Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/ /2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta mennessä lausuntoa Äänevoima Oy:n voimalaitoksen toistaiseksi voimassa olevan luvan lupamääräysten tarkistamisasiassa, Dnro LSSAVI/3648/2014. Hakemusasiakirjojen mukaan tarkistamishakemus on pantu vireille Lausuntoa on pyydetty erikseen kaavoitusviranomaiselta erityisesti siitä, onko toiminta voimassa olevan asemakaavan mukaista. Äänevoima Oy:n olemassa oleva lupa, jonka lupamääräysten tarkistamista haetaan, koskee voimalaitosta ja siihen liittyviä toimintoja kuten vedenpuhdistusta ja öljysäiliötä. Hakemus sisältää myös hakemuksen kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan kuuluvien laitosten lupamääräysten tarkistamiseksi sekä ilmoituksen hakeutumisesta suuria polttolaitoksia koskevan ns. SUPO-asetuksen mukaiseen 1500 käyttötunnin rajoitteen piiriin. Äänevoima Oy:n kattila K2 kuuluu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan. Lisäksi kattilat K2 ja K3 ilmoitetaan 1500 käyttötunnin rajoituksen piiriin alkaen (K 2) ja alkaen (K3). Laitoksen toiminta ei ole oleellisesti muuttunut lupakaudella. Voimalaitos sijaitsee Äänekosken kaupungissa kaavoitetulla teollisuusalueella kiinteistöllä Kiinteistön omistaa Metsä Board Oyj. Höyryvoimalaitos tuottaa lämpöä ja sähköä kolmella kattilalla: Kattila K1 on kiinteän polttoaineen kattila (kupliva leijupetikattila). Kattilassa poltetaan kuorta, bio- ja kuitulietettä, ostopuuta, jyrsinturvetta ja kierrätyspolttoainetta (REF). Vara- ja tukipolttoaineena on raskas polttoöljy. Kattilan polttoaineteho on 173 MW ja se otettiin käyttöön vuonna Kattila tuottaa prosessihöyryä, kaukolämpöä ja sähköä. Kattilan vuotuinen käyttöaika on noin tuntia. Kattila K2 (S40) on raskasta polttoöljyä käyttävä öljykattila. Vuonna 1996 valmistuneen kattilan polttoaineteho on 96 MW. Vuotuinen käyttöaika on noin tuntia (vara- ja huippukattila). Kattila K3 (Högfors) on myös raskasta polttava vara- ja huippukattila. Vuonna 1973 valmistuneen kattilan polttoaineteho on 43 MW ja

2 vuotuinen käyttöaika noin tuntia. Päästöt Voimalaitoksen vuosipäästöt ilmaan olivat vuoden 2013 tietojen mukaan noin 80 tonnia rikkidioksidia, 190 tonnia typen oksideja ja 2,3 tonnia hiukkasia. Biokattilan (K1) raskasmetallipäästöt ilmaan olivat vuonna ,44 kg elohopeaa, 0.92 kg kadmiumia sekä 65 kg muita raskasmetalleja vuodessa. Laitokselta vesistöön tai viemäriin johdettujen vesien määrässä tai laadussa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia lupakauden aikana. Laitoksella syntyvät saniteettivedet ja kattilaveden valmistuksessa syntyvät suolanpoiston elvytysvedet johdetaan Äänekosken integraatin biologiselle jätevedenpuhdistamolle, jota operoi Metsä Fibre Oy. Vesilaitoksella hiekkasuodattimien huuhtelusta syntyvä humuspitoinen rejektivesi johdetaan puolestaan integraatin kemi-mekaaniselle jätevedenpuhdistamolle, jota operoi Metsä-Board Oyj. Jäähdytysvesimäärän arvioidaan olevan luokkaa m3/d vuodenajasta ja apulauhduttimien käytöstä riippuen. Apulauhduttimien käyttö ja sitä kautta jäähdytysvesien määrä on hieman lisääntynyt viime vuosina. Veden lämpötila kohoaa jäähdytyskäytössä n. 10 C-astetta, joten lämpökuorma vesistöön on TJ/a. Jäähdytysvesi ei likaannu normaalissa käytössä eikä sen laadussa ole havaittu ongelmia käytön aikana. Voimalaitoksella raskas polttoöljy varastoidaan maanpäällisessä säiliössä. Säiliön tilavuus on 990 m3 ja se on varustettu suoja-altaalla (100 % säiliön tilavuudesta) sekä öljynerotuskaivolla. Raakaveden puhdistuslaitoksella valmistellaan kemi-mekaanisesti puhdistettua tuorevettä integraatin teollisuuslaitosten käyttöön. Vesi puhdistetaan hiekkasuodattimilla ja kiinteät epäpuhtaudet saostetaan saostuskemikaalilla ja sidotaan hiekkapatjaan. Hiekkasuotimien humuspitoiset jätevedet johdetaan kartonkitehtaan kemi-mekaaniselle jätevedenpuhdistamolle. Tärkeimmät voimalaitosalueella käytettävät kemikaalit ovat lipeä (NaOH), rikkihappo (H 2 SO 4 ),saostuskemikaali, hapenpoistokemikaali natriumhypokloriitti (NaOCl) ja natriumkloridi (NaCl). Kemikaalien vuotuinen käyttömäärä on noin 225 tonnia. Jätteenä syntyy pääasiassa tuhkaa. Lentotuhkaa ja pohjatuhkaa syntyy yhteensä noin 9000 tonnia vuodessa. Tuhka toimitetaan ensisijaisesti tehdasalueen omalle rakenteissa hyödynnettäväksi. Lentotuhkaa hyödynnetään myös metsälannoituksessa ja

