9 28.6.2011 Hyödyllinen rokotetutkimus Näe ja kuule lapsi Taru Mäkelä kesätöissä Sijaisista pulaa Voimaa työyhteisöön Kesäristikot
Opiskelijat - Koulutusta Helsingissä! Tehyn opiskelijoiden ammatillinen koulutuspäivä Helsingissä lauantaina 29.10.2011 Tule koulutuspäivään oppimaan uutta huippuluennoitsijoilta ja tapaamaan muita opiskelijoita. Valitse luennot mielenkiintosi mukaan. Koulutuspäivään mahtuu 300 tehyläistä opiskelijaa ja osallistuminen on maksutonta! Tehy tarjoaa koulutuksen ja ruoan. Matkakuluista vastaat itse. Sitovat ilmoittautumiset 14.10.2011 mennessä www.tehy.fi/opiskelijat. Lisätietoja opiskelija-asiamies Heidi Elakshar heidi.elakshar@tehy.fi. Koulutus pidetään ammattikorkeakoulu Arcadan tiloissa Arabianrannassa loistavien kulkuyhteyksien varrella osoitteessa Jan Magnus Janssoninaukio 1, 00550 Helsinki. Paikalle pääset ratikalla (6 & 8), busseilla ja omalle autollekin löytyy maksuton pysäköinti koulun pihasta. Paikka Luentosali 1 Luentosali 2 Luentosali 3 Luentosali 4 Teema Työssä Ensihoito Lapsi asiakkaana Työsuojelu 8.30-9.00 Ilmoittautuminen, aamukahvit ja näyttelyyn tutustuminen 9.00-9.30 Koulutuspäivien avaus 9.30-10.00 Tunnetko vastuusi, tiedäthän oikeutesi, työelämää 10.00-10.30 säätelevä lainsäädäntö Ensihoidon tulevaisuus, ensihoitoasetus, terveydenhuoltolaki Lapsi asiakkaana, eri ammattiryhmät kertovat työstään Turvallinen lääkehoito lähihoitaja ja sairaanhoitaja 10.30-11.00 Hoitajien rajattu 11.00-11.30 Lounas ja näyttely reseptinkirjoitusoikeus 11.30-12.00 Lounas ja näyttely Lounas ja näyttely Lounas ja näyttely 12.00-12.30 Työpaikkana ensiapu 12.30-13.00 Töihin menossa mitä eri ammattiryhmät minun pitää tietää? kertovat työstään Omahoitajuus päiväkodissa 13.00-13.30 Työpaikkana lastenkoti 13.30-14.00 Immobilisaatiohoito Työpaikkana lastenosasto 14.00-14.30 Työttömyyskassan jäsenyys 14.30-15.00 Yrittäjänä toimiminen Mielenterveystyö ja Kansainvälisyys opinnoissa: 15.00-15.30 oma jaksaminen opiskelijavaihdossa 15.30-16.00 Päivien yhteenveto Mukana Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöt ja muita näytteilleasettajia! Ammatillinen kasvu ja osaamisen ylläpitäminen Väkivalta työpaikalla, turvallinen työpaikka 2 Tehy 9 2011
Tässä numerossa 9/11 6 K25 Työyhteisön valmentaja 9 Lapsen etu vaatii pienen päiväkotiryhmän 13 Psykoterapeuteista on pulaa 14 Yhteiseksi hyväksi Rokotetutkimuksiin halukkaista on pulaa. 20 Ammatissa: Mies omalla paikallaan 24 Kätilötyön taidot kunniaan 26 Sijaispula sulkee ovia Kesällä toimii vain päivystys. Kiireettömät potilaat odottavat syksyn tuloa. 30 Ihmisenä ihmiselle Monikulttuurista hoitotyötä tangon tahtiin. 32 Tehyn talous on vakaa 40 Tehyläiset matkasivat Kroatiaan 44 Lapsen aito kohtaaminen 48 Voimaa työhön Työyhteisön pitää olla paikka, jossa saa toteuttaa tehtäväänsä. 60 Kesäristikot 64 Tieni tähän: Työtä kaikkialla 66 Ihana arki 14 Rokotetutkimuskeskuksessa ollaan tarkkoina näytteiden säilytyslämpötiloista. Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 29 Terveys 33 Luottamuksella 34 Tehy-uutiset 35 Varapuheenjohtajalta 36 Tiedotukset 38 Hyötysivut 54 Tehy palvelee 58 Kirjat 62 Sana on vapaa 66 Teresa KANSI: JUSSI TUOKKOLA 48 Voimaantuminen on sisäisen eheyden löytämistä. Tehy 9 2011 3
Lähihoitajapäivät 30.9.2011 Holiday Inn, Oulu Kirkkokatu 3 Aamupäivän teema Lähihoitajana työelämässä 8 9 Ilmoittautuminen 9 9.15 Avaus Jaana Laitinen-Pesola, puheenjohtaja, Tehy ry 9.15 10.15 Tehtävänsiirrot lähihoitajalle tulevaisuudessa Marja Haapa-aho, jatko-opiskelija, Metropolia ammattikorkeakoulu 10.15 11.15 Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Vappu Okkeri, lakimies, Tehy ry 11.15 12.15 Minustako Leijonan kaltainen tiimipelaaja? Sakari Pietilä, suomalainen jääkiekkovalmentaja ja -vaikuttaja 12.15 13.15 Lounas Iltapäivän teema Haastavan potilaan kohtaaminen merkitys hoitajalle ja potilaalle 13.15 14.15 Päihteiden varjossa Kimmo Kallio, vt. palveluesimies, Mielenterveyspalvelut, Oulun kaupunki 14.14 15.15 Osaava lähihoitaja 2020 Sirpa Tahvanainen, lehtori, Oulun seudun ammattiopisto 15.15 Suomen lähihoitajat ry:n esittely Marja-Liisa Mulo-Rantanen, hallituksen jäsen, Suomen Lähihoitajat ry 15.30 Päätössanat ja kahvi Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon (tai sitä vastaavan tutkinnon) suorittaneille tai sitä opiskeleville. Koulutuspäivä on osallistujille maksuton, Tehy tarjoaa koulutuksen ja ohjelmaan merkityt ruokailut. Ilmoittautumiset 16.9.2011 mennessä omien jäsentietojen kautta: kurssit kurssitarjonta ilmoittautuminen internet: www.tehy.fi/lahihoitajapaivat sähköpostilla: kurssisihteeri@tehy.fi puhelimitse: (09) 5422 7212 tai (09) 5422 7213 Ilmoita nimesi ja henkilötunnus, yhteystietosi (osoite, sähköposti ja puhelin) ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osanotto voidaan peruuttaa 19.9.2011 mennessä kuluitta. Sen jälkeen veloitamme 70 peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 200 ensiksi ilmoittautunutta. 4 Tehy y9 2011
Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 TEHY Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki (09) 5422 7000, Faksi (09) 6150 0278 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to 9 12 (09) 5422 7100 Jäsenyysasiat, ma ti ja to 9 12 (09) 5422 7200 Työttömyyskassa, ma ti ja to 9 12 (09) 5422 7300 Jäsentietomuutokset ma ti ja to 9 12 (09) 5422 7200 tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä omat.tehy.net Palvelulinjojen kesäaika on 27.6. 6.8. Toimitus PL 40, 00060 Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma360 Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki puh. 010 665 2553 fax (09) 448 358 anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma360 Asiakasmedia puh. 010 665 2547 fax (09) 448 358 tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta Uutta kokeilemaan Jokakesäinen Tehy-lehden uutinen on, että sijaisista on pulaa. Sijaistilanne on taas tänä vuonna huonompi kuin viime vuonna. Monin paikoin on ollut vaikeaa, ellei mahdotonta saada päteviä sijaisia. Vakituiset ovat lujilla, kun vastuu kaatuu yhä harvemmille harteille. Monet joutuvat sijoittelemaan omia lomiaan useampaan pätkään. Joillakin paikkakunnilla suljetaan käytännössä kaikki kiireetön toiminta. En tiedä, missä on tehty sellainen päätös, että terveydenhoitomme voidaan ajaa näin alas joka kesä. Näin kuitenkin tapahtuu vuosi toisensa jälkeen. Sulut ovat toisaalta järkeviä, mutta vaikuttavat kyllä