Hangonsillan alueen orsivesien kuivatussuunnitelma, vaihe 1

HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Hangonsillan alueen orsivesien kuivatussuunnitelma, vaihe 1 Työkohtainen työselostus 1.2.2016 Päivitys A 10.5.2016 kohdat 8.1 ja 8.2.1.7 Viite 14020 Hyväksynyt Kirjoittanut Risto Ketonen ja Jukka Ruuska 1-

SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 4 1.1. Rakennushanke 4 1.2. Katselmukset 5 1.3. Luvat 5 2. TOIMINNAN JÄRJESTELY 5 2.1 Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet 5 3. TYÖMAAN HUOLTO 5 3.1 Työturvallisuus 5 4. MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA 5 4.1 Mittaustyöt ja maaperätutkimukset 5 4.1.1 Työnaikaiset mittaukset 6 4.1.2 Työmäärien mittaukset 6 4.1.3 Tarke- ja laadunvarmistusmittaukset 7 4.2 Katutöiden laadunvalvonta 7 4.2.1 Materiaalien laadunvalvonta 7 4.2.2 Tiivistämistyön valvonta 7 4.3 Johtotöiden laadunvalvonta 7 4.3.1 Mittaukset ja tarkepiirustus 7 5. MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET 7 5.1. Olevat rakenteet ja rakennusosat 7 5.2. Poistettava kasvillisuus 7 5.3. Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet 8 5.4. Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet 8 5.4.1. Johto-, putki-, ja kaapelirakenteiden suojaaminen 8 5.5. Kuivatusrakenteet 8 5.5.1. Salaojat 8 5.5.1. Avo-ojat ja uomat 9 5.6. Maaleikkaukset ja -kaivannot 9 5.6.1. Maaleikkaukset 9 5.6.2. Maakaivannot 9 5.6.3. Putki- ja johtokaivannot 11 5.6.4. Kaivannon tukirakenteet 11 5.6.5. Kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat 11 2-

5.7. Penkereet, maapadot ja täytöt 11 5.7.1 Kaivantojen täytöt 11 5.7.1.1. Asennusalustat 11 5.7.1.2. Alkutäytöt 12 5.7.1.3. Salaojien ympärystäytöt 12 5.7.1.4. Lopputäytöt 12 6. PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET 13 6.1. Päällysrakenteen osat 13 6.1.1 Suodatinkankaat 13 6.1.2 Tukikerros 13 6.1.3. Kantava kerros 14 6.1.4. Päällysteet ja pintarakenteet 14 6.1.5. Siirtymäkiilat 14 6.2. Reunatuet 14 7. KASVILLISUUSRAKENTEET 14 8. JÄRJESTELMÄT 14 8.1. Jätevesiviemärit 14 8.2. Hulevesiviemärit 14 8.2.1. Hulevesiviemärimateriaalit 15 8.2.1.1. Hulevesiviemäriputket 15 8.2.1.2. Tarkastuskaivot ja putket 15 8.2.1.3. Liitoksen tekeminen olemassa olevaan kaivoon 15 8.2.1.4. Hulevesiviemärit (paineviemäri) 16 8.2.1.5. Hulevesipumppaamot 16 8.2.1.6. Pumppaamon P1 sähköistys 16 8.2.1.7. Virtauksensäätökaivo, hiekan- ja lietteenerotuskaivo, öljynerotuskaivo ja näytteenottokaivo 18 8.2.2. Kelpoisuuden osoittaminen 18 8.3 Vesijohdot 18 9. TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT 19 9.1. Liikennemerkit 19 3-

1. YLEISTÄ 1.1. Rakennushanke Rakennuskohde ja sen sijainti Tämä työkohtainen työselostus koskee orsivesien kuivatusverkoston rakentamista Hyvinkään Hangonsillan alueelle. Rakennushankkeessa rakennetaan Hangonsillan pohjoispuoleiselle alueelle orsivesien kuivatusjärjestelmä, joka koostuu kaivettavasta salaoja- ja kokoojaputkiverkostosta sekä pumppaamosta. Hankkeessa on huomioitava liikennöidyt kadut sekä rata-alueen läheisyys. Suunnittelija Suunnitelmat on laatinut Pöyry Finland Oy, jossa yhdyshenkilönä toimii johtava asiantuntija Jukka Ikäheimo, puhelin 010 332 6675, e-mail jukka.ikaheimo@poyry.com sekä suunnittelijat Jukka Ruuska (kuivatus), puhelin 010 332 1199, e-mail jukka.ruuska@poyry.com ja Risto Ketonen (geotekniikka) puhelin 010 332 6436, e-mail risto.ketonen@poyry.com. Suunnittelusta vastaavana tilaajan edustajana toimii Kari Pulkkinen, puhelin 407040757, e-mail kari.pulkkinen@hyvinkaa.fi Noudatettavat asiakirjat ja määräykset Maarakennustyöt tehdään tämän suunnitelman piirustusten, työkohtaisten työselitysten ja seuraavien ohjeiden mukaisesi: INFRARAKENTAMISEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET (InfraRYL 2006 ja 2010) Osa 1 Väylät ja alueet Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje Muita tekstisisällössä mainittuja julkaisuja. Työssä on noudatettava työsuojelusta annettuja lakeja, määräyksiä ja ohjeita. Yleisten työselitysten lisäksi työssä noudatetaan tätä työkohtaista työselitystä. Täydentävät rakennusselitykset Viherrakentamisen työselitys VRT11 Muita noudatettavia työselityksiä ja ohjeita: Asfalttinormit 2008, Päällystealan Neuvottelukunta PANK ry Pohjarakennusohjeet RIL 121, 2004 Kaivanto-ohje RIL 263 2014 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket RIL 77 / 2013 Routasuojaus, rakennukset ja infrarakenteet RIL 261 / 2013 Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3 Pohjarakennus VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoja 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen", sekä työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot" Viheralueiden hoito VHT 14, Viherympäristöliitto Valtioneuvoston päätös 205/2009, työturvallisuus Muita Rakennusinsinöörien Liiton julkaisemia rakentamista koskevia normeja ja ohjeita putkivalmistajien ja laitteidentoimittajien asennus- ym. ohjeita voimassa olevia rakentamisesta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä 4-