3 maanrakennuksessa. Ympäristöriskeistä on lupakauden aikana realisoitunut öljypäästö elokuussa Sen seurauksena tehdyt korjaavat toimenpiteet ovat hakemuksen mukaan vähentäneet riskiä poikkeukselliseen ympäristöpäästöön. Öljysäiliön sulkuventtiili on päätetty pitää kiinni ja putki on valettu betonilla umpeen. Lauhdevedet imetään imuautolla pois kaivoista. Öljykoneikolle on asennettu oma kameravalvonta ja öljyhälyttimien määrää lisätty. Hälyttimet testataan säännöllisesti kahden kuukauden välein ja dokumentit toimitetaan käytönvalvojalle. Äänevoima Oy:n voimalaitoksen toiminta perustuu biomassan ja turpeen polton parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (suurten energialaitosten BREF. Jätteen rinnakkaispoltossa sovelletaan jätteenpolton BREFiä kierrätyspolttoaineen varastoinnin ja käsittelyn osalta. Voimalaitoksen kokonaishyötysuhde on korkea eli 85 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotantomahdollisuus on täysimääräisesti hyödynnetty. Laitos tuottaa lämpöä sekä yhdyskunnalle että teollisuudelle ja sijaitsee näiden kulutuskohteiden välittömässä läheisyydessä. Voimalaitoksen energiatehokkuus on näin olen hyvä. Hakemuksessa on selvitetty yhdyskunnan yleistä ilmanlaatua kaupungin ympäristövalvonnan toteuttaman ja energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten kanssa sopiman yhteistarkkailun vuosiraportin 2012 perusteella ja alapuolisen vesistön olosuhteita Äänekoski- Vaajakoski reitin yhteistarkkailutulosten perusteella. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Hakija esittää, että polttolaitoskokonaisuus koostuu SuPo-asetuksen* mukaisesti kahdesta vanhasta olemassa olevasta energiantuotantoyksiköstä (K1 ja K2), joiden savukaasut johdetaan erillisiin piippuihin. Lisäksi polttolaitoksen yhteydessä toimii varakattila K3- joka kuuluu PIPO-asetuksen** piiriin. *Valtioneuvoston asetuksella suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta /936, voimaan on korvattu polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten rajoittamisesta annettua valtioneuvoston asetus (96/2013). Vanha SuPo-asetus ja uusi SUPO-asetus ovat samansisältöisiä, mutta joitakin asioita on siirretty vanhasta asetuksesta uuteen ympäristönsuojelulakiin. **Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista /750.

