tai ympäristöksi. Merkinnällä on osoitettu ne rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaat rakennukset ja rakennusryhmät, jotka tulisi ympäristöineen säilyttää ja joiden kunnostuksessa tulisi pyrkiä entistävään peruskorjaukseen. Kohteen läheisyydessä tapahtuva uudisrakentaminen on sovitettava ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan. Kohdenumero viittaa selostuksessa olevaan luetteloon. Suunnittelu alueen pohjoisosassa on pohjavedenottamo (ET/pv). Alueen läpi kulkee ulkoilureitti. Vesistön ylittävän reitin toteuttaminen tapahtuu vesilain mukaisessa järjestyksessä. Kuva 6. Ote osayleiskaavasta. 4.3 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuuston hyväksymä Lappajärven rakennusjärjestys on tullut voimaan 19.03.2002. Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartan on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy vuonna 2000.
12 (23) 5 5.1 Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavan tavoitteena on mahdollistaa vapaa-ajan asuntojen rakentaminen Halkosaareen ja turvata alueen luontoarvot. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Lappajärven kunnanhallitus on päättänyt 28.11.2016 alueen asemakaavoittamisesta. Kaavoitustyö käynnistettiin 2017 Motiivin toimiessa konsulttina. 5.3 Asemakaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavan tavoitteena on mahdollistaa vapaa-ajan asuntojen rakentaminen Halkosaareen. Tavoitteena on löytää ekologiset, esteettömät ja järviluontoa lähelle vievät kulkuyhteydet, joilla tiivistetään alueen sisäistä saavutettavuutta ja alueella olevien erilaisten matkailupalveluiden yhteen nivomista. Samalla näiden infrasuunnitelmien on palveltava alueen asukkaiden virkistyskäyttöä sekä mahdollistettava uusien virkistys- ja vapaaaikapalveluiden syntymistä alueelle. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu loppuvuodesta 2008. Kaavan tavoitteina on toimiva aluerakenne, elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö sekä toimivat yhteysverkostot. 5.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustava kaavaluonnos vaihtoehdot Luontoselvitys oli lähtökohtana maankäytön suunnittelussa. Halkosaaren itäpuoli päätettiin rauhoittaa rakentamiselta ja länsipuolelle sallitaan rantatontteja mahdollisuuksien mukaan. Ensimmäisessä luonnoksessa oli varattu alueet vedenottamolle, tanssipaikalle ja teatterille, sekä olemassa oleville saunarakennukselle. Uusia rakennus paikkoja loma-asumiseen varattiin 9 ja yhteiskäyttöinen puistoalue jonne saisi rakentaa veneiden pitoa ja uintia varten tarvittavia rakennuksia ja rakenteita. Halkosaaresta Kyrönsaareen ja sieltä Nykälänniemeen varattiin vesialueelleen osa, jolle saa sijoittaa kevyenliikenteen sillan ja Kyrönsaareen ulkoilureitin. Toisessa luonnoksessa lisättiin loma-asuntojen rakennus paikkoja kahdeksaantoista (18) mökille.
13 (23) Kuvat 8 ja 9. Alustavat luonnosvaihtoehdot 1 ja 2. Kunnan ja ELY:n kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tarkistetiin luonnosta. Suunnittelualueen pohjoiskärkeen varattiin yleinen pysäköintialue (LP). Halkosaaren tanssipaikalle ja kesäteatterin ympärille varattiin matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM) ja veden ottopaikan ympäristö yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Tanssipaikan eteläpuolelle varattiin venesatama/venevalkama alue (LV-1), jolle saa sijoittaa veneasumiseen liittyviä toimintoja ja palveluja. Alueen viereen kaavassa on vesialue (W-1), jolle erikseen rajatulle alueelle (wv1) saa sijoittaa väliaikaiseen veneasumiseen tarkoitettuja rakenteita, kerralla korkeintaan 60 krm2. Halkosaaren itäpuoli varattiin lähivirkistysalueeksi (VL/s) jolla olemassa oleva puusto tulisi säilyttää siten, että sallitaan vain luonnonhoidon ja käytön kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Halkosaaren keskellä oleva pysäköintipaikalle varattiin yleinen pysäköintialue, joka palvelee erityisesti kesäteatterin tarpeita (LP). Loma-asuntojen korttelialue (RA) sijoittuu Halkosaaren lounaan puoleiselle alueelle. Halkosaaren ja Kyrönsaaren väliselle vesialueelle on rajattu alueen osa, jolle saa sijoittaa kevyenliikenteen sillan (ss-1), sillan mitoituksessa on otettava huomioon veneväylä vaatima korkeus, katetut huviveneet.
