Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
Jyväskylän seutu -asuntokatsaus 2012 1 1 Seudullinen yhteistyö asuntoasioissa Jyväskylän seudun viisi nykyistä tai entistä kuntaa (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja Säynätsalo) ovat harjoittaneet tiivistä lainoitus- ja muuta asuntopoliittista yhteistyötä 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2000 yhteistyön piiriin tulivat myös ns. kauluskunnat, Hankasalmi, Korpilahti, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Vuoden 2004 alusta nämä yhdeksän kuntaa ovat muodostaneet Jyväskylän seutukunnan, jonka väestöpohja on noin 177 000 ja pinta-ala 4 456 km 2, josta maata 3 700 km 2. Säynätsalo liittyi Jyväskylään 1993 ja Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät Jyväskylän kaupungiksi 1.1.2009. Asuntoyhteistyön välittömänä tavoitteena oli alun perin turvata riittävä lainoitus myös näille kauluskunnille, jotka kokonsa puolesta eivät yksin olleet kilpailukykyisiä ARAlainoituksessa. Nykyisin lähtökohtana on näkemys, että yhdistämällä seitsemän kunnan voimat saavutetaan synergiaetuja mm. neuvonta- ja muissa viranomaistehtävissä ja pystytään yhdessä tarjoamaan yhä useammalle sopiva asumisvaihtoehto. Myös erityisryhmien asuntoasiat nousevat tärkeiksi mm. väestön ikääntymisestä johtuen. Tavoitteena on myös Jyväskylän ydintä ympäröivien kuntakeskusten, taajamien ja maaseutualueiden asumispalvelujen laadukkuus ja sitä kautta myös koko kasvukeskusseudun elinvoimaisuuden edistäminen. Tässä katsauksessa kuvataan alueen asuinoloja ja asuntomarkkinoita sekä esitetään tuotantotarpeet. (Lähteet: Tilastokeskus, ARA, kunnat). 2 Alueen asunto-olot Talotyypiltään ja hallintamuodoltaan alueen asunnot jakautuvat selkeästi sijaintinsa mukaisesti: Jyväskylän asuntokanta on hyvin kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaista. Asutukseltaan harvemmissa kunnissa nämä piirteet luonnollisesti vähenevät. Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä on maan korkeimpia, mihin osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden suuri määrä. Muiden kuntien asuntokannat eivät eroa merkittävästi maan vastaavista keskiarvoista. Taulukko 1. Väestö ja väestöntiheys sekä asuntokanta Väestö 31.12.2012 Muutos vuonna 2012 Asukkaita per km2 Asuntoja 1.1.2012 Okasuntoja (%) Vuokraasuntoja n. Hankasalmi 5 453-38 9,5 2 904 72 660 Jyväskylä 133 482 1 420 114,0 71 238 25 32 400 Laukaa 18 481 195 28,5 8 177 66 1 700 Muurame 9 569 131 66,4 4 104 58 1 060 Petäjävesi 4 059 30 9,0 2 024 70 500 Toivakka 2 455-20 6,8 1 247 77 220 Uurainen 3 569 62 10,3 1 522 80 250 Yhteensä 177 068 91 216 36 790
Jyväskylän seutu -asuntokatsaus 2012 2 Taulukko 2. Asuntokunnat ja asuinolot 1.1.2012 Asuntokuntia Keskikoko Neliömetriä/ asunto Ahtaasti asuvia % Puutteellinen varustus % Hankasalmi 2 537 2,12 87,1 10,4 22,1 Jyväskylä 65 108 1,99 71,5 8,2 4,8 Laukaa 7 548 2,39 91,8 11,5 12,3 Muurame 3 786 2,46 93,0 9,9 8,1 Petäjävesi 1 787 2,23 87,9 12,0 23,5 Toivakka 1 070 2,27 89,0 13,0 23,5 Uurainen 1 329 2,59 94,5 14,8 18,7 Yhteensä 83 165 2,07 75,8 8,9 7,1 Koko maan asuntokuntien keskikoko oli 2,07, ja asuntojen keskipinta-ala oli 79,0 neliömetriä. Normin 4 (enemmän kuin yksi henkilö per huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun) mukaan ahtaasti asuvia asuntokuntia oli koko maassa 8,9 prosenttia. Puutteellisesti varustettuja asuntoja oli koko maassa 8,6 prosenttia (asunnosta puuttuu peseytymistilat ja/tai keskus- tai sähkölämmitys) vuoden 2012 alussa. Kuvio 1. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien % -osuus 1.1.2012 Koko maassa oli yhden henkilön asuntokuntien osuus 41 ja kahden 33 prosenttia. Väestön ikääntyessä vanhusasuntokuntien asuinoloihin joudutaan panostamaan entistä enemmän. Seuraavassa kuvataan ikäihmisten määrää ja arvioidaan tilannetta vuonna 2020.
