KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari

Transkriptio

1 KÄTEVÄ Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle ELSA hankeseminaari

2 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Visio 1.2 Työn tausta 1.3 Liittyminen LVM:n muihin hankkeisiin 1.4 Informaation määrittely 1.5 Liikkumis- ja toimimisesteisten käyttäjäryhmien kuvaus 1.6 Eri käyttäjäryhmien tietotarpeet 1.7 Informaatiotarpeet matkaketjun eri vaiheissa 1.8 Informaation viestittämisen keinot Sisältö 2 NYKYTILAN ARVIOINTI 2.1 HKL:n laatuprosessit ja käytössä olevat resurssit Laatu- ja ympäristöjärjestelmä Spontaani asiakkaan kuuleminen Laatumittauskäytännöt 2.2 Tuotantoon liittyvä prosessien ketju 2.4 Matkustajainformaation kehittämistarpeita 3 PALVELULINJOJEN KÄYTETTÄVYYS - ESIMERKKEJÄ 3.1 Helsingin palvelulinjan informaatio 3.2 Kööpenhaminan palvelulinja (teksti englanniksi) 3.3 Muita esimerkkejä (teksti englanniksi) 4 KÄYTETTÄVYYDEN TOIMENPIDEOHJELMA 4.1 Käyttäjätutkimusmenetelmiä ja -tahoja Suomessa 4.2 Käyttäjätestauksen käytännön järjestelyt (teksti englanniksi) 4.3 Testausprosessi HKL:n arjessa (jalkauttamismalli) 4.4 Matkustajainformaation kehittäminen testauksen tulosten avulla 4.5 Käytettävyyden check-list

3 HKL:n laatu

4 HKL:n palvelulinja

5 HUR:n palvelulinja

6 Testaus osaksi arkista tuotantoprosessia

7 Testausprosessin jalkauttaminen Miten käytettävyysosaaminen osaksi tuotantoprosessia? Kouluttamalla henkilö, joka vastaa käytettävyystestien- ja tutkimuksien sisällyttämisestä informaatiopalveluiden tuotanto- ja suunnitteluprosessiin. Kuka koordinoi käytettävyystestausta? Viestintä- ja informaatiokentällä toimiva henkilö, jolla on kokemusta informaatiopalveluiden tuottamisesta HKL:ssa Miten sitoudutaan kehittämis- ja tutkimustyöhön? HKL:n henkilöstön kouluttaminen käytettävyyden ja esteettömyyden kehittämiseksi (matkustajainformaatio) palveluiden tuottamisessa. Eri yksiköt sitoutetaan käytettävyyden edistämiseen perustamalla konseptitestausryhmä, joka arvioi palvelun tarpeellisuuden ja varmistaa tiedon välittymisen eri yksiköille

8 Ehdotus työkaluksi Sähköinen informaatio Reaaliaikainen informaatio Painettu informaatio Puhuttu informaatio Taktiili-informaatio Informaatio ymmärrettävää matkustajan näkökulmasta Informaation ymmärrettävyyttä tulee kehittää matkustajan näkökulmasta Informaatio ei ole käytettävissä lainkaan matkustajan näkökulmasta HKL MATKUSTAJAINFORMAATIO 1. Matkan suunnittelu 2. Matka asemalle ja/tai pysäkille 3. Asemalla/ pysäkillä/ laiturilla 4. Kulkuvälineessä 5. Asemalla/ pysäkillä/ laiturilla 6. Matka määränpäähän 7. Palaute Liikkumisesteiset matkustajat Käytettävyyskriteerit: ISO / CEN -standardit Metroaikataulu (pdf) Suomenlinnan vesil. aikataulu (pdf) Palvelulinjojen aikataulut (pdf) Reitti-informaatio Hinnat Muu informaatio Häiriöinfo Virtuaalimonitori Hinnat Internet YTV reittiopas 8