myös potilaiden saamaan terveydenhoitoon. Kiirettä siis pitää, ja usein alkaa muutenkin kesäloman kynnyksellä olla eväät vähissä ja takki tyhjentymässä. Työelämä ei välttämättä juhannuksen alla näytä sitä aurinkoisinta puoltaan. Päivä tuntuu paistavan jossain kaukana, ehkä sateenkaaren tuolla puolen. Kiireestä ja väsymisestä huolimatta oma työ pysyy mielekkään tuntuisena, kunhan saa pidettyä oman mielensä avarana. Ihmisellä vain tuntuu olevan taipumus alkaa tehdä asioita rutiinilla. Aivot toisaalta kaipaisivat jumppaa ja uutta askaretta. Toisaalta ne yrittävät aina löytää sen helpoimman tien. Yksi hyvä keino uuvahtamista ja urautumista vastaan on se, että kokeilee välillä reippaasti uutta. Tekee asioita, joita ei ole koskaan ennen tehnyt. Mitä se voisi tänä kesänä olla? Itse haluaisin herätä jonakin aamuna hyvin varhain ja käydä valokuvaamassa usvaista joen rantaa. Haluaisin matkustaa kotimaassa paikkoihin, joissa en ole koskaan ollut. Viime vuonna se oli Loviisa, tänä vuonna kenties Uusikaupunki. Eilen päätin aloittaa uuden lajin ja kokeilin rullaluistelua. Ensin ajatuksena oli tehdä 25 kilometrin lenkki alkajaisiksi, ennen kuin siirtyisin hieman vaativampiin matkoihin. Lopputulos oli yhteensä noin kilometrin taival, sekin välillä istahtaen. Mieli piristyi hetkittäisestä vauhdin tunteesta, uutuudenviehätyksestä ja ennen kaikkea itselle nauramisesta. sta. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy 9 2011 5
K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Työyhteisön valmentaja Esimiestyön kehittäjä Kaija Suonsivun mielestä huumori vahvistaa yhteishenkeä. Sinikka Sajama Kuvat Jari Lifländer 1 Miten kuvailet hyvinvoivaa työyhteisöä? Töihin on mukava mennä. Yhteishenki on hyvä, työt sujuvat ja päivään mahtuu paljon iloisia hetkiä. Ilmapiiri on avoin: ihmiset kuuntelevat ja auttavat toisiaan. Kaikki ovat yhdenvertaisia, niin työntekijät kuin potilaatkin. 2 Mistä työhyvinvointi syntyy? Työhyvinvointi syntyy työpaikoilla, työn arjessa. Sitä ei voi kehittää erillään ydintyöstä. Kun perusasiat resursseista työn organisointiin ovat kunnossa, hyvinvoinnin edellytykset ovat olemassa. Tärkeitä ovat luottamuksen ja kunnioituksen ilmapiiri, avoin vuorovaikutus ja tietysti osaava esimiestyö. Myös perusarvojen pitää olla yhdessä mietittyjä ja selkeitä. Tältä pohjalta on hyvä kasvaa ihmisenä ja työyhteisönä. 3 Kenen vastuulla työhyvinvoinnin rakentaminen on? Ensisijaisesti jokaisen työyhteisössä työskentelevän, mutta välillisesti koko työpaikan. Ylimmän johdon päätökset heijastuvat jokaiseen työyksikköön hyvässä ja pahassa. 4 Mikä rakentaa yhteishenkeä? Minulle huumori on ykkönen. Se kehittyy työyhteisön sisällä ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Huumori auttaa käsittelemään hankalia asioita, purkamaan paineita. Sen pitää olla rehellistä ja syntyä itsestään, ei pinnistelemällä. 5 Miten ongelmiin pitäisi tarttua? Ongelmat ratkeavat, kun keskitytään vahvuuksien etsimiseen. Kielteisten asioiden vatvominen synnyttää vain lisää ongelmia: kyräilyä, syyllistämistä, eripuraisuutta ja näköalattomuutta. 6 Kaipaako työelämä tehostamista vai löysäämistä? Molempia. Se onnistuu keskittymällä ydintehtäviin ja luopumalla turhista rönsyistä ja kiireestä. Terveydenhuollossa pitää kysyä, hyötyykö potilas tehdystä työstä. 7 Ovatko toisiaan seuraavat projektit turhia rönsyjä? Ainakin niitä on liikaa. Ihmisaivot eivät kestä kuin pari keskeneräistä asiaa kerrallaan. Kehittämistyötä tarvitaan, mutta hitaampi tahti tuottaisi parempaa tulosta. 8 Voiko olla yhtä aikaa stressattu ja hyvinvoiva? Kyllä. Pieni stressi nostaa suoriutumiskykyä. Jokaisen on kuitenkin tunnettava omat rajansa, joita ei saa ylittää. 9 Miten purat omia työpaineita? Keskustelemalla aviomiehen ja kollegojen kanssa. Liikun luonnossa ja luen dekkareita. Kukat, taide, kauniit esineet antavat voimia. Kuinka monta tuntia haluaisit 10 vuorokauteen? Nykyiset 24 riittävät hyvin työntekoon, nukkumiseen ja harrastamiseen. Vapaa-aikaa suomalaisilla on aivan tarpeeksi enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Onko täydellistä työpaikkaa 11 olemassa? Täydellistä onnelaa on turha tavoitella. Parhaillakin työpaikoilla on heikkouksia ja vahvuuksia, ilon aiheita ja ongelmia. Niin kuin elämässä yleensä. Olennaista on, miten niihin suhtaudutaan. Sopiiko tilaaja tuottaja -malli 12 sosiaali- ja terveydenhuoltoon Tampereella? Mallissa on monia hyviä elementtejä, jotka toteutuessaan sopivat sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Mallin lähtökohta on asiakaslähtöisyys sekä toiminnan ja talouden läpinäkyvyys. Yksi keskeisistä tavoitteista on laihduttaa hallintoa ja vähentää johtajia, jolloin päätöksenteko siirtyy lähemmäs ruohonjuuritasoa. Sopimusohjaus, monituottajamalliin siirtyminen ja kilpailutus vaativat paljon kehitystyötä. Tilaajan ja tuottajan hyvä yhteistyö ja yhteiset tavoitteet ovat tärkeitä onnistumisen ehtoja. 6 Tehy 9 2011
Kaija Suonsivu, 61 Terveydenhuollon lisensiaatti, hallintotieteen tohtori Kehittämispäällikkö Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen laitoshoidon tuotantoalueella Post doc -tutkija Tampereen yliopistossa Julkaissut työhyvinvointiin, etiikkaan ja johtamiseen liittyviä raportteja, artikkeleja ja kirjoja Kirjoittaa kirjaa riittämättömyyden ja riittävyyden kokemuksista Naimisissa, kaksi lasta ja neljä lastenlasta Harrastaa lastenlasten kanssa touhuilua, lukemista, elokuvia, tutkimusta ja kirjoittamista Kaija Suonsivun mukaan moderni johtaminen ei perustu valtaan ja käskyttämiseen vaan vuorovaikutukseen ja vuoropuheluun. Tehy 9 2011 7
