Urapolku työelämään hanke Väliraportti joulukuu Marita Pitkänen
Sisältö:. Johdanto. Väliarvioinnin toteutus. Hankkeen eteneminen.. Aloitetut koulutukset.. Koulutuksen alueellinen toteutuminen.. Koulutuksen henkilökunta 6. Yhteistyö eri tahojen kanssa 7.. Työvoimatoimistot yhteistyötahoina 7.. Alueen työnantajat yhteistyötahoina 7. Julkisuus ja tiedottaminen 6. Opiskelijoiden kokemuksia koulutuksen toteutumisesta 7. Lopuksi
. Johdanto Urapolku työelämään on Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitystoiminnan yksikön (SoTe) sekä Seinäjoen koulutuskeskuksen toteuttama -vuotinen Euroopan sosiaalirahaston rahoittama sateenvarjohanke. Projektissa on kaksi osahanketta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun SoTe-yksikön toteuttamassa osahankkeessa järjestetään opintoviikon laajuista vanhustyön täydennyskoulutusta toisen asteen koulutuksen saaneille työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille Etelä-Pohjanmaalla. Tavoitteena on aloittaa kolmen vuoden aikana yhteensä neljä kymmenen kuukauden mittaista koulutusjaksoa vanhustyöstä. Seinäjoen koulutuskeskus toteuttaa toista osahanketta Ammattitaidon päivittäminen työelämän tarpeisiin, jonka tavoitteena on järjestää täsmäkoulutusta palvelualojen työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille. Tarkoituksena on järjestää aloittain kohdennettua (esim. puhdistuspalveluala, kaupan ja hallinnon ala, sosiaali- ja terveysala) kuuden kuukauden mittaista koulutusta, niin että rekrytoinnissa lähdetään työnantajien tarpeista ja näin edistetään koulutukseen osallistujien työllistymistä työssäoppimispaikkoihin. Tavoitteena on viiden eri alakohtaisen ryhmän kautta kouluttaa yhteensä 8 opiskelijaa. Koulutusten tavoitteet on esitelty väliraportissa helmikuu /.. Väliarvioinnin toteutus Tämä väliarviointi kohdistuu projektin toiseen toimintavuoteen (). Hankkeen aikana on kerätty systemaattisesti arviointiaineistoa opiskelijoilta, työssäoppimispaikoilta sekä kouluttajilta. Molemmissa osahankkeissa on käytetty samoja mittareita, jotta aineistojen yhtenäinen tarkastelu olisi mahdollista. Hankkeen päättyessä on vielä tarkoitus kerätä haastatteluilla mm. työvoimatoimistojen kokemuksia järjestetyistä koulutuksista. Kerättyä arviointiaineistoa on hyödynnetty välittömästi koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelijoiden toiveita ja ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon. Arviointiaineistoa on alusta lähtien kerättyy myös siinä mielessä, että sen perusteella voidaan tehdä koko hankkeen vaikuttavuuden arviointia. Hankkeen ensimmäisessä väliraportissa helmikuussa kuvattiin alueella toteutetun koulutushalukkuuskyselyn tuloksia sekä yhteenvetoa ensimmäisten kurssien alkukyselyistä. Tässä raportissa kuvataan hankkeen etenemistä ja toteutuneita koulutuksia ja niiden tunnuslukuja vuoden loppuun mennessä. Koulutuksen toteutumista tarkastellaan myös alueellisesti. Hankkeen seuranta-aineistosta on valittu tarkastelun kohteeksi jo päätökseen saatujen kurssien opiskelijoiden kokemuksia sekä työssäoppimispaikkojen edustajille tehdyn kyselyn tuloksia. Väliraportissa kuvataan myös hankkeen yleistä toteutumista, yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä hankkeen saamaa julkisuutta.