viranomaisten, rakennuttajan ja suunnittelijan työn aikana antamia kirjallisia ja suullisia määräyksiä ja ohjeita 1.2. Katselmukset Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksissa käsiteltävistä ja esille tulleista asioista laaditaan pöytäkirja. 1.3. Luvat Kuivatuksen yhteydessä joudutaan käsittelemään pilaantuneita maita. Massojen kaivamiseen ja kunnostamiseen liittyvä työ edellyttää ELY- keskuksen lupapäätöstä, jota varten tulee laatia pilaantuneen maan poistoilmoitus sekä kunnostussuunnitelma. ELY- keskus antaa ilmoituksesta päätöksen määräyksineen 45 vrk aikana hakemuksen jättämisestä. Lupa kannattaa hakea samalla koko Hangonsillan kaava-alueelle, jolloin myöhemmin rakentamisen edetessä ei tarvitse hakea erillisiä lupia. 2. TOIMINNAN JÄRJESTELY 2.1 Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työnaikaiset liikennejärjestelyt voimassa olevien, työnaikaisia liikennejärjestelyjä koskevien säännösten mukaisesti. Työaikaisessa liikenteenohjauksessa on huomioitava työn vaiheittain eteneminen. Alueen läheisyydessä oleville kiinteistöille on pystyttävä liikennöimään koko rakennusurakan ajan. Mahdollisten kiertoteiden ja ajoratojen työnaikainen kunnossapito kuuluu urakkaan. Ennen töiden aloittamista urakoitsija toimittaa työnaikaisen liikenteenhoitosuunnitelman rakennuttajan hyväksyttäväksi. Urakoitsijan tulee myös määrätä henkilö, joka vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä. 3. TYÖMAAN HUOLTO 3.1 Työturvallisuus Kohteesta on laadittu erillinen turvallisuusasiakirja. 4. MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA 4.1 Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Suunnitteluun liittyvät mittaustyöt on tehty Korkeusjärjestelmässä N2000 ja tasokoordinaatistossa ETRS-GK25 Hyvinkään kaupungin tekemien maastomittausten perusteella on laadittu suunnittelua varten maastomalli. Suunnittelualueella on tehty kairauksia sekä eri vaiheessa pohjaveden korkeushavaintoja. 5-

Maaperä Maaperäkuvaus perustuu alueelta eri vaiheissa tehtyihin pohjatutkimuksiin. Alueelta on tehty painokairauksia 1970- ja 1980-luvulla. Tutkimuksia täydennettiin tätä hanketta varten vuonna 2015 syksyllä. Alueelta tehtiin painokairauksia ja siipikairauksia sekä otettiin häiriintyneitä maanäytteitä. Alueelle on tehty vuosien saatossa turvekerroksen päälle paikoin täyttöjä, muun muassa 2013 asuntomessujen paikoitusalueen kohdalle ja aikaisempien ratapihan raiteiden kohdalla. Paikoin täyttöä ei ole lainkaan, mutta paksuimmillaan täyttöä on yli 2 m paksuudelta. Huomion arvoista on, että täyttökerrosten paksuus ja laajuus voivat alueella vaihdella pienipiirteisesti johtuen aikoinaan tehdystä turpeen kaivamisesta polttotarkoitukseen. Kairauksia katsottaessa tulee huomioida, että 1970- ja 1980-luvulla tehdyissä kairauksissa ei näy tämän jälkeen alueelle tehdyt täytöt. Täyttökerroksissa ja paikallisesti turvekerroksen yläosissa on tutkimuksissa havaittu pilaantuneita maita, joiden arvioitu sijainti on esitetty kartassa 14020-1302. Tutkimuksissa pilaantuneiksi todetuilta alueilta sekä mahdollisesti pilaantuneilta alueilta kaivettavien maiden välivarastointi, analysointi sekä käsittelyyn toimittaminen / alueen täytöissä hyödyntäminen toteutetaan ELY- keskuksen ilmoituspäätöksen määräysten ja kunnostussuunnitelman mukaisesti. Pilaantuneiden massojen kunnostukseen liittyvistä asioista vastaa nimetty ympäristötekninen valvoja. Ympäristöteknisen valvojan jatkuva / ajoittainen paikalla olon tarve sovitaan työn aloituskokouksessa. Turvekerroksen paksuus vaihtelee alueella 0,5 3,0 m välillä. Turvekerrostuma on paksuimmillaan alueen keskellä. Turvekerroksen paksuus ja laajuus on esitetty kartalla 14020-1306. Turvekerroksen vesipitoisuus laboratoriokokeissa vaihteli 350 700 % välillä. Turpeen redusoimaton siipikairauslujuudeksi on pienimmillään mitattu 15 kpa. Tutkittujen maanäytteiden perusteella syvemmällä turve on maatunutta ja lähempänä maanpintaa keskinkertaisesti maatunutta. Heti turvekerroksen alapuolella on silttipitoinen kerrostuma. Tämän alapuolella esiintyy hienoa hiekkaa ja silttistä hiekkaa, joiden alapuolella karkearakeisempia kerrostumia. Em. silttipitoisen, paikoin hyvin ohuehkon, kerrostuman on arvioitu erottavan orsivettä varsinaisesta pohjavesipatjasta. Kyseisen pohjavettä suojaavan kerroksen säilyttäminen alueen rakentamisen aikana on pohjaveden suojauksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Orsivedenpinta alueella on tasainen ja lähellä turvekerroksen yläpintaa. Orsivedenpinnan taso vaihtelee välillä +109,5 +111,0 laskien pohjoisesta etelään. Pohjavedenpinta on myös suhteellisen tasainen koko alueella. Sen taso on pohjoisessa noin +108 ja lounaisessa noin +105. Aivan alueen lounaisnurkassa pohjavedenpinta laskee jyrkästi noin tasoon +99. Mikäli maankaivun yhteydessä havaitaan sellaisia poikkeamia suunnitelmissa olevista maaperätiedoista, joilla on kustannusvaikutusta esim. perustamistavan muutos tai turvallisuusriski rakennustyön kannalta, on urakoitsijan oltava yhteydessä rakennuttajaan. Täyttö- ja turvekerroksen paksuuden vaihtelun vuoksi suositellaan koekaivujen tekemistä alueelta tuenta- ja pumppaustarpeen määrittelyn tueksi. 4.1.1 Työnaikaiset mittaukset Suunnitelmat on laadittu korkeusjärjestelmässä N2000 ja tasokoordinaatistossa ETRS- GK25. Rakentaminen toteutetaan näissä järjestelmissä. 4.1.2 Työmäärien mittaukset Työmäärien mittauksissa noudatetaan: INFRA 2006. Rakennusosa- ja hankenimikkeistö Määrämittausohje. 6-