K-25 Lapsenlapset Matias, melkein 4, Samuli, 9, Emilia, 12 ja Aleksi, 14, haastavat virkeyteen. Samuli pitää erityisesti piirtämisestä. Lapsuuden ajan tärkein ja rakkain henkilö oli Lyydia-mummo. Muistoina seuraavat hänelle kuuluneet pikkuesineet. Kirjallisuuden lukeminen laidasta laitaan antaa voimia. Mitä on valmentava johtaminen? 13 Modernin johtamisen ydin toteutuu sanoissa: luota, seuraa, tue. Se on vahvuuksien johtamista. Johtaja on valmentaja, joka auttaa jokaista työntekijää saamaan koko potentiaalinsa käyttöön. Valmentava esimies on avoin, keskusteleva ja tuntee alaisensa. Tähän asti on ajateltu, että kaikkien on tehtävä kaikkea, eikä kukaan saa loistaa yli muiden. Valmentava johtaja pyrkii päinvastaiseen. Hän tunnistaa työntekijöiden kaikki osaamisalueet ja erityistaidot, ja valjastaa ne työyhteisöä hyödyttävään käyttöön. Mitä alaistaidot ovat? 14 Yksinkertaisesti halua tehdä työtä yhdessä ja jakaa vastuuta. Taitavinkaan esimies ei onnistu, elleivät hänen alaisensa tue häntä esimiestyössä. Päämäärän pitää olla yhteinen ja luottamuksen molemminpuolista. Synnytäänkö vai opitaanko 15 valmentajaksi? Toiset syntyvät, toiset oppivat. Valmentajan on oltava ihmisenä kypsä, vahva ja itsenäinen. Muita ei voi johtaa ennen kuin on oppinut johtamaan itseään. Se on useimmille syvällinen oppimisprosessi. Sen kautta löytyvät omat energiat sekä osaaminen ja tekemisen tavat. Onko työelämän tiimeillä opittavaa 16 kiekkoleijonilta? Paljonkin. Miten valmentajat saavat pelaajat hitsautumaan yhteen? Mistä syntyy onnistumisen tahto ja tekemisen ilo? Miten paljon voi vaatia ja toisaalta antaa vapautta? Miten jokaiselle pelaajalle löydetään yksilön ja joukkueen kannalta paras pelipaikka? Onko tunteille sijaa työpaikoilla? 17 Kyllä. Tunteet ovat valtava voimavara, jota ei pidä hukata. Voiko eettistä hoitotyötä edes ajatella ilman välittämisen tunnetta? Tunneälykäs esimies pystyy ohjaamaan tunteet rakentavaksi voimaksi. Minkä kirjan luit viimeksi? 18 Sirpa Polon Narsisti esimiehenä. Kirja sai pohtimaan, mitä valta tekee ihmiselle. Se muistutti, miten tärkeää esimiehen on tunnistaa ja hallita omia narsistisia piirteitään. Mitkä eettiset kysymykset 19 askarruttavat? Meillä on pohdittu, miten ihmisten kokemiin hoidon epäkohtiin voisi reagoida nopeammin. Rauhaniemen sairaalaan perustettiin eettinen työryhmä pelkästään tätä varten. Me toivoisimme myös avointa eettistä keskustelua kaikkien hoitoon osallisten potilaiden, hoitajien, omaisten ja päättäjien asemasta. Mitkä ovat heidän odotuksensa, tavoitteensa, oikeutensa ja vastuunsa? Jos tämä olisi selvää, vältyttäisiin monelta turhalta riidalta ja pettymykseltä. Miten etiikka näkyy hoitotyön 20 arjessa? Eettisyys liittyy kiinteästi perustyöhön. Se on arjen valintoja ja niiden pohtimista. Me teemme eettisiä ratkaisuja joka päivä. Olisi toivottavaa, että valinnat olisivat tietoisia ja niiden taustalla olevat arvot selkeästi ilmaistuja. Minkä arvosanan annat 21 vanhustenhoidolle Suomessa? Yleisarvosanan antaminen on mahdotonta. Erot paikkakuntien ja yksikköjen välillä ovat suuret ja viestit ristiriitaisia. Näen ympärilläni paljon hyvää, potilasläheistä hoitotyötä. Valtakunnalliset tutkimukset ja raportit paljastavat suuria puutteita ja ongelmia. Entä Koukkuniemen vanhainkoti? 22 Koukkuniemi on mainettaan parempi. Hoitotyö on vanhuslähtöistä ja arvot korkealla. Kehittämistyötä tehdään valtavasti. Sekin piristää, että opiskelijat ja nuoret hoitajat ovat löytäneet tiensä tänne. Miten aiot viettää oman vanhuutesi? 23 En ole ryhmäihminen, joten haluan asua mahdollisimman pitkään kotona. Tietysti kuvittelen säilyväni terveenä ja toimintakykyisenä elämän loppuun asti. Mikä on parasta elämässä? 24 Perheen tärkeys vain vahvistuu iän myötä. Terveys on tärkeää, ja minulle henkilökohtaisesti vapaus. Minun on saatava päättää itse omista asioistani. En pärjäisi armeijamaisessa käskytyksessä päivääkään. Miten aiot viettää kesälomasi? 25 Ensimmäisen viikon Airiston mökillä lastenlasten kanssa meren äärellä. Sen jälkeen matkustelen mieheni kanssa Suomessa ja ulkomailla. 8 Tehy 9 2011
Ajankohtaista Lapsen etu mielessä Aikuisten määrä suhteessa lasten määrään ja ryhmän koko ovat päivähoidon laadun mittari. Riitta Hankonen Tehyläiset lastenhoitajat asettavat lapsen edun etusijalle. Tehyn ja Lastenhoitoalan Liiton ryhmäkokoja koskevassa selvityksessä tärkeimmiksi asioiksi nousivat päivähoidon turvallisuus ja laatu sekä lapsen hyvinvointi. Myös yksilöllinen päivähoito ja henkilökunnan jaksaminen koettiin tärkeiksi. Liitot tekivät selvityksen päiväkotiryhmien koosta sekä aikuisten ja lasten välisestä suhdeluvusta. Lisäksi vastaajilta kysyttiin sijaisjärjestelyistä ja päivähoidon hallinnonalasta. Vastaajia oli 1 051 eri puolelta Suomea. Noin 96 prosenttia työskenteli kunnallisissa päiväkodeissa. Kysely tehtiin, koska tuoretta tietoa päivähoidon normien mukaisesta ryhmäkoon toteutumisesta ei ollut saatavilla. Vastauksista käy ilmi, että lapsen oikeudet tai lain ja asetuksen määräykset eivät aina toteudu. Päivähoitoasetuksen mukaan enintään neljää alle kolmivuotiasta kohden pitää olla yksi kasvatusvastuullinen aikuinen. Kolme vuotta täyttäneillä lapsilla pitää olla yksi aikuinen seitsemää lasta kohti. Isojen lasten ryhmissä on yleensä 21 lasta, ja pienten 12. Monet kunnat ylittävät käytännössä ryhmien koot tilapäisesti, koska täyttö- ja käyttöaste ovat ratkaisevia. Selvityksen mukaan ylityksiä tulee usein siksi, että kaikki lapset eivät ole hoidossa jolka päivä. Kun vanhemmat voivat valita hoitopäivät, ryhmä on käytännössä liian suuri useana päivänä viikossa. Enimmäiskoko lakiin Noin 82 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ryhmien enimmäiskoko pitää säätää lailla ja kannattivat kyselyssä esimerkkinä esitettyjä ryhmäkokolukuja. Loput vastaajat halusivat vieläkin tiukemmat rajat ryhmäkokoihin. Lapset ja henkilökunta eivät suurissa ryhmissä voi hyvin, ja päivähoidon laatu kärsii. Ongelma ei ratkea aikuisten määrää lisäämällä eikä henkilökunnan pätevyyttä kohentamalla, vaan ryhmäkokoa pienentämällä, asiamies Eva Siitonen sanoo. Päiväkotiryhmän koko vaikuttaa lapsen kehitykseen monin eri tavoin. Liian suuri ryhmä liian aikaisin voi haitata lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä. Pieni lapsi ei kykene solmimaan kiintymyssuhdetta kuin korkeintaan 3 4 ihmiseen, joten pienten lasten ryhmissä saisi olla korkeintaan muutama lapsi. Vasta yli kolmevuotias pystyy toimimaan vähän isommassa ryhmässä. Päivähoidon infektioriskin pienentäminen on tärkeää myös yhteiskunnan ja kansanterveyden näkökulmasta. Suuri ryhmä lisää lasten sairastamista, mikä lisää antibioottien käyttöä ja resistenttien bakteerikantojen syntyä. Suuret päivähoitoryhmät heikentävät Ongelma ei ratkea aikuisten määrää lisäämällä eikä henkilökunnan pätevyyttä kohentamalla, vaan ryhmäkokoja pienentämällä. myös lasten turvallisuutta, henkilökunnan jaksamista ja lasten sosiaalisten taitojen kehitystä. Kun lapsi ei hallitse sosiaalista kenttäänsä, hän joutuu turvautumaan aggressioon. Liian suuressa ryhmässä hoitajien aika kuluu konfliktien selvittämiseen. Riitojen selvittämisen sijaan he voisivat keskittyä antamaan lapsille yksilöllistä huomiota ja laadukasta vuorovaikutusta. Ei opetustoimelle Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvityshenkilöt esittivät 2010 päivähoidon siirtämistä opetusministeriöön. Noin puolet kunnista on jo ennen esitystä siirtänyt päivähoidon opetustoimen alaisuuteen. Tehy vastustaa hallinnonalan muutosta, koska pienen lapsen elämässä hoivan pitää olla keskeisintä. Huoli on se, että päivähoito vähitellen koulumaistuu hoivan ja leikin kustannuksella. Päivähoitolain kokonaisuudistusta on vaadittu jo vuosia, sillä nykyinen laki on vuodelta 1973. Kiristystä suhdelukuihin Tehyn näkemys suhdelukuihin: yksi hoito- ja kasvatusvastuullinen aikuinen kolmea alle 2-vuotiasta kohden neljää alle 3-vuotiasta kohden kuutta 3 6-vuotiasta kohden Tehy 9 2011 9
Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, vesa.turunen@tehy.fi Hyväosaisia suositaan Terveyttä ja hyvinvointia edistävä työ kohdentuu ensisijaisesti hyväosaisiin. Tätä mieltä on yli puolet Terveyden edistämisen keskus ry:n kansalaiskyselyyn vastanneista. Hyväosaisten suosimista havaitsevat erityisesti vähemmän koulutetut, työelämän ulkopuolella olevat ja eläkeläiset. Terveyttä edistävä työ ei tavoita niitä, joita sen pitäisi, suunnittelija Nina Haake sanoo. Hänen mielestään kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa jo siinä, ovatko he yksityisen työterveyshuollon piirissä vai eivät. Puolet vastanneista pelkää, että tuloerot kasvavat entisestään. Yli 40 prosenttia olettaa näin tapahtuvan myös terveyseroille. Pessimistisimpiä ovat lapsiperheet, työntekijät ja alemmat toimihenkilöt. Tuloerojen kaventamisella ehkäistään myös terveyserojen kasvua, sanoo kehittämispäällikkö Pirjo Koskinen-Ollonqvist. Hän toivoo uuden eduskunnan ja hallituksen miettivän tarkkaan, miten edistetään tasa-arvoa ja kansakunnan terveyttä. (SS) Lakko on perusoikeus Kaikki keskeiset valvontaelimet, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yhdistymis-vapauskomitea ja asiantuntijakomitea, Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin lähtevät siitä, että lakko-oikeus on työntekijöille kuuluva perustavaa laatua oleva oikeus, jota ei voida merkittävässä määrin rajoittaa. Valtio voi kuitenkin vaatia, että lakosta huolimatta vähimmäispalvelut tulee turvata, kun kysymyksessä on välttämättömiä julkisia palveluja koskeva lakko. Pitemmälle meneviin rajoitustoimiin voidaan ryhtyä vain poikkeusoloissa ja silloinkin vain tilapäisesti. TEM:n tilaamassa työrauhaselvityksessä on ensimmäistä kertaa tarkasteltu kattavasti ja kansainvälisesti työrauhaa ja siihen liittyvää oikeudellista perustaa. (RH) www.tem.fi/julkaisut (työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 20/2011, työ ja yrittäjyys) Pienin askelin kohti samapalkkaisuutta Uusi hallitus jatkaa kolmikantaisesti sovittua samapalkkaisuusohjelmaa. Tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Hallitus käynnistää kaksi laaja-alaista tutkimushanketta, jotka selvittävät muun muassa työelämän rakennemuutosten vaikutuksia miesten ja naisten työmarkkina-asemaan ja sukupuoliennakkoluulojen ja -odotusten vaikutusta koulutus- ja uravalintoihin. Tehy pitää myönteisenä, että hallitusohjelma huomioi palkkaohjelman, jonka hallitus, palkansaaja- ja työnantajajärjestöt hyväksyivät 2006, sillä tavoite on erityisen tärkeä hyvin naisvaltaiselle koulutetulle hoitohenkilöstölle. Samalla Tehy muistuttaa, että tavoitteen saavuttaminen merkitsee suurempien palkankorotusten ohjaamista naisvaltaisille aloille. Tämä voisi toteutua esimerkiksi työmarkkinaosapuolten ja hallituksen yhteisesti valmisteleman erityisen palkkaohjelman avulla. Terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämistä uhkaa tulevaisuudessa ei vain Suomea koskeva vaan globaali pula osaajista, sanoo puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola. Tehy muistuttaa, että samapalkkaisuuden toteuttaminen on perustavanlaatuinen tasa-arvokysymys, jossa on edistyttävä. Työ ei ole valmis 2015, vaikka nykyisen ohjelman tavoitteeseen päästäisiin. Nykyiselle ohjelmalle on hallituskauden aikana valmisteltava kolmikantaisessa yhteistyössä jatko. Tehy pitää hyvänä, että hallitusohjelmassa korostuu yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitusohjelman laatijat ovat ymmärtäneet, että ponnistelut talouskasvun ja työllisyyden eteen eivät onnistu ilman laaja-alaista yhteistyötä. Myönteistä on myös se, että työuria koskevat kirjaukset tuntuvat pureutuvan nyt aidosti työurien pidentämiseen ja työelämän laadulliseen kehittämiseen. Muita Tehyn mukaan huomionarvoisia kirjauksia ovat muun muassa kuntauudistus ja vanhuspalvelulaki. (VT) JARI LIFLÄNDER JA TEHY-LEHDEN ARKISTO 10 Tehy 9 2011
Kiusaaminen seis Kuntaliitto on panostanut henkilöstöhallinnon kehittämiseen erityisesti viime vuoden lopulta lähtien. Henkilöstöhallinnon yhteisiä periaatteita on täsmennetty, käytännön toimintaprosesseja on rakennettu ja esimiesten koulutusta on tehostettu. Liiton työilmapiiriongelmat tulivat julkiseen tietoon lopputalvesta. Tietoon tulleet yksittäiset kiusaamistapaukset on käyty läpi. Esimiehille on korostettu varhaisen välittämisen mallin käyttöön ottamista, jossa työyhteisön ongelmat on otettava välittömästi puheeksi. Työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä käsitellään henkilöstötilaisuuksissa, yksikkökokouksissa ja kehityskeskusteluissa. Henkilöstölle avatun palautekanavan kautta on kahden kuukauden aikana tullut 97 viestiä, joista 60 on sisältänyt kriittistä palautetta liiton työilmapiiristä. Kuntaliiton henkilöstömäärä on noin 300, ja koko konsernissa on yli tuhat henkeä. Työterveyslaitos on luomassa Kuntaliitolle omaa mallia kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Työterveyshuollon palveluita Kuntaliitolle on myös tehostettu. Euroopan talous haasteena Lähitulevaisuuden ehdottomasti suurin haaste on talouskriisi ja eurooppalainen taloushallinto. Tätä mieltä on Euroopan ay-keskusjärjestö EAY:n pääsihteeriksi toukokuussa valittu Bernadette Ségol. Emme vastusta taloushallintoa sinänsä. Taloudelle pitää olla suuntaviivat. Sen sijaan vastustamme nykyistä linjaa, jossa ajetaan leikkauksia palkkoihin, julkisiin palveluihin ja eläkkeisiin. Tällainen linja ei ole kestävä. Pääsihteerin mukaan leikkaukset luovat epävarmuutta ja rapauttavat yhteiskunnallista pohjaa, jolta uuteen kasvuun voitaisiin ponnistaa. Huolestuttavana ilmiönä hän mainitsee pätkä- ja silpputyön lisääntymisen, sillä epävarmassa työsuhteessa työntekijä ei pysty panostamaan osaamiseensa pitkäjänteisesti. Kun työ ei sitoudu