Muuttunut päihdekäytön profiili



Samankaltaiset tiedostot
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Ikääntyminen ja alkoholi

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

BUPRENORFIINI VAI METADONI? Outi Kuikanmäki Päihdelääketieteen päivät 2014

Johdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

Hakusessa-hanke

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka

Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa Riitta Lappalainen - Lehto

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Lääkkein tuettu hoito vai ei missä ongelma? Huumepolitiikka.nyt - seminaari

Opioidiriippuvuuden toteaminen, Muuttunut päihdekäytön profiili

Raskaudenaikainen korvaushoito. Kati Vesterinen, ayl HUS Riippuvuuspsykiatria

Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

Hoidon tarpeen arviointi ja aloitus

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

HUS Riippuvuuspsykiatria. Tietoa korvaushoidosta - buprenorfiini

Apteekkisopimukset. Ohjeistus apteekeille ja lääkäreille

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Työkokous käsiteltiin esiarviointi Työkokous tarkennettiin esiarviointi - käsiteltiin varsinainen arviointi ja korvaushoitopäätös

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Opioidit ja kipu. Päihdepsykiatrin vinkkejä

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Markki Palve, erikoislääkäri K-S KS anestesiologia / kipupoliklinikka

Päihteiden käyttö ikääntyneillä Silja Runsten psyk el

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

YTHS:n mini-interventio (liikunta)

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Korvaushoito vuonna 2007

IKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Päihdehuollon huumeasiakkaat

Opioideja käyttävän potilaan kivunhoito. Kivunhoidon haasteet TOTEK koulutusiltapäivä anestesialääkäri Risto Kylänpää, TOTEK

Opiaattiriippuvuuden kliininen diagnostiikka, vieroitus ja korvaushoito

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0

Huumeiden oheiskäyttö opioidikorvaushoidossa Turussa ja Jyväskylän seudulla

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa.

Buprenorfiinihydrokloridi, joka vastaa 2 mg tai 8 mg buprenorfiiniemästä. Apuaineet, ks. 6.1.

OPIAATTIRIIPPUVAISTEN AVOVIEROITUSHOIDON VASTUUN SIIRTÄMINEN TERVEYSKESKUKSILLE

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Syöpäkivun lääkehoito

Korvaushoitopotilaiden kuntoutuminen on pitkä ja haasteellinen prosessi

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

HUUMEHOIDON TIETOJÄRJESTELMÄ

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

Muistisairaana kotona kauemmin

AHTS Jyväskylässä

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Transkriptio:

LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Esityksen Opioidivieroituksen nimi tulee tähän kliininen toteutus Päly koulutus 3.3.16 Muuttunut päihdekäytön profiili 2014 huumeiden vuoksi hoitoon hakeutuvista 78% oli opioidien käyttöä ja ensisijainen päihde se oli 53% sekakäyttö entistä yleisempää, sillä huumeasiakkaista 2014 66% ainakin kolme ongelmapäihdettä 52% opioidien käyttäjistä käytti ongelmallisesti BZD 54% opioidien käyttäjistä käytti ongelmallisesti stimulantteja 82% oli käyttänyt huumeita pistämällä ja 60% päivittäin Alle 20-vuotiailla kannabis oli edelleen selvästi yleisin hoitoon hakeutumiseen johtanut ongelmapäihde (57%) 2 Opioidien väärinkäyttö on lisääntynyt Suomessa Opioidi- ja gabapentinoidilöydösten lukumäärä ja väärinkäytön osuus oikeuslääketieteellisesti tutkituissa kuolemantapauksissa Suomessa vuosina 2010 2011 Margareeta Häkkinen, Duodecim 2015;131:711 2 3 1

Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa (Ollgren et al, yhteiskuntapolitiikka 79 (2014):5) 1997 1998 1999 2001 2002 2005 2012 Koko Suomi 9 400 14 700 11 500 16 400 11 100 14 000 13 700 17 500 13 700 17 500 14 500 19000 18 000 30 000 Opioidien käyttäjät Amfetamiinin käyttäjät 1 500 3 300 6 800 11 600 1 800 2 700 7 600 13 000 2 500 3 300 8 300 12 400 3 900 4 900 10 100 15 400 4 200 5 900 10 900 18 500 3 700 4 900 12 000 22 000 13 000-15 000 11 000 18 000 Pääkaupunkiseutu 4 100 5 400 Opioidien käyttäjät Amfetamiinin käyttäjät 4 900 5 400 1 800 2 700 3 200 6 900 5 300 7 800 2 000 3 200 5 100 8 200 1 300 2 400 3 300 6000 4 000 6 000 5600 10 300 3500 4200 3700 54 900 Päihdehäiriöiset kipukroonikot moniongelmaisia Potilas joutunut rakentamaan selviämisstrategian oireidensa kanssa hoidon ulkopuolella tai löysässä hoitokontaktissa: Ominaista runsas satunnainen asiointi lääkäreiden vastaanotoilla (tarve hankkia lääkkeitä) Tukena päihdehäiriöisten yhteisöjen hiljainen tieto omaehtoisesta selviämisestä Epäluottamus lääkäreihin ja muihin ammattiauttajiin (empiirinen kokemus takana, kun onnistumiskokemuksia huijaamisessa runsaasti ja ehkä epäonnistuneita kertoa totuus tilanteesta 5 Hyvän hoidon edellytyksiä Varhainen ja kohdennettu puuttuminen ongelmiin Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely Riittävät toimintaedellytykset, eli mahdollisuus säännölliseen hoitokontaktiin ja riittävän pitkiin vastaanottoaikoihin Hoitokäynnit perustuvat potilaan ja työntekijän väliseen luottamukselliseen vuorovaikutus-suhteeseen potilaalla mahdollisuus tulla kuulluksi hoitosuhteen pysyvyys Hoitosuhteen rakentaminen edellyttää työntekijältä mm. potilaan kunnioittamista autonomisena yksilönä kykyä yhteistyöhön ja herättää potilaassa luottamusta ammattitaitoonsa ja auttamishaluunsa kykyä olla vuorovaikutussuhteessa aktiivinen ja rakentava 6 2

Tutkimusta Amato L, Davoli M, Minozzi S ym. Methadone at tapered doses for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2005;(1):CD003409 Gowing L, Farrell M, Ali R ym. Alpha2-adrenergic agonists for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD002024 Gowing L, Ali R, White JM. Buprenorphine for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD002025 Meader N. A comparison of methadone, buprenorphine and alpha(2) adrenergic agonists for opioid detoxification: a mixed treatment comparison meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2010;108:110-4 Amass et al, Bringing buprenorphine-naloxone detoxification to community treatment providers: the NIDA Clinical Trials Network field experience, Am J Addict 13 Suppl 1:S42-66 7 Vieroitushoidon perusteita Opioidien käytöstä aiheutuneita haittoja, joita ei ole saatu hallintaan interventiosta huolimatta selkeässä, pitkäkestoisessa opioidiriippuvuudessa korvaushoito ensisijainen? Pyri arvioimaan onko avohoito mahdollista vaarallisen yhteisvaikutuksen riski Käytä tarvittaessa erityispalveluita konsultaatio, arviointikäynnit, hoidon aloittaminen jne. Määritä itsellesi jo etukäteen hoidon raamit käsittele potilaan kanssa jousta raamien sisällä Vakauta tilanne sitouttamalla potilas hoitoon yhteisten sopimusten puitteissa Etene rauhallisesti, mutta määrätietoisesti lääkäri määrää lääkkeistä 8 Lääkkeellinen avovieroitus Tulee perustua erilliseen arviointiin Edellytyksenä on että potilas kykenee sitoutumaan hoitoon sovitusti ja mm. huolehtimaan lääkityksestään asianmukaisesti. ei hallitsematonta tai suurannoksista bentsodiatsepiinien, alkoholin tai huumeiden käyttöä vaarallisten yhteisvaikutusten välttämiseksi. mikäli käytössä on bentsodiatsepiini-lääkitys suositeltavaa on sen vähentämien mahdollisimman pienelle tasolle ja stabiloiminen ennen vieroitusta Kohdennettu potilasryhmä, esim. lyhyt päihdekäyttö sosiaalisesti vakaa ympäristö laitoshoitoon ei mahdollisuuksia (työnteko) Lääkitys opioidit (kodeiini, tarmadoli tmv.) buprenorfiini naloksoni yhdistelmävalmiste, metadoni muu lääkitys apteekkisopimuksella Kesto 1-12 kuukautta 9 3