. Hankkeen eteneminen.. Aloitetut koulutukset Projektin tavoitteena on järjestää pitkäkestoista koulutusta yhteensä 9 eri kurssilla vuosien - 6 aikana. Hanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti, sillä vuonna aloitti yhteensä kurssia ja vuoden aikana kurssia. Kaikki hankkeessa suunnitellut kurssit ovat siten käynnistyneet vuoden loppuun mennessä. Vuoden loppuun mennessä on saatu päätökseen kolme Vanhustyön osaajaksi kurssia ja Täsmäkoultuusta palvelualoille kurssia. Käynnissä on edelleen yksi vanhustyön osaajaksi kurssi sekä kaksi täsmäkoulutusta palvelualoille kurssia. Toteutuneet koulutukset ovat: Osahanke : Vanhustyön osaajaksi kurssi kurssi kurssi kurssi Osahanke : Täsmäkoulutusta palvelualoille Puhdistuspalveluala Myynti ja asiakaspalvelu Sote-alan osastonsihteeri Puhdistuspalveluala Taloushallinto 8..-.. Seinäjoella.9.-.6. Alavudella ja Seinäjoella..-6.. Kauhajoella 9.9.-.6.6 Alajärvellä ja Lapualla 9..-.. Kauhajoella 8..-8.. Seinäjoella..-6.. Seinäjoella..-..6 Alavudella 7..-8..6 Lapualla Hankkeessa on aloittanut vuoden loppuun mennessä yhteensä opiskelijaa (suunnitelma ), joista 7 on Vanhustyön osaajaksi koulutuksen opiskelijoita ja 79 Täsmäkoulutusta palvelualoille koulutuksen opiskelijoita (taulukko ). Aloittaneiden opiskelijoiden määrässä päästy tavoitteeseen kummassakin osahankkeessa. Vanhustyön osaajaksi koulutuksessa (osahanke ) on vuoden loppuun mennessä valmistunut yhteensä kolme kurssia. Koulutuksen on suorittanut loppuun yhteensä opiskelijaa. Vanhustyön koulutusohjelman osatutkinnon on näyttötutkintona suorittanut opiskelijaa. Koulutuksen on keskeyttänyt yhteensä opiskelijaa. Keskeyttämisen syynä on ollut työllistyminen (), opiskelun aloittaminen (), terveydelliset syyt (6) sekä poissaoloista johtuva koulutuksen keskeyttäminen (). Täsmäkoulutusta palvelualoille koulutuksessa (osahanke ) kurssien teemoina ovat olleet puhdistusala, myynti ja asiakaspalvelu, sosiaali- ja terveysalan osastonsihteerikoulutus sekä taloushallinto. Vuoden loppuun mennessä on valmistunut yhteensä kolme kurssia. Koulutuksen on suorittanut loppuun näiltä kursseilta yhteensä opiskelijaa, joista on suorittanut näyttötutkintona osatutkinnon. Laitoshuoltajan ammattitutkinnon siivouspalvelujen tuottamisen osatutkinnon suoritti opiskelijaa, myynti ja asiakaspalvelun koulutuksessa opiskelijat tekivät näyttöä (liiketoiminta, myynnin valmistelu, asiakastyö, kielet, ruotsi, englanti) sekä sosiaali- ja terveysalansihteerin (osastonsihteerin) koulutusohjelman suoritti näyttötutkintona
opiskelijaa. Koulutuksen on keskeyttänyt yhteensä opiskelijaa, joista kaksi työllistymisen vuoksi ja yksi henkilökohtaisista syistä. Taulukko : Hankkeessa aloitetut kurssit ja niiden tunnusluvut Koulutukset Aloittaneet Keskeyttäneet Valmistuneet Tutkinnot Hlökoulutus päiviä (päättyneet) Osahanke Vanhustyön osaajaksi kurssi 6 767 kurssi 7 9 kurssi 6 9 6 kurssi Osahanke Täsmäkoulutusta palvelualoille Puhdistuspalvelu 6 8 Kauhajoki Myynti ja 6 76 asiakaspalvelu Osastonsihteeri 6 6 9 Puhdistuspalvelu Alavus Taloushallinto 6 Yhteensä 8 79.. Koulutuksen alueellinen toteutuminen Hanke