tekijään, ei työntekijäkään sitoudu tehtäviinsä. Tämä näkyy kilpailukyvyssä. Ségol on ensimmäinen nainen EAY:n pääsihteerinä. Hän siirtyi tehtävään palvelualojen UNI- Europan johdosta. Vuonna 2006 tulottomia oli 11 700 ja vuonna 2009 jo 22 600. Kela Tähystys Löydöksiä mediasta Sairauspoissaolot ovat pitkittyessään vaaraksi ihmisen terveydelle. Joissakin taudeissa lepo parantaa, mutta esimerkiksi niska-hartia -seudun sekä masennuksen hoidossa lepo ei ole paras mahdollinen hoito. Varman erikoislääkäri Mari Antti-Poika, Työeläke 3/11 Kun kansalainen joutuu terveydenhuollon yksikköön useamman hengen potilashuoneeseen, tietosuoja ohenee muoviverhon vahvuiseksi. Hannu Ollikaisen pääkirjoitus Lääkärilehti 22/11 Mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet, ihmiset etääntyneet toisistaan, ja kylmyys toisten hätää kohtaan on kasvanut. Materialistisuus on vanginnut kehittyneiden maiden ihmiset lujasti otteeseensa. Valtiotieteiden tohtori Ele Alenius: Maailmankehityksen suuri käänne. Like 2011. Oli jakso, jolloin elimme vaimoni pakastetulla äidinmaidolla. Siitä maksettiin paljon paremmin PEKKA FALI Tunne oikeutesi Potilaan oikeudet toteutuvat Suomessa eurooppalaisittain melko hyvin. Eniten potilaiden oikeuksia rajoittivat pitkät hoitojonot sekä varallisuuden ja asuinpaikan vaikutus hoidon saatavuuteen. Heikosti toteutui myös oikeus valita hoitava lääkäri ja yksikkö. Lisäksi tutkimus paljasti huolestuttavia puutteita kivunhoidossa. Turvallisuutta ja laatua koskevat oikeudet toteutuivat vain kohtuullisesti. Luokituksen kärkeen nousivat oikeus henkilökohtaiseen hoitoon, yksityisyyteen ja hoidon fyysiseen saavutettavuuteen. Myös oikeus ennaltaehkäisevään hoitoon toteutui hyvin Eurooppaan juurtuneiden rokotus- ja seulontaohjelmien ansioista. Potilaan oikeuksien toteutumista 20 Euroopan maassa vertaili Aktiivinen kansalaisuus -verkosto. (SS) kuin biiseistä, kuusikymmentä markkaa litralta. Muusikko Mikko Kuustonen, HS:n Kuukausiliite 6/2011 Se, että opiskelijat saavat verovaroin maksetun koulutuksen, ja sen päälle vielä opintorahaa, tuntuu ihmeelliseltä. Myös julkinen terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat asioita, joista muualla vain uneksitaan. Kiinasta muuttanut Sara Yang Lun, Prima 4/2011 Jos joku jatkuvasti valittaa kaikesta työkavereille, jossain vaiheessa raja tulee vastaan. Jos tällaisia oireita huomaa, kannattaa ehkä vinkata asiasta työsuojeluvaltuutetulle. Tyksin työsuojeluvaltuutettu Pekka Vepsäläinen, STTK-lehti 4/2011 Tehy 9 2011 11
Pääasiaa Lyhyesti Miina Sillanpään Säätiö on kehittänyt aivojen terveyttä edistävän valmennusohjelman. Muistisairaudet ovat yleisin ikääntyneiden toimintakykyä haittaava sairaus. Aivojen terveyteen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyyn voidaan vaikuttaa. Muista Pääasia -kehittämishanke toteutettiin 2008 2011. Tutkimukseen osallistui kolme ryhmää: 55 65-vuotiaat, 65 75-vuotiaat ja kontrolliryhmä. Tutkimukseen osallistuneilla ei ollut muistisairauksia. Osanottajat kokivat terveytensä parantuneen selvästi puoli vuotta ohjelman jälkeen tehdyssä seurannassa. Kontrolliryhmä koki terveytensä heikentyneen. Suotuisia muutoksia tapahtui myös muistin toiminnassa ja mieleen palauttamisessa. Positiiviset vaikutukset muistiin näkyivät erityisesti työikäisten ryhmässä. Valmennusohjelmaan kuuluu ohjaajalle tarkoitettu koulutusmateriaali harjoitteineen ja dioineen kymmentä tapaamiskertaa varten. Opas sisältää tietoa muistin toiminnasta, ravinnosta, liikunnasta ja unesta. Ohjelma voidaan toteuttaa esimerkiksi järjestöjen sekä kansalais- ja työväenopistojen opintopiireissä. (RH) Koulutusmateriaali on saatavilla maksutta miinasillanpaa.fi Kortti lippaan Koko talouden palkkasumma oli 5,4 % suurempi helmi-huhtikuussa 2011 kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelastuskortti (Rescue Sheet) on yksinkertainen internetistä veloituksetta tulostettava sivu. Kortti parantaa sekä pelastajan että pelastettavan turvallisuutta ja säästää aikaa onnettomuuspaikalla. Se kertoo auton kriittisten kohteiden sijainnin, ja sen voi sijoittaa aurinkolippaan. Monilla pelastuslaitoksilla on sähköinen tietokanta eri ajoneuvojen rakenteista, mutta pelastuskorttia tarvitaan vielä rinnalle. Turvavarusteiden ohella hybridi- ja erityisesti sähköautojen sähkövirta aiheuttaa pelastajille päänvaivaa. Myös uudet polttoaineet, kuten maakaasu, on otettava huomioon. Autoista ei välttämättä ensi silmäyksellä näe, millä polttoaineella se toimii, varsinkaan onnettomuuden jälkeen. Suomessa Autoliitto edistää Kansainvälisen autoliiton säätiön FIA Foundationin kehittämän kortin käyttöönottoa. Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni autoilija tulostaisi pelastuskortin ja laittaisi sen autoonsa, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen sanoo. (RH) rescuesheet.info Tilastokeskus Kriisipuhelin vastaa Mielenterveysseuran Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää kesäaikaan normaalisti numerossa 010 195 202. Kriisipuhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset päivystäjät maanantaista perjantaihin kello 9 06, lauantaisin kello 15 06 ja sunnuntaisin kello 15 22. Kalenteri 29.6.-31.7. Koonnut Johanna Pakarinen, johanna.pakarinen@tehy.fi 29.6.-3.7. Jutajaiset folklorefestivaali Rovaniemi mm. Paleface, Dallape, Putaan Pelimannit. www.jutajaiset.fi 8.-10.7. Ruisrock Turku, Ruissalo mm. Manu Caho La Ventura, The Prodigy, Paramore. www.ruisrock.fi 3.-9.7. Mikkelin Musiikkijuhlat mm. Jorma Hynninen, Jaakko Ryhänen, Mervi Myllyoja. www.mikkelinmusiikkijuhlat.fi 28.-31.7. Työväen Musiikkitapahtuma Valkeakoski mm. Jo Stance, Arja Saijonmaa, Erja Lyytinen. www.valmu.com KARI VAINIO 9.-17.7. Pori Jazz www.porijazz.fi KIRA GLUSCHKOFF mm. Omani Uni 22-Pistepirkko Tom Jones, Elton John. 12 Tehy 9 2011