4.1.3 Tarke- ja laadunvarmistusmittaukset Laadunvalmistusmittaukset suoritetaan InfraRYL 2006 määräysten mukaisesti. Laadunvarmistusmittauksista tehdään mittauspöytäkirjat, jotka hyväksytetään rakennuttajalla. Laadunvarmistusmittausten suorittajan on oltava rakennuttajan hyväksymä. 4.2 Katutöiden laadunvalvonta Rakennekohtaiset laatuvaatimukset ja laadunvalvontamenetelmät on esitetty työselityksen asianomaisessa kohdassa. 4.2.1 Materiaalien laadunvalvonta Ennen valmisosien ja materiaalien käyttöönottoa tehdään ne kokeet ja hankitaan ne todistukset, jotka on mainittu tässä työselityksessä tai niissä asiakirjoissa, joihin tämän työselityksen asianomaisessa kohdassa on viitattu. 4.2.2 Tiivistämistyön valvonta Sitomattomien rakennekerrosten ja maa-aineksista tehtävien rakenteiden tiiviys on esitetty työselityksen asianomaisessa kohdassa. 4.3 Johtotöiden laadunvalvonta 4.3.1 Mittaukset ja tarkepiirustus Asema- ja leikkauspiirustussarjaan merkitään toteutettujen rakenteiden ja sijainnin poikkeamat suunnitelmaan verrattuna. Urakoitsija tekee paljastuneiden ja uusien maanalaisten rakenteiden (vesi- ja viemärijohtojen sekä ym. johtojen) tarkemittaukset ja tarkepiirustukset korkeusjärjestelmässä N2000 ja tasokoordinaatistossa ETRS-GK25 sisältäen ominaisuustiedon lisäksi sijainnin ja korkeustason (X, Y, Z). Rakennetut salaojalinjat tulee lisäksi merkitä maastoon selkeästi vähintään 20 m välein, jotta seuraavissa alueen rakennusvaiheissa ne ovat selkeästi havaittavissa. 5. MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET 5.1. Olevat rakenteet ja rakennusosat Työn aikana tulee huolehtia, että kaikki alueella olevat johdot, laitteet, varusteet yms. ovat toimintakunnossa koko työn keston ajan lukuun ottamatta vähäisiä, siirtotöistä aiheutuvia katkoksia. Ennen kaivutöiden aloittamista urakoitsija selvittää kaikki alueella mahdollisesti olevat kaapelit yhdessä kaapelinomistajien kanssa. Johtojen ja kaapelien osalta tapahtuvat siirrot, purkamiset ja suojaamiset suorittaa niiden omistaja, ellei asiasta erikseen toisin sovita. Alueella on olemassa olevia pohja- ja orsiveden havainnointiputkia, joiden tulee säilyä ehjinä työn ajan. Ne on merkattava maaston selkeällä huomiovärillä ja suojattava työn alussa törmäyksiltä estein, esim. kaivonrenkailla. 5.2. Poistettava kasvillisuus Kaupunki poistaa puuston tarvittavalta alueelta. Kannot ja risut urakoitsija toimittaa kustannuksellaan asianmukaiseen paikkaan. 7-

5.3. Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Tässä urakassa ei lähtökohtaisesti ole suojattavaa kasvillisuutta. Tarkennetaan työmaan aloituskokouksessa. 5.4. Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 11200 mukaiset. Urakka-alueella olevien rakenteiden, laitteiden ja johtojen siirrosta tulee sopia niiden omistajien kanssa. Näitä ovat esim. sähkökaapelit yms. 5.4.1. Johto-, putki-, ja kaapelirakenteiden suojaaminen Työalueella sijaitsee mm. vesijohto- ja jätevesiviemärilinjoja, sähkö- ja tietoliikennekaapeleita. Ennen kaivutöiden aloittamista on hankittava kaikki tiedot laitteiden omistajilta maahan asennetuista putkista, kaapeleista ja muista rakenteista, jotka sijaitsevat työalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Rakennustyössä noudatettavat järjestysohjeet velvoittavat kaivajaa ennen kaivutöitä varmistautumaan kaivualueella olevien kaapeleiden, johtojen ja putkistojen sijainnista. Suojaukset, siirto- ja purkutyöt tehdään laitteiden haltijan ohjeiden mukaisesti. Purkujätteistä huolehtii omistaja, ellei työmaalla toisin sovita. 5.5. Kuivatusrakenteet 5.5.1. Salaojat Salaojat rakennetaan muovisista SN8 luokan 160 mm ja 250 mm putkista. 160 mm putki on ns. tuplaputkea ja 250 mm putki ns. yhdistelmäputkea, jonka pinta-alasta n. 30 % on yläosasta rei itettyä ja n. 70 % alaosasta toimii hulevesivirtausputkena. Salaojaputket liitetään muovisiin salaoja- ja hulevesikaivoihin. Kaivot ovat teleskooppikaivoja ja varustetaan valurautaisilla kansistoilla. Kaivot eivät ole sakkapesällisiä, jotta ne voidaan asentaa mahdollisimman lähelle turvekerroksen alapintaa, sen alapuolista vettä pidättävää kerrosta rikkomatta. Kaivojen valmistaja mitoittaa ja hitsaa kaivon pohjaan levyn, jonka päälle tuleva ympärystäyttö kumoaa kaivon nosteen aiheuttaman nostovoiman. Noste lasketaan kaivon koko korkeudelle. Putkissa tulee olla merkinnät, josta selviää putken nimi, valmistaja, materiaali, koko, seinämävahvuus, putkiluokka ja valmistuserä. Merkintöjen tulee noudattaa viranomaisten hyväksymiä vaatimuksia, kunkin putken käyttötarkoitukseen. Ennen asennustyötä on varmistettava, että putket ja tarvikkeet ovat virheettömiä. Putket on puhdistettava huolellisesti kuljetuksen ja mahdollisen työstämisen jälkeen ennen asennusta. Putket asetetaan asennusalustan päälle niin, että putki tukeutuu tasaisesti alustaansa koko pituudeltaan. Muhveja varten asennusalustaan tehdään syvennykset siten, että muhvi ei jää kantamaan putkea. Jos ilman lämpötila asentamisen aikana on alle -15 asetetta, asentaminen suoritetaan putken valmistajan antamien erikoisohjeiden mukaisesti. Putkiliitosten sekä kulma- ja muotokappaleiden tukemisessa on noudatettava putkivalmistajien ohjeita. Asennustyön keskeytyessä putkien päät on suojattava tiiviillä suojatulpilla. Putkien, putkien osien ja muiden tarvikkeiden kuljetuksessa, varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan tuotteen valmistajan antamia varastointilämpötila-, pinoamiskorkeusym. ohjeita. Kaikkien putkien ja tarvikkeiden tulee olla Nordic Poly Mark merkittyjä. Salaojat tulee rakentaa siten, että ne on myöhemmin mahdollista kaivaa auki ja liittää alueen myöhemmin rakennettavaan hulevesiviemärijärjestelmään. Salaojien toteutunut sijainti (xyz) tulee dokumentoida. 8-

