SEMINAARIMUISTIO 24.9.2004/ MP MARJA-RADAN LIIKENNEPALVELUKONSEPTI, IDEASEMINAARI Aika: 27.8.2004 klo 9-15 Paikka: Osallistujat LT-Konsultit Oy, Kokoushuone Atlantti Aalto Pekka Paikallisliikenneliitto Granberg Mette YTV Herneoja Anne Ratahallintokeskus Hyvärinen Heidi Helsingin kaupunki/ksv Janhunen Outi Espoo Judström Yrjö Junakalusto Oy Juntunen Arno Ilmailulaitos Koskivaara Matti Ilmailulaitos Kullberg Jukka Vantaan kaupunki Linna-Varis Hanna Ilmailulaitos Murole Jussi B&M Pajunen Heikki Vantaan kaupunki Poutanen Olli-Pekka Helsingin kaupunki/ksv Rintapiirto Jyrki Strafica Rosenberg Marja VTT Sinisalo Kimmo YTV Sylberg Juha Näkövammaisten Keskusliitto Teerioja Reijo YTV Yli-Villamo Harri RHK Siitonen Arto HKL Eloranta Tuomo LT-Konsultit Oy Lehmuskoski Mikko LT-Konsultit Oy Lehmuskoski Ville LT-Konsultit Oy Martamo Natalia LT-Konsultit Oy Murole Pentti LT-Konsultit Oy Päätalo Mari LT-Konsultit Oy Siikonen Mari LT-Konsultit Oy 1. Seminaarin avaus Kimmo Sinisalo toivotti seminaariin osallistujat tervetulleiksi. Hän totesi, että Marja-radan liikennepalvelu konsepti -projektissa etsitään ratkaisuja tulevan Marja-liikenteen erityistarpeisiin. Liikennepalvelun tulisi voida palvella sekä lentomatkustajaa että päivittäistä työmatkailijaa. 2. Marja-radan suunnittelun historia ja tulevaisuus, Heikki Pajunen, Vantaan kaupunki Rata Martinlaaksoon suunnittelu on aloitettu 1975. Lentoasema on Vantaan kaupungille keskeinen valtti. Lentomelu on kuitenkin maankäyttöä ohjaava tekijä. Marjan suunnitteluprosessin aikana lentoaseman suunnitelmat ovat muuttuneet ja Marja-radan linjaukset sitä mukaan.
Sivu 2/9 Lentomatkustajien ja työmatkalaisten myötä samassa junassa on paljon eri tyyppisiä matkustajia. Asukkaiden mielipiteitä on pystytty linjauksia muodostaessa kuulemaan. Merkittävä matkanvarrella tullut muutos on esimerkiksi Aviapoliksen poikkeama, kun Aviapoliksen merkitys työpaikka-alueena on korostunut. Marja-radan yleissuunnitelma on valmistunut vuonna 2003. Maankäytön kehittämiseen on kovia paineita. Tikkurilan matkakeskuksen kehittämisellä on tarkoitus mahdollistaa, että myös kaukojunilla tulevat pääsevät kätevästi lentokentälle. 3. Uusien asemien maankäyttöä suunnitellaan, Jukka Kullberg, Vantaan kaupunki 1982 idea Marja-radasta esiintynyt yleiskaavassa ensimmäistä kertaa. 1992 se merkittiin myös kaupungin kehittämissuunnitelmaan. Lentokentän arvo kaupungille on tunnustettu 1990-luvun alusta alkaen. Suunnittelulähtökohdissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia esim. lentokentän terminaalien sijoittelu voi muuttua, asuntoalueet kehittyvät eritavoin esim. Vantaankoski kehittyy voimakkaasti ja liike-elämän suunnalta voi tulla erilaisia toiveita. Tästä esimerkkinä parin vuoden takainen Festival-Park -projekti, joka kovan alkuinnostuksen jälkeen hiljeni. Maankäyttöä ei voida kuitenkaan suunnitella varastoon odottamaan Marja-rata päätöstä, koska mikään kaava ei yleensä käy sellaisenaan, vaan muutokset ovat yleensä aina tarpeen esim. edellä mainituista syistä. Olli-Pekka Poutanen kysyi suunnitelmista Klaukkalan suuntaan. Kullberg vastasi, että varsinaisia laajentumissuunnitelmia ei ole. 4. Poikittainen joukkoliikenne kehittyy nopeasti, Ville Lehmuskoski, LT-Konsultit Oy Säteittäinen liikenne kasvaa 10-15 %, mutta poikittaisen liikenteen kasvuksi ennustetaan jopa 80-90%. Terminaalit ovat huomattava kytkentä kaukoliikenteeseen. Imagopalvelut: Göteborgissa oli luvattu matkustajille rahat takaisin matkasta, jos joukkoliikenneyhteys myöhästyy. Käytäntö on parantanut matkustajatyytyväisyyttä huomattavasti. (Kooste kalvoista liitteenä 1) 5. Millaiseksi Marja-asemat suunniteltiin? Jussi Murole, B&M Asemasuunnittelussa keskeistä oli yhdistää aseman molemmat puolet mahdollisimman joustavasti. Asemilla on muutakin sisältöä kun nousta junaan ja jäädä pois, suunnittelussa on haluttu luoda eri asemille oma imago. Suurin osa asemat tulevat leikkaukseen, mikä vaikuttaa suunnitteluun. Tärkeitä asioita suunnittelussa olivat myös liityntäpysäköinti ja polkupyöräpysäköinti. 6. Millaisia matkoja ja minne mennään? Jyrki Rintapiirto, Strafica Oy Tärkeää on huomioida rengasmaisuus. Työ nimenä on suunnista käytetty nimityksiä MP ja PM. Lentokentälle pääsee molempiin suuntiin eikä matka-ajassakaan ole juuri eroa. Molemmat kestävät noin puoli tuntia. Lentoaseman erityispiirteen vuoksi on lentoasemalle suunniteltu noin 1 minuutin pysäystä sen erityispiirteen vuoksi. Tiedotus aikatauluista on keskeistä. Myös nykyiset junamatkustajat matkustavat radalla, heistä muodostuu noin puolet Marjaradan matkustajista. Suunnittelussa on huomioitu ns. työpaikka-asuinpaikka aluepareja. (Kalvot liitteenä 2).