Ajankohtaista Terapeuteista pula Psykoterapiapalveluissa on isot alueelliset erot. Irma Heiskanen-Haarala Psykoterapeuttien määrä ja koulutustausta vaihtelevat maan eri osissa. Yksilöpsykoterapia on yleisin hoitomuoto psykoterapeutin ammattitaustasta ja koulutussuuntauksesta riippumatta. Pääosa psykoterapeuteista toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina, mutta sairaanhoitajataustaisista terapeuteista 60 prosenttia on julkisen sektorin palveluksessa. Kelan tutkimusosasto ja Kuntoutussäätiö selvittivät, ketkä Suomessa tarjoavat psykoterapiaa, millä koulutuksella ja minkälaisilla menetelmillä, ja kuka palvelut maksaa. Terveydenhuollon ammattihenkilöiksi rekisteröidyille psykoterapeuteille lähetettiin kysely syksyllä 2009. Siihen vastasi 2366 aktiivista terapiatyötä tekevää psykoterapeuttia. Heistä kolmasosalla oli psykologin pohjakoulutus. Sairaanhoitajan pohjakoulutus oli noin 26 prosentilla, ja lääkärikoulutus noin 16 prosentilla vastaajista. Asenteet muuttuneet Vastaajista 36 prosenttia ilmoitti saaneensa perheterapiakoulutuksen. Tämä koulutustausta korostui erityisesti sairaanhoitajilla ja sosiaalityöntekijöillä. Psykodynaamisen koulutussuuntauksen ilmoitti 31 prosenttia ja psykoanalyyttisen koulutuksen 24 prosenttia vastaajista. Kognitiivista psykoterapiaa ilmoitti tarjoavansa 12 prosenttia vastaajista. Luvuissa on päällekkäisyyttä, sillä lähes kolmannes kaikista vastaajista ilmoitti useita koulutussuuntauksia. Sairaanhoitajilla kriisi-, trauma- tai EMDR-terapiakoulutus oli yleisempi kuin muilla ammattiryhmillä. Psykoterapian tarve ja tarjonta ovat lisääntyneet, ja myös asenteet terapiahoitoihin ovat muuttuneet suopeammiksi, Kelan terveystutkimuksen päällikkö Ilona Autti- Rämö totesi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa. Hän painottaa, että myös julkisessa terveydenhuollossa pitää olla edellytykset psykoterapian antamiseen. Julkinen terveydenhuolto, Kela ja asiakkaat itse ovat psykoterapiapalvelujen pääasialliset kustantajat, ja kukin suurin piirtein yhtä suurella osuudella. Koulutusvastuu yliopistoille Psykoterapeuttien koulutusvastuu siirtyy ensi vuoden alussa yliopistoille. Yliopistonlehtori Hely Kalska pitää tärkeänä, että yliopistot eivät pääse sooloilemaan koulutuksen tavoitteissa, vaan monipuolinen, erilaisten koulutussuuntausten ja menetelmien osaaminen säilyy. Hyvä terapeutti osaa mennä asiakkaan mielen mukaan, soveltaa osaamistaan joustavasti ja käyttää erilaisia lähestymistapoja. Psykoterapiapalvelujen saatavuudessa ja psykoterapeuttien koulutustaustassa on isoja alueellisia eroja. Nyt tehtyyn selvitykseen vastanneista Uudellamaalla toimi 5,9 psykoterapeuttia 10 000 asukasta kohti, kun heitä Lapissa oli 2,4 ja Satakunnassa 2,1 vastaavalle väestömäärälle. Tutkijat arvelevat, että todellinen aktiivisten terapeuttien määrä on 1,3-kertainen. Varsinais-Suomessa painottuu psykodynaaminen suuntaus ja Uudellamaalla psykoanalyyttinen viitekehys. Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla on yhtä paljon psykodynaamisen ja perheterapian suuntauksen ilmoittaneita terapeutteja. Muualla Suomessa perheterapiakoulutus hallitsee. Jukka Valkonen, Mikko Henriksson, Annamari Tuulio-Henriksson ja Ilona Autti-Rämö: Psykoterapeutit Suomessa. Psykoterapiapalvelut ja niiden järjestäminen. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 74/201. Kelan tutkimusosasto. Kuntoutusta yhä useammalle Tämän vuoden alussa kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuu siirtyi Kelalle. Aikaisemmin harkinnanvaraisena korvattu psykoterapiakuntoutus muuttui lakisääteiseksi, eivätkä määrärahat enää rajoita uusien asiakkaiden terapiaan pääsyä. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16 67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi. Terapian tarve perustuu yksilölliseen arvioon ja B-lääkärinlausuntoon. Kelan enimmäiskorvaus ei yleensä kata terapeutin palkkiota, joten asiakas joutuu maksamaan osan kuluista. Kuntoutuspsykoterapian asiakkaiden määrä oli tämän vuoden huhtikuussa noin 13 000. Se on 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tehy 9 2011 13
Laboratoriohoitaja Tuulikki Malo ottaa verinäytettä vyöruusurokotetutkimuksen osallistuvalta mieheltä. Hän on tullut tutkimushoitaja Merja Ahola-Ollin vastaanotolle. 14 Tehy 9 2011
Teho ja turvallisuus ovat rokotetutkimuksen ensisijaisia tavoitteita. Pienet haitat ovat siedettävissä kansanterveyden nimissä. Riitta Hankonen Kuvat Pekka Fali Yhteiseksi hyväksi Tehy 9 2011 15
Jonne Hynynen osallistuu pneumokkirokotetutkimukseen. Puolivuotias Jonne Hynynen on yhtä leveää hymyä ja elämäniloa. Hymy hyytyy, kun sairaanhoitaja Tiina Latva-aho tuikkaa rokotteen palleroiseen reiteen. Kati Hynynen juttelee pojalleen rauhoittavasti, ja itku tyyntyy nopeasti. Oululainen Jonne on yksi noin 550 suomalaisesta vauvasta, jotka ovat mukana uuden pneumokokkirokotteen tutkimuksessa. Pneumokkibakteerit aiheuttavat esimerkiksi välikorvantulehduksia, keuhkokuumetta, aivonkalvontulehdusta ja verenmyrkytyksiä. Viime syksynä neuvolat alkoivat rokottaa lapsia pneumokokkirokotteella, joka antaa suojan 10 bakteerityyppiä vastaan. Jonnen saama rokote on kehitetty joko 13 tai 15 eri pneumokokkibakteerityyppiä vastaan. Mitä suuremman määrän bakteerityyppejä rokote sisältää, sitä paremman suojan se antaa bakteerin aiheuttamia tauteja vastaan. Tutkimushoitaja Anita Nikula tutkii päiväkirjaa, jota Kati Hynynen on pitänyt edellisen rokotuskerran jälkeen. Kuumetta ei ole ollut, mutta poika on kärsinyt lievästä ummetuksesta, jota ei ole aiemmin ollut. Rokotuskohtaan oli seuraavana päivänä noussut herne, mutta se jäi näyttämättä lääkärille, koska hän ei ole perjantaisin paikalla. Nyt on maanantai, ja Nikula kehottaa soittamaan, jos pahkura ilmaantuu. Kyse on todennäköisesti siitä, että rokote on mennyt rasvakudokseen, joten patin katoaminen voi kestää pitkäänkin. Lääkärin on nähtävä se, koska tutkimuksessa seurataan ihonalaisia pahkuroita. Nikula kirjaa käynnin tiedot neuvolakorttiin ja etsii kätköistään autotarran, jonka hän liimaa kanteen. Ehdottomasti pitää antaa tarra jokaisella kerralla. Seuraavalla käyntikerralla on tarkoitus ottaa kyynärvarresta verinäyte, ja Nikula antaa äidille puuduttavaa voidetta valmiiksi mukaan ja neuvoo sen käytössä. Jonne ja äiti siirtyvät aulaan puoleksi tunniksi, sillä mahdollisen vakavan rokotusreaktion vuoksi kotiin ei saa heti lähteä. Nikula lupaa käydä tervehtimässä heitä vielä ennen kuin he lähtevät. Neuvolan terveydenhoitajat ovat lapsiin kohdistuvissa tutkimuksissa tärkeitä yhteistyökumppaneita. Jos perhe haluaa, lapsi voi saada myös kansallisen rokotusohjelman rokotukset tutkimuskeskuksessa. Neuvola vastaa lapsen kasvun ja kehityksen seurannasta. Usein vauvaperhe kysyy neuvolan terveydenhoitajan mielipidettä tutkimukseen osallistumisesta. Me tietysti toivomme, että he suhtautuisivat myönteisesti. Tutkimukset pidettävä erillään Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksella on 15 toimipistettä ympäri Suomen. Ne ovat vähenemässä kolmella, koska rokotetutkimuksiin on aiempaa vaikeampaa saada vauvoja mukaan. Parhaillaan haetaan 11 18-vuotiaita koehenkilöitä meningokokkirokotteen tutkimukseen. B-ryhmän meningokokki on yleisin bakteeriperäisen aivokalvontulehduksen ja verenmyrkytyksen aiheuttaja Suomessa. Tautitapauksia on 30-50 vuodessa. 16 Tehy 9 2011