14 (23) Kyrönsaaren ja Nykälänniemen vesialueen osalle on varattu vesialueen osa (ss), jolle saa sijoittaa sillan. Kyrönsaaren itäreuna on varattu lähivirkistysalueeksi (VL). Alueen poikki on merkattu ulkoilureitti joka jatkuu Halkosaaren lähivirkistysalueiden läpi. Halkosaaren itäpuolelle on varattu vesialueen osa (wv2), jolla sallitaan veneasunnon yöpyminen. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Kuvat 10. Nähtävillä ollut asemakaava luonnos.
15 (23) 5.5 Osallistuminen ja yhteistyö 5.5.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee (MRL 62 ). Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 5.5.2 Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta ilmoittaminen toteutui osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta tiedottamalla. 5.5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavaluonnos asetettiin nähtäville kunnan kotisivuille, sekä kunnan ilmoitustaululle 1.2.-15.2.2018. Lausunnot: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausunto, 8.3.2018 Kaavoittajan vastine: - koska asemakaavaluonnos poikkeaa oikeusvaikutteisen Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavan sisällöstä siinä määrin, että yleiskaava ei ole ollut MRL:n 42 :ssä tarkoitetulla tavalla ohjeena asemakaavaluonnosta laadittaessa. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehdään yleiskaavallinen tarkastelu.
16 (23) 5.5.4 Yleiskaavallinen tarkastelu ELY-keskuksen lausunnon ja kaavaneuvottelun johdosta on laadittu yleiskaavallinen tarkastelu ja täydennetty selostuksen vaikutusarviointia yleiskaavatasoisten vaikutusten osalta. Tarkastelu pyrkii myös antamaan ehdotuksia alueen kehittämiselle. Alueella on voimassa vuonna 2000 hyväksytty oikeusvaikutteinen Lappajärven keskustaajaman osayleiskaava, jossa suunnittelualueelle on osoitettu virkistysalue (V-1), alue on varattu seudullista virkistystarvetta varten. Alueelle on sallittua rakentaa seudullista virkistystä palvelevia, pienimuotoisia, keveitä rakennuksia ja rakennelmia. Matkapalvelujen alue (RM-3), pohjavedenottamo (ET/pv). Alueen läpi kulkee ulkoilureitti. Vesialue (W). Vesistön ylittävän reitin toteuttaminen tapahtuu vesilain mukaisessa järjestyksessä. Halkosaaren alue on varattu yleiskaavassa (sr-2) maakunnallisesti arvokkaaksi rakennuskulttuurikohteeksi tai ympäristöksi. Yleiskaavallisessa tarkastelussa on tutkittu osa-alueittain kunkin alueen kehittämismahdollisuuksia ja niiden toiminnallisia vaikutuksia kokoalueelle Tärkeänä on pidetty alueen luonnonkauneuden säilyttämistä ja sen saavuttavuuden parantamista siten, että jokaisella olisi mahdollisuus helposti liikkua järvimaisemassa, nauttia saaristoluonnosta ja oppia luonnosta. Tätä kaikkea täydentää alueella oleva kulttuuri (kesäteatteri) ja viihdetarjonta (tanssilava) Yleiskaavallinen tarkastelu käsittää kaava-alueen ja sen ympäristön kehittämismahdollisuudet aluekartan ja siihen liittyvän tekstiosan avulla seuraavasti: Lappajärven Halkosaaren asemakaava 1138 Yleiskaavallinen tarkastelu Alla olevat aluejaot viittaavat yleiskaavallisen tarkastelun karttaan (työnumero 1138) A1 Nykälänniemi / Kivitipun alue - Halkosaaresta Kivitipun alueelle rakennettavat kävelysillat tukevat alueen toimintoja A2 - Nykälänniemi / Venesatama / laituri, kaavamerkintä LV Rakennettava silta elävöittää ja lisää satama-alueen käyttöä - Nykälänniemi / rantapolku, kaavamerkintä VU-1 Siltayhteys Halkosaaren on luonteva jatkumo Nykälänniemen rantapolulle A3 A4 Kyrönsaari, kaavamerkintä V-1 - Rakennetaan vain polku pohjoispäästä eteläpäähän - Saari säilyy muutoin luonnontilassa, alue tai kohde suojeltu muinaismuistolain nojalla - Voidaan jatkossa harkita saaren hyödyntämistä virkistyskäyttöön