Sivu 3/9 7. Tullaanko lentoasemalle junalla? Matti Koskivaara, Ilmailulaitos - ei vaan lentokoneella Erilainen työmatkakäyttö. Lentoasemalla työskentely näyttää vaikuttavan asuinpaikan valintaankin. Ulkomaanliikenteessä noin 40 % jää Helsinkiin. Loput 60 % jatkavat muualle Suomeen. Lentomatkustajista 30 % asuu pääkaupunkiseudulla. Matkatavarat asettaa laatuvaatimukset junayhteydet. Muut vaihtoehdot voivat olla houkuttelevampia. Kriittisiä asioita kulkutapaa valittaessa ovat matka-aika, luotettavuus sekä vaihdottomuus. Tieliikenteen mahdollisuuksista on joka tapauksessa pidettävä huolta. Yksi tulevaisuuden kysymyksistä on pysyykö terminaaliin tulo autolla ilmaisena. Halpalennot voivat muuttaa lentomatkustajien profiilia, tällaiset matkustajat voivat olla uutta ryhmää interreil-porukkaa, jotka olisivat varmasti Marja-yhteyden käyttäjiä. Marja-rata hanke on hyvä, mutta ehkä vielä vähän edellä ajasta. (Kalvot liitteenä 3) 8. Liityntäpysäköinti avainasemassa, Reijo Teerioja, YTV Liityntäpysäköinnin koordinointi voi olla usein vaikeaa. Se on vähän väliinputoaja, sen järjestämiselle on vaikea löytää rahoittajaa. Liityntäpysäköinnin imagon ja brändin tulisi olla hyvä, sillä sen avullahan matkustaja voi yhdistää sekä auton/pyörän ja junan hyvät ominaisuudet. Yksilön näkökulmasta hyödyt ovat seuraavat säästyy aikaa, rahaa ja hyvinvointia. Matka on miellyttävämpi ja mukavampi, kun ruuhkassa omassa autossa seistessä. Asemien yhteydessä olevat palvelut ovat tärkeä liityntäpysäköinnin houkuttelevuustekijä. Liityntäpysäköinnin yksi keskeinen osa on vähentää liikennettä ja pysäköinti on helpompi järjestää kaupungin laidalla. Liityntäpysäköintipaikoille pysäköidään 3700 henkilöautoa ja 3500 polkupyörää vuorokaudessa. Tämä ei ehkä itsessään ole välttämättä suuri määrä, mutta suurin osa näistä matkoista ovat työ- ja opiskelumatkoja. Nämä matkat tapahtuvat useimmiten ruuhkaaikaan. Voi miettiä, että mihin tämä henkilöauto määrä mahtuisi, jos kaikki ajaisivat keskustaan. Yksi keskeinen kysymys viimeaikoina on ollut, että saako liityntäpysäköinti maksaa. Ruoholahdessa on ollut kokeilu, jossa alle 12 tunnin liityntäpysäköinti maksaa 2. Toiminta-ajatuksena olisi, että mitä kauempana liityntäpysäköinti on keskustasta, niin sen halvempaa se olisi. Liityntäpysäköinnin haasteita ovat: tiedonsaannin parantaminen, pysäköintivaihtoehdoista yleisesti sekä tiedonsaanti tienpäälle Ilkivalta, kyselyssä n. kolmannes oli joutunut jonkinlaisen ilkivallan kohteeksi, sosiaalista kontrollia tai valvontaa pitäisi kehittää. 9. Miltä näyttää Marjan junakalusto, Yrjö Judström, Junakalusto Oy Junakalusto OY:stä kunnan omistavat 65 % ja VR 35 %. VR:n vanhaa kalustoa ollaan poistamassa vuoden 2009 aikana.
