SYNTYPAIKKALAJITELLUN JÄTTEEN JA LIETTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖ

Marraskuu 2003 60K04554.01-Q070-002C SEINÄJOEN ENERGIA OY SYNTYPAIKKALAJITELLUN JÄTTEEN JA LIETTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Marraskuu 2003 2 (40) TIIVISTELMÄ Tässä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa (YVA-ohjelmassa) esitetään suunnitelma Seinäjoen Energia Oy:n suunnitteleman jätteenpolttolaitoksen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Hankkeen tarkoituksena on jätettä polttamalla tuottaa lämpöä ja sähköä parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuvalla jätteenpolttolaitoksella. Jätteen hyödyntäminen energiana tukee yhdessä muiden jätehuollon kehittämistoimien kanssa valtakunnallisia ja alueellisia jätehuollon kehittämistavoitteita. Se vähentää tulevaisuudessa tarvittavan kaatopaikkatilan tarvetta ja nostaa jätteen hyötykäyttöastetta. Jätteenpolttolaitos olisi polttoaineteholtaan noin 15-30 MW ja tuottaisi lämpöenergiaa Seinäjoki-Nurmo -taajaman kaukolämpöverkkoon ja/tai teollisuuskäyttöön sekä sähköä. Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta vaihtoehtoa. Päävaihtoehtona on suunnitellun jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Osmankadulle, kantatien 67 varteen, Puhdistamonkadulle, Rintalanmäelle tai Kyrkösjärven rannalle Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen pohjoispuolelle. Nollavaihtoehdossa kaukolämmön ja sähkön tuotantoa jatketaan Seinäjoen Energia Oy:n nykyisillä tuotantolaitteistoilla. Jätteet sijoitetaan edelleen nykyisille sekä tulevaisuudessa rakennettaville kaatopaikoille ja käsitellään mekaanis-biologisesti tai hyödynnetään energiana muualla. Kaikissa vaihtoehdoissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia vähentää jätteen syntyä sekä kasvattaa hyötykäyttöastetta materiaalikierrätystä tehostamalla. Hankkeen lähialueen asukkailla, kansalais- ja ympäristöjärjestöillä ja muilla vastaavilla tahoilla on mahdollisuus ottaa kantaa tähän YVA-ohjelmaan ja suunniteltuun hankkeeseen, jotta jätteenpolttolaitoksen suunnittelussa voidaan päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen. YVAmenettelyn yhteysviranomaisen ilmoituksessa YVA-ohjelman nähtävillä olosta selviää tarkemmin, miten ja milloin mielipiteitä voi esittää. Yhteysviranomaisena toimii Länsi-Suomen ympäristökeskus. Tämän YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan YVAselostus. Siinä esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Selostukseen kootaan tiedot olemassa olevista ja menettelyn aikana tehdyistä ympäristöselvityksistä. Hankkeen vaikutus alueen energiantuotannon kokonaisuuteen ja sen päästöihin ja ympäristövaikutuksiin arvioidaan. Selvitysten ja muun tiedon pohjalta YVA-selostuksessa kuvataan ja arvioidaan vaikutuksia YVA-lainsäädännön edellyttämällä tavalla mm. ilmanlaatuun, vesistöihin, maaperään, kasvillisuuteen ja eläimiin sekä maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Myös ihmisten elinoloihin kohdistuvien vaikutusten arviointi on tärkeä osa hankkeen ympäristövaikutusten arviointia. Tiedonkulun varmistamiseksi ja hankkeen ympäristövaikutusten arviointia seuraamaan perustetaan seurantaryhmä, johon kutsutaan mm. hankevastaavan, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Seinäjoen kaupungin, Lakeuden Jätekeskus Oy:n, Seinäjoen kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen Valio Oy:n, Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen sekä luonnonsuojelu-, asukas-, ym. yhdistysten edustajia. YVA-menettelyn aikana järjestetään lisäksi yleisölle tiedotus- ja keskustelutilaisuus hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista. Yhteysviranomainen pyytää lausuntoja sekä YVA-ohjelmasta että YVA-selostuksesta usealta eri taholta ja antaa niistä myös omat lausuntonsa. Hankkeen YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen keväällä 2004. Jätteenpolttolaitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2007.

Marraskuu 2003 3 (40) Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ...2 1 HANKE...5 2 YVA-MENETTELY JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT...6 2.1 YVA-MENETTELY...6 2.2 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT...7 2.3 ARVIOINNISTA POIS JÄTETYT VAIHTOEHDOT...8 3 SUUNNITELMA TIEDOTTAMISESTA JA OSALLISTUMISESTA...9 3.1 ARVIOINTIOHJELMAN NÄHTÄVILLÄOLO...9 3.2 SEURANTARYHMÄTYÖSKENTELY...9 3.3 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO STA...10 3.4 TIEDOTUS- JA KESKUSTELUTILAISUUS HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA...10 3.5 ARVIOINTISELOSTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO...10 3.6 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO YVA-SELOSTUKSESTA...10 3.7 MUU TIEDOTUS...10 4 JÄTEHUOLTO JA ENERGIANTUOTANTO...11 5 HANKEKUVAUS...13 5.1 SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE...13 5.2 TEKNISET TIEDOT...16 5.3 JÄTTEENPOLTTOLAITOKSELLA KÄYTETTÄVÄT POLTTOAINEET JA NIIDEN KÄSITTELY...16 5.4 POLTTOVAIHTOEHTOJEN TEKNISET KUVAUKSET...16 5.5 JÄTTEENPOLTTOLAITOSTA KOSKEVAT YMPÄRISTÖVAATIMUKSET...18 5.6 JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TARVITSEMAT TOIMINNOT LAITOSTONTIN ULKOPUOLELLA...19 5.7 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN...20 6 SEINÄJOEN ENERGIA OY:N NYKYINEN TOIMINTA...21 7 YMPÄRISTÖN NYKYTILA...22 7.1 MAANKÄYTTÖ, MAISEMA, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS...22 7.2 ILMANLAATU JA ILMASTO...23 7.3 VESISTÖT...24 7.4 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJAVESI...26 7.5 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA SUOJELUKOHTEET...27 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT..29 8.1 YLEISTÄ...29 8.2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN KATTAMAT TOIMINNOT JA RAJAUS...29 8.3 RAKENTAMISEN AIKAISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...30 8.4 LAITOKSEN TOIMINNAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...30 8.5 LAITOKSEN TOIMINNAN LOPETTAMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...34 8.6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU...34 9 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT...35 9.1 KAAVOITUS...35 9.2 YMPÄRISTÖLUPA...35 9.3 RAKENNUSLUPA...35 9.4 MUUT LUVAT...35

Marraskuu 2003 4 (40) 10 HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN...37 11 EPÄVARMUUSTEKIJÄT...37 12 HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA...37 13 LÄHDEAINEISTO...38 LIITE 1 Seurantaryhmän kokoonpano

