Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon asumispalveluilta Saamelaisen vanhustyön kehittämispäivät 22.5.2013 2013 Ylitarkastaja Eine Heikkinen 1
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki (922/2011) ja asetus (1053/2011) yksityisistä sosiaalipalveluista l l i tulivat t voimaan 1.10.2011 10 Lupa myönnetään palvelujentuottajalle, jos sen toimintayksiköt täyttävät 4 :ssä säädetyt edellytykset y ja se kykenee asianmukaisesti vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan Huom! Kunta ei tarvitse lupaa palvelujen tuottamiseen Lupaviranomaisia Valvira ja Avit Silloin kun tuotetaan palveluja useamman kuin yhden aluehallintoviraston alueella, lupaviranomaisena toimii Valvira 2
Yksityisillä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 17 :ssä mainittuja sosiaalihuollon palveluja sekä niiden järjestämiseen j liittyvää sosiaalialan l ammatillista t ohjausta ja neuvontaa, joita yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö taikka julkisyhteisön perustama liikeyritys y tuottaa korvausta vastaan liike- ja ammattitoimintaa harjoittamalla (sospa-laki 3 ) Luvanvarainen/ilmoituksenvarainen toiminta: toiminta on ympärivuorokautista silloin, kun asiakkailla on säännöllinen hoidon/hoivan tarve kaikkina vuorokauden aikoina. Toiminta ei ole ympärivuorokautista silloin, kun yksittäisten asiakkaiden mahdolliseen tuen tarpeeseen on varauduttu esim. turvarannekkein. Lähtökohta on asiakkaiden palvelujen tarve 3
Omavalvontasuunnitelma Uusi laki korostaa palvelujen tuottajan omaa vastuuta palvelujen laadusta Valvira antoi määräyksen omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä 1.3.2012 Toimintansa aloittavan palvelujentuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma kuuden kuukauden kuluttua toiminnan käynnistämisestä 4
Lupatarkastus Aluehallintoviraston on Valviran pyynnöstä tarkastettava sellainen toimintayksikkö, jota koskeva lupahakemus on tullut vireille Valvirassa Yhtenäinen tarkastuskertomuslomake, t k t k jonka esitäyttää (palvelujen kuvaus) palvelujen tuottaja ja aluehallintovirasto (AVI) arvioi 5
Valvontaohjelmat - Työkaluna Valviralle ja aluehallintovirastoille - Määrittelevät, mitä valvotaan, millä kriteereillä ja minkälaisin seurauksin - Toteuttavat suunnitelmallista, ennaltaehkäisevää, oikein kohdistuvaa ja läpinäkyvää valvontaa - Kertovat toimijoille, mitä valvoja vähintään edellyttää - Kertovat palvelun saajille, mihin heillä oikeus - Valvontajärjestelmä j ja lupamenettely toimii valtakunnallisesti yhdenmukaisesti. Voimassa oleva lainsäädäntö ei ohjaa yksityiskohtaisesti i k i ti sosiaalihuollon palveluiden järjestämistapaa, sisältöä tai laatua. 6
Sosiaalihuollon valtakunnalliset valvontaohjelmat 2012-2014 Sosiaalihuollon valvonnan periaatteita käsittelevä yleinen osa Kokonaiskuvan saaminen edellyttää sekä yleiseen osaan että palvelukohtaiseen valvontaohjelmaan tutustumista. Palvelukohtaiset valvontaohjelmat Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva vanhustenhuollossa Kotiin annettavat palvelut ja hoito Lastensuojelun ympärivuorokautisen hoito ja kasvatus Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut Vammaisten ympärivuorokautiset asumispalvelut Toimeentulotuen määräaikojen noudattaminen Kunnalliset lastensuojelupalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen l järjestäminen j (valmistelussa) l Toimeentulotuen sisältö ja prosessit (valmistelussa) 7