Opioidivieroitus Pääasiassa käytetään sitä valmistetta, joka jo potilaalla käytössä korkea-annoksisessa käytössä harkittava buprenorfiini- naloksoni yhdistelmävalmistetta Tutkimusten mukaan joustava vähennysohjelma on tuloksellisempi kuin kiinteä sovitetaan potilaan käyttöhistoriaan, lähtötilanteeseen sekä elämäntilanteeseen huomioitava, että päihteiden käytön loputtua fyysinen riippuvuus (vieroitusoireet ym.) hellittää usein muutamassa viikossa, mutta psyykkinen riippuvuus jää edelleen ja on valmis aktivoitumaan pienestäkin ärsykkeestä aina siihen asti kunnes on opittu uusia, vaihtoehtoisia ja rakentavia tapoja toimia arjen haasteiden keskellä pois oppiminen on usein pitkä tie WHO: Operational guidelines for the management of opioid dependence in the South-East Asia Region 10 Opioidivieroitus (2) Oirelääkityksenä voidaan käyttää RR seuraten (110/60, Hr 60) Klonidiini 150 mikrog ad 5/vrk Lofexediini ad 2,4mg/vrk (erityisluvallinen) kipuun: naprometiini 500mg x 1-3, parasetamoli ½-2g x1-3 Muihin oireisiin: loperamide ja metoklopramidihydrokloridi Unettomuuteen/ levottomuuteen: ketiapiini, melatoniini, mirtatsapiini Lääkäri sopii potilaan kanssa valitusta lääkityksestä ja vähennyksistä vähennysten väliä voi pidentää, mutta kerran vähennettyä annosta ei tulisi palauttaa ilman erityisen painavia syitä Lääkityksen tarve ja aloitus arvioidaan kliinisesti sekä käyttämällä arviointiasteikkoja SOWS (potilaan täyttämä vieroitusoirekysely) COWS (työntekijän täyttämä vieroitusarviointikaavake) 11 Kokemuksia Merkittävä osa potilaista pystyi vieroittautumaan lääkityksestä osa tarvitsi alkuun osastojakson lääkeannoksen kohtuullistamiseksi Vieroitusjaksot kestivät 6-12 kk taustalla pääasiassa psyykkiset ulottuvuudet, eivät fyysiset oireet Tärkeätä on alusta asti hoitaa aktiivisesti mahdollinen masennus tai ahdistuneisuus joko itse tai yhteistyössä psykiatrian kanssa oireiden hallintaan saamin keskeisen tärkeätä onnistumisen kannalta Päihteettömän identiteetin vahvistaminen keskeistä Elämänhallintaa tukevat toimintamallit Moni potilas ei kokenut itseään addiktiksi, mikä oli huomioitava kohtaamisissa mm. kielenkäytössä 12 4