Marraskuu 2003 5 (40) 1 HANKE Seinäjoen Energia Oy suunnittelee lämmön ja sähkön tuottamista parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuvassa jätteenpolttolaitoksessa. Jätteen hyödyntäminen energiana tukee yhdessä muiden jätehuollon kehittämistoimien kanssa valtakunnallisia ja alueellisia jätehuollon kehittämistavoitteita. Se vähentää tulevaisuudessa tarvittavan kaatopaikkatilan tarvetta ja tekee mahdolliseksi yhdyskuntajätteiden ja rakennusjätteiden hyödyntämisasteen merkittävän nostamisen. Osana hankesuunnittelua toteutetaan lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Jätteenpolttolaitoshanke kuuluu YVA-lain (468/94, muutos 267/99) piiriin, koska laitos on mitoitettu polttamaan enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, mikä on YVA-asetuksessa (268/99) mainittu raja. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista sitä koskevia lupa-asioita. Sijainti: Osmankatu, kantatie 67, Puhdistamonkatu, Rintalanmäki tai Kyrkösjärvi Hankkeesta vastaava: Seinäjoen Energia Oy Postiosoite: Varastotie 5, 60100 Seinäjoki Puhelin: (06) 421 0400 Yhteyshenkilö: Raimo Tyni puh. (06) 421 0474 Sähköposti: raimo.tyni@seinajoki.fi Yhteysviranomainen: Länsi-Suomen ympäristökeskus Postiosoite: Ympäristötalo, Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa Puhelin: (06) 367 5211 Yhteyshenkilö: Martta Ylilauri puh. (06) 367 5205 Sähköposti: martta.ylilauri@ymparisto.fi YVA-konsultti: Electrowatt-Ekono Oy Postiosoite: PL 93, 02151 Espoo Puhelin: (09) 469 11 Yhteyshenkilö: Mika Pohjonen puh. (09) 469 1346 Sähköposti: mika.pohjonen@poyry.fi Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiohjelmasta voi osoittaa yhteysviranomaiselle.

Marraskuu 2003 6 (40) 2 YVA-MENETTELY JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 2.1 YVA-MENETTELY Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eli YVA-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Menettelyn tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. YVA-menettelyssä ei siis tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. Hankkeen YVA-menettelyyn osallistuvat tahot on esitetty kuvassa 2/1. Seinäjoen Energia Oy (hankevastaava) Länsi-Suomen ympäristökeskus (yhteysviranomainen) YVA-seurantaryhmä Electrowatt-Ekono Oy (YVA-konsultti) YVA- MENETTELY Tiedotusvälineet Seinäjoen kaupunki Jätehuoltoyhtiöt Viranomaiset ja asiantuntijat Seinäjoen vesi- ja viemärilaitos Valio Oy Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoen voimalaitos Kansalais- ja ympäristöjärjestöt Naapurit ja lähialueen asukkaat KUVA 2/1 YVA-menettelyn sidosryhmiä. YVA-menettely alkaa ympäristövaikutusten arviointiohjelman, YVA-ohjelman, laadinnalla ja jättämisellä yhteysviranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Yhteysviranomainen ilmoittaa YVA-ohjelman nähtävillä olosta mm. sanomalehdessä. Ilmoituksessa kerrotaan myös se aika, jona kansalaiset voivat esittää mielipiteitään YVAohjelmasta. Yhteysviranomainen kerää lausunnot ja mielipiteet YVA-ohjelmasta ja antaa oman lausuntonsa. YVA-ohjelman sekä siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus eli YVA-selostus.

Marraskuu 2003 7 (40) YVA-selostuksessa: kuvataan tarkasteltavat vaihtoehdot ja ympäristövaikutukset selvitetään ympäristön nykytila arvioidaan vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys vertaillaan vaihtoehtoja suunnitellaan, miten haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja lieventää esitetään ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi YVA-selostuksen valmistuttua kansalaisilla on mahdollisuus esittää siitä mielipiteitään. Viranomaiset antavat YVA-selostuksesta lausuntonsa. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa YVA-selostuksesta hankkeesta vastaavalle sekä lausuntoja ja mielipiteitä antaneille tahoille. Lupaviranomaiset (esim. alueellinen ympäristökeskus) ja hankkeesta vastaava käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessään, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. YVA-menettelyn keskeiset vaiheet ja aikataulu on esitetty kuvassa 2/2. Työn vaihe YVA-menettely 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1. vaihe Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma yhteysviranomaiselle Arviointiohjelma nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto 2003 2004 2. vaihe Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostusluonnoksen käsittely Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen ja vuorovaikutus Aloituspalaveri Seurantaryhmä Yleisötilaisuus v v v Viranomaisneuvottelu Lehdistötiedote v v KUVA 2/2 YVA-menettelyn alustava aikataulu. 2.2 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 2.2.1 Nykytila vertailukohtana Ympäristön nykytila muodostaa lähtökohdan sekä nollavaihtoehdon että päävaihtoehdon vertailulle ja niiden tarkastelulle. Nykytilaa luonnehditaan käytettävissä olevan Seinäjoen ympäristön tilaa kuvaavan aineiston perusteella. Seinäjoen Energia Oy:n toimintaa (tuotanto, päästöt jne.) kuvataan vuoden 2002 tietojen perusteella.

Marraskuu 2003 8 (40) 2.2.2 Nollavaihtoehto 2.2.3 Päävaihtoehto Nollavaihtoehdossa tarkastellaan vuoden 2007 jälkeistä tilannetta, mikäli jätteenpolttolaitosta ei rakenneta. Tällöin kaukolämmön ja sähkön tuotantoa jatketaan Seinäjoen Energia Oy:n ja teollisuuden nykyisillä tuotantolaitoksilla, joita uusitaan tarpeen mukaan. Jätteet sijoitetaan Seinäjoella ja ympäristössä nykyisille kaatopaikoille ja käsitellään mekaanis-biologisesti. Osa jätteistä voidaan myös kuljettaa muualle hyödynnettäväksi energiana. Kaatopaikkojen täyttyessä niitä laajennetaan tai rakennetaan kokonaan uusia kaatopaikkoja. Nollavaihtoehdossa tarkastellaan myös mahdollisuuksia vähentää jätteen syntyä ja kasvattaa hyötykäyttöastetta jätteen materiaalikierrätystä tehostamalla. Päävaihtoehtona tarkastellaan uuden jätteenpolttolaitoksen rakentamista ja käyttöä vuoden 2007 jälkeen. Jätteenpolttolaitoksessa on tarkoitus polttaa syntypaikkalajiteltua yhdyskuntien ja teollisuuden sekajätettä, rakennusjätettä, jäteöljyä sekä jätevesilietettä yhteensä 30 000 110 000 tonnia vuodessa. Myös eläinperäisen jätteen polttomahdollisuuksia tarkastellaan. Laitoksen polttoaineteho on noin 15 30 MW. Uusi jätteenpolttolaitos tulee ympärivuotiseen, jatkuvaan käyttöön, jolloin se voi mm. sijoituspaikasta riippuen vähentää jonkin verran nykyisten energiantuotantolaitosten käyttöä. YVAssa tarkastellaan päävaihtoehdolle viittä sijoituspaikkavaihtoehtoa. Jätteenpolttolaitos voidaan sijoittaa joko Osmankadulle, kantatien 67 varteen, Puhdistamonkadulle, Rintalanmäelle tai Kyrkösjärven rannalle. Lisäksi jätteenpolttolaitos voidaan kaikilla paikoilla toteuttaa kahdella vaihtoehtoisella polttotekniikalla eli arinakattilapoltolla tai leijukattilapoltolla. 2.3 ARVIOINNISTA POIS JÄTETYT VAIHTOEHDOT Aiemmissa suunnitteluvaiheissa ei ole ollut mukana sellaisia vaihtoehtoja, jotka olisi vielä tässä vaiheessa jätetty pois hankkeen jatkokehityksestä.