5.5.1. Avo-ojat ja uomat Kuivatettavan alueen reunoille asemapiirustuksessa merkityllä tavalla tehdään ojapainanteet siten, että alueen ja ulkopuolelta johtuva pintavesi ohjautuu ritiläkannellisiin kuivatuskaivoihin. Samoin salaojakaivantojen kohdat jätetään ympäröivää maanpintaa alemmas, jotta vesi johtuu salaojiin. 5.6. Maaleikkaukset ja -kaivannot 5.6.1. Maaleikkaukset Kaikki kaivannot toteutetaan Työsuojeluhallinnon Kapeat kaivannot ohjeen mukaan. Salaojaputkikaivannot toteutetaan salaojituksen tyyppipoikkileikkauksen (14020-1305) mukaisesti siten, että ensin tehdään alkukaivu täyttökerroksen alapintaan, jonka jälkeen turvekerroksen yläpinnasta lähtien asennetaan elementtituet. Ylimääräiset kaivumassat sijoitetaan salaojakaivantojen väliselle osuudelle. Maaleikkaustyöt suoritetaan piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen sekä huomioiden rakennekerrosten vaatima tila ja työvarat. Maaleikkaustyö on suoritettava siten, ettei maapohja tarpeettomasti häiriinny. Kohteessa on havaittu pilaantuneita maita täyttökerroksissa ja paikallisesti turvekerrostumissa. Pilaantuneiden massojen kaivu ja kunnostus toteutetaan ELY- keskuksen ilmoituspäätöksen mukaisesti. Pilaantuneet maat kaivetaan, ja pois kuljetetaan kartassa 14020-1302 esitetyiltä rasteroiduilta alueilta salaojituskaivantojen vaatimilta osuuksilta. Mikäli työn aikana löytyy pilaantuneita tai runsaasti jätettä sisältäviä maita muualta kuin suunnitelmissa merkityiltä alueilta, on urakoitsijan välittömästi tiedotettava asiasta rakennuttajalle. Nämä maat tulee käsitellä kuten pilaantuneet maat noudattaen ELY- keskuksen ilmoituspäätöstä. 5.6.2. Maakaivannot Laatuvaatimukset Laadunvalvonnassa noudatetaan tämän työselityksen lisäksi InfraRYL:ssä annettuja ohjeita. Yleisenä periaatteena on, että ennen ylemmän rakenneosan tekoa rakennuttajan tulee hyväksyä alempi rakenneosa. Maakaivannossa ei saa olla poikkeamia suunnitelman mukaisesta sijainnista. Kaivannossa tulee olla riittävät levennykset kaivojen ja putkien kohdalla. Rakennekerroksiin käytettävän materiaalin kelpoisuus on todettava rakeisuustutkimuksella. Materiaalin vaikutus rakennekerrospaksuuteen on tarvittaessa selvitettävä kantavuusmitoituksella. Johtokaivantojen asennusalustaan ja alkutäyttöön käytettävän materiaalin kelpoisuus on todettava rakeisuustutkimuksella. Lopputäyttöön käytettävän materiaalin kelpoisuus todetaan työmaalla tehtävillä mittauksilla. Salaoja- ja kokoojaputkien alta kaivetaan kaikki turve pois. Turpeen kaivu on tehtävä huolellisesti, ettei tarpeettomasti kaiveta turpeen alapuolista silttipitoista kerrostumaa. Laadun toteaminen Kaivannon sijainti ja leikkaustaso todetaan työn aikana tehtävien tarkemittauksin ennen asennusalustan tekoa. Urakoitsijan on varattava rakennuttajalle mahdollisuus tulla paikalle ennen rakenteiden ja putkien peittämistä (esim. valokuvausta varten). 9-

Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiviyteen. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Kaivannot pidetään työn aikana kuivana kaivannosta pumppaamalla. Pumppausmäärät ovat suuria ja niihin on varauduttava riittävän tehokkailla pumpuilla. Pumppausvedet johdetaan lähimpiin, olemassa oleviin hulevesi tai salaojakaivoihin sen jälkeen, kun pumppaamo ja paineviemäri on asennettu ja toimintakunnossa. Urakoitsijalla on tarvittaessa oltava valmius alentaa orsivettä kaivannon ulkopuolelta, esim. imukärkien avulla. Kaivanto on tehtävä kaivannon pituussuunnassa vaiheittain kaivaen ja täyttäen ennen seuraavan osuuden auki kaivamista Tällöin veden tulon kaivantoon voidaan olettaa olevan vähäisempää. Kerralla auki kaivettavan osuuden pituus on lähtökohtaisesti maksimissaan 7 m. Työmaalta saadun kokemuksen tai koekaivujen perusteella voidaan tätä tarkentaa työn edetessä. Työohjeita Soveltuvin osin noudatetaan InfraRYL:n työohjeita Kaivanto-ohje RIL 263 2014, VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoja 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen", sekä työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot" ja Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3 Pohjarakennus. Kaivannot kaivetaan rakenteiden vaatimaan syvyyteen ja kaivannon seinämät tuetaan siten, ettei sortumia missään olosuhteissa pääse tapahtumaan ja riittävä työturvallisuus varmistetaan. Urakoitsija huolehtii kaivantojen kuivana pidosta, suojauksesta ja tuennasta. Tarvittavat tukiseinän mitoitukset kuuluvat urakoitsijalle. Liikakaivua sekä leveys- että pituussuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovasti, jotta alapuolinen maaperä ei tarpeettomasti häiriinny, mutta kuitenkin siten, että kaikki turve tulee poistettua. Valmiiksi kaivettu kaivannon pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet. Kaivutason ja suunnitellun salaojaputken asennustason väli täytetään asennusalustamateriaalilla, salaojasepelillä. Turpeen kaivu on tehtävä huolellisesti, ettei tarpeettomasti kaiveta turpeen alapuolista silttipitoista kerrostumaa. Kaivupohjalle ja salaojasepelin ympärille asennetaan käyttöluokan N3 kuitukangas. Salaojasepeli ulotetaan vähintään 300 mm salaojaputken laen yläpuolelle. Paineellisten salaojavesien purkuputkien alle tehdään tarvittaessa turpeen massanvaihto massanvaihtoon kelpaavalla materiaalilla. Putkien alle asennetaan asennusalusta, kohdassa 1831 esitetyn mukaisesti. Yli 2 m syvien kaivantojen ympärillä tarvitaan putoamissuojaus: suojakaide tai -aita. Kaivumaiden käsittely Kaivumaat sijoitetaan siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta. Ne eivät saa estää tarvittavien työkoneiden pääsyä kaivannon vierelle. Kaivumassat läjitetään välittömästi ylijäämämassoille varatulle alueelle salaojakaivantojen väliin, kuitenkin vähintään 10 m etäisyydelle kaivannon reunasta. 10-