on suunnattu koskemaan koko Etelä-Pohjanmaan maakuntaa. Kunnat osallistuvat kuntarahaosuudella projektin kustannuksiin osallistujamäärän mukaisesti. Koulutusta on hankkeen alusta lähtien suunnattu eri seutukuntiin, jotta kouluttautumismahdollisuuksia voitaisiin tarjota tasapuolisesti eri puolella maakuntaa asuville. Hankkeen alkuvaiheessa, keväällä projektipäälliköt toteuttivat yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa kyselyn, jossa selvitettiin maakunnan alueella sosiaali- ja terveysalan sekä palvelualojen työttömien työnhakijoiden halukkuutta osallistua työvoimapoliittiseen koulutukseen. Kyselyn perusteella lähdettiin suunnittelemaan eri seutukunnissa järjestettävien koulutusten teemoja. Kunkin alueen työvoimatoimistojen kanssa käytiin vielä neuvotteluja kurssin sisällöstä, potentiaalisten hakijoiden riittävyydestä sekä koulutuksen ajankohdasta. Kurssit pyrittiin suuntamaan eri seutukuntiin niin, että kustakin seutunnasta saataisiin mukaan opiskelijoita hankesuunnitelman mukaisesti. Koulutukset ovat toteutuneet seutukunnittain lähes alkuperäisen
6 hankesuunnitelman mukaisesti (taulukko ). Seinänaapurikunnista ja Härmänmaalta oli aloittaneita osallistujia jonkin verran enemmän ja Suupohjan alueelta ja Järviseudulla jonkin verran vähemmän kuin alkuperäisessä suunnitelmassa oli arvioitu. Hankkeen koulutuksia on kuitenkin varsin hyvin pystytty kohdentamaan eri seutukuntien asukkaille. Lisäksi yksi opiskelija on ollut Etelä- Pohjanmaan ulkopuolelta ja hänen osaltaan hänen kotikuntansa maksoi kuntarahaosuuden. Taulukko : Koulutuksen aloittaneet kursseittain ja seutukunnittain Seutukunta: Tavoite Toteuma kursseittain Hanke : Vanhustyön osaajaksi Toteuma kursseittain Hanke : Ammattitaidon päivittäminen Kurssi nro Toteuma yhteensä Seinänaapurit 6 7 8 6 69 Kuusiokunnat 8 Härmänmaa 6 Suupohja 7 9 Järviseutu 6 Yhteensä 6 6 6 6 6 6 6 9 + () Kuntarahaosuutta on laskutettu kaksi kertaa, syksyllä ja syksyllä. Koulutuksensä keskeyttäneiden osuuden laskuttamisesta on neuvoteltu tarvittaessa seutukuntien ja kuntien kanssa... Koulutuksen henkilökunta Vanhustyön osaajaksi - koulutuksessa (osahanke ) projektipäällikkönä on KM Marita Pitkänen. Kokopäiväisenä projektikouluttajana on vuoden toiminut TtM Minna Laitila. Syyskuusta lähtien TtM Tuija Mattila on vastannut Alajärvellä toteutettavan koulutusryhmän työssäoppimisen ohjauksesta sekä osasta lähikoulutuspäivien opetusta. Marraskuussa kasvatustieteiden yo Elina Ketola aloitti osa-aikaisena projektisihteerinä auttaen koulutusten käytännön järjestelyihin liittyvissä tehtävissä. Täsmäkoulutusta palvelualoille koulutuksessa (osahanke ) on projektipäällikkönä ollut syyskuun loppuun asti KM Suvi Soini. Hänen äitiyslomansijaisenaan aloitti.9. ohjaava kouluttaja Ritva Myllykangas. Keväällä päättyneen myynnin ja asiakaspalvelun koulutuksen vastuuopettajan oli Marketta Rantala ja osastosihteerikoulutuksen vastuuopettaja oli Maija-Liisa Keski-Ikkala. Syksyllä alkaneen Täsmäkoulutusta puhdistuspalvelualalle kurssin vastuuopettaja on Pirjo Yli-Pelkonen ja Taloushallinnon täsmäkoulutuksen vastuuopettaja on Heikki Hokkanen.