Sivu 4/9 Päästään suureen hankitaerään (50 yksikköä, myöhemmin päätetty 40 yksikköä), joten voidaan käyttää kilpailutusta tehokkaasti. Junakalusto Oy ei muuta YTV:n roolia liikennöitsijänä. Leveä raideleveys aiheuttaa välillä ongelmia kalustoa tilatessa, mutta raideleveys on sinänsä vahvuus, koska korikin on täten leveämpi. Tämä auttaa huomiomaan myös Marja-yhteyden erityistarpeet. (Kalvot liitteenä 4) 10. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Mari Siikonen esitteli projektin tavoitteita ja ideoita liikennepalvelun sisällöstä. (Kalvot liitteenä 5) 11. Ryhmätyöt ja niiden purku Seminaarin osallistujat jakautuivat ryhmiin. Marja-liikenteen laatutekijöiden löytämiseksi jokaista ryhmää pyydettiin asettumaan Marja-matkustajan asemaan. Matkustajaryhmät olivat: - Ranskalainen liikemies, joka lentää Pariisista ja on menossa Ruoholahteen Nokialle - Eläkeläisryhmä Kouvolasta tulossa Kivistön kulttuurikeskukseen venäläisentaiteen näyttelyyn - 12- vuotias sellisti menossa Viikistä soittotunnille Petakseen - Sokea opiskelija palaamassa Hartwall-Areenalta joulukonsertista kotiinsa Lapinkylään Kukin ryhmä sai reilun tunnin aikaa työstää omaa tehtäväänsä. Ryhmätyöt purettiin siten, että kukin ryhmä esitteli oman matkantekonsa vaiheittain. Selostus ryhmätöiden tuloksista: Ranskalainen liikemies, joka lentää Pariisista ja on menossa Ruoholahteen Nokialle On joulukuu. Kone laskeutuu Helsinki-Vantaalle. Sataa räntää. Lentokoneen kuulutuksissa on sanottu lämpötilan olevan +1 o C. Olen pukeutunut ajattelemattomasti. Asiallinen pukuni on toimiva Pariisissa tähän aikaan vuodessa, mutta ei täällä. Pikkukenkäni eivät paljon lätäköissä seisoskelua kestä. Lentokoneen mainoslehtisestä olen lukenut, että Helsinki/Vantaalle on avattu uusi junayhteys. Yrityshän kyllä maksaa matkateon, joten rahaa ei tässä ensimmäiseksi tarvitse ajatella. Taksijono ei kuitenkaan houkuta, joten päätän selvittää junayhteyden käyttömahdollisuutta. Viimeksi kun olin Suomessa ei junayhteyttä lentoasemalta ollut, taksimatka kesti melko pitkään, koska sattui olemaan ruuhka-aika. Nyt on joulukuu, joten arvelen ihmisten olevan jouluostoksilla ja se ei ruuhkaa ainakaan helpota. Kysyn lisäohjeita lentokentän infopisteestä. Virkailija puhuu auttavaa ranskaa ja vahvistaa, että pääsen Ruoholahdessa olevaan toimistoon näppärästi. Junalla ensiksi Helsingin keskustaan ja sieltä vaihto metroon. Junalle on selkeät opasteet. Lähtevät junat näkyvät jo lentokentän monitorista. Lipun osto sujuu kännykällä. Kun olen ostanut lipun kännykällä, tajuan, että olisinhan sen voinut ostaa automaatistakin. Suomessahan käyvät eurot kuten Ranskassakin. No, ei sillä väliä, kuitin saaminen olisi vain ollut automaatista helpompaa. Juna pysähtyy kesken matkan. Se ei haittaa, koska vaikka kiire onkin niin, heti pysähtymisen jälkeen kerrotaan, että matkaa jatketaan jo viiden minuutin kuluttua. Viivytyksen syykin mainitaan vastaan tuleva juna oli myöhässä aikataulusta.