Lääkkeellinen avovieroitus buprenorfiinilla 1-3 viikkoa päivittäinen valvottu lääkeluovutus sen jälkeen vklo kotilääkitys asteittainen kotilääkityksen lisääminen tilanteen mukaisesti Lääkitys: bubrenorfiini-naloxoni 8mg 21 vrk 6mg 21 vrk 4mg 21 vrk 2 mg 27 vrk Säännölliset hoitajan tapaamiset lääkäri 2-3 krt Vieroituksen jälkeen tavoitteena naltreksonin aloitus kesto vähintään 3kk Seuranta-aikana tarvittaessa ohjaus korvaushoitoon 13 Kokemuksia Kokonaan vieroittautuneita ei ole paljon onko syy potilasvalinnassa vai hoidon toteutuksessa miten muu hoito? liian vähän yksilötukea vieroitushoidon loppuvaiheessa 3kk lääkehoito liian pitkä, jos korvaushoito todennäköinen mitkä ovat tavoitteet? vieroittautuminen vieroitusyritys osana korvaushoidon tarpeen arviointia potilaan tilanteen realisointi/ arviointi 14 Kokemuksia (2) Määriteltiin hoitopolku tarkemmin etenkin yksilöajat Eripituiset vieroitusaika eri ryhmille lyhyempi 6-8 vko mikäli osa kh arviota/ motivointia Pidempi 3-6kk jos tavoitteena vieroittautuminen Jatkohoito vieroitushoidon jälkeen yksilöajat Naltreksoni lääkkeetön laitoshoito Tulevauisuudessa uutena potilasryhmänä kipulääkeriippuvaiset? 15 5

Laitosvieroitus (1) on soveltuvin potilaille, joilla on monipäihdeongelma psykiatrista liitännäissairastavuutta vaikea sosiaalinen tilanne, esim. asunnottomuus kesto tulee suhteuttaa potilaan kokonaistilanteeseen eikä määrittää vain valitun vähennysohjelman mukaan jatkuminen avovieroituksena? opioidivieroituksen aikana on huolehdittava myös potilaan käyttämien muiden päihteiden asianmukaisesta vieroitushoidosta 16 Opioidivieroitus (2) Kiinteä ohjelma päivä 10 pv 7pv 3pv 1 8mg 8mg 12mg 2 6mg 6mg 8mg 3 4mg 4mg 8mg 4 4mg 4mg 5 4mg 2mg 6 2mg 2mg 7 2mg 0mg 8 2mg 9 2mg Joustava ohjelma päivä suos. annos kok. annos 1 4mg + 2-4mg tarv 2 4mg + 2-4mg tarv 3 4mg + 2mg tarv 4 2mg + 2mg tarv 4-8mg 4-8mg 4-6mg 0-4mg 5 2mg tarv 0-2mg 6 0mg 0mg 10 3.3.2016 0mg 7 0mg 0mg KS 17 Lyhyt vai pitkä vieroitus? lyhyt/nopea vieroitus (4-7pv) sillä saadaan hoidettua vaikeimmat vieroitusoireet pahimmillaan 4-7 pv aikana olemattomat/ vähäiset vieroitusoireet buprenorfiini lääkityksen loppumisen jälkeen pitkäkestoisempi lääkehoito pahentaa rebound oireita lääkityksen loppuessa pitkä asteittain alenevin annoksin toteutettu vieroitus (2-12vko) potilaalla on aikaa tasapainottaa elämäntilanne sekä muu päihteiden käyttö ennen vieroituksen loppumista mahdollisesti pidemmät/ vaikeammat vieroitusoireet lääkityksen loppuessa aina arvioitava tilanne ja tehtävä jatkohoitosuunnitelma ennen lääkityksen loppumista 18 6