Valvontaohjelman rakenne Valvontaohjelma jakautuu Sisältöosaan Valvonnan kohdentuminen Asianmukaisen toiminnan vähimmäisvaatimukset Suositukset toiminnan kehittämiseksi Toimeenpano-osaan Toimenpiteet, joilla valvontaohjelman sisältö jalkautetaan V. 2010 aloitettiin Vanhustenhuollon valtakunnallinen valvonta V.2012-2013 itsemääräämisoikeuden rajoittaminen lastensuojelussa, vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asumispalveluissa sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa Liitteenä ohjaus- ja valvonta- sekä tarkastuskäynnin kertomus Sopii käytettäväksi omavalvonnan pohja-asiakirjana. Antaa kattavan kuvan asioista, joihin valvonnassa kiinnitetään huomiota. Kuvattu toiminnan eri osatekijöille asetetut vaatimukset ja/tai suositukset. 8
Valvonnan painopistealueet Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Henkilöstö (kelpoisuus, määrä, kehittäminen) Toimitilat Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaiden hoito, huolenpito ja kuntoutus Asiakirjahallinta ja dokumentointi. 9
Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Toimintayksiköllä on toiminta-ajatus ja suunnitelma, johon on kirjattu, mille asiakasryhmille palvelu on tarkoitettu ja millaisiin tarpeisiin palvelulla pyritään vastaamaan. Pääperiaatteena on, että samassa toimintayksikössä asuu asiakkaita, joiden tarpeet siten samantyyppisiä, että niihin voidaan henkilökunnan osaamisella vastata. t -> ei lapsia aikuisten sekaan -> ei sekayksiköitä (vanhukset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat) Omavalvontasuunnitelma on laadittu ja se on julkisesti nähtävillä. Missä? 10
Toiminnan johtaminen Toimintayksiköllä tulee olla vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toimintayksikössä toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset (922/2011 5 ) Yksiköllä on kelpoisuusehdot täyttävä vastuuhenkilö ja hänen tehtävänkuvansa sekä toimivalta- ja vastuusuhteet on määritelty. Lähtökohta on, että vastuuhenkilö työskentelee toimintayksikössä päätoimisesti -> työskentelee yksikössä, mutta ei vuorolistoilla -> enintään 50 % työajasta luetaan asiakastyöhön (hoito, hoiva ja kasvatus) -> jos vastuulla on vähintään 40 hoitopaikkaa, luetaan kokonaan hallintohenkilöksi Vastuuhenkilöllä tehtävään soveltuva korkeakoulututkintoa, alan tuntemusta sekä riittävää johtamistaitoa (n. 3 vuoden työkokemus). Sosiaalihuollon yksikön vastuuhenkilöllä mielellään sosiaalialan koulutus 11
Yhteistyö Palvelujen tuottajan ja ostajan välinen yhteistyö on jatkuvaa Sijoittajakunta valvoo toimintaa Sijaintikunta valvoo toimintaa 12
Henkilöstö Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista 272/2005 Soveltamisohje STM:n julkaisu 2007:18 L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 Henkilöstöllä lain mukainen kelpoisuus. Asiakkaiden tarpeet ratkaisevat, millaista osaamista palveluyksikössä tarvitaan. huom. kieli- ja kommunikaatiotaidot, gerontologia ja geriatria 13