Marraskuu 2003 9 (40) 3 SUUNNITELMA TIEDOTTAMISESTA JA OSALLISTUMISESTA Yhtenä YVA-menettelyn keskeisenä tavoitteena on edistää hankkeesta tiedottamista ja parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Tämän YVA-menettelyn tiedotus- ja osallistumissuunnitelma on esitetty seuraavassa YVA-menettelyn vaiheita noudatellen. 3.1 ARVIOINTIOHJELMAN NÄHTÄVILLÄOLO Länsi-Suomen ympäristökeskus kuuluttaa arviointiohjelman nähtävillä olosta ohjelman valmistumisen jälkeen Seinäjoen kaupungin ilmoitustauluilla sekä alueen pääsanomalehdissä (Ilkka, Pohjalainen). Ilmoituksessa kerrotaan, missä arviointiohjelma on nähtävillä arviointimenettelyn aikana. Mielipiteet YVA-ohjelmasta on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukseen ilmoitetun ajan kuluessa. Määräaika alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja sen pituus on YVA-asetuksen mukaan vähintään 30 ja enintään 60 päivää. Länsi-Suomen ympäristökeskus pyytää lisäksi kirjallisesti lausuntoja YVA-ohjelmasta useilta tahoilta. Seinäjoen Energia laatii YVA-ohjelman jättämisen yhteydessä lehdistötiedotteen, jolla pyritään saamaan julkisuutta alkavalle YVA-menettelylle sekä mahdollisuudelle esittää mielipiteitä YVA-ohjelmasta. 3.2 SEURANTARYHMÄTYÖSKENTELY YVA-menettelyä seuraamaan kootaan eri sidosryhmistä koostuva seurantaryhmä, jossa on noin 20 jäsentä. Seurantaryhmän tarkoitus on edistää tiedonkulkua ja -vaihtoa hankevastaavan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien välillä. Seurantaryhmään on kutsuttu mm. hankevastaavan, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Seudun terveysyhtymän ympäristötoimiston, Lakeuden Jätekeskus Oy:n, Seinäjoen kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen, Valio Oy:n, Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen, kauppakamarin sekä luonnonsuojelu-, asukas-, ym. yhdistysten ja YVA-konsultin edustajat. Seurantaryhmä seuraa kokouksissaan ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä esittää mielipiteitä ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja sitä tukevien selvitysten laadinnasta. Seurantaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 5.11.2003 käsittelemään arviointiohjelman luonnosta ja keskustelemaan jätteenpolttolaitoshankkeesta. Luonnos oli toimitettu seurantaryhmälle etukäteen. Kokouksessa oli edustettuna 16 tahoa 20 kutsutusta. Seurantaryhmässä keskusteltiin hankkeesta ja sen vaikutusten arvioinnista. Keskustelua herättivät mm. eläinperäisen jätteen polttomahdollisuus, liikennekysymykset, laitoksen tuotannon jakautuminen sähkölle ja lämmölle, laitoksen ympäristövaikutukset ja vaikutukset jätepolitiikan tavoitteisiin. Seurantaryhmällä oli tilaisuus kommentoida YVAohjelmaluonnosta vielä kokouksen jälkeenkin. Kokouksessa ja sen jälkeen saadut kommentit ja täsmennykset on otettu huomioon tätä YVA-ohjelmaa laadittaessa mahdollisimman kattavasti sikäli kuin ne liittyivät YVA-ohjelmaan eli suunnitelmaan ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Kommentit, jotka liittyivät itse vaikutuksiin, sijoituspaikkaan tms. on tallennettu ympäristövaikutusarvion eli YVA-selostuksen laadintaa varten.

Marraskuu 2003 10 (40) Toisen kerran ryhmä kokoontuu käsittelemään YVA-selostusta sen luonnosvaiheessa. 3.3 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO STA Yhteysviranomainen kokoaa eri tahojen YVA-ohjelmasta antamat lausunnot ja mielipiteet. Yhteysviranomainen antaa lisäksi oman lausuntonsa YVA-ohjelmasta kuukauden kuluessa ohjelman nähtävilläoloajan päättymisestä. Lausunto asetetaan nähtäväksi samoihin paikkoihin, missä YVA-ohjelma on ollut nähtävillä. YVA-selostus laaditaan YVA-ohjelman, siitä saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. 3.4 TIEDOTUS- JA KESKUSTELUTILAISUUS HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäristövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä. 3.5 ARVIOINTISELOSTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO Ympäristövaikutusten arviointiselostus luovutetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kevättalvella 2004. Yhteysviranomainen ilmoittaa arviointiselostuksen nähtävillä olosta. Nähtävillä olo järjestetään samalla tavoin kuin arviointiohjelmankin. Määräaika mielipiteiden ja lausuntojen toimittamiseksi yhteysviranomaiselle alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja sen pituus on YVA-asetuksen mukaan vähintään 30 ja enintään 60 päivää. 3.6 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO YVA-SELOSTUKSESTA 3.7 MUU TIEDOTUS YVA-menettely päättyy, kun Länsi-Suomen ympäristökeskus antaa lausuntonsa YVAselostuksesta. Tämä tapahtuu kahden kuukauden kuluessa mielipiteiden ja lausuntojen antamiseen varatun määräajan päättymisestä. Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta tiedotetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös yleisen tiedonvälityksen yhteydessä, kuten lehtiartikkelien välityksellä. Sekä YVA-ohjelma että YVA-selostus tulevat olemaan nähtävillä myös Seinäjoen Energia Oy:n internet-sivuilla (www.seinajoki.fi/energia).

Marraskuu 2003 11 (40) 4 JÄTEHUOLTO JA ENERGIANTUOTANTO Tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005 tuli voimaan 1.9.2002 (Ympäristöministeriö, 2002). Se korvaa osittain valtioneuvoston vuonna 1998 hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman (Ympäristöministeriö ym. 1998). Tarkistetun valtakunnallisen jätesuunnitelman asettamia jätealan kehittämisen yleisiä tavoitteita ovat: jätteiden synnyn ehkäiseminen ja niiden haitallisuuden vähentäminen, jätteiden hyödyntäminen aineena tai energiana, jätteiden turvallinen ja asianmukainen käsittely, jätteistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäiseminen ja aiheutuneiden haittojen korjaaminen sekä jätteiden kansainvälisten siirtojen vähentäminen. Tarkistetun suunnitelman perusteluissa todetaan, että jätteiden hyödyntäminen aineena on Suomessa lisääntynyt kansainvälisessä vertailussa hyvin. Materiaalihyödyntämistä voidaan jatkossa lisätä lähinnä orgaanisen jätteen biologista hyödyntämistä lisäämällä. Hyödyntämistavoitteiden saavuttaminen edellyttää näin ollen polttokelpoisen, vaikeasti kierrätettävän jätteen energiahyödyntämisen voimakasta lisäämistä (Ympäristöministeriö, muistio 2002). Suomessa hyödynnetään vajaa 10 % yhdyskuntajätteiden energiasisällöstä. Valtakunnallisena tavoitteena on hyödyntää yhdyskuntajätteestä 70 % joko materiaalina tai energiana vuoteen 2005 mennessä. Yhdyskuntalietteiden osalta tavoitteeksi on niinikään asetettu 70 %:n hyödyntämisaste vuoteen 2005 mennessä. Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma laadittiin vuonna 1996 (Hakola & Rautio 1996). Jätesuunnitelman mukaan kaikkien yhdyskuntajätteiden yhteinen hyödyntämisaste on ollut 40 % ja alkuperäistä tavoitetta onkin pidetty liian korkeana. Alueellista jätesuunnitelmaa on tarkistettu vuonna 2002 (Koivula & Topp 2002). Jätesuunnitelman tarkistuksessa tavoitetta muutettiin. Hyötykäyttötavoite on nyt kaikkien yhdyskuntajätteiden osalta 70 % vuoteen 2005 mennessä. Länsi-Suomen alueellisessa jätesuunnitelmassa ei ole asetettu hyötykäyttötavoitetta puhdistamolietteelle. Lakeuden jätekeskuksen toimialueella, johon myös Seinäjoki kuuluu, jätteen hyödyntämisaste on tällä hetkellä noin 24 % perustuen hyödyntämiseen materiaalina. Tällä hetkellä Seinäjoella kerätään erikseen sekajäte ja paperi suurimmalta osalta kiinteistöjä. Lisäksi katujen varsilla ja kauppojen yhteydessä olevissa keräyspisteissä vastaanotetaan pahvi-, nestepakkauskartonki-, lasi- ja metallijätettä. Ongelmajäte toimitetaan ongelmajätteen käsittelylaitokselle ja rakennusjäte jatkokäsitellään. Jätevesiliete voidaan hyödyntää kompostoinnin jälkeen. Jätteenpolttolaitoksen rakentamisen myötä kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä vähenee, kun jätevesiliete, yhdyskunta- ja teollisuusjäte sekä rakennusjäte voidaan hyödyntää energiana. Jätteiden ja lietteiden energiasisällön hyödyntäminen voidaan toteuttaa kolmella tavalla: polttamalla varsinaisissa jätteenpolttolaitoksissa, käyttämällä jätettä rinnakkaispolttoaineena tavanomaisen polttoaineen kanssa tai valmistamalla jätteistä tai niistä valmistetuista polttoaineista kaasua ja käyttämällä sitä polttoaineena.