5.6.3. Putki- ja johtokaivannot Työohjeita Kuivatusrakenteita varten tarvittava maakaivanto tehdään suunnitelmassa esitettyjen asiakirjojen mukaisesti. Kaivannon muoto ja pohjan on leveys esitetty tyyppipiirustuksissa 14020-1304. Kaivannon pohjan minimileveys on 1,5 m. Liikakaivua sekä leveys- että erityisesti syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannot tehdään noudattaen työsuojeluhallituksen ohjeita Kapeat kaivannot, RIL 263-20142 Kaivanto-ohje sekä InfraRYL:n ohjeita niin, että työturvallisuutta ei vaaranneta. Tuettu kaivanto tehdään noudattaen piirustuksen 14020-1305 ohjeita. Mittavaatimukset InfraRYL 2010 kuvissa 16210:K1 ja 16210:K2 on esitetty tukemattoman maakaivannon ja kuvassa 16300:K2 tuetun maakaivannon poikkileikkauksen vähimmäismitat. Kaivannon tulee olla niin laaja, että seinämät tulevat vähintään 400 mm etäisyydelle putkista, kaivoista ja laitteista. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. 5.6.4. Kaivannon tukirakenteet Kaivannon seinämät tuetaan elementtituin. Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella. Kaivannon tukirakenteet on tehtävä siten, että työstä ei aiheudu haitallisia maaperän siirtymiä työn aikana. Tuenta puretaan siten, että maan liikkuminen kaivannon ympäristössä estyy. Kaivanto täytetään tukien poistamisen yhteydessä ja purkutyön on edettävä niin varovasti, ettei kaivanto pääse sortumaan tai putket siirtymään. Kaikki tukirakenteet poistetaan kaivannosta, ellei suunnitelmassa ole toisin esitetty. Urakoitsija voi tarkentaa tuenta- ja pumppaussuunnitelmia koekaivujen perusteella. Urakoitsijan tulee toimittaa tuenta- ja pumppaussuunnitelmat rakennuttajalle hyväksyttäväksi viikkoa ennen tuentatyöhön ryhtymistä. 5.6.5. Kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat Pohjatutkimusten perusteella työ ei edellytä louhintaa. 5.7. Penkereet, maapadot ja täytöt 5.7.1 Kaivantojen täytöt 5.7.1.1. Asennusalustat Putkilinjat perustetaan suunnitelman mukaisesti maanvaraisesti 150 tai 200 mm:n asennusalustalle. Mikäli kaivutöiden yhteydessä havaitaan tarvetta tukevampaan perustustapaan, käytetään 30 cm sora-arinaa InfraRYL 2010 kohdan 13310 mukaisesti. Materiaalivaatimukset Tasauskerroksen materiaalina käytetään mursketta. Suurin sallittu raekoko on DN<200 putkelle 20 mm ja DN>200 putkelle 32 mm. Murskeen käyttö on sallittavaa muoviputkien DN >100 tasauskerrokseen, suurin sallittu raekoko on 16 mm. Kun olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, asennusalusta voidaan tehdä sepelistä tai sorasepelistä, jonka raekoko on # 8-32 mm (hienoaines puuttuu). 11-

Mittavaatimukset Kaivannon pohjalle tehdään vähintään 150 (200) mm paksuinen tasauskerros. Kerros tiivistetään vähintään 90 % tiiviysasteeseen tai < 2,8 tiiveyssuhteeseen. Laadun toteaminen Tasauskerroksen tiiviysasteen pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla tiiveysasteen mittauksissa 88 %. 5.7.1.2. Alkutäytöt Materiaalivaatimukset Salaojakaivantojen alkutäyttö tehdään salaojasepelistä 300 mm salaojaputken laen yläpuolelle, kts salaojituksen tyyppipoikkileikkaus 14020-1305. Salaojien ympärystäytön rakeisuusvaatimus on InfraRYL kohdan 18320.1 kuvan K1 rakeisuusalueen 3 mukainen. Alkutäyttö eristetään jokaiselta sivultaan käyttöluokan N3 suodatinkankaalla. Alkutäyttömateriaalin tulee olla routimatonta. Salaojien kokoojaputkien ja pumppaamolta lähtevien paineputkien alkutäyttö voidaan tehdä murskeesta joka täyttää putken tasauskerrokselle esitetyt vaatimukset ja tiivistetään vaadittuun tiiveyteen. Muoviputkien alkutäyttö tehdään vaiheittain noudattaen julkaisun Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket ohjeita. Mittavaatimukset Alkutäyttö tiivistetään vähintään 95 %:n tiiviysasteeseen tai < 2,5 tiiveyssuhteeseen. Täyttö ulotetaan vähintään 300 mm ylimmän putken laen yläpuolelle. Laadun toteaminen Alkutäytön tiiviysasteen pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla 93 %. Työohjeita Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Alkutäyttömateriaali lasketaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muulla sellaisella menetelmällä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Alkutäyttö on pudotettava mahdollisimman tasaisesti putken molemmille puolille ja sitä sullotaan putken alle ja sivuille. Putken ylös nousemisen estämiseksi sitä on tarvittaessa varovasti painettava tai se on ankkuroitava täyttöjä tehdessä. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle. Muoviputken päälle tulevat täyttömassat saadaan tiivistää koneellisesti vasta sen jälkeen, kun putken laen päällä on vähintään 0,3 m:n paksuinen täyttökerros. 5.7.1.3. Salaojien ympärystäytöt Kts. kohta 5.7.1.2 ja salaojituksen tyyppipoikkileikkaus 14020-1305. 5.7.1.4. Lopputäytöt Täyttömateriaali ei saa sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia tai liitosmateriaalia. 12-