Henkilöstö Määrä ja rakenne - tarkennettu valvontaohjelmissa, lähtökohtana asiakkaiden tarpeet - kaikissa vuoroissa on oltava asiakkaiden palvelutarpeisiin nähden riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista henkilökuntaa Hoitohenkilöstöön lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Lähiesimiehet lasketaan mukaan sillä osuudella, jonka he tosiasiallisesti käyttävät hoitotyöhön, kuitenkin enintään puolella kokoaikaisesta työajasta. Yksikköön palveluja antavan erityishenkilökunnan (esim. toimintaterapeutit, fysioterapeutit) työpanos voidaan laskea mukaan hoitotyöhön. t Henkilöstömitoitusta it it t laskettaessa mukaan otetaan tosiasiallisesti läsnä oleva henkilökunta eli miehitetyt vakanssit. Laskennallisia mitoituksia käytetään myös silloin, kun palveluja hankitaan ostopalveluina. Kokoaikainen työntekijä = 38,15h / vko // 114,45h/3 vkon jakso 14
Asiakaspaikkojen lukumäärä, joista - Itsenäisesti kulkevia - Yhden auttajan tukemana liikkuvia - Kahden auttajan tukemana liikkuvia - Vuoteeseen hoidettavia - Vähintään keskivaikeasti muistihäiriöisiä (esim. MMSE) - Itsenäisesti ruokailevia - Syömisessä autettavia 15
STM laatusuositus 2008:3 Hoitohenkilöstömitoitus 0,5 0,8 - vähimmäismitoitus 0,5-0,6 hoitohenkilöä/asukas - hyvä henkilöstömitoitus 0,7-0,8 Avustavaa henkilöstöä 0,1 0,15/asiakas Avustavia tehtäviä (tukitehtäviä) ovat siivous, vaatehuolto, ruoankuljetus ym. Tarkoituksena k varmistaa, että hoito- ja hoivatyön työpanos käytetään suoraan asiakastyöhön. Ostopalveluja käytettäessä sovelletaan laskennallisesti 16
Hoiva-avustaja TEM:n hanke JOUSTAVA TYÖVOIMAKOULUTUS SOTE ALAN AVUSTAVIIN TEHTÄVIIN 40 ov: lähihoitajatutkinnosta Kasvun tukeminen ja ohjaus (15 ov), Kuntoutumisen tukeminen (15 ov) sekä yksi valinnainen tutkinnon osa (10 ov). - antaa valmiuksia hoitaa vammais- ja vanhustenhuollon asiakkaiden välittömään hoitotyöhön, asiakkaiden perustarpeisiin vastaamiseen liittyviä avustavia tehtäviä. Koulutus ei anna lääkehoidon valmiuksia eikä valmiuksia itsenäiseen vastuun ottoon hoitotyössä. Ei voi toimia yksin vuorossa. - voidaan lukea hoito- ja hoivahenkilöstöön, kunhan jokaisessa työvuorossa käytettävissä riittävästi asiakkaiden tarpeiden edellyttämää ammatilliset kelpoisuusehdot täyttävää ja tarvittavien lääkehuollon toimenpiteiden suorittamiseen oikeutettua henkilökuntaa. Mikäli hoiva-avustajanavustajan tehtäviin sisältyy muuta kuin avustavia hoitotehtäviä (esim. siivousta tai ruoankuljetusta), lasketaan työpanoksen tämä osa muuhun henkilökuntaan, ja hoitohenkilöstöön ainoastaan se osuus työajasta, jonka he tosiasiallisesti käyttävät välittömän asiakastyön avustaviin tehtäviin. 17
Hoiva-avustaja avustaja jatk. oppilaitokset: Saamelaisalueen koulutuskeskus Ivalo, Lapin ammattiopisto LAO Rovaniemi, Ammattiopisto Lappia, Teak Teknologiakeskus Oy (Forssa), Hyria Koulutus Oy, Äänekosken Ammatillisen koulutuksen ky, Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Oulun aikuiskoulutuskeskus Oulu ja Pudasjärvi, Jokilaakson koulutuskuntayhtymä Pyhäjärvi, Luksia Lohja, Omnia Espoo, Amiedu Vantaa, Turun aikuiskoulutuskeskus ja Salon aikuisopisto. 18