17 (23) A5 Kävelysillat Halkosaaresta Kyrönsaaren kautta Nykälänniemeen - Sillat tulevat olemaan kevytrakenteisia, ilmeeltään siroja. Yksi osa korkeampi, jonka pienveneet voivat alittaa. - Sillan rakentaminen on oleellinen osa luontopolun toteutumiselle, joka tarjoaa monenlaisia eri pituisia lenkkeily mahdollisuuksia kauniissa järvimaisemassa. - Polku voidaan toteuttaa luontopolkuna, jota voidaan täydentää kuntoilu ja retkeily toiminnoilla. Yhteyttä voidaan kehittää vaiheittain. A6 A7 Halkosaaren luonnontilainen itä ranta, kaavamerkintä V-1 - Alue säilytetään luonnontilassa, tehdään ainoastaan nykyisen rantapolun kevyt peruskorjaus - Halkosaaren alueesta on laadittu luontoselvitys v.2017 (FM Elsi Övermark) - Selvitys tulee olla pohjana alueen kehittämiselle - - Halkosaaren luonnontilainen länsiranta, kaavamerkintä RM-3 Alue nykyisin luonnontilaista rikaspuustoista sekametsää Alueelle on kaavailtu rantarakentamista täydentämään ja elävöittämään Halkosaaren toimintoja. Luontoselvitys tulee olla pohjana puiden säilyttämiselle ja piha-alueiden rakentamiselle. Rinteeseen sijoittuva rantarakentaminen tulee tehdä rakentamistapaohjeen mukaan siten, että oleva puusto poistetaan ainoastaan rakennusten ja pienen piha-alueen osalta Rakentamisen laajuus on kaavatoimikunnassa selvitettävänä Alueesta on tehty useita kaavaluonnoksia oikean ratkaisun löytymiseksi. A8 Kesäteatterin, tanssilavan ja paikoituksen sekä yhdyskuntateknisen huollon alue, kaavamerkintä RM-3 - Halkosaaren toiminnallinen keskus, jossa toimivat tanssilava, kesäteatteri ja vedenotto paikka - Asemakaavalla turvataan kyseiset toiminnat sekä selkeytetään sekavaa liikennejärjestelyä A9 Halkosaaren niemen läntinen vastaranta, kaavamerkintä RA-2/8, RM-1 ja M-3 - Alueella nykyisin mökkiasutusta ja metsää. Uusi kaava lisää vastarannan asutusta. A 10 - Halkosaaren niemen itäinen vastaranta, kaavamerkintä RA-2/8, LV ja LP-1 Alueella mökkiasutusta. Uusi kaava ei muuta alueen olosuhteita. A 11 - Itäkyläntien 68 ja rannan välinen alue, kaavamerkintä RA-2/5, VL ja EV Rannassa mökkiasutusta. Omistajalta tullut pyyntö laajentaa asutusta tien suuntaan Jos asutusta lisätään tulee huomioida liikenteen meluhaitat Nykyisellään uusi kaava ei muuta alueen olosuhteita A 12 - Itäkyläntien 68 ja rannan välinen alue, kaavamerkintä RA-2/8 ja EV Rannassa mökkiasutusta Kaavassa ehdotettu ulkoilureitti EV alueella, joka alittaa Itäkyläntien
18 (23) A 13 A 14 - Ulkoilureitti on tarpeen, varsinkin jos tien pohjoispuolen toiminnot kehittyvät laaditun kanavapuiston yleissuunnitelman mukaan. Polku on osa Nykälänniemen ulkoilureitti kokonaisuutta Paskolammen ja raviradan alue, kaavamerkintä VU, ET ja VL Alueelle laadittu vuonna 2014 Kanavapuiston yleissuunnitelma ( ProAgria Etelä-Pohjanmaa MKN Maisemapalvelut). Suunnitelman avulla on haluttu edistää alueen valumavesien puhtautta, maisemointia ja alueen virkistyskäyttöä. Alue on vetistä rämeikköä. Sen halki virtaa vesialuetta kuivaava