Marraskuu 2003 12 (40) Jätteistä valmistettujen polttoaineiden laatu pohjautuu lähtömateriaaleihin (raaka-aineet, jätteet) sekä jätteiden syntypaikkalajitteluun. Syntypaikkalajittelun tehokkuus, lajittelujärjestelmä ja käsiteltävät materiaalit vaikuttavat polttoaineen valmistuksessa tarvittaviin yksikköoperaatioihin, joita ovat murskaus, metallien ja haitta-aineiden erotus ja muiden materiaalien talteenotto sekä mahdollinen biologinen käsittelyosuus.

Marraskuu 2003 13 (40) 5 HANKEKUVAUS 5.1 SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE Jätteenpolttolaitoksen vaihtoehtoiset sijoituspaikat ovat Osmankatu, kantatien 67 varsi, Puhdistamonkatu, Rintalanmäki tai Kyrkösjärvi (kuva 5/1). Uutta jätteenpolttolaitosta varten rakennetaan laitosrakennus, jonne sijoitetaan itse polttoprosessin edellyttämät laitteistot kuten kattila sekä savukaasujen puhdistuslaitteistot. Lisäksi rakennetaan mm. jätepolttoaineen käsittelyyn, säilytykseen ja kuljetukseen liittyvät tilat ja laitteistot sekä savupiippu. Maankäyttötarve on alle 1 hehtaari. KUVA 5/1 Jätteenpolttolaitoksen vaihtoehtoiset sijaintipaikat: Osmankatu, kantatie, Puhdistamonkatu, Rintalanmäki tai Kyrkösjärvi.

Marraskuu 2003 14 (40) Osmankatu Osmankadun sijaintipaikkavaihtoehto sijaitsee Valio Oy:n Seinäjoen tehtaiden välittömässä läheisyydessä. Valio on suomalaisten maidontuottajien omistama yritys, joka jalostaa ja markkinoi pääasiassa maitopohjaisia tuotteita. Valio on liikevaihdoltaan Suomen suurin elintarvikealan yritys ja maidonjalostaja. Valio käsittelee noin 80 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta maidosta. Valion Oy:n Seinäjoen tehtaalla valmistetaan maidosta tuoretuotteita, ravintorasvoja ja jauheita. Uusi jätteenpolttolaitos sijoittuisi Valion tehtaiden eteläpuolelle, Osmankadun toiselle puolelle (kuva 5/2). Valion tehtaiden lisäksi Osmankadulla on pienteollisuutta. Osmankadun sijoituspaikkavaihtoehdossa jätteenpolttolaitoksen tuottama lämpö voidaan hyödyntää höyrynä Valion tehdasprosesseissa ja/tai kaukolämpönä. Valion teollisuusalueella on olemassa olevat sähkö-, höyry- ja vesiverkostot. Alueella on myös hyvät mahdollisuudet käyttö- ja kunnossapitoyhteistyöhön. KUVA 5/2 Osmankadun, kantatien, Puhdistamonkadun ja Rintalanmäen sijoituspaikkavaihtoehdot. Kantatie 67 Kantatien sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee rakentamattomalla alueella kantatien 67 varrella (kuva 5/2). Kantatien sijoituspaikkavaihtoehdossa jätteenpolttolaitoksen tuottama höyry voidaan hyödyntää höyrynä Valion tehdasprosesseissa ja/tai kaukolämpönä. Puhdistamonkatu Puhdistamonkadun sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee rakentamattomalla alueella Seinäjoen jäteveden puhdistuslaitoksen pohjoispuolella Seinäjoen länsirannalla (kuva 5/2). Puhdistamonkadun sijoituspaikkavaihtoehdossa jätteenpolttolaitoksen tuottama höyry voidaan hyödyntää höyrynä Valion tehdasprosesseissa ja/tai kaukolämpönä.

Marraskuu 2003 15 (40) Rintalanmäki Rintalanmäen sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee myös kantatien 67 varrella, Rintalanmäen juurella (kuva 5/2). Myös tässä vaihtoehdossa jätteenpolttolaitoksen tuottama höyry voidaan hyödyntää höyrynä Valion tehdasprosesseissa ja/tai kaukolämpönä. Kyrkösjärvi Kyrkösjärven sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen pohjoispuolella Kyrkösjärven tekojärven rannalla (kuva 5/3). Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen turvevoimalaitoksen toiminta on aloitettu vuonna 1990. Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä polttoaineteholtaan 330 MW:n leijukerroskattilalla. Voimalaitoksen nettosähköteho on 125 MW sähköä ja se toimittaa kaukolämpöä Seinäjoen kaupungille enintään 100 MW:n teholla. Laitoksen pääpolttoaine on jyrsinturve, jota on viime aikoina käytetty noin 600 000 tonnia vuodessa. Seinäjoen voimalaitosalueella on olemassa olevat sähkö-, kaukolämpö- ja vesiverkostot. Alueella on myös mahdollisuudet käyttö- ja kunnossapitoyhteistyöhön. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin kilometrin päässä suunnitellusta jätteenpolttolaitoksesta. KUVA 5/3 Kyrkösjärven sijoituspaikkavaihtoehto.