4 Hakija esittää, että kattilassa K1 (monipolttoainekattila) voimalaitokselle asetettavat lupaehdot ja savukaasuja koskevat raja-arvot säilyvät nykyisen ympäristöluvan mukaisina saakka kattilan toimiessa tavanomaisia polttoaineita polttavana laitoksena: Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, No x (NO2:na) Hiukkaset 450 mg/m 3 (n) 600 mg/m 3 (n) 50 mg/m 3 (n) Hakija esittää, että ympäristölupapäätöksen savukaasuja koskevat raja-arvot määrättäisiin alkaen leijupetikattilan osalta SuPo asetuksen (96/2013) liitteen II päästöraja-arvojen mukaisina silloin, kun kattila toimii SuPo-asetuksen mukaisena tavanomaisia polttoaineita polttavana laitoksena, ja jätteenpolttoasetuksen (151/2013) mukaisena silloin, kun kattila toimii rinnakkaispolttolaitoksena. Biokattilan K1 päästöraja-arvoksi kattilan toimiessa tavanomaisena polttoaineita polttavana laitoksena tulee asettaa: Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, NO x (NO2:na) Hiukkaset 220 mg/m 3 (n) 250 mg/m 3 (n) 20 mg/m 3 (n) Esitetyt raja-arvot perustuvat SuPo-asetuksen (96/2013) raja-arvoihin. Painotetut päästöraja-arvot on laskettu asetuksen liitteen IV mukaisen kaavan mukaisesti. Polttoainejakauman on oletettu olevan. 60 % kuori-lieteseosta, 20 % ostopuuta, 20 % turvetta ja 0,2 % raskasta polttoöljyä (tukipolttoaine). Kattila K1, rinnakkaispoltto Hakija esittää biokattilan K1 savukaasupäästöjen päästöraja-arvoiksi kattilan toimiessa rinnakkaispolttolaitoksena nykyisen ympäristöluvan mukaisia raja-arvoja saakka (kuiva savukaasu, 6 % O 2 ). Mukaan lasketaan kaikki ne vuorokaudet, joiden kuluessa on poltettu jätepolttoaineita: Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, NO x (NO 2 :na) Hiukkaset 250 mg/m 3 (n) 310 mg 3 (n) 30 mg/m 3 (n)

5 Hiilimonoksidi, CO Suolahappo, HCl Fluorivety, HF Orgaaninen hiili, TOC Dioksiinit ja furaanit summa TCDD-ekv Cd + TI (yhteensä) Hg Sb + As + Pb + Cr +, Co + Cu + Mn + Ni + V (yhteensä) 160 mg/m 3 (n) 40 mg/m 3 (n) 20 mg/m 3 (n) 15 mg/m 3 (n) 0,1 ng/m 3 (n) 0,05 mg/m 3 (n) 0,05 mg/m 3 (n) 0,5 mg/m3 (n) Biokattilan K1 savukaasuille tulee asettaa sen toimiessa rinnakkaispolttolaitoksena, seuraavat päästöraja-arvot alkaen (kuiva savukaasu, 6 % O 2 ). Raja-arvot on esitetty kuukausikeskiarvoina: Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, NOx (NO 2:na) Hiukkaset Hiilimonoksidi, CO Suolahappo, HCl Fluorivety, HF Orgaaninen hiili, TOC Dioksiinit ja furaanit summa TCDD-ekv Cd + TI (yhteensä) 190 mg/m 3 (n) 275 mg/m 3 (n) 20 mg/m 3 (n) 160 mg/m 3 (n) 40 mg/m 3 (n) 20 mg/m 3 (n) 15 mg/m 3 (n) 0,1 ng/m 3 (n) 0,05 mg/m 3 (n)

6 Hg Sb + As + Pb + Cr +, Co + Cu + Mn + Ni + V (yhteensä) 0,05 mg/m 3 (n) 0,5 mg/m 3 (n) Kattila K2 Kattila K2 kuuluu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan (TNP). TNP-laitoksilla sovelletaan voimassa olevia lupaehtoja saakka. Kattilaa K2 käytetään alkaen enintään 1500 tuntia vuodessa, laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona. Hakemuksessa kattila K2 ilmoitetaan alkaen 1500 käyttötunnin rajoitteen piiriin. Hakija esittää varakattilana toimivalle öljykattilalle K2 seuraavia nykyisen ympäristöluvan mukaisia päästöraja-arvoja saakka (kuivassa savukaasussa, 3 % O 2 ): Rikkidioksidi, SO mg/m 3 Typen oksidit, NO x (NO 2 :na) 450 mg/m 3 Hiukkaset 50 mg/m 3 K2-kattila on siirtymäsuunnitelmassa Hakija esittää kattilan savukaasupäästöille seuraavia raja-arvoja alkaen. Raja-arvot perustuvat SuPo-asetuksen (96/2013) raja-arvoihin, huomioiden 1500 käyttötunnin rajoite: Rikkidioksidi, SO mg/m 3 Typen oksidit, NO x (NO 2 :na) 450 mg/m 3 Hiukkaset 30 mg/m 3 Kattila K3 Hakija esittää varakattilana toimivalle öljykattilalle K3 seuraavia päästöraja-arvoja saakka (kuivassa savukaasussa, 3 % O 2 ). Kattilaa K3 käytetään enintään 1500 tuntia vuodessa laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona: Rikkidioksidi, SO mg/m 3 Typen oksidit, NO x (NO 2 :na) 600 mg/m 3 Hiukkaset 140 mg/m 3 Hakija esittää varakattilalle K3 seuraavia päästöraja-arvoja