vuonna 2013 kunnostettu oja Välijokeen. Uusi asemakaava ei vaikuta alueen kehittämiseen. Uusi ulkoilureitti tulisi johtaa Paskolammen kanavapuiston alueelle, jolloin sen saavutettavuus paranisi ja alue olisi päätepiste Kivitipusta alkaneelle ulkoilureitille. Jatkosuunnittelussa tulisi selvittää Paskolammen hyödyntämistä esim puutarhakylänä tai palstaviljelyalueena. Asemakaava-alue, kaavamerkintä RM-2 Alueelle on laadittu asemakaava, joka sallii matkailu-, omakotitalo- ja rantarakentamista Uusi asemakaava tukee alueen toimintoja On toivottavaa että mahdollinen lisä rantarakentaminen Halkosaaren lisäksi täydentyisi tälle alueelle. A 15 - Välijoen itärannan alue, kaavamerkintä RM-1 ja RA-2/2 Alue on kaavassa varattu matkailupalveluille ja lomarakentamiselle Uusi asemakaava tukee alueen toimintoja On toivottavaa että mahdollinen lisä rantarakentaminen Halkosaaren lisäksi täydentyisi tälle alueelle. A 16 - Välijoen itärannan alue, kaavamerkintä RM-1 ja RA-2/2, AM ja AP Alue on kaavassa varattu matkailupalveluiden, omakotitalojen, maatilojen talousrakennusten ja lomarakennusten rakentamiseen. Uusi asemakaava tukee alueen toimintoja On toivottavaa että mahdollinen lisä rantarakentaminen Halkosaaren lisäksi täydentyisi tälle alueelle. A 17 - Itäkyläntien pohjoispuolen teollisuusalue, kaavamerkintä TY-2 Alue on kaavassa varattu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi Uusi asemakaava ei vaikuta teollisuusalueen toimintaan.
19 (23)
20 (23) 5.5.5 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus ja valmisteluaineisto tulevat teknisen lautakunnan toimesta nähtäville, Lappajärven kunnan ilmoitustaululla (käyntiosoite Maneesintie 5A), sekä kunnan www-sivuille. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n ja Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. Lausunnot: 5.5.6 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. Kaavaneuvottelu Ely-keskuksen kanssa 9.1.2018. 6 6.1 Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Asemakaava-alueelle muodostuvat kortteli 1-4, sekä siihen liittyvät lähivirkistys- ja katualueet. Kaava mahdollistaa loma-asumista alueelle. 6.1.1 Mitoitus Suunnittelu-alueen pinta-ala on 7,65 ha, josta on virkistysalueita (VL) 2,63 ha, lomaasuntojen korttelialueita (RA) 1,36 ha, matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM) 1,19 ha, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) 0,25 ha, yleinen pysäköintialue (LP) 0,30 ha, katu-alueita 0,51 ha, venesatama/venevalkama (LV-1) 0,07 ha ja vesialueita (W) 1,34 ha. Loma-asuntojen korttelialue muodostaa rakennusoikeutta yhteensä 1440 krsm2. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue muodostaa rakennusoikeutta 1500 krsm2. Vesialueelle on määritelty kerralla väliaikaista asumista 270 krsm2. 6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen on varmistettu asemakaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Kaavassa on huomioitu pohjaveden suojelu aluevarauksena. Kunnallistekniikan ja kaavoituksen yhteensovituksella pyritään varmistamaan ympäristön korkea laatu. Ulkoilureitit on pyritty sijoittamaan olemassa olevien polkujen paikoille, jolloin uusia polkuja ei tarvitsisi rakentaa. Uudet sillat palvelisivat matkailijoiden ja alueen asukkaiden virkistyskäyttöä. Uudisrakentaminen on osoitettu kehittämissuunnitelman mukaisesti.