9

10 Julkisen liikennevälineen suunnittelussa huomioidaan useita näkökulmia usein ne ovat toisilleen vastakkaisia. 10

11 Tekijät WSP LT-Konsultit Oy: DI Virpi Pastinen (pp), taloudelliset tarkastelut, kokonaisuus Teollinen muotoilija Mari Siikonen, käytettävyys Mikko Lehmuskoski, Tuomo Eloranta, informaatioratkaisut (mukana työssä olleet myös teoll.muotoilijat Mikko Rikala, Pia Salmi ja Sirpa Laitinen) Pohjolan Liikenne: tj. Heikki Alanko Lahden Autokori: tj. Markku Ikonen Tuotekehityspäällikkö Harri Kankaanpää

12 Menetelmä Kohteiden ideointi: Kohteet on ideoitu yhdessä liikennöitsijän ja korivalmistajan kanssa. Valinta- ja arviointimenettely: Arviointi käyttäjiä palvelevan esteettömyyden, teknisen toteutettavuuden ja kannattavuuden näkökulmasta Asiantuntija-arviot: Työssä on kuultu Vanhustyön keskusliiton, Kuurojen liiton, näkövammaisten ja Kynnys ry:n edustajia.

13 Kehittämistarve suuri - Kaukobussiliikenne esteettömyyden suhteen voimakkaan kehittämisen tarpeessa - Esteettömien joukkoliikennepalvelujen toteutuminen edellyttää, että julkisen sektorin lisäksi myös liikenteen harjoittajat ja muut liikennepalvelujen tuottamiseen osallistuvat tahot kehittävät palvelujaan kaikille asiakasryhmille sopiviksi - Lähtökohtana työssä on ollut löytää muotoilun keinoin konkreettisia esteettömyyttä edistäviä ratkaisuja, joita linjaautoyrittäjät voivat ottaa käyttöönsä - Laadittu määrittely tulevaisuuden kaukoliikenteen bussille

14 Kohderyhmät - Ratkaisuissa erityisesti huomioitu ikääntyneiden ihmisten tarpeita (merkittävästi kasvava kaukoliikenteen käyttäjäryhmä) - Ikääntyneiden ihmisten erityistarpeet liittyvät laajasti esteettömyyden eri ulottuvuuksiin ja palvelevat siten myös muita matkustajia

15 Kohderyhmät

16 Kohderyhmät - Tulevaisuuden kaukoliikennebussi palvelee nykyistä paremmin heikkojalkaisia ja heikkovoimaisia, näkö- ja kuulovammaisia, pienikokoisia, hahmottamisvaikeuksista kärsiviä ja matkatavaroiden kanssa liikkuvia matkustajia - Täysin esteettömästä kaukoliikennematkasta voidaan puhua kuitenkin vasta silloin, kun myös esimerkiksi pyörätuolimatkustajille tai rollaattorin kanssa kulkeville voidaan taata esteetön kaukoliikenneyhteys ovelta-ovelle palveluna

17 Esteettömyyttä parantavat kohteet - Työssä on tarkasteltu noin kahtakymmentä kaukoliikennebussin osaa keskittymällä erityisesti sellaisiin alueisiin, joilla esteettömyyttä voidaan edistää matkustajien näkökulmasta tehokkaimmin liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla. - Markkinoiden kypsyminen uusille ideoille tapahtuu vähitellen ja siten myös esteettömän kaukoliikennebussin kehittämiseen sisältyy eriasteisia vaiheita.

18 Työryhmän näkemys 1. Välittömästi toteutettavia ratkaisuja, Otan ja tilaan - konsepti 2. Yrittäjälähtöisesti esimerkiksi TEKESin rahoituksella kehitettäviä ja toteutettavia kohteita 3. Myöhemmän kehityksen kohteita

19 Taloudellinen tarkastelu

20 porrastettu lattia, kontrastiväritys, matkustamon esteetön valaistus, sisustusmateriaalien valinta, istumajärjestys ja ergonominen wc. 1.

21 kääntöistuin, nostavat portaat, matkustustilan leveys ja käyttöpaneelin sijainti, säilytyslokerot sekä informaatio matkan aikana. 2.

22 Myöhemmän kehityksen kohteita Täysin matala bussin etuosa 3.