Jyväskylän seutu -asuntokatsaus 2012 3 Taulukko 3. Yksin asuvat yli 65- ja yli 75-vuotiaat ja heidän osuus asuntokunnista 1.1.2012 Yli 65-vuotiaat yksin asuvat Osuus % kaikista yli 65-v. asuntokunnista Yli 75-vuotiaat yksin asuvat Osuus % kaikista yli 75-v. asuntokunnista Hankasalmi 182 40,3 294 54,9 Jyväskylä 3 338 43,7 4 027 61,2 Laukaa 422 39,4 501 53,8 Muurame 154 31,0 178 50,9 Petäjävesi 123 42,9 176 60,7 Toivakka 82 40,8 93 50,5 Uurainen 70 32,7 91 49,5 Yhteensä 4 371 42,2 5 360 59,2 Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden % -osuus väestöstä vuonna 2012 ja ennuste vuodelle 2020 3 Asuntomarkkinat Taulukko 4. Poikkileikkaus Ara- vuokra-asuntojonoista ja asunnon saaneet ruokakunnat Jono 15. marraskuuta Asunnon sai 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 Hankasalmi 39 33 26 38 44 63 56 57 63 51 Jyväskylä 3 888 4 225 3 572 3 779 3871 3 194 3 277 3 002 3 290 3465 Laukaa 92 93 128 133 136 238 275 301 222 283 Muurame 69 45 61 59 45 132 139 117 176 120 Petäjävesi 20 31 24 15 20 77 75 65 69 76 Toivakka 13 0 0 0 2 13 7 21.. 15 Uurainen 11 49 10 3 48 31 37 29 40 30
Jyväskylän seutu -asuntokatsaus 2012 4 Yhteensä 4 132 4 476 3 821 4 027 4166 3 748 3 866 3 592 3 860 4 040 Seudun vuokratasoon vaikuttavat merkittävästi Jyväskylän keskeisten alueiden pienten asuntojen korkeat vuokrat. Jyväskylässä kaikkien vuokra-asuntojen neliövuokra oli vuoden 2012 lopulla keskimäärin 11,00 /m 2. Vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden neliövuokra oli Jyväskylässä 11,62 /m 2 ja aravavuokra-asuntojen 10,34 /m 2. Uusien asumisoikeuskohteidenkin hoitovastikkeet ovat lähelle keskivuokratasoa. Taulukko 5. Kuntien ns. normaalit arava- ja korkotukivuokra-asunnot Asuntoja 2012 Keskivuokra /m 2 /kk, 2012 Vuosimuutos 2012 Käyttöaste 2012 Hankasalmi 255 8,46 3,7 % 87,0 % Jyväskylä 6 502 9,99 3,4 % 97,4 % Laukaa 663 9,72 3,5 % 97,8 % Muurame 617 9,54 3,2 % 92,8 % Petäjävesi 286 8,87 5,9 % 92,6 % Toivakka 72 8,10 1,3 % 98,0 % Uurainen *) 134 8,17 0,2 % 97,9 % *) tiedot vuodelta 2011 Opiskelija-asuntomarkkinoilla tilanne on hallinnassa kysynnän tasoituttua runsaan tarjonnan, uustuotannon ja perusparannusten valmistumisien myötä. Nuoriso- ja palveluasunnot Oy on puolestaan panostanut paljon oman sektorinsa tarjontaan ja on laajentanut tuotantoaan myös muiden kuin nuorten asuntoihin. Asunnottomia (ulkona, laitoksissa, sukulaisten luona jne. asuvia) on alueella noin 159. Valtaosa määrästä koostuu jyväskyläläisistä sukulaisten ja tuttavien luona asuvista. Jyväskylä oli mukana