21 (23) 6.3 Kaavamuutoksen poikkeavuus osayleiskaavaan Uusi asemakaava poikkeaa osayleiskaavasta matkapalvelujen alueen (RM-3) osalta. Asemakaavassa alue on esitetty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM) ja loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Ulkoilureittien sijaintia ja määrää on tarkennettu. Kuvat 11-12. Asemakaavaehdotus ja yleiskaavakartan osa suunnittelualueelta. 6.4 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia arvioidaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vaikutusten arvioinnin kohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 9 ja MRA 1 ). 6.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Sosiaalinen ympäristö Uudet sillat lisäävät matkailijoiden ja asukkaiden alueen virkistyskäyttöä ja liikkumista Nykälänniemestä Halkosaaren tanssilavalle ja kesäteatteriin.
22 (23) Liikenne Autoliikenne ei lisäänny merkittävästi kaavan johdosta alueella. Uusi tieyhteys tanssilavan takaa (nykyisin liikenne ohjataan pihan läpi) parantaa liikenneturvallisuutta. Tiestö on pyritty sijoittamaan maastoon korkeuskäyriä myötäillen. Rakennettavat siltayhteydet houkuttelevat autottomampaan ja ekologisempaan liikkumiseen alueella. Lappajärvellä on melko vilkasta veneliikennettä. Kaavassa on osoitettu veneliikenteelle, rantautumiseen ja yöpymiseen sekä veneiden huoltoon omat aluevarauksensa. Järjestelyllä on pyritty lisäämään veneilijöiden tarvitsemia palveluja. Tekninen huolto Teknisen huoltoverkon laajentaminen alueelle tuo kustannuksia kunnalle. 6.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuus Halkosaaren selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 suojelualueverkoston tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita eikä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005) osoitettuja luonnonsuojelukohteita. Alueella ei myöskään ole luonnonmuistomerkkejä tai luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Selvitysalueella todettiin lehtokasvillisuutta Halkosaaren keskiosissa, luoteispuolella sekä kapeana vyöhykkeenä lounaassa. Suurimmassa osassa näitä alueita luonnontila ja kasvillisuus ovat muuttuneet ihmistoiminnan seurauksena, mutta niillä on ollut aikaa myös palautua vaikutuksista. Alueiden puusto on vanhaa ja lehtokasvillisuus laikuittaista, eikä kovin edustavaa, sillä vaateliaat lehtolajit puuttuvat. Alueet ovat kuitenkin seudun harvoja luontotyypin esiintymiä sekä maisemallisesti merkittäviä ja arvokkaita lähiympäristöjä. Alueet luokiteltiin paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi (P) pienialaisuuden, laikuittaisuuden ja niihin kohdistuneen maankäyttöhistorian vuoksi. Uudet rakennusalueet on kohdistettu alueelle jossa se vähiten häiritsee paikallisesti arvokkaaksi luokiteltuja luontokohteita ja lepakon ja liito-oravan esiintymisalueita. Halkosaaren keskiosissa, luoteispuolella sekä kapeana vyöhykkeenä lounaassa. Lepakon tärkeitä ruokailualueita edustavat selvitysalueen keskiosissa oleva aukkoinen alue (lipputangon lähiympäristö), polkujen varret sekä länsi- ja lounaispuolen tuoreen lehdon rinteet. Pohjavesialueet Suunnittelualueella on merkattu pohjavedenottamo. Pohjavedenottamolle on kaavassa varattu oma aluevaraus.
23 (23) 6.5 Ympäristön häiriötekijät Asemakaava sallii pienimuotoisen loma-asunto alueen ja Halkosaaren länsiranta maisema muuttuu rakennetumpaan suuntaan, mutta kaavamääräyksellä pyritään säilyttämään puusto ja näin vastarannalla asuvien näkymät säilyvät lähes ennallaan. Rakentaminen saattaa aiheuttaa rakentamisaikaista melua, pölyä sekä tilapäistä lisäliikennettä. Lappajärvellä on melko vilkasta veneliikennettä. Kaavassa on osoitettu veneliikenteelle, rantautumiseen ja yöpymiseen sekä veneiden huoltoon omat aluevarauksensa. 6.6 Kaava-merkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. 6.7 Nimistö Alueelle syntyy Halkosaarentie. 7 7.1 Asemakaavan toteutus Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. Kohta 2.3 Seinäjoella 29. marraskuuta 2018 Jorma Keskikiikonen Arkkitehti SAFA Anssi Kiviniemi Rakennusinsinööri (AMK)