7 alkaen. Raja-arvot perustuvat pienten polttolaitosten asetuksen 750/2013 liitteen 1 raja-arvoihin, huomioiden asetuksen siirtymäsäännökset ja 1500 käyttötunnin rajoite: Rikkidioksidi, SO mg/m 3 Typen oksidit, NOx (NO 2 :na) 600 mg/m 3 Hiukkaset 140 mg/m 3 Kattila K3 kuuluu PIPO-asetuksen piiriin. Kattilan polttoaine muutetaan vähärikkisemmälle polttoaineelle ennen , jotta hakijan esittämät raja-arvot alitetaan. Tarkkailusuunnitelma Laitoksen toimintaa tarkkaillaan viranomaisen hyväksymän käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa laitoksilla tapahtuvien muutosten mukaisesti. Ilmapäästöjen tarkkailussa on käytössä jatkuvatoimisia savukaasuanalysaattoreita, joilla seurataan palamisprosessin onnistumista sekä polttoaineista peräisin olevien päästöjen pitoisuutta ja kokonaismäärää. Niiltä osin kuin luotettavia jatkuvatoimisia mittareita ei ole saatavilla, täydennetään mittauksia kertamittauksilla. Biokattilasta mitataan jatkuvatoimisesti seuraavia päästöjä: NOx, CO, hiukkasten kokonaismäärä, orgaaninen kokonaishiili (TOC), vetykloridi (HCl), vetyfluoridi (HF) ja SO2. Kattilan kloorivetypäästöt sekä dibentsodifuraaniyhdisteiden sekä raskasmetallien päästöt on mitattu kierrätyspolttoaineen käytön aloittamisen jälkeen kolmen kuukauden välein standardisoidulla menetelmällä ensimmäisen toimintavuoden aikana ja sen jälkeen kahdesti vuodessa. Kattilan K2 hiukkaspäästöt ja SO 2 sekä NO x -päästöt mitataan yhden vuoden välein. Kattilan K3 hiukkaspäästömittaus suoritetaan kolmen vuoden välein. Voimalaitoksen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on hakemuksen liitteenä. Vahinkoarvio, vahinkoa estävät toimenpiteet ja korvaukset Laitoksen toiminta ei aiheuta hakemuksen mukaan korvattavaa haittaa vesistöjen virkistyskäytölle, kalastukselle tai rantakiinteistöille. Korvauksia ei ole määrätty myöskään voimassa olevassa ympäristöluvassa.

8 --- Ympäristöpäällikön ehdotus: Äänekosken kaupungin kaavoituspäällikkö on antanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon: Voimalaitoksen sijaintipaikan kiinteistöllä on voimassa Äänekosken kaupunginvaltuuston hyväksymä ja Keski-Suomen lääninhallituksen vahvistama asemakaava. Asemakaavassa voimalaitoksen alue on osoitettu merkinnällä TT teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Olemassa olevalle voimalaitokselle on myönnetty rakennuslupa voimassa olevan asemakaavan perusteella. Kiinteästi olemassa olevaan teollisuusalueeseen liittyvällä tontilla harjoitettavan toiminnan on katsottava olevan voimassa olevan asemakaavan mukaista. (valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh ) Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksesta: Äänevoima osallistuu, kuten hakemuksessa todetaan, Äänekosken kaupungin ympäristövalvonnan toteuttamaan ja energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten kanssa sopimaan yhteistarkkailuun. Hakemuksessa mainitun vuoden 2012 raportin jälkeen on valmistunut myös vuosia 2013 ja 2014 koskevat raportit. Ne on julkaistu kaupungin www-sivuilla. Ilmanlaadun tarkkailun tulosten perusteella ajoittaisen huonon ilmalaadun aiheuttavat joko sellutehtaan haisevat rikkiyhdisteet tai keväisin katupöly. Rikkidioksidipitoisuudet ja typpidioksidipitoisuudet sekä pölypiikkien ajoittumisen perusteella myös prosessiperäisten hiukkasten pitoisuudet jäävät alle ohje- ja raja-arvojen. Ympäristölautakunta on antanut ympäristöministeriölle lausunnon ehdotuksesta valtioneuvoston päätökseksi ympäristönsuojelulain 110 a :ssä tarkoitetusta polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitoksia koskevasta kansallisesta siirtymäsuunnitelmasta. Lautakunnalla ei ollut huomautettavaa kansallisesta siirtymäsuunnitelmasta, koska teollisuuspäästödirektiivin edellyttämät toimenpiteet sinänsä ovat ilmanlaatua parantavia, eikä päästöarvoihin pääsemisen aikataululla ole ole olennaista merkitystä paikallisesti. Voimalaitosperäinen happamoittava laskeuma ei nykyisin ole kriittinen ilmanlaatutekijä Äänekoskella, eikä vara- ja huippukattilana käytetyn öljykattilan ajoittaisella käytöllä ole hyvin toimiessaan juurikaan merkitystä paikallisen hengitysilman hiukkaspitoisuuteen.