valtakunnallisessa pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamishankkeessa, Paavo I ja nyttemmin myös sen jatkohankkeessa Paavo II. Hankkeiden avulla pitkäaikaisasunnottomuutta on saatu puolitettua. Taulukko 6. Osakeasuntojen myyntihinnat 2012 sekä kaupat 2008 2012 2012 /m2 Vuosimuutos 2008 2009 2010 2011 2012 Hankasalmi 814 3,1 % 25 22 20 27 28 Jyväskylä 1 945 1,3 % 2 000 2 183 2 284 2 280 2 474 Laukaa 1 606 10,2 % 131 123 140 125 146 Muurame 1 864 8,1 % 58 71 66 67 94 Petäjävesi 1 310 21,4 % 14 12 16 8 14 Toivakka 1 153-13,0 % 11.. 12 5 10 Uurainen 982.. 4.. 5 2 7 Yhteensä 2 243 2 411 2 543 2514 2 773
Jyväskylän seutu -asuntokatsaus 2012 5 4 Asuntorakentaminen Jyväskylän seudun asuntorakentamisen volyymi on ollut pitkään suhteellisesti maan huipputasoa. Tämän on mahdollistanut pitkälti valtion tukema tuotanto. Kuvio 3. Seudulla alkanut ARA -tuotanto 2001-2011 1000 800 600 400 200 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuonna 2012 alkanut ARA -tuotanto oli seudulla 538 asuntoa Taulukko 7. Uustuotanto 2000 11, 2012 ja vuosituotantoarvio 2013 15 Asuntotuotanto 2000 11 Josta ok- ja rivitaloasuntoja Tuotanto per 1 000 henkeä Tuotanto 2012 Tuotantoarvio 2013 15 Hankasalmi 248 246 45 11 15 Jyväskylä 13 424 5 035 100 1 169 1 200 Laukaa 1 445 1 261 78 126 120 Muurame 849 714 89 84 85 Petäjävesi 263 261 65 12 45 Toivakka 158 156 64 13 15 Uurainen 258 254 72 17 36 Yhteensä 16 645 7 927 94 1 432 1 516
Jyväskylän seutu -asuntokatsaus 2012 6 5 Väestönmuutokset ja muuttoliike Seudun väkiluvun kasvu oli vuosina 2003 2012 keskimäärin 1 750 vuodessa. Tästä kertyi keskimäärin 1 386 Jyväskylään ja 364 seudun muihin kuntiin. Kuvio 4. Jyväskylän seudun väkiluvun muutokset 2003 2012
Jyväskylän seutu -asuntokatsaus 2012 7 Nettomaassamuutot ikäryhmittäin ja maiden väliset nettomuutot 2011 0-6 7-15 16-29 30-59 60- Yhteensä Hankasalmi -3-2 -52 21 5-31 9 Maiden väliset Jyväskylä -248-13 905-329 -44 271 311 Laukaa 78 1-98 82-9 54 18 Muurame 63 27-48 65 14 121 14 Petäjävesi 21 16-6 10-2 39-2 Toivakka 18 0-19 36 12 47 0 Uurainen 14-2 0 12-2 22 5 Yhteensä -57 27 682-103 -26 523 355 Jyväskylän ulkomaalaiset ja jyväskyläläiset ikäryhmittäin 2011 0-14 15-64 65- Yhteensä Ulkomaalaiset (lkm) 498 2 759 158 3 415 Ulkomaalaiset (%) 14,6 80,8 4,6 100 Jyväskyläläiset (%) 16,2 68,5 15,4 100 Kuntien välinen muuttoliike muuton suunnan mukaan 2011 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Koko seutu Muu kunta Tulo - Hankasalmi 0 78 20 3 0 1 2 104 97 201 Tulo - Jyväskylä 77 0 578 349 85 67 83 1 239 