Sivu 5/9 Juna viipyy pitkään tunnelissa se on epämiellyttävää. Kun ei näe ulos, niin tulee epämiellyttävä olo siitä, että mihinkähän tässä ollaan menossa. Kuulutukset ovat myös ärsyttäviä. Mongerruksesta ei saa mitään selvää. Kirjoitettua paikannimeä on vaikea tunnistaa samaksi kuin lausuttu. Oikeastaan olen varsin tyytyväinen. Juna on siisti. Nousin junaan sisätiloissa, joten kenkäni eivät kastuneet taksijonossa. Ehdin vielä selata kokouspaperit. Muistutan itseäni vielä kokouksen perustavoitteista. Saan junamatkastani hyvän keskustelunaiheen illalliselle, pitää muistaa kehua suomalaista IT osaamista tässäkin asiassa. Etukäteen minua kyllä arveluttaa junalla kulkeminen. Olen siististi pukeutunut liikemies, salkustani näkee jo kauas, että siellä on kannettava tietokone. Olen otollinen kohde pikkurikollisille. Junassa on kuitenkin rauhallinen ja miellyttävä tunnelma, saan mukavan istumapaikan ja lentolaukkuni mahtuu viereeni. Tämä on miellyttävää, informaatio on selkeää. Äitinikin osaisi liikkua täällä. Hän kammoksuu ulkomaita ja puhuu ainoastaan ranskaa. Näin selkeiden kuvaopasteiden seuraaminen ei kielitaitoa vaadi! Kun juna saapuu Helsinkiin, lähden etsimään metroyhteyttä. Se epäilyttäisi muuten kovastikin, mutta lentokentän infopisteen virkailija printtasi minulle rautatieaseman pohjapiirroksen, jonka mukaan löydän metroon helposti. Sokea opiskelija paluumatkalla joulukonsertista Hartwal Areenalta Lapinkylään Päälläni on lämmin vaatetus, mukanani on kännykkä ja valkoinen keppi. Reitti on minulle outo, mutta Pasilan asema on onneksi tuttu. Vaikka on ilta, minulla ei ole kiire. Seuraavaksi päiväksi on sovittu vain yksi tapaaminen ja voin nukkua aamulla melko pitkään. Taksin saaminen on Hartwall-areenalla vaikeaa, juna on sitä paitsi nopea ja säännöllinen. Lisäksi haluan vähän säästää taksiseteleitä. Kotona lähtiessä käytän internetin reittiopasta. Saan sieltä tarkan reittiselostuksen kävelyetäisyyksistä ja ilmansuunnista. Harjoittelen reitin kotona. Tallennan reittiselostuksen kännykkääni äänitallenteena. Minulla on mukanani GPS-paikannin, jonka avulla voin tarkistaa sijaintini. Hartwal-areenalta rautatieasemalle helpottaa se, että useilla muillakin konsertista tulijoilla on sama suunta. Väkijoukon mukana on helppo suunnistaa. Asemalla pitää löytää oikea laituri. Laiturinumeron tiedän reittioppaan perusteella. Tarkistan häiriötiedotteet kännykällä. Sen perusteella laiturinumerossa ei pitäisi olla muutoksia. Löydän oikean laiturin laskemalla kulkusuunnasta laitureiden määrän. Tiedän laiturien määrän ennakkoon ja siitä lasken, että pääsen oikealle laiturille. Laiturin oviaukon kuulee liukuportaista, niiden kohdalla on aivan erilainen ääni. Kuulutus laiturilla varmistaa, että olen oikealla laiturilla. Jos ei muuta, niin täytyy kysyä joltakulta näkevältä, että olen oikealla laiturilla. Laiturilla on ohjaava laatta, jonka avulla löydän junan oven. Jos on poikkeuksia, niin täytyy toivoa, että junan ovi avautuu. Jos se avautuu, niin sen kyllä kuulee ja löytää sen perusteella. Jos ovi ei avaudu, niin ei auta muu kuin ojentaa käsi junan kylkeen ja lähteä kulkemaan pitkin junan reunaa, kunnes ovi tulee kohdalle. Kun ovi on löytynyt, täytyy löytää vielä painonappi. Vanhanaikaiset painonapit ovat parempia, koska ne on helpompi löytää. Hipaisunappi on hankalampi löytää.
Sivu 6/9 Vaunussa invapaikat on helppo löytää. Vaunut ovat siitä mukavia, että väliovia ja portaita ei ole. Kutsuohjattu palvelulinja on tilattu ennen matkaa Kivistön asemalle. Juna pysähtyi kesken matkan, se ei haittaa, koska ovet eivät avaudu, enkä luule tätä asemaksi. Pysyn siis laskuissa mukana ja tiedän millä asemavälillä milloin olen. Jos pysähdys kestää kauan, niin se huolestuttaa minua: odottaako jatkoyhteys. Soitan MYKiin, että juna seisoo ja kyydin on odotettava. Minulle on tärkeintä matkan luotettavuus, nimenomaan koko matkaketjun luotettavuus. Taksikortti on houkutteleva vaihtoehto junamatkalle, jos matkaan runkomatkan lisäksi liittyy liityntämatka. 