7. Yhteistyö eri tahojen kanssa Projektin keskeisimmät toimijatahot ovat koulutuksen toteuttajat SoTe-yksikkö ja Seinäjoen koulutuskeskus, TE-keskus, Etelä-Pohjanmaan alueen työvoimatoimistot, alueen kunnat ja palvelualojen työnantajat sekä ammattiliitot ja yhdistykset. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuna tärkeimmät yhteistyötahot, jolloin tiedonkulku on saumatonta ja yhteistyötahot ovat mukana projektin etenemiseen liittyvässä päätöksenteossa. Ohjausryhmän kokouksia on vuoden aikana ollut yhteensä kaksi kertaa, yksi keväällä ja yksi syksyllä. Kokouksissa on hyväksytty hankkeen raportit ja muutokset hankintasopimukseen sekä esitelty projektin etenemistä ja keskusteltu tulevien koulutusryhmien sisällöistä ja järjestämispaikkakunnista... Työvoimatoimistot yhteistyötahoina Koulutusten aloittamisessa ja opiskelijoiden rekrytoinnissa työvoimatoimistot ovat tärkein yhteistyökumppani. Hankkeiden projektipäälliköt ovat olleet tiiviissä yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa. Jokaisen koulutuksen alkaessa on kyseisen alueen työvoimatoimistossa käyty yhteinen keskustelu koulutuksen järjestämisestä. Työvoimatoimistoissa ja erekrytorin toimipisteissä on lisäksi järjestetty infotilaisuuksia koulutukseen hakijoille. Työvoimatoimiston ja koulutuksen edustajat ovat tehneet yhteistyössä opiskelijavalinnan hakupapereiden ja haastattelujen perusteella. Jokaiselle kurssille on nimetty työvoimatoimistosta kurssikummi, joka on ollut mukana koulutuksen aloitustilaisuudessa ja jonka kanssa opiskelijoiden jatkotilannetta on selvitetty koulutuksen päättyessä. Vuoden aikana koulutusta on järjestetty Suupohjan, Kuusiokuntien, Järviseudun ja Härmänmaan työvoimatoimistojen alueella... Alueen työnantajat yhteistyötahoina Alueen työnantajat ovat koulutuksen toteutuksessa keskeinen yhteistyötaho. Jokaisen koulutuksen yhteydessä on kartoitettu mahdolliset työssäoppimispaikat, tiedotettu projektista ja selvitetty kiinnostusta ja mahdollisuutta työssäoppimispaikan järjestämiseen. Vanhustyön osaajaksi koulutuksessa työssäoppimispaikkojen valintaan on vaikuttanut opiskelijoiden toiveet ja tavoitteet sekä kulkuyhteydet. Täsmäkoulutusta palvelualoille koulutuksissa työnantajat on rekrytoitu hankkeeseen ensin ja opiskelijavalinnat on tehty osin työnantajien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Työssäoppimisjaksoon liittyviä asioita on työnantajien kanssa käyty läpi sekä heille suunnatuissa info- ja koulutustilaisuuksissa että työpaikoilla käydyissä keskusteluissa. Työpaikoilla on sovittu opiskelijoille työssäoppimisen ohjaaja. Projektipäälliköt ja kouluttajat ovat käyneet työpaikoilla tutustumis- ja ohjauskäynneillä työssäoppimisjaksojen aikana. Osahanke :ssa myös henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat on laadittu työpaikoilla yhdessä ohjaajan tai työpaikan yhteyshenkilön kanssa. Vanhustyön osaajaksi koulutuksessa työpaikoille on tarjottu mahdollisuus osallistua joillekin koulutuksen luentopäiville ja tutustumiskäynneille. Työpaikkojen kokemuksia opiskelijoiden työssäoppimisjaksoista on kartoitettu työpaikkoihin harjoittelun päättyessä lähetetyllä / annetulla lyhyellä kyselylomakkeella. Lomakkeeseen ovat vastanneet esimiehet tai työssäoppimisjakson ohjaajat. Kyselyllä on selvitetty työpaikkojen tyytyväisyyttä tiedonkulkuun, työssäoppimisen ohjaukseen, jakson yleiseen toteutumiseen sekä