Marraskuu 2003 16 (40) 5.2 TEKNISET TIEDOT Suunniteltu jätteenpolttolaitos käyttää polttoaineenaan yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennusjätettä sekä jätevesilietettä. Laitos tuottaa sähköä sekä kaukolämpöä Seinäjoki-Nurmo -taajaman kaukolämpöverkkoon ja/tai teollisuuden prosessihöyryä. Jätteenpolttolaitos suunnitellaan peruskuormakäyttöön eli se on käynnissä vuosihuoltoa lukuun ottamatta koko ajan. Laitoksen kokonaishyötysuhde on noin 85 %. Taulukossa 5-1 on esitetty laitoksen teknisiä tietoja. Esitetyt lukuarvot ovat alustavia. TAULUKKO 5-1 Uuden jätteenpolttolaitoksen alustavia teknisiä tietoja. Selite Lukuarvo ja yksikkö Polttoaineteho 15 30 MW Kokonaishyötysuhde 85 % Käytettävä polttoaine yhdyskunta- ja teollisuusjäte, rakennusjäte, jätevesiliete, tuorepainona 30 000 110 000 tonnia vuodessa Vuotuinen käyntiaika noin 8 000 tuntia (noin 11 kuukautta) Vuotuinen energian tuotanto noin 90 180 GWh MW = megawatti = 1000 kilowattia GWh = gigawattitunti = 1 000 000 kilowattituntia Laitoksen tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. 5.3 JÄTTEENPOLTTOLAITOKSELLA KÄYTETTÄVÄT POLTTOAINEET JA NIIDEN KÄSITTELY Syntypaikalla lajitellut yhdyskunta- ja teollisuusjäte kuljetetaan jätteenpolttolaitokselle Lakeuden Jätekeskus Oy:n toimialueelta ja mahdollisesti myös sen ulkopuolelta. Jätteet lajitellaan sekä esikäsitellään tarpeen mukaan ennen polttoa. Arinapolttotekniikkaan perustuvaa jätteenpolttolaitosta varten jätteen esikäsittelyksi riittää syntypaikkalajittelu, koska arinapoltto ei vaadi homogeenista ja monia käsittelyvaiheita läpikäynyttä polttoainetta. Leijukerrospolttoa varten täytyy jätteestä valmistaa jalostettua kierrätyspolttoainetta, jolloin metallit poistetaan jätteestä, minkä jälkeen polttokelpoinen materiaali murskataan sopivaan palakokoon. Esikäsittelylaitos sijoitetaan jätteenpolttolaitoksen yhteyteen. Jätevedenpuhdistamoilla syntyvää lietettä suunnitellaan myös poltettavan jätteenpolttolaitoksella. Liete voidaan johtaa polttoon joko muihin polttoaineisiin sekoitettuna sellaisenaan tai kuivattuna. Mikäli liete kuivataan, se voidaan tehdä joko puhdistamolle tai jätteenpolttolaitokselle rakennettavalla kuivurilla. 5.4 POLTTOVAIHTOEHTOJEN TEKNISET KUVAUKSET Arinapoltto Arinapolttolaitoksessa jätteet puretaan kuljetuskalustosta suoraan polttolaitoksen bunkkeriin, josta jäte syötetään kahmarilla syöttösuppilon kautta poltettavaksi mekaaniselle viistoarinalle.

Marraskuu 2003 17 (40) Laitokselle rakennetaan erityisesti jätteenpolttoon kehitetty arina, jolla jäte liikkuu eteenpäin. Arina on jaettu useampaan vyöhykkeeseen, josta ensimmäinen annostelee polttoaineen ja seuraavat kuivaavat ja sytyttävät polttoaineen. Sen jälkeen tapahtuu varsinainen palaminen ja viimeisellä vyöhykkeellä jäännöshiilen loppuun palaminen. Arinan alla sijaitsevat tuhkankeräyssuppilot ja sammutuskuljetin. Samalle tai erilliselle kuljettimelle putoaa myös arinan loppupäästä loppuun palanut pohjatuhka, joka johdetaan keräyssiiloon ja toimitetaan loppusijoitettavaksi. Arinapolttolaitos on varmatoiminen, yksinkertainen ja luotettava menetelmä yhdyskuntajätteen polttoon. Se on johtava jätteenpolttotekniikka Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa. Syntypaikkalajiteltua jätettä ei tarvitse esikäsitellä eikä laitos ole häiriöherkkä jätteen joukossa mahdollisesti oleville epäpuhtauksille. Jätteen mukana tuleva metallimateriaali kulkeutuu arinatuhkan joukkoon, josta se voidaan haluttaessa erottaa hyötykäyttöön. Leijukerrospoltto Kiertoleijupolttokattilassa jäte poltetaan ilmavirran mukana kuuman hiekkamassan joukossa. Polttotekniikasta johtuen jätteestä on ennen polttoa erotettava metallit ja se on murskattava oikeaan palakokoon. Hiekka on kattilassa jatkuvassa liikkeessä ja polttoaine syötetään hiekan joukkoon. Hiekka/polttoaineseokseen puhalletaan palamisilmaa, joka yhdessä polttoaineen palamisen kanssa saa hiekka-polttoaineseoksen voimakkaaseen liikkeeseen. Kuumat savukaasut ohjataan kattilan lämmön talteenottopinnoille. Ilmaa syötetään tulipesän eri tasoilta vaiheistamaan palamista. Pohjatuhka poistetaan kattilan pohjalta. Leijukerrospoltto on johtava polttotekniikka biomassan ja turpeen polttoon, mutta jätteenpoltossa leijutekniikasta ei ole pitkäaikaisia kokemuksia. Euroopassa on ollut käytössä joitakin vuosia kymmenkunta leijupolttoon perustuvaa jätteenpolttolaitosta. Leijutekniikan etuja ovat hyvä hyötysuhde sekä hyvä tuhkan loppuun palaminen. Lämmön ja sähkön tuotanto Polttoaineen palaessa kattilassa vapautuu lämpöenergiaa, joka siirtyy kattilan putkistoissa virtaavaan syöttöveteen ja saa veden höyrystymään. Kattilasta korkeassa lämpötilassa ja paineessa saatava höyry pyörittää höyryturbiinia ja samalla akselilla olevaa generaattoria, joka tuottaa sähköä. Mikäli syntyvä lämpö hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, suurin osa höyryturbiineilta ja kattilalta tulevasta matalapaineisesta höyrystä lauhdutetaan vedeksi kaukolämmönvaihtimissa. Lauhtunut matalapaineinen vesi eli lauhde pumpataan takaisin syöttövesisäiliöön ja uudelleen kattilaan. Kaukolämmönvaihtimissa lauhtuva höyry luovuttaa lauhtumislämpönsä lämmönvaihtimien vesiputkissa kiertävään kaukolämmön kiertoveteen, minkä avulla lämmitetään Seinäjoki-Nurmo taajaman kaukolämpöverkossa kiertävää vettä. Jos jätteenpolttolaitos sijoitetaan Osmankadulle, kantatie 67:n varteen, Puhdistamonkadulle tai Rintalanmäelle matalapaineinen höyry johdetaan Valion tehtaan prosessihöyryksi, josta se palaa käytön jälkeen lauhteena lauhteenkäsittelyn jälkeen syöttövesisäiliöön.

Marraskuu 2003 18 (40) Savukaasujen puhdistus ja tuhka Polttoaineen palaessa sen palamattomista aineosista syntyy tuhkaa. Arinan tai kattilan pohjalle putoava pohjatuhka johdetaan keräyssiiloon. Savukaasujen mukaan lähtevä kevyempi tuhka eli nk. lentotuhka poistetaan savukaasun joukosta esimerkiksi suodattamalla. Savukaasujen käsittelyjärjestelmän periaate on sama riippumatta siitä, mikä kattilavaihtoehto valitaan. Typenoksidien päästöjä vähennetään ammoniakkiruiskutuksella. Sen jälkeen savukaasut puhdistetaan kuivalla tai puolikuivalla menetelmällä, jolloin savukaasut reagoivat niiden joukkoon lisätyn kalkin sekä aktiivihiilen kanssa. Lopuksi savukaasuista poistetaan hiukkaset hiukkaserottimella ja savukaasut johdetaan savupiippuun. Lentotuhka erotetaan ennen savukaasujen johtamista savupiippuun. Leijukerrospoltossa syntyy lentotuhkaa suhteessa enemmän kuin arinapoltossa. Jätteenpolttolaitoksessa syntyvä tuhka kuljetetaan Laskunmäen kaatopaikalle tai muuhun vaatimukset täyttävään sijoituspaikkaan käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Pohjatuhkaa on mahdollista myös hyötykäyttää esimerkiksi kaatopaikkarakenteissa. 5.5 JÄTTEENPOLTTOLAITOSTA KOSKEVAT YMPÄRISTÖVAATIMUKSET Savukaasupäästöjä koskevat vaatimukset Euroopan parlamentin ja Euroopan Unionin neuvoston 4.12.2000 jätteiden poltosta antaman direktiivin (2000/76/EY) Suomessa toimeenpaneva valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) astui voimaan 1.6.2003. Jätteenpolttoasetuksella ja samanaikaisesti annetulla ympäristönsuojeluasetuksen muutoksella säädetään vaatimukset, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, kaikelle jätteenpoltolle. Vaatimukset perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan ja koskevat poltettavan jätteen laadun selvittämistä, poltto-olosuhteita, päästöjä ilmaan ja veteen, päästöjen mittaamista, toimintaa häiriötilanteissa ja poltossa syntyvän jätteen käsittelemistä ja hyödyntämistä. Savukaasupäästöistä jätteenpolttoasetus asettaa päästörajat typenoksideille (NO x ), rikkidioksidille (SO 2 ), hiukkasille, kaasumaisille ja höyrymäisille orgaanisille aineille (TOC), kloorivedylle (HCl), fluorivedylle (HF), hiilimonoksidille (CO), dioksiineille, furaaneille ja raskasmetalleille. Jätteenpolttolaitos suunnitellaan siten, että päästöt alittavat jätteenpolttoasetuksessa asetetut raja-arvot. Melun ohjearvot Valtioneuvoston päätöksen (993/92) mukaiset melutason ohjearvot asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla taajamissa tai taajamien läheisyydessä ovat päiväaikana (klo 7-22) 55dB (A) ja yöllä 50 db (A). Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo 45 db(a). Loma-asumiseen käytettävällä alueella ohjearvona on päivällä 45 db (A) ja yöllä 40 db (A). Tämän päätöksen tarkoituksena on ehkäistä meluhaittoja ja turvata viihtyvyys maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelun yhteydessä. Päätöstä ei kuitenkaan sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuojaksi tarkoitetuilla alueilla.