12-vuotias sellisti Viikistä Petakseen Käyn soittotunneilla aina tiistaisin. Se on aivan kivaa. Sellon ääni on metka ja mun mielestä on kiva, kun kaikki muut soittaa jotain pianoa tai muuta tavallista. Se huono puolihan sellossa on, että se on iso. Isä kiusaa, että eipä sitten tarvitse mennä salille, kun on selloa kanniskellut. Menen Jokeri bussilla Viikistä Huopalahteen ja siitä vaihdan Marja-junaan. Sellon kanssa liikkuessa on mukavaa, että vaihtaminen on helppoa. Sekä Jokeri että Marja ovat täsmällisiä ja kulkevat usein. Marja-junan ja Jokerin tunnistaa helposti jo kaukaa, tunniste ovenpielessä näkyy kauas vaikka olisi pimeää ja sateista. Oona, mun pikkusysterikin tunnistaa ne. Sanoo Jokerilinjan merkkiä pejjeksi ja Marja-junan merkkiä ompuksi. Matkan kestäessä olen jatkuvasti selvillä sijainnista. Ei tarvitse itse laskea, että milloin pitää jäädä pois. Seinällä on kartta, josta näkee missä juna milloinkin kulkee. On hauska seurata, kun pieni piste vaunun seinässä liukuu asemalta toiselle matkan aikana. Kun eka kertaa tein matkan yksin, niin olihan se aika jännää. En ollut ihan varma osaanko jäädä oikealla paikalla pois. Ne spurgut mua vähän pelottaa, ne kun aina meinaa kommentoida sellostani. Pieni poika ja noin iso soitin. Mitä sä sitä kanniskelet. Ei kai ne mitään pahaa meinaa, mutta silti on mukavampaa, että konnari käy vaunussa aina silloin tällöin. Vitsin siitä, että olisi pitänyt ruveta soitaan nokkahuilua, olen kuullut jo ainakin sata kertaa. Sello on painava ja siksi on mukava, että junan ovi on leveä eikä siinä ole kynnystä. Onneksi lipunlukijoita on joka ovella, ei tarvitse jättää selloa tai kanniskella sitä ympäriinsä lipun leimauksen vuoksi. Tietoa on helppo löytää. Tunnistan tiedon jo kaukaa, sillä kaikki on samannäköistä sekä junassa, asemilla että netissä. Aluksi mua ärsytti nuo kuulutukset, joka asemalla pitää sanoa aseman nimet. Suomeksi, ruotsiksi ja Englanniksi. Sitten hoksasin, että junassa on paikkoja, johon kuulutukset ei kuulu juuri ollenkaan. Saan rauhassa lukea vaikkapa enkun sanoja.
Sivu 7/9 Eläkeläisryhmä Kouvolasta tulossa Kivistön kulttuurikeskukseen venäläisen taiteen näyttelyyn Meitä kokoontuu Kouvolan asemalle yhteensä 20 henkeä. Kaikki ovat paikalla hyvissä ajoin ennen junan lähtöä. Ikämme vaihtelee 70 vuoden molemmin puolin. Miehillä on yllään puku ja naisilla leningit. Huomaan, että monet naisista ovat käyneet juuri kampaajalla. Ollaanhan ihan Helsinkiin menossa. Osa meistä liikkuu vähän hitaammin: ainakin puolet meistä käyttää kävelykeppiä ja osa myös kuulolaitetta. Pentti on matkanjohtajamme. Hän on aina ollut kiinnostunut rautateistä. Nyt kun Helsinkiin on rakennettu uusi rautatieyhteys sanovat sitä Marja-radaksi, niin oli päivän selvää, että matkaamme venäläisen taiteen näyttelyyn junalla. Bussilla kai olisimme päässeet periaatteessa kätevämmin, mutta onhan junassa kuitenkin ravintolavaunu, ei tarvitse pysähtyä erikseen kahville. Ja onhan se mukava käydä testaamassa uusia junia, Marja-radasta oli iltauutisissakin. Matkatoimisto järjestää meille edullisen paketin, lieneekö näyttelynjärjestäjällä jotain kytkytkauppaa Matkan suunnittelu on aloitettu hyvissä ajoin. Saamme tietoa Kouvolan matkatoimistosta. Hinnoittelu vain on hölmöjen hommaa lippua Marja-radalle ei voi ostaa Matkatoimistosta. Meille kerrotaan, että liput voi ostaa vasta Helsingistä. Se vähän jännittää, että pysyykö ryhmämme kasassa, etenkin silloin kun vaihdamme junaa ja ostamme lippuja. Miten sitä tämmöinen vanha ihminen pärjäisi yksin siinä vilinässä. Ja miten löytäisi takaisin ryhmään. Aseman hissit ovat todella tilavia. Se on meille tärkeää, koska haluamme ryhmämme pysyvän kasassa ja odotteluaikaa on näin vähemmän ja lisäksi hissit ovat todella siistejä! Liukuportaisiin emme halua mennä, siinä voisi osa joutua hukkaan. Marja-yhteyden vaunut ovat mukavia. Kaikki saavat istumapaikan. Jalkatilaa on runsaasti ja kävelykepin kanssa kulkijoita ilahduttaa erityisesti se, että kynnyksiä ei ole lainkaan. Erityisesti jäi mieleen junavaunun WC, vaikka WC ei ole kovinkaan iso, niin se on poikkeuksellisen tilava ja siisti. Ryhmämme miehiä innostaa myös automainen teknologia. Kulkevathan junat peräti yli 130 km/h. Junassa on näyttötaulu, josta voi seurata junan nopeutta jokaisella hetkellä. Matkalla koemme myös pienen seikkailun: juna pysähtyy kesken kaiken. Mitä nyt! Vilkuilemme hetken toisiamme, mutta asia selviää nopeasti, koska kuulutuksessa kerrotaan pysähdyksen syy ja se, kuinka kauan pysähdyksissä ollaan. Ja itse asiassa saamme vielä hyvitystä: meitä odottavat ilmaiset kahvit ja pullat ravintolavaunussa kotimatkalla. Matkan aikana saamme tietoa sähköisestä reittikartasta, jonka puuhamiehemme Pentti näkee communicaattoristaan. Se on peräti niin fiksu laite, että tiedämme kartalta myös oman sijaintimme. Osa meistä tyytyy ihan vanhanaikaiseen paperiseen yksinkertaistettuun karttaan, joita löysimme rautatieasemalta. Matkustaminen Marja-junalla on mukavaa ja huoletonta. Näin onnistuneen matkan jälkeen voi ryhtyä suunnittelemaan uutta matkaa. Kivistön kulttuurikeskukseen on tulossa on uusi kiinnostava nukkenäyttely jo ensi keväänä.