Henkilöstö Opiskelijat voivat toimia alansa tehtävissä siinä vaiheessa, kun tutkinnosta on suoritettu vähintään 2/3. Heidän on kuitenkin aina työskenneltävä ammatillisesti koulutetun henkilön ohjauksessa. Näin ollen he eivät voi esim. toimia yksin vuorossa. Käytännön työelämäjaksoilla olevia opiskelijoita ei lueta henkilöstömitoitukseen. Ei myöskään ulkopuolisia oppisopimuskoulutettavia. p 19
Henkilöstö Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Täydennyskoulutus on järjestetty -> suositeltavaa, että myös ostopalvelusopimuksissa tilaaja asettaa täydennyskoulutusvelvoitteen Työnohjaus ja tarvittavat konsultaatiopalvelut on järjestetty 20
Alihankkijat Ostopalvelujen käyttö on mahdollista Otettava huomioon vaikutukset palvelujen laatuun Palveluntuottajalla l tt ll vastuu toiminnasta i t kokonaisuutena k Varmistettava tiedonkulku mutta samalla salassapito Rajat määräytyvät suhteessa asiakaspalvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen Esim. koko yövalvonnan ulkoistaminen ei ole mahdollista Henkilövuokraus ei ole sosiaalipalvelua Lupa myönnetään sille, joka tosiasiallisesti tuottaa palvelut. Siis jos koko toiminta tuotetaan alihankintana, luvan hakijana on alihankkija 21
Toimitilat Valvira ja AVIt suhtautuvat kielteisesti eri erityisryhmille tarkoitettujen asumispalvelujen keskittämiseen samalle alueelle. Asuntokeskittymät synnyttävät eristäviä toimintakulttuureja, jotka heikentävät yksilön toimintakykyä ja syrjäyttävät tavallisesta elämästä. Yksittäisiä lupahakemuksia käsiteltäessä Valvira ja AVIt kiinnittävät tästä näkökulmasta huomiota myös yksikön suunniteltuun sijoituspaikkaan. (tarkastelussa asuinympäristö kokonaisuutena, ei vain sosiaalihuollon luvanvarainen toiminta) Asumispalveluyksiköiden sijoittamista taajama-alueiden ulkopuolelle on syytä välttää. Asumispalveluyksikön sijoituspaikan valinnassa on otettava huomioon päivittäisten palvelujen, kuten terveydenhuolto-, kauppa-, kulttuuri- ja liikennepalvelujen saatavuus. 22
Toimitilat Asukkaiden tilat Jokaisella henkilöllä pitää olla oma huone. Pariskunnille on varattava mahdollisuus asua yhdessä silloin, kun kumpikin sitä haluaa Ryhmäasumisessa asukkaalle on aina varmistettava myös riittävä yksityisyys. Kahden hengen huoneita enintään 10 % suhteessa asukasmäärään Toimitilat ovat esteettömät ja turvalliset ja mahdollistavat asukkaiden yhteisen toiminnan i ja yksilöllisen kuntoutumisen t Ulkoilumahdollisuus (parveke, piha-alue) Yksikössä on mahdollisuus järjestää saattohoitoa Pelastus- ja poistumisturvallisuussuunitelma on tehty ja päivitetty Kulunvalvonta on asianmukaisesti järjestetty 23
Toimitilat / vanhukset (2009) Tehostetun palvelun toimintayksikössä paikkaluku enintään 25 paikkaa ja dementiayksikössä enintään 10 12 paikkaa. Jos isompi, p,jaetaan osastoihin/soluihin edellä mainitun kokoisiksi yksiköiksi. jokaisella asukkaalla oma huone, min. 15 m2. kahden hengen huone, min 20m2 2 lisäksi oma wc:llä ja suihkulla varustettu hygieniatila, kooltaan n. 4-5 m2 24