6 632 7 871 Tulo - Laukaa 21 682 0 20 6 10 5 744 330 1 074 Tulo - Muurame 3 488 17 0 2 1 3 514 161 675 Tulo - Petäjävesi 0 133 10 2 0 0 0 145 90 235 Tulo - Toivakka 0 89 21 3 0 0 0 113 55 168 Tulo - Uurainen 0 109 19 5 1 0 0 134 75 209 Yhteensä 101 1 579 665 382 94 79 93 2 993 7 440 10 433 Esimerkiksi Laukaaseen muutti Hankasalmelta 21 henkilöä, Jyväskylästä 682 jne. Nettomuutot 2011 Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Lähtö- Toivakka Uurainen Koko seutu Muu kunta Tulo - Hankasalmi 0 1-1 0 0 1 2 3-34 -31 Tulo - Jyväskylä -1 0-104 -139-48 -22-26 -340 611 271 Tulo - Laukaa 1 104 0 3-4 -11-14 79 441 520 Tulo - Muurame 0 139-3 0 0-3 -2 131-10 121 Tulo - Petäjävesi 0 48 4 0 0 0-1 51-12 39 Tulo - Toivakka -1 22 11 3 0 0 0 35 12 47 Tulo - Uurainen -2 26 14 2 1 0 0 41-19 22 Yhteensä 0 989 989 Esimerkiksi Hankasalmelle muutti Jyväskylästä 1 henkilö enemmän kuin päinvastoin jne. Vuonna 2011 nettomuuttoja oli seudulla 523. Koko maa Koko maa
Jyväskylän seutu -asuntokatsaus 2012 8 6 Katsaus seudun asuntomarkkinoihin vanhojen osakeasuntojen myyntimäärä on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2006 alkaen lukuun ottamatta vuoden 2008 pientä notkahdusta. Vuonna 2012 asuntokauppojen määrä kasvoi aiempaa enemmän ennakoiden tulevia vuoden 2013 verouudistuksia. uusien vapaarahoitteisten kerros- ja rivitalojen aloitukset ovat nousseet vuodesta 2008 alkaen merkittävästi myynnissä olevien uusien vapaarahoitteisten asuntojen määrä on pudonnut hieman edellisvuoden noin 520 asunnosta noin 418 asuntoon mutta valmiiden asuntojen varantoa on enemmän kuin edellisvuonna asuntolainojen korot ovat pysytelleet alhaisella tasolla vuodesta 2009 lähtien, mikä osaltaan on pitänyt asuntokaupan hyvällä tasolla ja asuntojen hintatason suhteellisen korkealla tasolla nousujohteisena rakennuslupia myönnettiin seudulla uudisrakentamiseen viime vuonna 1 637 asunnolle vuonna 2012 ARA uustuotantoa alkoi 548 asuntoa, kun se edellisvuonna oli 121 asuntoa uuden ARA tuotannon alkaminen on riippuvainen valtion linjauksista ja vaatii kunnilta aktiivisia toimenpiteitä. Vuonna 2012 ARA tuotannosta päätöksiä saaneiden kohteiden aloitus siirtyi eri syistä vuodelle 2013 ja on odotettavissa ettei ARA tuotannolle ole tulossa niin suurta määrää päätöksiä kuin vuonna 2012. vuokra-asuntomarkkinat ovat säilyneet suhteellisen kireinä, pieniä asuntoja kysytään jatkuvasti enemmän kuin niitä on tarjolla asumisoikeusasuntojen kysyntä jatkuu vilkkaana, erityisesti varttuneemmasta väestä yhä useampi hankkii asumisoikeusasunnon