Naltreksoni Tutkimusten ja kansainvälisten kokemustenkin perusteella osa potilaista hyötyy vieroituksen jälkeen aloitettavasta opioidiantagonistilääkehoidosta, esim. naltreksonilla Nx on opioidien vastavaikuttaja vaikutus perustuu siihen, että se estää heroiinin ja muiden opioidien mielihyvää tuottavat ja euforisoivat vaikutukset Aiheuttaa liian aikaisin annettuna vieroitusoireita suositeltava aloitusaika 5-7 pv viimeisen opioidiannoksen jälkeen aloitus voi olla perusteltua toteuttaa osasto-olosuhteissa Lääkitys aloitetaan varovaisesti 12,5mg pv 1 25mg pv 2-4 50mg ylläpitoannos joka pv Lääkityksen mahdollinen hyöty on kuitenkin aina arvioitava yksilöllisesti toimii tutkimusten mukaan parhaiten siihen motivoituneilla potilailla 19 Mitä vieroitukseen liitetään? Muiden riippuvuuksien arviointi ja niiden hoito- ja kuntoutussuunnitelma (esim. alkoholiriippuvuus) Retkahdusten ehkäisysuunnitelma ja uudelleen tapahtuneiden retkahdusten käsittelysuunnitelma Yhteistyö muiden tahojen kanssa erityispalvelut, esh, sosiaalitoimi jne. Ei-lääkkeellisten hoitojen opettaminen ja käyttöönotto Jatkohoitosuunnitelma Psykiatristen häiriöiden vaikeusasteen ja hoidon tarpeen arviointi ja hoidon aloitus sekä tarvittaessa lähete 20 Keskeistä vieroituksen onnistumiselle potilaan sitouttaminen tavoitteiden asettaminen yhdessä potilaan kanssa tiedon ja ymmärryksen lisääminen varmuus siihen ettei hoito keskeydy väliaikaisista epäonnistumista huolimatta mahdollistaa rehellisen hoitosuhteen hoitokulttuuri motivoiva, avoin ilmapiiri hoitohenkilökunnan yhteinen tahtotila motivoituminen jatkuvaan aktiiviseen työskentelyotteeseen ymmärrys riippuvuuden luonteesta retkahdusten ja takapakkien sietäminen Opioidilääkityksen jatkuminen kipuun on mahdollista, jos sillä hyvät hoidolliset perustelut siihen kuuluu säännöllinen arvio lääkityksen tarpeellisuudesta ja potilaan kyvystä lääkkeiden asianmukaisesta käytöstä lääkevieroituksen/ -vähennyksen mahdollisuudesta 21 7

Kokemuksia lääkevieroituksesta keskustelu ja hoidon suunnittelu tulisi aloittaa varhaisessa vaiheessa parhaiten ovat vieroittautuneet potilaat, joilla ei ole merkittävää sekakäyttöä on hyvät kognitiiviset valmiudet ei ole merkittävää muuta psykiatrista sairautta on sosiaalinen verkosto tallella/ rakentuu nopeasti lähes kaikki potilaat ovat hyötyneet opioidi-vieroituksesta tai annoksen pienentämisestä osa kipupotilaista hyötyy edelleen jatkuvasta opioidi-lääkityksestä kyseessä usein pitkähkö projekti vaatii ainakin alkuvaiheessa tiivistä lääkärikontaktia potilaat motivoituneita jos kokevat omaavansa vaikutusmahdollisuuden omaan hoitoonsa keep it simple selkeästi määritelty lääkevalikoima 22 Vieroitus vs korvaushoito Pitkäkestoinen lääkehoito tuottaa paremmat tulokset kuin vieroitus 1,2 Yliannostusten määrät vähenevät korvaushoidolla, mutta ei vieroituksella 1 WHO:n mukaan yksittäiset vieroitukset eivät ole tehokasta hoitoa, sillä tutkimukset ovat osoitaaneet potilaiden aloittavan uudelleen opioiden käytön 6kk sisällä niiden loppumisesta 3 Pitkäkestoinen lääkitys sitouttaa hoitoon 2 1. Darke et al, 2005. Drug Alcohol Rev. 2. Kakko et al, 2003. Lancet. 3. Guidelines for psychosocially-assisted pharmacological treatment of opioid dependence. WHO 2009. 23 Haasteita tunnistaa vieroitukseen kykenevät potilaat hyväksyä etteivät kaikki potilaat kykene tai hyödy vieroituksesta löytää kullekin potilaalle sopivin hoitomuoto lääkkeetön/ lääkkeellinen avo-/laitoshoito moniongelmaisten potilaiden hoito miten taataan todelliset vieroituksen edellytykset hyväksytty pitkäaikainen lääkitys eikä epäonnistunut vieroitus hoitohenkilökunnan koulutus, motivointi ja jaksaminen hoidon porrastus yhteiset arviointikriteerit joustava potilaiden siirtyminen eri hoitopaikkojen välillä yhteisten hoitokäytäntöjen luominen ilman kaikkien potilaiden pakottamista samaan hoitomalliin 24 8