Marraskuu 2003 19 (40) Jätteenpolttolaitos suunnitellaan siten, että meluohjearvot ympäristössä eivät sen toiminnan johdosta ylity. Jäte- ja jäähdytysvesipäästöjä koskevat vaatimukset Jäte- ja jäähdytysvesipäästöjä koskevat vaatimukset määritellään kaupungin viemäriverkostoon johdettavien jätevesien osalta Seinäjoen vesi- ja viemärilaitoksen kanssa tehtävässä sopimuksessa. Mm. lietteestä kuivauksessa höyrynä erottuva vesi kondensoidaan ja johdetaan viemäriin. Koska savukaasut puhdistetaan kuivalla tai puolikuivalla menetelmällä, ei laitoksella synny savukaasun puhdistuksen jätevesiä, joihin sovellettaisiin jätteenpolttoasetuksen päästörajoja. Muita jätevesiä syntyy hyvin vähän. Jäähdytysveden osalta tyypillisiä lupaehtoja ovat enimmäisvirtaama, enimmäislämpötila vesistöön purettaessa sekä jäähdytysveden suurin sallittu lämpeneminen jätteenpolttolaitoksella. Jätehuoltoa koskevat vaatimukset Jätelain (1072/93) ja -asetuksen (1390/93) yleisenä tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa haittaa ympäristölle ja terveydelle. Tavoitteeseen tulee pyrkiä ensisijaisesti vähentämällä jätteiden muodostumista ja lisäämällä jätteiden hyötykäyttöä. Mikäli hyödyntäminen ei ole teknisesti tai kohtuullisin lisäkustannuksin mahdollista, tulee jätteet sijoittaa siten, että ympäristölle ja terveydelle aiheutuvat haitat minimoidaan. Seinäjoen jätteenpolttolaitos tukee jätelain asettamia yleisiä tavoitteita vähentämällä jätteiden läjittämistä kaatopaikoille ja lisäämällä niiden hyödyntämistä energiana. Jätteenpolttolaitoksella syntyvät jätejakeet (tuhka, polttokelvoton jäte, omat jätteet jne.) taas käsitellään ja sijoitetaan jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvassa edellytetyllä tavalla tai hyötykäytetään siten, että jätelain vaatimukset täyttyvät. 5.6 JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TARVITSEMAT TOIMINNOT LAITOSTONTIN ULKOPUOLELLA Jätteenpolttolaitos tulee liittää sähkö-, kaukolämpö- ja/tai höyryverkkoon sekä vesi- ja viemäriverkkoon. Lisäksi laitostontille on rakennettava liikenneyhteydet. Seuraavassa esitetään jätteenpolttolaitoksen tarvitsemat toiminnot laitostontin ulkopuolella sijoituspaikkavaihtoehdoittain. Osmankatu Osmankadun sijoituspaikkavaihtoehdossa laitokselta rakennetaan höyry- ja kaukolämpöputket tien toisella puolella oleville Valion tehtaille. Taajaman kaukolämpöverkkoon liittymiseksi rakennetaan 2,3 kilometriä uutta kaukolämpöjohtoa. Sähköverkkoon liittyminen tapahtuu Osmankadulla ja sitä varten tarvitaan 0,4 kilometriä uutta 20 kv:n voimajohtoa. Liittyminen vesi- ja viemäriverkkoon tapahtuu Osmankadulla. Liikenne alueelle voidaan hoitaa olemassa olevia teitä pitkin. Kantatie 67 Kantatien sijoituspaikkavaihtoehdossa jätteenpolttolaitoksella tuotettava höyry toimitettaisiin Valio Oy:n höyryverkkoon rakennettavaa, 1,3 kilometrin pituista höyryputkea pitkin. Liittyminen kaukolämpöverkkoon tapahtuu Kytösavunkadulla ja sitä varten tar-

Marraskuu 2003 20 (40) vitaan noin 1,3 kilometriä uutta kaukolämpöjohtoa. Sähköverkkoon liittymistä varten tarvitaan 0,5 kilometriä uutta 20 kv:n voimajohtoa. Liittyminen vesi- ja viemäriverkkoon tapahtuu Pelttarinkadulla. Uudelle jätteenpolttolaitokselle täytyy rakentaa tieyhteys Suupohjantieltä. Puhdistamonkatu Puhdistamonkadun sijoituspaikkavaihtoehdossa jätteenpolttolaitoksella tuotettava höyry toimitettaisiin Valio Oy:n höyryverkkoon rakennettavaa, noin 3,5 kilometriä pitkää höyryputkea pitkin. Liittyminen kaukolämpöverkkoon tapahtuu Kytösavunkadulla ja sitä varten tarvitaan noin 2 kilometriä uutta kaukolämpöjohtoa. Sähköverkkoon sekä vesi- ja viemäriverkkoon liittyminen tapahtuu jätevedenpuhdistamolla. Jätteenpolttolaitokselle täytyy rakentaa tieyhteys Puhdistamonkadulta. Rintalanmäki Rintalanmäen sijoituspaikkavaihtoehdossa höyry toimitettaisiin Valio Oy:n höyryverkkoon rakennettavaa, noin 1,7 kilometriä pitkää höyryputkea pitkin. Liittyminen kaukolämpöverkkoon tapahtuu Kytösavunkadulla ja sitä varten tarvitaan noin 4 kilometriä uutta kaukolämpöjohtoa. Sähköverkkoon voidaan liittyä noin 300 metrin päässä ja vesija viemäriverkkoon noin 1,7 kilometrin päässä. Kyrkösjärvi Kyrkösjärven sijoituspaikkavaihtoehdossa uusi jätteenpolttolaitos olisi mahdollista liittää sähkö- ja kaukolämpöverkkoon sekä vesi- ja viemäriverkkoon Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen tuntumassa. Tarvittavien liityntöjen pituus olisi noin 200 400 metriä. Liikenne alueelle voidaan hoitaa olemassa olevia teitä pitkin. 5.7 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy, Oy Botniarosk Ab, Ab Ekorosk Oy, Jokilaakson Jäte Oy, Järviseudun Jätehuolto Oy ja Lakeuden Jätekeskus Oy ovat perustaneet hankintarenkaan, jonka tehtävänä on tutkia vaihtoehtoja syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen energiahyötykäytölle. Seinäjoelle suunniteltu jätteenpolttolaitos on yksi vaihtoehto jätteen energiahyödyntämiselle. Lakeuden Jätekeskus Oy rakennuttaa Ilmajoelle Laskunmäkeen uutta jätehuoltoaluetta. Jätehuoltoalueen YVA-menettely päättyi 8.3.2000. Jätteenpolttolaitoksen YVA-menettelyn nollavaihtoehdossa voidaan hyödyntää jätekeskuksen ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristölupa-asiakirjoja tarpeellisin osin.