Lopputäyttö Salaojakaivantojen lopputäyttö alkutäytön yläpuolelle tehdään salaojituksen tyyppipoikkileikkauksen 14020-1305 mukaisella materiaalilla (louhe max. koko 150mm). Salaojakaivantojen osalta lopputäyttö ulotetaan alkuperäisen turvekerroksen yläpintaan asti ja maapinta kaivannon ympärillä muotoillaan salaojakaivantoihin päin viettäväksi. Mittavaatimukset Liikennöitävillä alueilla lopputäyttö tiivistetään kerroksittain 90 % tiiviysasteeseen ja ulotetaan rakennekerrosten alapintaan. Kaivojen sivuilla lopputäyttö tehdään vähintään 0,4 m etäisyyteen niiden ulkopinnasta. Lopputäyttö tehdään routimattomalla materiaalilla. Laadun toteaminen Lopputäytön tiiviysaste todetaan mittauksin 50 m välein, kuitenkin vähintään yksi mittaus/työkohde. Pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla 88 % (Proctor). Kaivojen ympärystäyttö Kaivojen sivuilla, vähintään 0,4 m:n etäisyyteen niiden ulkopinnasta, lopputäyttö tehdään routimattomalla materiaalilla. Tuetun kaivannon täyttö Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään. Viimeistelytyöt Katu- ja parkkipaikka-alueella työalue siistitään ja kunnostetaan siten, että ne voidaan kuivatussalaojien rakentamisen jälkeen palauttaa käyttöön. 6. PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Niiltä osin, kun salaoja- ja niiden kokoojaputkien kaivannot sijoittuvat katu- tai pysäköintialueelle kaivantojen rakennekerrokset tehdään kerroksittain tiivistäen. Kerralla levitettävän kerroksen paksuuden tule olla sellainen, että kerros saadaan käytettävissä olevalla tiivistyskalustolla riittävän tiiviiksi. Rakennekerrospaksuus on ajoradalla 600 (routimaton pohjamaa) ja kevyenliikenteenväylillä 500 (routimaton pohjamaa) Rakennekerrosten rakeisuuskäyrien ohjealueet sekä tiiviys- ja kantavuusvaatimukset on esitetty InfraRYL 2010:ssä. Tässä yhteydessä katu- ja pysäköintialueet ennallistetaan kantavan kerroksen yläpintaan asti sellaiseen kuntoon, että ne voidaan väliaikaisesti ottaa takaisin käyttöön kuivatusverkoston rakentamisen jälkeen. 6.1. Päällysrakenteen osat 6.1.1 Suodatinkankaat Tässä kohteessa päällysrakenteessa ei ole kuitukangasta. 6.1.2 Tukikerros Ennen kerroksen rakentamista tarkastetaan leikkauspohjan taso, leveys ja pinnan muoto sekä tehdään tarvittavat korjaukset. Tukikerroksen materiaalina käytetään soraa 0-150 mm, jonka rakeisuusalue on InfraRYL:n mukainen. 13-

6.1.3. Kantava kerros Kantavan kerroksen yläosa tehdään murskeesta 0 25 mm ja alaosa murskeesta 0 65 mm. Kantavan kerroksen ylin 5 cm rakennetaan vasta myöhemmin päällystystöiden yhteydessä. Rakeisuusalue on InfraRYL:n mukainen. 6.1.4. Päällysteet ja pintarakenteet Tässä urakassa ei ennallisteta päällystettyjä katurakenteita. 6.1.5. Siirtymäkiilat Tässä urakassa ei rakenneta siirtymäkiiloja. 6.2. Reunatuet Tässä kohteessa ei ole ennallistettavia reunatukia. 7. KASVILLISUUSRAKENTEET Tässä kohteessa ei tehdä kasvillisuusrakenteita. 8. JÄRJESTELMÄT 8.1. Jätevesiviemärit Tässä hankkeessa ei rakenneta tai saneerata jätevesiviemäreitä. Yhteys Nykyiseen jätevesiviemäriin rakennetaan asemapiirustuksessa osoitetulla tavalla, jotta voidaan tarvittaessa johtaa pumpattava orsivesi hiekan ja öljynerottimen kautta jätevedenpuhdistamolle. Johtaminen jätevedenpuhdistamolle tehdään, mikäli pumpattavan orsiveden laatu ei mahdollista johtamista hulevesiviemäriin. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 31100.3.7 mukaiset. Rakennettava yhteys varustetaan sulkuventtiilillä. Suunnittelijalla ei ole tiedossa liityttävän kaivon materiaali, eikä halkaisija. Urakoitsijan tulee tarkastaa kaivo, johon liitytään, ennen rakennustyön aloittamista ja osien tilaamista, jotta liityntäreiän tekemistä varten tarvittavat työkalut ja tarvikkeet pystytään hankkimaan työmaalle. Suunniteltu liityntäkorko tarkastetaan työmaalla ja selvitetään mahdollisuus tukkia liityntäreikä myöhemmin orsiveden pumppauksen loputtua. Liitosreikä porataan tarkoitusta varten tehdyllä liitettävän putken halkaisijaa vastaavalla poralla ja varustetaan vedenpitävällä tiivisteellä, joka kestää orsiveden kemialliset pitoisuudet. Yhteyden rakentamisessa on vastaavat laatuvaatimukset, kuin jäljempänä hulevesiviemäreillä. 8.2. Hulevesiviemärit Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 31200 mukaiset. Lisäksi julkaisua RIL-77-2013 (Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket). Lisäksi noudatetaan putkien, osien ja laitteiden valmistajien antamia ohjeita. Putkissa ja kaivoissa tulee olla merkinnät, josta selviää putken nimi, valmistaja, materiaali, koko, seinämävahvuus, putkiluokka ja valmistuserä. Merkintöjen tulee noudattaa viranomaisten hyväksymiä vaatimuksia, kunkin putken käyttötarkoitukseen. Kaivojen valmistaja mitoittaa ja hitsaa kaivon pohjaan levyn, jonka päälle tuleva ympärystäyttö kumoaa kaivon nosteen aiheuttaman nostovoiman. Noste lasketaan kaivon koko korkeudelle. 14-

Ennen asennustyötä on varmistettava, että putket ja tarvikkeet ovat virheettömiä. Putket on puhdistettava huolellisesti kuljetuksen ja mahdollisen työstämisen jälkeen ennen asennusta. Putket asetetaan asennusalustan päälle niin, että putki tukeutuu tasaisesti alustaansa koko pituudeltaan. Muhveja varten asennusalustaan tehdään syvennykset siten, että muhvi ei jää kantamaan putkea. Jos ilman lämpötila asentamisen aikana on alle -15 asetetta, asentaminen suoritetaan putken valmistajan antamien erikoisohjeiden mukaisesti. Putkiliitosten sekä kulma- ja muotokappaleiden tukemisessa on noudatettava putkivalmistajien ohjeita. Asennustyön keskeytyessä putkien päät on suojattava tiiviillä suojatulpilla. Putkien, putkien osien ja muiden tarvikkeiden kuljetuksessa, varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan tuotteen valmistajan antamia varastointilämpötila-, pinoamiskorkeusym. ohjeita. Kaikkien putkien ja tarvikkeiden tulee olla Nordic Poly Mark merkittyjä. 8.2.1. Hulevesiviemärimateriaalit Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 31200.1 mukaiset seuraavin tarkennuksin. Hulevesiputket ja kaivot ovat PE tai PP muovia. Putkien lujuusluokka on SN8. 8.2.1.1. Hulevesiviemäriputket Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 31200.1.1.1 mukaiset. 8.2.1.2. Tarkastuskaivot ja putket Materiaalivaatimukset Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 31200.1.2.2 mukaiset. Muovikaivot varustetaan säätöputkella ja valurautakansistolla. Teleskooppikaivojen teoreettiseen korkeuteen varataan 400 mm:n liikevarat alaspäin ja ylöspäin (yhteensä 800 mm). Tiivisteenä käytetään kaivotoimittajan esiasennettuja tiivisteitä (SFS-EN-681-1). Mittavaatimukset Kaivot asennetaan pystysuoraan. Poikkeama saa olla enintään 10 mm 1 m matkalla. Kaivojen sijainnissa vaakatasossa sallitaan enintään +100 mm:n poikkeama. Linjan pituussuunnassa sallitaan 300 mm poikkeama, kun kaivoon ei tule liittymiä. Kansistot Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 31200.1.2.3 mukaiset seuraavin tarkennuksin. Kannen kuormituskestävyyden tulee olla 25 tn. 8.2.1.3. Liitoksen tekeminen olemassa olevaan kaivoon Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 31200.3.5 mukaiset. kaivoilta hvtk2, sekä sok36 lähtevät hulevesiviemäri ja salaoja liitetään nykyisiin hulevesikaivoihin suunnitelmapiirustuksessa no: 14020-1300 esitetyllä tavalla. Suunnittelijalla ei ole tiedossa liityttävän kaivon materiaali, eikä halkaisija. Urakoitsija on velvollinen tutustumaan kyseisiin kaivoihin, hyvissä ajoin ennen liitostyön tekemistä hankkiakseen tarvittavat työvälineet ja tii- 15-