Sivu 8/9
Sivu 9/9 12. Loppukeskustelu Kimmo Sinisalo kiitti seminaariin osallistuneita. Sinisalo pyysi osallistujia pyydettiin kertomaan päällimmäisenä mieleen jääneen ajatuksen, kysymyksen tai idean. Ajatuspotpurin sato oli seuraavanlainen: Suurimmalle osalle käyttäjistä ei tapahdu mitään uutta. Yli puolet VR-Lähiliikenteen käyttäjistä tulee käyttämään tätä linjaa. Voitaisiinko tässä samalla houkutella juniin uusia matkustajia. Marja-radan tulisi olla osana koko joukkoliikenteen tietokokonaisuutta, mutta kuitenkin oma selkeästi erottuva palvelunsa Mitkä ovat uuden kaluston vaatimukset? Brändin tulisi olla lentomatkustajille selkeä, mutta se ei saisi kuitenkaan ärsyttää päivittäisiä matkustajia. Lentomatkustaja voisi hyödyntää junamatkaa: junassa voi lukea, työskennellä ja kännykkä toimii. Opastus lentoasemalla kohti junaa on oltava idiootinvarma (Madrid) Olisi hienoa, jos lenkistä saataisiin valmiiksi mahdollisimman paljon kerrallaan. Marja-liikenteen tulee näyttää osalta pääkaupunkiseudun liikennettä. Katkeamaton matkaketju kaluston sisällä toimii hyvin. Pienillä asemilla ei pitäisi olla ongelmia, Pasila, Tikkurila ja Pasila tärkeitä osia matkaketjussa. Visuaalinen informaatio on hyvin tärkeässä osassa. Ihminen tulkitsee ja lukee ympäristöään jatkuvasti usein huomaamattaan. Reittiopas on tärkeässä asemassa: miten se käsittelee eri vaihtoehtoja. Marja-pannan molemmat suunnat olisi saatava kuormitettua tasaisesti, jotta hyöty saadaan kahteen suuntaan. Marja-junaan voisi varata vaunun, joka olisi erityisesti varattu lentomatkustajille matkatavaroineen. Se olisi merkitty esim. matkalaukun kuvalla. (vrt. lemmikkieläinvaunu) Kimmo Sinisalo kehotti kaikkia osallistujia nauttimaan tulevasta aurinkoisesta, vielä kesäisestä viikonlopusta!
Liite 1. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski 27.8.2004 Poikittaisen joukkoliikenteen visio 2030 & kehittämissuunnitelma vuosille 2005-2010
Liite 1. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski 27.8.2004 Taustaa +10...15 % +80...90 % +20 %
Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski 27.8.2004 Tavoitteet Tavoitteena on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostaminen nykytasosta koko seudulla. PLJ 2002 työn joukkoliikennestrategiassa asetettu määrällinen tavoite on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvu yhdellä prosenttiyksiköllä / 10 vuotta. Poikittaisen joukkoliikenteen päätavoitteena on saavuttaa vuoteen 2030 mennessä noin kolmanneksen kulkumuoto-osuus poikittaisessa liikenteessä, jotta koko seudun joukkoliikennejärjestelmälle asetetut tavoitteet toteutuvat. Tavoite edellyttää poikittaisten joukkoliikennematkojen määrän 2-2,5 kertaistumista. Liite 1.
Marja-radan liikennepalvelukonsepti Liite 1. Ville Lehmuskoski 27.8.2004
Liite 1. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski 27.8.2004 Kehittämisperiaatteet Joukkoliikenteen solmupisteet Runkolinjakäytävät Palvelujen ja informaation kehittäminen Liityntä maankäyttöön
Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski 27.8.2004 Pienten teemapakettien asema on turvattava Liite 1.
Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski 27.8.2004 IMAGO JA PALVELUT (1) 1. Poikittaisen joukkoliikenteen imago Liite 1. Myös A-luokan kansalaisen ykkösvaihtoehto Tehokas, kohdennettu markkinointi Passiivisesta tiedottamisesta aktiiviseen tuotemarkkinointiin Markkinoinnin kohderyhmän laajentaminen Markkinointivolyymin kasvattaminen Tiedonsaannin ylitarjonta (Info overflow) Tyrkkylinja Alueelliset ja paikalliset markkinointi -iskut Strategiana positiivinen lobbaus
Liite 1. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski 27.8.2004 IMAGO JA PALVELUT (2) 2. Runkolinjojen vahva brändi Jokeri, Tiedelinja, Super I, Super II, Super III Tarkoituksena välttää toimintaympäristön visuaalista sekavuutta Brändi on lupaus runkolinjan korkeammasta palvelutasosta (vrt. Pendolino) lupaus myös lunastettava Kalustostandardin parantaminen Visuaalisen informaation yhdenmukaisuus ja loogisuus
Liite 1. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski 27.8.2004 IMAGO JA PALVELUT (3) 3. Asiakaslähtöinen palvelutarjonta Matkustuskokemuksen kokonaisvaltainen laadukkuus Ongelmina nykyisin sotkuisuus, turvattomuus, ahtaus, epäystävällisyys, epämukavuus Joukkoliikenteen palvelukonseptin laatutekijöille asetettava konkreettiset tavoitteet, budjetti ja seurantamenettelyt myös abstraktimpien laatutekijöiden osalta a) Palveluketjun laatutakuu (joustava kalustonkäyttö, info case Tampere) b) Turvallisuus ja siisteys (vartiointi, yhteistyö, kameravalvonta) c) oheistuotteet
Liite 1. Marja-radan liikennepalvelukonsepti Ville Lehmuskoski 27.8.2004 IMAGO JA PALVELUT (4) 4. Palvelupaletin monipuolistaminen ja kohdentaminen Eri asiakasryhmille kohdennetut palvelut Laatutasolta ja asiakashinnalta vaihtelevat palvelut a) Aikataulutus asiakastarpeiden mukaan b) Kutsuohjauksen ja KPK:n hyödyntäminen c) Uusien palvelukonseptien rohkea testaus pilotoimalla Kutsuohjauspilotti Espoon/Vantaan reuna-alueilla (2006?) Kutsuohjauksisten integroitujen palvelujen pilotti High-Tech Tiedelinja
YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A Marja-radan liikennepalvelukonsepti Millaisia matkoja ja minne mennään? Jyrki Rinta-Piirto Strafica Oy Liite 2 LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A Raskaan raideliikenteen käyttö arkivuorokaudessa v. 2002 LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A ennuste v. 2010 LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A ennuste v. 2025 LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A ruuhkatunnin ennuste v. 2025 päivätunnin ennuste v. 2025 LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A Aikahyötyjen ja käyttäjien jakauma vuorokausitasolla 2025 100 % 90 % 1 0 6 7 Läpikulkevat matkat 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 21 58 36 44 Vantaan ja PKS:n ulkopuolisen alueen väliset, muut kuin lentomatkustajat Vantaan ja muun PKS:n väliset, muut kuin lentomatkustajat Vantaan sisäiset, muut kuin lentomatkustajat 10 % 0 % 14 13 aikahyödyt käyttäjät Lentomatkustajat LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A v. 2025 Vantaankoski Vehkala Petas Kivistö Aviapolis Lentoasema Ruskeasanta Asola Käyttäjämäärä vuorokaudessa 3 610 3 420 4 600 14 300 4 320 13 550 5 890 4 010 joista lentomatkustajia 40 50 70 280 20 9 490 70 70 Käyttäjistä vuorokaudessa: kevyellä liikenteellä 2 280 3 420 3 210 4 410 2 790 13 110 2 530 2 820 henkilöauto-liityntäpysäköijiä ~ ~ 1 130 ~ ~ ~ 1 170 ~ junan ja bussin välisiä vaihtoja 1 330 0 260 9 890 1 530 440 2 190 1 190 Käyttäjämäärä huipputuntina 400 440 730 1 710 490 1 460 850 500 Käyttäjistä huipputunnissa: kevyellä liikenteellä asemalle 50 60 60 370 40 400 120 280 henkilöauto-liityntäpysäköijiä ~ ~ 280 ~ ~ ~ 290 ~ bussista junaan vaihtavia 90 0 40 830 70 20 220 120 kevyellä liikenteellä asemalta 200 380 340 170 280 1 020 150 70 junasta bussiin vaihtajia 60 0 10 340 100 20 70 30 LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