Marraskuu 2003 21 (40) 6 SEINÄJOEN ENERGIA OY:N NYKYINEN TOIMINTA Seinäjoen Energia Oy:n liiketoiminnat ovat sähkön myynti ja tuotanto sekä sähköverkko-, sähköurakointi- ja lämpöliiketoiminta. Sähkötoiminta Seinäjoen Energia Oy myy sähköä koko Suomen alueelle. Seinäjoen Energia Oy omistaa sähkötuotantoa sekä itse että Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n kautta seuraavasti: vesivoimaa Seinäjoella ja Iijoen Voima Oy:ssä, ydinvoimaa Olkiluodossa Teollisuuden Voima Oy:ssä sekä kivihiilivoimaa Vaasassa, Kristiinankaupungissa, Porissa ja Kotkassa. Vuonna 2001 Seinäjoen Energia Oy hankki sähköenergiaa 411 GWh. Hankitusta sähköenergiasta 19 000 MWh tuotettiin Seinäjoen Energia Oy:n Kyrkösjärven vesivoimalaitoksessa. Loput sähköenergiasta hankittiin osakasenergiana Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ltä, Pohjolan Voima Oy:ltä ja Teollisuuden Voima Oy:ltä. Yhtiö rakentaa myös sähköverkkoja, katuvaloverkkoja ja liikennevaloja Seinäjoen talousalueelle. Lämpötoiminta Seinäjoen Energia Oy myy kaukolämpöä Seinäjoki-Nurmo -taajamassa. Vuonna 2002 Seinäjoen Energia Oy:n kaukolämmön tuotanto oli 341 GWh, josta 90 prosenttia ostettiin Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen turvevoimalaitokselta ja 10 prosenttia tuotettiin Seinäjoen Energia Oy:n lämpökeskuksissa. Vuonna 2002 lämpöasiakkaita oli 1404. Kaukolämpö tuotetaan talviaikana Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen turvevoimalaitoksessa ja kesällä Seinäjoen Energia Oy:n omissa lämpökeskuksissa. Seinäjoella on kolme kiinteää lämpökeskusta, jotka ovat kaukolämpöteholtaan seuraavat: Kapernaumi 72 MW, Epoks 12 MW + 40 MW ja Kasperi 8 MW. KUVA 6/1 Kapernaumin lämpökeskus.

Marraskuu 2003 22 (40) 7 YMPÄRISTÖN NYKYTILA 7.1 MAANKÄYTTÖ, MAISEMA, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS Seinäjoen kaupunki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, viiden rautatien ja usean maantien risteyksessä, paikassa, missä Seinäjoki yhtyy Kyrönjokeen. Vuonna 2001 Seinäjoen kaupungin pinta-alasta maa-aluetta oli 128,9 km 2 ja vesialuetta 5,57 km 2. Kaupunkialueelle ja ympäristölle on tunnusomaista tasaisuus. Korkeimmalle kohoaa Jouppilanvuori, jonka huippu on 118 metriä merenpinnan yläpuolella. (Seinäjoen kaupunki 2001) Seinäjoen kaupungin asukasluku vuoden 2000 lopussa oli 30 290. Elinkeinorakenne jakaantui vuonna 1999 seuraavasti: yhteiskunnalliset palvelut 38 %, kauppa, majoitustoimi ym. 20,5 %, teollisuus 11 %, rahoitus, vakuutus ym. toimi 10,2 %, kuljetus ja liikenne 8,7 %, rakentaminen 6,6 %, maa- ja metsätalous 1,7 %, energia- ja vesihuolto 0,8 %, mineraalien kaivu 0,3 % ja muu elinkeino 2,2 %. Suurimmat työnantajat vuonna 2000 olivat Atria Oyj, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Seinäjoen kaupunki. (Seinäjoen kaupunki 2001) Luonnontieteellisenä maakunta- ja maisema-alueena Seinäjoki kuuluu suurimmalta osaltaan Etelä-Pohjanmaan Lakeuteen (Tuohisaari 1989). Seinäjoen lounais- ja eteläosien kankare- ja mäkimaat alkavat kuitenkin muistuttaa jo enemmän Suomenselän vedenjakajaseutuja. Seinäjoen alueella sijaitsee yksi valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus (Ympäristöministeriö 1992), joka on Ilmajoen Alajoen kulttuurimaisema. Se on selväpiirteinen Kyrönjoen ja sen sivujokien laaksoihin levittäytyvä viljelylakeus. Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskus on ollut mukana Alajoen kehittämishankkeessa, jonka tavoitteena oli Alajoen maisema-alueen kehittäminen niin, että elinkeinojen, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön lähtökohdat otettiin huomioon (Wahlberg ja Husso 1996). Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli Alajoen esilletuominen matkailukohteena ja matkailullisten mahdollisuuksien lisääminen. Puhdistamonkadun sijoituspaikkavaihtoehto jätevedenpuhdistamon pohjoispuolella sijaitsee Ilmajoen Alajoen kulttuurimaisemarajauksen reunassa. Seinäjoella on neljä valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä (Putkonen 1993). Nämä ovat Törnävä, Joupin kylän vanha asutus, Seinäjoen kaupunkikeskus ja valtion viljavaraston Seinäjoen varasto. Kaikki jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdot sijaitsevat etäällä näistä kohteista. Seinäjoella on kaksi luontopolkua, joista toinen ulottuu Ilmajoen puolelle. Kyrkösjärven luontopolku polveilee Kyrkösjärven ja Kattilavuoren maastossa Kyrkösjärven länsipuolella. Lakeuden luontopolku keskittyy eteläpohjalaisen peltomaiseman ja siihen kytkeytyvän luonnon esittelyyn. (Talvitie ja Heikkilä 1989) Sijoituspaikkavaihtoehdot eivät sijaitse luontopolkujen lähellä. Osmankadun sijoituspaikkavaihtoehto Alakylässä sijaitsee asemakaavan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T) (Seinäjoen kaupunki 1980). Alueen kaakkoispuolella on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa teollisuusja varastorakennuksia sekä voimalarakennuksia ja laitoksia (T-1). Alueen pohjois- ja eteläpuoli on kaavoitettu teollisuuskäyttöön (T-4). Alueen länsipuoli on kaavoittamatonta aluetta. Yleiskaavassa Osmankadun sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee teollisuus- ja