Sentrifuugi erottaa veren punasolut ja seerumin toisistaan. Seerumi pakastetaan ja lähetetään tutkittavaksi. Tutkimushoitaja Anita Nikula on huolissaan rokotuskielteisyyden lisääntymisestä. Keskuksessa on samaan aikaan käynnissä useita tutkimuksia, mikä vaatii työntekijöiltä perusteellista huolellisuutta ja tarkkuutta. Keskukset tutkivat pneumokokkirokotteen lisäksi muun muassa kahden eri valmistajan niin sanottua kuutosrokotetta ja vyöruusurokotetta. Kansallisessa rokotusohjelmassa on tällä hetkellä tarjolla yhdistelmärokote viiden taudin (kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja haemophilus influenzae tyyppi b) ehkäisyyn. Tutkittavissa kuutosrokotteissa vauvat saavat suojan myös hepatiitti B:tä vastaan yhdellä rokotteella. Kuutosrokote kuuluu monen eurooppalaisen maan rokoteohjelmaan. Suomessa sitä ei ole vielä otettu käyttöön, vaikka maailman terveysjärjestö WHO suosittelee kaikkien vauvojen rokottamista myös B-hepatiittia vastaan. Riippuu tutkimuksesta on tutkimushoitajien vakiovastaus, kun esittää toimintatapoihin liittyvän kysymyksen. Eettiset määräykset ja säätelevä lainsäädäntö ovat samat, mutta tutkimukset eroavat toisistaan muun muassa käytännöiltään, välineiltään, käyntikertojen määrältään ja papereiltaan. Toisissa tutkimuksissa vastaanottava hoitaja voi antaa rokotteen, kun taas toisissa tutkimuksissa rokottaja on nimetty, eikä rokotetta saa antaa kukaan muu kuin hän. Hän vastaa myös rokotteiden tilaamisesta ja vastaanottamisesta. Sokkoutetuissa tutkimuksissa on oikean rokotteen lisäksi mukana lumerokote tai vastaava markkinoilla oleva rokote tai jokin muu rokote, ja vain rokottaja tietää, kuka on saanut minkäkinlaista rokotetta. Valinnan tekee tietokoneohjelma. Kaksoissokkotutkimuksissa edes rokottaja ei tiedä, pistääkö hän oikeaa vai lumerokotetta, vaan asia selviää vasta tutkimuksen päätyttyä. Vauva Jonne Hynynen sai oikeaa rokotetta, sillä pneumokokkirokotetutkimuksessa kaikki saavat. Kansainvälisessä työssä näkyvät kulttuurierot. Esimerkiksi amerikkalaiset tutkimuskäytännöt ja tutkijoiden huomionkohteet erottuvat eurooppalaisista. Amerikkalaiset ovat monissa asioissa meitä edellä, mutta tekniikka on jonkin verran jäljessä. He esimerkiksi suosivat faksia, kun me käyttäisimme mieluiten sähköpostia, Anita Nikula sanoo. Työn kaikki vaiheet on kirjattava erittäin tarkasti valvonnan ja turvallisuuden vuoksi. Hoitajien on noudatettava tutkimuksen tiukkoja määräyksiä ja käytäntöjä. Papereihin tehty väärä merkintä on vedettävä yli ja kirjoitettava uusi, niin että alkuperäinen jää näkyviin. Tiedot siirretään tietokoneelle, ja paperit arkistoidaan Tampereen yliopistoon 15 20 vuodeksi. Oikeaa tietoa Rokotukset herättävät ihmisissä intohimoja, joiden taustalla ei välttämättä ole oikeaa tietoa. Narkolepsiakohu on tehnyt oikean tie- Rokotteita on tutkittu laboratorioissa vuosia ennen kuin niitä aletaan testata ihmisillä. Tehy 9 2011 17
Nenänielunäytteet vaativat säilyäkseen 80 asteen pakkasen. don levittämisestä entistä tärkeämpää, etteivät erilaiset huhut ja uskomukset saisi tilaa ihmisten mielissä. Epäilyt sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian yhteydestä ovat vähentäneet huomattavasti halukkuutta osallistua rokotetutkimuksiin. Rokotusten tehoa parantavasta adjuvantista on tullut kirosana. Myös rokotuskielteisyys on lisääntynyt, mistä Anita Nikula on huolissaan. Laumaimmuniteetti suojaa rokottamattomia taudeilta niin kauan kun kattavuus on noin 94 prosenttia. Jos rokotettujen osuus laskee, riski sairastua suurenee. Rokotusten vastustajat kritisoivat myös suuria, kansainvälisiä lääkeyrityksiä, jotka rokotteita valmistavat. Nikula ei koe olevansa lääkeyrityksen kätyri, vaan tekevänsä työtä kansanterveyden hyväksi. Rokotetutkimuskeskus saa työstään lääkeyritykseltä korvauksen, jonka turvin työtä pystytään tekemään. Rokotteesta puolestaan tulee yrityksille tuloja, jos se otetaan mukaan kansallisiin rokotusohjelmiin. Mukaan ottamisesta päättää sosiaali- ja terveysministeriö, joten lääkeyritys ei voi tutkimaan lähtiessään tietää, miten rokotteen käy. Rokotetutkimus on kallista ja pitkäjänteistä työtä, joten hyväntekeväisyyttä tämä ei voi olla. Rokotuksista tulee aina jonkin verran haittoja, mutta ne vaihtelevat yksilöittäin. Pienet haitat ovat kuitenkin siedettävissä kansanterveyden nimissä. Rokotusreaktion voi ottaa myös myönteisesti vastaan: se kertoo, että rokote toimii. Narkolepsian kaltaiset voimakkaat rokotusreaktiot ovat äärimmäisen harvinaisia, vaikka kyseessä onkin valtava tragedia lapsille ja heidän perheilleen. Ei kuitenkaan voida ajatella, että rokottaminen ja rokotteiden tutkiminen loppuisi tähän. Pieni osa käyttöön Kaikki tutkimukset ovat kansainvälisiä. Vain pieni osa valmisteista pääsee tutkimuksiin ja vielä harvemmista tulee valmiita tuotteita. Rokotteet testataan aina perusterveillä ihmisillä. Testaus aloitetaan aina aikuisilla, ja lapsia käytetään vain, jos tietoa ei saada selville aikuisia tutkimalla. Rokotteita on tutkittu laboratorioissa yleensä useita vuosia ennen kuin niitä aletaan testata ihmisillä. Ensin rokotetta tutkitaan pienellä aikuisten vapaaehtoisjoukolla. 18 Tehy 9 2011
Valvottua toimintaa Rokotustutkimusten on noudatettava Suomen lainsäädäntöä ja Euroopan unionin määräyksiä. Toimintaa valvovat myös lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Euroopan lääkevirasto Emea. Amerikkalaisia tutkimuksia valvoo Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA. Tutkimuksissa noudatetaan hyvää kliinistä tutkimustapaa, joka korostaa tutkimuksen tieteellisyyttä, eettisyyttä, turvallisuutta ja tietojen oikeellisuutta. Tutkimukset perustuvat koehenkilöiden vapaaehtoisuuteen. Suostumuksensa voi perua milloin tahansa. Tutkimushenkilön etu asetetaan tieteen ja yhteiskunnan etujen edelle. Tutkimuksen aikana pidetään kirjaa mahdollisista haittavaikutuksista. Viranomaiset voivat keskeyttää tutkimuksen, jos sen epäillään vaarantavan tutkimushenkilöiden terveyden. Lääkärien ja terveyden- ja sairaanhoitajien on ilmoitettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, jos he epäilevät rokotteen aiheuttaneen selvän