YLEIS SUNI TELMA 20 3 M A R J A - R A T A Asemien käyttäjät vuorokaudessa 2025 16000 14000 12000 lentomatkustajia bussi-juna vaihtajia henkilöautoliityntä kevyt liikenne 10000 8000 6000 4000 2000 0 Vantaankoski Vehkala Petas Kivistö Aviapolis Lentoasema Ruskeasanta Asola LIIKENNÖINTI- JA KANNATTAVUUSSELVITYS 2003 STRAFICA OY
Miksi junalla lentoasemalle - näkökulmia Matkustaja- / Työmatkakäyttö Helsingistä lähtevä / Helsinkiin tuleva Matkan tarkoitus (matkatavaroiden määrä) Vaihtoehtoiset mahdollisuudet Matka-aika Hinta Luotettavuus, täsmällisyys Vaihdottomuus, vaivattomuus Tottumus on toinen luonto
Lentokenttien raideliikenneyhteydet EU-alueella 2003 Nopeat junayhteydet: Kaukojunayhteys: Paikallisjunayhteys: Metroyhteys: Raitiotieyhteys: Rakenteilla: Frankfurt, Lyon, Pariisi CDG (18 %), Tukholma, Oslo Amsterdam (31 %), Berliini- Schönefeld, Birmingham (5 %), Kööpenhamina, Leipzig, Manchester (5 %), Southampton, Geneve, Zűrich Barcelona, Belfast City, Bryssel (14 %), Dűsseldorf, Dresden, Friedrichshafen, Glasgow, Graz, Hannover, Lontoo-Gatwick (20 %), Lontoo-Heathrow (7 %), Lontoo- Stansted (19 %), Lontoo-Luton, Malaga, Milano-Malpensa, Műnchen (30 %), Pisa, Rooma, Stuttgart, Wien Lontoo-Heathrow (14 %), Newcastle, Pariisi-Orly (8 %, people mover), Madrid, Nűrnberg Bremen, Essen-Műlheim Köln (2004), Wien (2003, nopea yhteys) Lentoaseman sisäinen raideliikennejärjestelmä: Frankfurt, Lontoo- Stansted, Lontoo-Gatwick, Rooma Lähde: European Union, Energy & Transport in Figures, 2003)
Lähtevät ja saapuvat matkustajat EU:n lentoasemilla 2002 1 5 10 15 20 25 Lontoo Heathrow 63,4 Frankfurt 48,5 Pariisi, Ch. De Gaulle 48,4 Amsterdam 40,7 Madrid 33,9 Lontoo, Gatwick 29,6 Rooma 25,3 Pariisi, Orly 23,2 Műnchen 23,2 Barcelona 21,3 Manchester 19,0 Kööpenhamina 18,2 Palma de Mallorca 17,8 Milano, Malpensa 17,4 Tukholma 16,5 Lontoo, Stansted 16,1 Dublin 15,1 Dűsseldorf 14,7 Bryssel 14,4 Wien 12,0 Ateena 11,8 Malaga 10,4 Hampuri 10,2 Berliini, Tegel 9,9 Helsinki-Vantaa 9,6 Lähde: European Union, Energy & Transport in Figures, 2003)
Lentomatkustajien kulkutapajakaumia eräillä kentillä )* Lontoo (Heathr.) 60 milj. 43 km 36 27 15 13+8 )*** Frankfurt 48 milj. 10 km 48 17 7 26 Pariisi (CDG) 48 milj. 25 km 30 33 13 20 Amsterdam 40 milj. 15 km 43 12 10 35 Madrid 34 milj. 15 km 29 53 13 4 )** Műnchen 24 milj. 29 km 47 12 14 28 Barcelona 21 milj. 12 km 32 44 10 10 Bryssel 20 milj. 12 km 54 20 2 13 Milano (Malpensa)19 milj. 49 km 47 7 6 13+12 )**** Tukholma 18 milj. 42 km 37 25 15 23 Kööpenhamina 18 milj. 8 km 26 33 5 37 Oslo 15 milj. 50 km 34 6 20 40 Dűsseldorf 15 milj. 7 km 56 19 5 18 Wien 12 milj. 16 km 48 26 19 7 )** Helsinki-Vantaa 10 milj. 16 km 34 38 28 0 Berliini (Schönef.) 2 milj. 18 km 36 11 6 47 Lähde: www.bestransport. org, Airport Accessibility Pilot (2000...2003) Vuosimatkustajia Etäisyys keskust. )* Sisältää myös hotellikuljetukset sekä vuokra-autot )** Uusi raideyhteys valmistunut, tässä vanha tieto )*** Metro + nopea raideliikenneyhteys )**** Juna keskustaan + syöttöyhteys rautatieasemalle ILL/Ky Hli 08.04
The Modal Split of the Airports in Norway 2003 Domestics Flights Oslo Other Fornebu/Gardermoen Airports in Norway 1998 2003 1998 2003 % % % % Taxi 37 5 30 32 Car (parked on the airport) 15 13 14 12 Car (kiss and ride) 21 11 29 24 Bus 24 20 22 24 Airport Express - 41 - - Regional/local trains 1 7 - - International Flights Oslo Other Fornebu/Gardermoen Airports in Norway 1998 2003 1998 2003 % % % % Taxi 41 7 31 24 Car (parked on the airport) 15 18 18 19 Car (kiss and ride) 24 15 31 29 Bus 17 18 18 21 Airport Express - 32 - - Regional/local trains 1 6 0 1 Rental car 2 2 2 4 ILL/Ky Hli 08.04