Marraskuu 2003 23 (40) varastoalueella (T) (Seinäjoen kaupunki 1994). Etelä-Pohjanmaan liiton Seinänaapureiden maakuntakaavaehdotuksessa (http://www.sjoki.uta.fi/epliitto/) Osmankadun sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee keskustatoimintojen alueella (C). Kantatien sijoituspaikkavaihtoehto on asemakaavoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-3) (Seinäjoen kaupunki 1990). Alueen pohjoispuolella on kauttakulku- tai sisääntulotie näkemäalueineen (LT), itä- ja eteläpuolella liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-3) sekä länsipuolella puistoalue (VP). Yleiskaavassa kantatien sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee yksityisten palvelujen ja hallinnon alueella (PK) (Seinäjoen kaupunki 1994). Etelä-Pohjanmaan liiton Seinänaapureiden maakuntakaavaehdotuksessa (http://www.sjoki.uta.fi/epliitto/) kantatien sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee keskustatoimintojen alueella (C). Puhdistamonkadun sijoituspaikkavaihtoehto on asemakaavoittamatonta aluetta. Sijoituspaikkavaihtoehdon eteläpuolella on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) (Seinäjoen kaupunki 2003), jolla sijaitsee jätevedenpuhdistamo. Yleiskaavassa Puhdistamonkadun sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee maa- ja metsätalousalueella (MT) (Seinäjoen kaupunki 1994). Etelä-Pohjanmaan liiton Seinänaapureiden maakuntakaavaehdotuksessa (http://www.sjoki.uta.fi/epliitto/) Puhdistamonkadun sijoituspaikkavaihtoehto on merkitty jätteenkäsittelyn alueeksi. Rintalanmäen sijoituspaikkavaihtoehto on asemakaavoittamatonta aluetta. Yleiskaavassa alue on merkitty asuinpientaloalueeksi. Kyrkösjärven sijoituspaikkavaihtoehto Soukkajoella on asemakaavoittamatonta aluetta. Sijoituspaikkavaihtoehdon eteläpuolella on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET) (Seinäjoen kaupunki 1989), jolla sijaitsee Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitos. Korttelialueen länsipuolella on puisto (VP). Yleiskaavassa Kyrkösjärven sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee lähivirkistysalueella (VL) (Seinäjoen kaupunki 1994). Kyrkösjärven sijoituspaikkavaihtoehto on maakuntakaavassa merkitty energiahuollon alueeksi (http://www.sjoki.uta.fi/epliitto/). 7.2 ILMANLAATU JA ILMASTO Seinäjoen ilman hiukkas- ja rikkidioksidipitoisuuksia on mitattu noin 15 vuoden ajan. Vuonna 1993 aloitettiin Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantaryhmän toimesta reaaliaikainen ilmanlaadunseuranta. Seinäjoen keskustan tuntumaan pystytettiin mittausasema nykyaikaisine mittauslaitteineen lokakuussa 1992 ja varsinaiset mittaukset aloitettiin vuoden 1993 alusta. Vuosittaisista tuloksista voidaan tehdä arvioita ilman laadun kehityssuunnista. (Seinäjoen ammattikorkeakoulun 2001) Pääasialliset rikkidioksidin lähteet ovat Seinäjoella energiantuotanto ja lämmitys. Osa rikkidioksidista on peräisin kaukokulkeumasta. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo vuonna 2001 oli 2 µg/m 3. Tämä on 10 % vuosiohjearvosta (20 µg/m 3 ). Vuositasolla toiseksi suurin vuorokausiarvo vuonna 2001 oli 10 µg/m 3, joka vastaa 12,5 % terveysperustaisesta ohjearvosta (80 µg/m 3 ). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun 2001) Ilman typpidioksidipitoisuudet ovat pääasiassa peräisin liikenteen päästöistä ja osittain energiantuotannosta. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo vuonna 2001 oli 18 µg/m 3, mikä on selvästi alhaisempi kuin edellisenä vuonna ja vastaa 60 % vuosiohjearvosta 30 µg/m 3. Mittaustuloksen keskiarvoon saattaa vaikuttaa laitteen huoltotauko

Marraskuu 2003 24 (40) 7.3 VESISTÖT tammi-helmikuussa. Vuositasolla toiseksi suurin vuorokausiarvo vuonna 2001 oli 60 µg/m 3 eli noin 85 % terveysperustaisesta ohjearvosta 70 µg/m 3. (Seinäjoen ammattikorkeakoulun 2001) Seinäjoen hiukkaspitoisuudet ovat peräisin pääasiassa liikenteestä ja teollisuuden päästöistä. Hiukkaspitoisuudet vaihtelevat suuresti eri kuukausina. Keväällä korkeisiin pitoisuuksiin vaikuttaa ensisijaisesti lumen sulaminen ja hiekoituspölyn nouseminen liikenteen vaikutuksesta ilmaan. Myös muina aikoina kohonneet hiukkaspitoisuudet kertovat liikenteen nostamasta kuivasta pölystä. Huomioitavaa kuitenkin on, että kokonaisleijuman mittaus tehtiin maalis-syyskuussa, jolloin talvikuukaudet ovat tuloksesta poissa. Maalis-syyskuun vuoden 2001 keskiarvo oli 6 µm/m 3. (Seinäjoen ammattikorkeakoulun 2001) Seinäjoella merkittävin ilmansaastuttaja on liikenne. Tämä näkyy ajoittain lähinnä typen oksidien voimakkaana kasvuna esimerkiksi ruuhka-aikoina. Rikkidioksidipitoisuudet ovat sen sijaan pieniä. Keväisin leijuva pöly voi aiheuttaa ihmisille hengitysteihin liittyviä ongelmia, kuten esimerkiksi astmakohtauksia ja hengitystietulehduksia. Yleisesti ottaen Seinäjoen seudun ilman laatu on hyvä eikä aiheuta terveysriskejä. (Seinäjoen ammattikorkeakoulun 2001) Vuoden 2001 keskilämpötila oli + 4,5 o C. Lämpimintä oli heinäkuussa, jolloin keskilämpötila oli + 19,2 o C. Kylmintä oli helmikuussa, jolloin keskilämpötila oli 9,6 o C. Ilman suhteellisen kosteuden keskiarvo vuonna 2001 oli 80 %. Vuoden kosteusjakauma oli normaali, ainoastaan loppuvuosi oli jonkin verran normaalia kuivempi. Tuulen keskinopeus vuonna 2001 oli 1,9 m/s, mikä vastaa edellisten vuosien keskinopeuksia. (Seinäjoen ammattikorkeakoulun 2001) Kyrönjoki Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki ja alueen elämä on keskittynyt sen ympärille. Asutus on levinnyt alueelle aikoinaan jokea pitkin ja jokivarteen keskittyi tärkein toimeentulon lähde, maatalous. Laakea Etelä-Pohjanmaan maakunta onkin rakentunut Kyrönjoen ja jokilaaksojen varaan. Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsee 24 kuntaa, joista jokivarressa ovat Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Mustasaari, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Vähäkyrö ja Ylistaro. Vaasa käyttää joen vettä juomavetenä. (http:// www.ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elektro/lsu/kyronj/paasivu.htm) Kyrönjoen tilaan ja veden laatuun vaikuttavat keskeisesti maa- ja metsätalous ja niihin liittyvä kuivatustoiminta ja tulvasuojelun sekä voimatalouden vaatima säännöstely sekä asutus, teollisuus ja turvetuotanto. Veden laadun perusteella Kyrönjoki kuuluu yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääosin toiseksi huonoimpaan luokkaan eli välttävään. Rehevöityminen ja happamoituminen sekä niiden seurausilmiöt haittaavat etenkin vedenhankintaa, kalastusta ja virkistyskäyttöä sekä luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja. (http://www.ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elektro/lsu/kyronj/paasivu.htm) Kyrönjoen vesi on ravinteikasta ja ajoittain hapanta. Laajoilta peltoalueilta veteen huuhtoutuu kiintoainesta ja ravinteita, jotka yhdessä metsistä ja soilta tulevan tumman humuksen kanssa värjäävät veden ruskeanharmaaksi. Kyrönjoen ravinnetaso on erittäin korkea eikä leväkasvua rajoitakaan yleensä ravinteiden puute, vaan valon vähäinen mää-