Palvelujen ulkoistaminen Kunnat yksityistävät/ulkoistavat palvelujaan -tilat eivät täytä laatusuosituksia Tavoitteena on, että kaikissa pitkäaikaishoivaa tarjoavissa yksiköissä, dementiakodit mukaan lukien, jokaisella asukkaalla on oma huone ja siihen liittyvä hygieniatila Pitkäaikaishoivaa tarvitseville oma huone on koti ja sen tulisi näkyä kodikkuutena, viihtyisyytenä ja mahdollisuutena omiin kalusteisiin 25
Asiakkaan asema ja oikeudet Edunvalvonta on järjestetty Selvitetään asiakkaan/potilaan tahto, kenelle häntä koskevia tietoja saa antaa Selvitetään asiakkaan/potilaan hoitotahto sekä omaisten kantaa käytettävissä oleviin hoitoihin Asiakkaita/potilaita neuvotaan sosiaaliasiamiehen/potilasasiamiehen palveluista sekä muistutusja kantelumenettelyistä Sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedot ovat yksikössä nähtävillä Yhteistyö omaisten kanssa: asiakkaan suostumuksella omaiset osallistuvat hoito- ja palvelusuunnitelmaneuvotteluihin Päätökset asiakkaan/potilaan turvallisuuden varmistamista koskevista rajoitteista ovat olemassa 26
Asiakkaan perustarpeista huolehtiminen Asiakkaille järjestetään j heidän tarpeidensa ja tottumustensa mukaista kulttuuri- virike ja hengellistä toimintaa ja tuetaan heidän osallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan Asiakkailla on mahdollisuus heidän kuntonsa mukaiseen ulkoiluun ympäri vuoden Omaehtoista elämää tukeva työote, toimintakyvyn ylläpito ja edistävä toiminta Asiakkaalle järjestetään palveluita ja tukitoimia hoito -ja palvelusuunnitelmassa määritellyn mukaisesti. Toimintakyvyn kehitystä seurataan mittareilla. Terveyden- ja sairaanhoito Yksikön terveydenhuollon palvelut on järjestetty. Asiakkaan terveydentilaa seurataan säännöllisesti. Asiakkaat saavat tarvitsemansa sairaanhoidon palvelut. 27
Lääkehuolto Yksiköllä on STM:n oppaan mukaisesti laadittu lääkehoitosuunnitelma Ravinto ja ruokahuolto Ruokahuolto on suunnitelmallista ja asiakkaiden erityistarpeet ja toiveet otetaan huomioon. Hoivaa tarvitsevien asiakkaiden painoa ja ravitsemustilaa seurataan säännöllisesti. Pääsääntöisesti ei ruokailla vuoteessa Ruokailuun varataan riittävästi aikaa Ilta- ja aamupalan väli ei saa olla yli 11 tuntia Henkilökohtainen hygienia Asiakkailla on oikeus päivittäiseen hygieniaan ja puhtauteen. 28
Asiakirjahallinta ja dokumentointi Yksikössä on kirjalliset ohjeet asiakas- ja potilasasiakirjojen laadinnasta, säilyttämisestä ja salassapidosta Yksikössä tehdään asiakkaan hoidon kannalta riittävät ja asianmukaiset asiakas/potilaskirjaukset. asiakasasiakirjat / potilasasiakirjat Tietosuojavastaava on nimetty ja tietosuojasta on yksikössä ohjeistettu. Rekisterinpitäjä on määritelty ja yksiköllä on arkistointisuunnitelma. i ti it oma asiakasrekisteri / kunnan rekisteri 29
Kysely maaliskuussa 2010 ympärivuorokautisia vanhustenhuollon palveluja tuottaville yksiköille vastaukset 1237 yksiköltä (82 %) näistä 623 julkisella sektorilla 614 yksityisellä hoidettavia vanhuksia 39 000 vanhainkoteja 188, joista 89 % julkisia Tehostetun palveluasumisen yksiköitä 770, joista 40 % julkisia 30