haittavaikutuksen. Harvinaiset haittavaikutukset eivät välttämättä tule esiin ennen kuin rokotetta annetaan erittäin laajalle väestömäärälle. Lähde www.uta.fi/rokotetutkimuskeskus Laumaimmuniteetti suojaa niin kauan, kun kattavuus väestössä on yli 94 prosenttia. Seuraavaksi vuorossa on kohderyhmään kuuluvien tutkiminen. Heitä on jo enemmän, ja joukossa voi olla lapsia. Laajat tehotutkimukset kohdistuvat tuhansiin vapaaehtoisiin. Rokotetta tutkitaan vielä senkin jälkeen, kun se on saanut myyntiluvan, sillä harvinaiset haittavaikutukset tulevat esiin vasta laajoissa väestöissä. On tärkeää seurata myös rokotteiden tehoa, sillä taudinaiheuttajat voivat muuttua ja rokotteita halutaan myös parantaa. Vapaaehtoisia koehenkilöitä ja perheitä haetaan Tampereen maistraatin luvalla. Satunnaisotannalla valituille henkilöille tai heidän huoltajilleen lähetetään kirje, jossa heitä pyydetään osallistumaan tutkimukseen. Lasten osalta vaaditaan usein molempien vanhempien suostumus. Tutkimukseen pyritään saamaan keskenään vertailukelpoisia ihmisiä, jotta yksilöiden väliset erot eivät vääristäisi tutkimustuloksia. Koehenkilö saa numeron, jota tutkimusaineistoa kerättäessä käytetään. Nimeä ja sosiaaliturvatunnusta ei kirjaamisessa käytetä, eikä koehenkilön henkilöllisyys paljastu tutkijoille missään vaiheessa. Koodi voidaan purkaa ja henkilöllisyys selvittää, mikäli syntyy vakava rokotusreaktio. Se on kuitenkin äärimmäisen harvinaista. Suomessa on kallista tutkia, mutta tutkijat arvostavat suomalaisia, jotka sitoutuvat tutkimuksiin hyvin, käyvät vastaanotoilla ja täyttävät päiväkirjat tunnollisesti. Suomessa maksetaan joissakin tutkimuksissa pieni korvaus ja kohtuulliset matkakulut. Suomalaisia motivoi tutkimuksesta mahdollisesti saatava terveyshyöty. Rokotteet ovat kalliita, eikä niistä saa Kela-korvauksia. Monimutkainen lämpötila Laboratoriohoitaja Tuulikki Malon lämpimässä työhuoneessa hurraa yhdeksän jääkaappia ja kolme pakastinta. Tutkittavat rokotteet ja näytteet on säilytettävä täsmälleen oikeassa lämpötilassa: rokotteet +2 +8 asteessa ja näytteet -18-80 asteessa. Jääkaapin ovessa on kolmekin lämpömittaria, sillä mittarin valmistaja määräytyy tutkimuksen mukaan. Jääkaapin sisällä on lisäksi mittari, josta voidaan tarvittaessa purkaa tiedot koko säilytysajalta. Lämpötila on arjessa yksinkertainen asia, mutta tutkimustyössä siitä tulee monimutkaista. Poikkeamista pitää raportoida. Säilyttämisen ja näytteiden lähettämisen lisäksi Malo vastaa näytteenotosta ja näytteiden käsittelystä. Hän esimerkiksi sentrifuugaa verinäytteet niin, että kirkas veriseerumi nousee ylös ja solut painuvat alas. Seerumi on veren tutkittava osa. Seeruminäytteiden lisäksi hän ottaa diffejä, joissa valkosolut erotellaan lasille laskettaviksi. Myös perusverenkuvan ja muiden verinäytteiden ottaminen on tarpeen joissakin tutkimuksissa. Pneumokokkirokotetutkimuksessa otetettavat nenänielunäytteet Malo siirtää elatusaineeseen ja laittaa syväpakastimeen säilytykseen. Rokotustutkimuskeskus ei tutki näytteitä, vaan ne lähtevät tutkittavaksi muualle. Lähetykset hoidetaan kuriiripostilla, sillä ne on toimitettava kädestä käteen. Pakastelämpötilaa vaativat näytteet Malo pakkaa hiilihappojäähän, joka säilyttää näytteiden lämpötilan kolmen vuorokauden ajan. Pakkaaminen ja lähettäminen vaativat oman osaamisensa ja edellyttävät sertifikaatin suorittamista kahden vuoden välein. Tutkimushoitaja Merja Ahola-Olli tulee pyytämään Maloa ottamaan verinäytettä mieheltä, joka osallistuu vyöruusurokotetutkimukseen. Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama tauti, jonka ilmaantuvuus kasvaa iän myötä. Tauti on kivulias, ja kipu voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Vyöruusurokotetutkimuksessa on käytössä myös lumerokote, jota annetaan puolelle koehenkilöistä. Koehenkilö saa tutkimuksen päätyttyä tietää, kumpaa rokotetta on saanut. Lumerokotteen saaneet voivat saada halutessaan oikean rokotteen tutkimuksen jälkeen. Tutkimukseen kuuluu kaksi rokotetta, ja seuranta niiden jälkeen kestää useita vuosia, mutta loppuvaiheessa ei keskuksessa tarvitse käydä kuin kerran vuodessa. Keskuksessa on käytäntönä se, että koehenkilö saa pysyä samassa huoneessa, ja hoitajat tulevat hänen luokseen. Malo siirtyy näytekärrynsä kanssa Ahola-Ollin huoneeseen, jossa potilas odottaa yläruumis paljaana. Verinäytteen ottamisen jälkeen paikalle saapuu Tiina Latva-aho rokotteen kanssa. Siitä ei näy päällepäin, onko kyseessä oikea vai lumerokote. Mies pahoittelee, etteivät hänen lapsensa innostuneet lähtemään mukaan meningokokki-tutkimukseen hänen houkuttelustaan huolimatta. Narkolepsia pelotti, hän selittää. Ahola-Olli neuvoo miestä päiväkirjan täytössä ja mahdollisten rokotusreaktioiden kirjaamisessa. Vesirokkomaista ihottumaa pitää tulla näyttämään lääkärille, mutta jokaisesta näpystä ei tarvitse huolestua. Mahdolliset käsikauppalääkkeet, lääkärikäynnit ja uudet reseptilääkkeet sekä rokotereaktiot pitää kirjata, ja muita rokotteita saa ottaa vasta, kun 30 päivää on kulunut. Vaikkei mitään reaktioita tulisikaan, olet silti saattanut saada oikeaa rokotetta. Tehy 9 2011 19
Ammatissa Mies omalla paikallaan Öisin nettiin hukkuvat ja päivisin nukkuvat nuoret aikuiset ovat mielenterveystoimistossa työskentelevän Heikki Rannan kasvava asiakasryhmä. Irene Pakkanen Kuvat Katja Lösönen Heikin plussat ja miinukset + työn itsenäisyys + ihmisen kohtaaminen + kaikki osaaminen käytössä - asiakas joutuu odottamaan - ihmissuhdekuormitus Eteläpohjalainen mielenterveys on Seinäjoella varttuneen hoitajan mukaan sinnittelyä. Apua ei haeta ajoissa, ja etenkin miehet koettavat pärjätä omin neuvoin viimeiseen saakka. Seudulla on viime vuosina tehty ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä Pohjanmaa-hankkeessa. Valistuksesta huolimatta lakeuksilla on yhä kunniakkaampaa peittää kuin myöntää mielenterveysongelma. Kodin seinien sisällä saa tapahtua mitä tahansa, kunhan fasadi pidetään kunnossa. Siihen minutkin on kasvatettu. Pidä murheet sisälläsi, kunnioita esivaltaa ja ansaitse arvosi paljolla työllä. Suurin osa vastaanotolla kävijöistä on masentuneita työikäisiä tai kehityskriisissä olevia nuoria aikuisia. Nuoret aikuiset, jotka uppoavat netteihinsä, eristäytyvät koteihinsa ja masentuvat, ovat uusi ja laajeneva asiakasryhmä. Seinäjoki on koulutuskeskus. Tänne tulee paljon nuoria, joiden siivet eivät vieraassa paikassa kannakaan. Ylioppilaiden ter- 20 Tehy 9 2011