visteet. Liitosreikä porataan tarkoitusta varten tehdyllä liitettävän putken halkaisijaa vastaavalla poralla. 8.2.1.4. Hulevesiviemärit (paineviemäri) Hulevesipaineviemäri rakennetaan PE 110 PN6 putkesta. Paineviemäri rakennetaan pumppaamolta paineviemärin purkukaivoon suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Paineviemäri jatketaan tarvittaessa päittäis- tai muhvihitsaamalla. Jos ilman lämpötila asentamisen aikana on alle -15 asetetta, asentaminen suoritetaan putken valmistajan antamien erikoisohjeiden mukaisesti. Putkiliitosten sekä kulma- ja muotokappaleiden tukemisessa on noudatettava putkivalmistajien ohjeita. Asennustyön keskeytyessä putkien päät on suojattava tiiviillä suojatulpilla. Putkien, putkien osien ja muiden tarvikkeiden kuljetuksessa, varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan tuotteen valmistajan antamia varastointilämpötila-, pinoamiskorkeusym. ohjeita. Kaikkien putkien ja tarvikkeiden tulee olla Nordic Poly Mark merkittyjä. 8.2.1.5. Hulevesipumppaamot Hulesipumppaamon tuottovaatimus on 6 l/s. Kokonaisnostokorkeus on 5 m. Pumppaamo voi olla esim. tyyppiä PA-VE 5120 1200 PJ 1K3 (kts. piirustus Esimerkkimalli pumppaamosta) tai vastaava. Pumppaamo varustetaan magneettisella vesimittarilla. Mittarin näyttö kaapeloidaan sähkökeskukseen. Pumppaamon tulee olla tarvittaessa helposti siirrettävissä ja asennettavissa toiseen paikkaan kuivatuksen edistyessä suunnittelualueella. Pumppaamon varusteet on lueteltu esimerkkimallisuunnitelmassa. Esimerkkipumppaamo on itseankkuroituva. Tarvittaessa pumppaamon voi ankkuroida valmistajan asennusohjeiden mukaan lankkuja ja sitomista apuna käyttäen. Pumppaamon lähtöyhde liitetään pultattavalla liittimellä PE paineputkeen, johon liitetään hitsattava laajennusyhde, jolla putkihalkaisija muutetaan suunnitelluksi pumppaamokaivon ulkopuolella. Pumppaamoa ei liitetä automaatiojärjestelmään, eikä siihen tule etäkäyttömahdollisuutta. Pumppaamoa edeltävä kaivo padottaa salaojia, koska pumppaamon pumpun täytyy jäähdytyksen vuoksi olla veden alla. Pumppaamoa ei voi asentaa alemmas rikkomatta vettäpidättävää kerrosta. Kuivatuksen loppuvaiheessa pumppaamoa edeltävään kaivoon asennetaan erillinen uppopumppu, jonka letku johdetaan pumppaamokaivoon johtavaan putkeen. Tällä tavoin saadaan kuivatettua orsivesi mahdollisimman tarkkaan alueelta. Pumppaamon alta turve on poistettava. Pumppaamon alle tiivistetään 300 mm paksu murskekerros välittömästi, kun kaivutaso on saavutettu. Kaivupohjalle asennetaan käyttöluokan N3 suodatinkangas. 8.2.1.6. Pumppaamon P1 sähköistys Tilapäissähköliittymä Hulevesipumppaamon P1 sähkökeskus tarvitsee 400 V tilapäissähköliittymän. Sähköliittymän tulee olla kooltaan 3x25 A. Rakennuttaja valmistelee sähköliittymäsopimuksen. Liittymissopimuksen allekirjoittaa rakennuttaja ja liittymismaksun maksaa rakennuttaja. Paikallinen verkkoyhtiö on Caruna Oy. Urakoitsija kaapeloi Caruna Oy:n liittymispisteeltä (Carunan muuntamo PM01155) liittymäkaapelin hulevesipumppaamon P1 sähkökeskukselle. Liittymäkaapelin tyyppi on AXMK 4x50S ja laskentapituus 250 m. Liittymäkaapeli asennetaan TEL-A 110 kaapelinsuojaputkeen (asennussyvyys 80 cm). Rakennuttaja hoitaa liittymäkaapelille sijoitusluvat. 16-