Asiakkaiden toimintakyky Asiakkaiden toimintakyky 38987 35000 40000 45000 23398 23882 23911 20000 25000 30000 5234 9854 5866 10000 15000 20000 0 5000 kkaita ensä isesti evia eseen tavia isesti levia sessä avia ysin ttäviä ään keasti iöisiä Asiak yhtee Itsenäi kulke Vuotee hoidett Itsenäi ruokai Syömis autetta Täy syötet Vähintä keskivaik muistihäiri 31
Vuoteeseen hoidettavien osuus asiakkaista 600 548 500 400 419 Lkm 300 Julkinen Yksityinen 200 100 0 83 48 36 23 18 3 3 2 0-20% 21-40% 41-60% 61-80% 81-100% Vuoteeseen hoidettavien osuus 32
Käytetyt indikaattorit ja puuttumiskynnykset henkilöstömitoitus: hoitohenkilökuntaa alle vähimmäismäärän 0,5 hoitotyöntekijää / asiakas henkilöstön koulutustaso: koko ammatillinen henkilöstö ei täytä kelpoisuusehtoja taikka sillä ei ole ammattitoiminnan i i edellyttämää ää koulutusta ravitsemus: yötauko ruokailujen välillä on 11 tuntia tai enemmän mielekäs toiminta, tavoitteellinen kuntoutus: yksilökohtaisia hoito- ja palvelusuunnitelmia ei ole tehty kaikille lääkehoito: tilat: Turvallinen lääkehoito-oppaan mukainen lääkehoitosuunnitelma puuttuu yksilökohtainen lääkitys tarkistetaan harvemmin kuin vuosittain muissa kuin yhden hengen asukashuoneissa on yli 10 % asukkaista yhden hengen asukashuoneen koko on alle 15 m2 asiakirjahallinta ja dokumentointi: tietosuojavastaavaa ei ole nimetty kirjaukset potilas-/asiakastietoihin tehdään epäsäännöllisesti 33
Henkilöstömitoitus 450 400 399 350 353 300 Lkm 250 200 Julkinen Yksityinen 150 155 100 98 83 50 47 35 0 Alle 0,5 hoitotyöntekijää/as 0,5-0,6 hoitotyöntekijää/as 0,7-0,8 hoitotyöntekijää/as Yli 0,8 hoitotyöntekijää/as 5 34
Henkilöstömitoitus: julkisen ja yksityisen sektorin vertailu 100 % 5 / 1% 35 / 6% 90 % 83 / 14% 80 % 155 / 26% 70 % 60 % Yli 0,8 hoitotyöntekijää/as % 50 % 399 / 68% 0,7-0,8 hoitotyöntekijää/as 0,5-0,6 hoitotyöntekijää/as Alle 0,5 hoitotyöntekijää/as 40 % 353 / 60% 30 % 20 % 10 % 98 / 17% 47 / 8% 0% Julkinen Yksityinen 35
Hoitohenkilökunnan koulutus 700 600 112 500 199 Lkm 400 Kaikki ammatilliseen henkilöstöön kuuluvat eivät täytä kelpoisuusehtoja tai heillä ei ole ammattitoiminnan edellyttämää koulutusta Ammatillinen henkilöstö täyttää kelpoisuusehdot 300 503 200 423 100 0 Julkinen Yksityinen 36
Yötauko ruokailujen välillä 76 % julkisen sektorin yksiköistä (473 yksikköä) ja 42 % yksityisen i sektorin yksiköistä (261 yksikköä) ilmoitti itti tauon ruokailujen välillä olevan 11 tuntia tai enemmän. 37
Muissa kuin yhden hengen huoneissa asuvat 700 600 500 301 196 400 Lkm 300 163 158 200 100 163 256 0 Julkinen Yksityinen Ei ketään Enintään 10% asukkaista Yli 10% asukkaista 38
Johtopäätökset selvityksestä - Vain 149 (12 %) yksikköä saavutti hyväksyttävän tason kaikilla indikaattoreilla - Kyselyn parhaan mahdollisen tuloksen sai seitsemän yksikköä, joista yksi oli julkisen sektorin yksikkö 39
Mikä voisi selittää yksityisen ja julkisen eroja? Yksityisellä sektorilla korostuu lupahallinnon myötä etukäteisvalvonta. t Yksityissektorin annettava aluehallintovirastolle toimintakertomus. Ennakoiva valvonta, esimerkiksi omavalvontasuunnitelmat parantaisivat toiminnan laatua julkisellakin puolella. 40