9 Tilanne ei edellä sanotulta osin ole muuttunut ja esitetty kattilakokonaisuus ja kattiloihin sovellettavat asetukset ja siirtymäsuunnitelmat sekä esitetyt ilmapäästöjä koskevat lupaehdot käyttörajoituksineen ovat lausunnonantajan mielestä hyväksyttävissä, mikäli lietettä (kuori-lieteseosta ) ei tulkita jätepolttoaineeksi. Äänekosken kaupungin jätehuoltomääräyksissä on määritelty energiajae polttokelpoiseksi jätteeksi, joka ei ole muuta hyötyjätettä (joka tulee määräysten mukaan tulee lajitella lajikohtaisesti erikseen kaatopaikkajätteestä raaka-aineena) ja joka ei sisällä polttamisen kannalta haitallisia aineita. Energiajakeelle on määritelty keräysvälineet ja tyhjennysväli jätehuoltomääräyksissä. Kerätyn jätteen käsittelypaikaksi Äänekosken kaupunki hyväksyy vain toimijan, jolla on vaadittavat ympäristöluvat. Käytössä olevien tietojen mukaan Äänevoima ei ole lokakuun 2013 jälkeen ottanut vastaan paikkakunnalta kerättyä ja REF-polttoaineeksi murskattua jätettä. Ympäristönsuojeluviranomainen puoltaa materiaalina hyödynnettävästä jätteestä erilleen lajitellun polttokelpoisen jakeen energiakäyttöä lähellä syntypaikkaa, kun se tapahtuu valvotusti ja rinnakkaispolton päästörajoja noudattaen. Jätevedet (saniteettivedet ja kattilaveden valmistuksessa syntyvät suolanpoiston elvytysvedet sekä vesilaitoksella hiekkasuodattimien huuhtelusta syntyvä humuspitoinen rejektivesi) tulee jatkossakin ohjata soveltuvalla teollisuuden jätevedenpuhdistamolle taikka yhteispuhdistamolle. Mikäli lauhde- ja sadevedet sisältävät, tai ne voivat jossain tilanteessa sisältää, öljyä tai muita haitallisia aineita, tulee niiden riittävä esikäsittely varmistaa ennen päästämistä vesistöön. Tällaisia vesiä ei saa missään tilanteessa johtaa öljysäiliön suoja-altaaseen. Öljysäiliön suoja-altaan tulee toimia vahinkotilanteiden varalta tiiviinä ja tilavuudeltaan vähintään säiliön suuruisena suoja-altaana ilman avattavissa olevia putkia ja venttiileitä. Riskienhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (on myös kunnan öljyntorjuntaviranomainen) on toimitettava ajan tasalla oleva viemärikartta kaikista vesistöön johtavista viemäreistä ja niiden sulkujärjestelmistä. Jäähdytysvesimäärän arvioidaan olevan luokkaa m 3 /d vuodenajasta ja apulauhduttimien käytöstä riippuen. Veden lämpötila kohoaa jäähdytyskäytössä n. 10 C-astetta. Tulevalla Metsä Fibren sellutehtaalla (biotuotetehtaalla) jäähdytysveden enimmäiskulutus vuorokaudessa on m 3 eli lähes satakertainen ja jäähdytysveden lämpötila on keskimäärin 13,5 astetta järvestä otettua raakavettä lämpimämpää. Äänevoiman jäähdytysveden merkitys Kuhnamon lämpötilan nostajana voidaan

10 siten arvioida melko pieneksi. Toimijoiden tulisi kuitenkin yhteisesti seurata jäähdytysveden vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Lupahakemuksessa on selvitetty melko suppeasti poltettavan bio- ja kuitulietteen laatua mm. suhteessa jätteenpolttoasetukseen, sekä eri tuhkien ominaisuuksia ja hyötykäyttöä ja hyötykäytön tehostamismahdollisuuksia. Ympäristölautakunta yhtyy kaavoituspäällikön lausuntoon toiminnan kaavanmukaisuudesta. Päätös: Hyväksyttiin