Urakoitsijalle kuuluu kaikki tarvittavat kaivuu-, peittämis-, kaapeliputkitus- ja kaapelointityöt mitkä liittyvät sähköliittymän tuomiseksi Caruna Oy:n liittymispisteeltä (Carunan muuntamo PM01155) hulevesipumppaamon P1 sähkökeskukselle. Pumppaamon sähkökeskuksen vaatimukset Hulevesipumppaamon P1 sähkökeskus asennetaan ulkotilaan soveltuvaan sääsuojakaappiin. Pumppaamon toimittaja mitoittaa sääsuojakaapin siten, että suunnitellut komponentit ja toiminnot sopivat siihen. Sääsuojakaappi jalustoineen asennetaan maanvaraisesti murskearinalle, paksuus 300 mm, pumppaamon viereen siten, että pumppaamon ja kaapin kansi voidaan normaalisti avata. Sääsuojakaapin tulee olla materiaaliltaan ruostumatonta terästä (SS2333). Sääsuojakaappi asennetaan tukevasti maahan siihen sopivalla perustuksella/jalustalla, esim. Rudus kaapelijakokaapin jalusta tai vastaava. Sääsuojakaapista viedään kaapelinsuojaputki pumppaamoon. Pumppaamoon asennetaan tarvittavat kaapeliläpiviennit. Sähkökeskuksen vaatimukset: - päävarokkeet ja pääkytkin - sähkökeskus suojataan ylijännitesuojalla - kwh-mittarille varataan sähkökeskuksesta standardin mukainen asennustila ja johdotetaan valmiiksi Caruna Oy:n ohjeiden mukaisesti - sähkökeskus varustetaan johdonsuojakatkaisijalähdöillä - sääsuojakaapin päälle asennetaan punainen vesipinnan ylärajahälytysmerkkilamppu - vikavirtasuojatut 1- ja 3-vaiheiset 16 A pistorasiat - kytkimellä ohjattava sisävalo sääsuojakaappiin, sekä termostaattiohjattu jäähdytin ja lämmitin (sijoitettuna kontaktorikotelon alareunaan), kaikilla oma johdonsuojakatkaisija - maadoituskisko, johon liitettynä keskuksen ja putkistojen maadoitukset sekä maadoituselektrodi (Cu16, vähintään 20 m) - pumppaamon pumpun (KSB Ama-Porter 502 ND, Un=400 V, P2=1,1 kw, In=3,0 A, Ia=18,3 A) vaatima moottorinsuojakytkin, kontaktori ja ohjauspiiri johdonsuojakatkaisijoineen, pumpulla K-0-A kytkin, sekä käy ja häiriö merkkilamput - pumpun ohjauspiiriin liitetään pumppua ohjaava pintavippa (käynnistys ja pysäytys) - pumppaamoon erillinen ylärajahälytyspintavippa (vippa ohjaa sääsuojakaapin päälle asennettavaa ylärajahälytys -merkkilamppua) - tarvittavat kaapeloinnit - pumpulle vesitiivis pumppukaapeliliitin (esim. Kari PKL), pumppukaapeli ja pumppukaapeliliitin asennettava niin, että ne voidaan vaivattomasti irrottaa pumppaamon avatun kannen kautta - kaapeleiden läpivienneissä käytetään vedonpoistimilla varustettuja holkkitiivisteitä - vaihtoliittimet sähköliittymiskaapelille (AXMK 4x50S) - mittarit, lähdöt, rasiat jne. varustetaan merkkikilvillä - sääsuojakaappi varustetaan omistussuhdetta osoittavalla kilvellä - pumpun paineputkisto varustetaan magneettisella virtausmittauksella, jonka näyttö kaapeloidaan sääsuojakaappiin - sähkökeskusta ei varusteta kaukovalvontalaitteistolla, mutta sääsuojakaapissa tulee olla riittävät tilavaraukset kaukovalvontalaitteistolle 17-

Sähkötöissä on noudatettava: - Suomessa voimassa olevia lakeja ja asetuksia - sähköturvallisuuslakia 410/96 - KTM:n sähköturvallisuusvaatimuksia, KTM 1193/1999 ja 1194/1999 - TUKES-ohjeita S10-2002 - SFS-standardeja SFS 6000, SFS 6001 ja SFS 6002 - IEC:n suosituksia, DIN- ja VDE-normeja - työturvallisuuslakia ja asetuksia - rakennuttajan sähköasennuskäytäntöjä Lisäksi kaikissa asennuksissa tulee noudattaa ns. hyvää asennustapaa st-käsikirja 34 mukaisesti. 8.2.1.7. Virtauksensäätökaivo, hiekan- ja lietteenerotuskaivo, öljynerotuskaivo ja näytteenottokaivo Asemapiirustuksessa osoitettuun kohtaan rakennetaan erotinlaitteisto pumpattavaa orsivettä puhdistamaan. Erotinlaitteisto asennetaan pumppauksen jälkeiselle viettoviemäriosuudelle, ennen johtamista nykyiseen hulevesiviemäriin. Mikäli veden laatu erotinlaitteiston jälkeen mitattuna ei mahdollista pumppaamista hulevesiviemäriin, suljetaan hulevesiviemäriin johtava venttiili ja vesi johdetaan jätevesiviemäriin. Erotinlaitteiston tulee sisältää virtauksensäätökaivo, hiekan- ja lietteenerotin, I-luokan öljynerotin (EN858) ja näytteenottokaivo tai vastaavat toiminnot yhteen tai useampaan kaivoon sijoitettuina. Erotinlaitteiston mitoituksessa on huomioitu sekä pumpattava vesi, että laitteistolle painovoimaisesti johdettava vesi. Asiakirjoissa on em. kaivojen asennusohjeet. Erotinlaitteisto asennetaan ja käyttöönotetaan valmistajan asennusohjeiden mukaisesti. Erotinlaitteiston kaivot asennetaan betoniselle ankkurointilaatalle kiinnitettynä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ankkurointilaatat mitoitetaan täyttä nostetta vastaan. Suunnitelmapiirustuksissa on esitetty soveltuva Wavin Labkon erotinlaitteisto. Rakennettava erotinlaitteisto voi olla se tai vastaava muun toimittajan laitteisto. Urakoitsija asentaa pumppaamolta P1 erotinlaitteistokaivoille 110mm kaapelisuojaputken ja kaapelin pituudeltaan noin 150m. Suojaputki asennetaan samaan kaivantoon paineviemärin kanssa. 8.2.2. Kelpoisuuden osoittaminen Laadun toteaminen Katso kohta 4.1.3. Rakenteita ei saa peittää ennen kuin mittaukset tarkepiirustusten ja johtokarttojen laatimista varten on tehty. 8.3 Vesijohdot Tässä hankkeessa ei rakenneta tai saneerata vesijohtoja. 18-

9. TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT 9.1. Liikennemerkit Väliaikaisesti poistetut liikennemerkit asennetaan takaisin mahdollisimman nopeasti. Työalueella vaurioituneet liikennemerkit ja katunimikilvet uusitaan tarpeen mukaan. Uusina liikennemerkkeinä käytetään vakiokokoisia merkkejä, joiden kalvotyyppi on liikenteenohjaussuunnitelmassa esitetyn taulukon mukainen, pääasiassa R2. Liikennemerkkipylväinä käytetään pyöreitä teräsputkia 60/2. Liikennemerkkipylväät asennetaan elementtivalmisteiseen betonijalustaan H 700 viheralueella ja päällystetyllä alueella betonijalustaan H500. Liikennemerkkijalusta asennetaan siten, että jalustan yläpinta on enintään 70 mm ympäröivän maanpinnan tasoa ylempänä. Liikennemerkki kiinnitetään pylvääseen kuumasinkityllä kiinnikkeillä tai ominaisuuksiltaan vastaavilla. Pylväs kiinnitetään jalustaan lukitusrenkain, kiinnitysruuveilla tai kuumasinkityillä kiinnikkeillä. Vantaalla 1.2.2016 Risto Ketonen Suunnitteluinsinööri Jukka Ruuska Projektipäällikkö 19-