8 arvioita siitä, miten opiskelijan harjoittelujakso näyttäytyi työpaikalla. Kyselyyn on vuoden loppuun mennessä vastannut yhteensä 8 työpaikan edustajaa (osahanke :, osahanke : 8). Molemmissa osahankkeissa työssäoppimisen osuus koko koulutuksesta on merkittävä. Osahanke :ssä työssäoppimista on keskimäärin päivää viikossa koko koulutuksen ajan. Osahanke :ssa työssäoppimista on kuukautta kurssin aikana ja se jakautuu useimmiten kahteen yhtäkestoiseen jaksoon. Työssäoppimista toteutetaan osahankkeissa hieman eri tavoin. Osahanke : ssä työssäoppiminen jatkuu koko kuukauden kurssin ajan ja opiskelijat ovat kurssin aikana keskimäärin - harjoittelupaikassa. Työssäoppimispaikat on valittu opiskelijoiden oppimistarpeiden ja toiveiden perusteella, niin että he saisivat riittävästi kokemusta vanhustyön avo- ja laitoshuollon työpaikoista sekä yksityisistä pienkodeista. Osahanke :ssa on valittu ensiksi työssäoppimispaikka, johon on etsitty sopiva opiskelija. Työpaikkojen edustajat ovat olleet mukana opiskelijoiden rekrytoinnissa. Työssäoppimispaikkojen edustajien arvioita on kuvattu pylväsdiagrammien avulla. Diagrammeihin on poimittu tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten vastaajien prosenttiosuudet hankkeittain. Osahankkeiden tulokset on esitetty rinnakkain, vaikka hankkeiden työssäoppimisen erilaisesta toteuttamistavasta johtuen tulokset eivät ole kaikin osin vertailukelpoisia. Työpaikkojen edustajat olivat erittäin tyytyväisiä työssäoppimisjakson pituuteen. Kummassakin osahankkeessa yli 8 % työpaikkojen edustajista oli tyytyväisiä työssäoppimisjakson pituuteen. Työelämäjakson ajankohtaa pystyttiin osahanke :ssa sovittamaan niin, että se sopisi mahdollisimman hyvin työpaikalle. Yli 8 % vastaajista olikin tyytyväisiä jakson ajankohtaan. Osahanke :ssä työssäoppimisen ajankohtaa ei voitu valita, koska harjoittelu jatkui koko koulutuksen ajan. Myös tähän järjestelyyn oli 8 % vastaajista tyytyväisiä. Vastuun jakamiseen koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välillä oli hanke :ssä tyytyväisiä 6 % ja hanke :ssa 7 % vastaajista. 8 6 hanke hanke ajankohta pituus vastuun jako Kuva : Kokemukset työssäoppimisen ajankohdasta, pituudesta ja vastuun jaosta kouluttajien ja työpaikan välillä, tyytyväisten % -osuudet
9 Kokemuksissa työssäoppimisjakson toteutumisesta kysyttiin yleistä arviota jakson toteutumisesta sekä arviota siitä, miten opiskelijan työssäoppimisjakson aikana välittyi osaamista työpaikkaan ja henkilöstölle. Yleisesti jakson toteutumiseen oli vastaajista tyytyväisä osahanke :ssä hieman alle 7 % ja osahanke :ssa yli 8 %. Osahanke :ssa mahdollisuus ajoittaa jaksoa työnantajien tarpeen mukaan sekä työnantajien tiivis osallistuminen jo opiskelijan rekrytointivaiheessa heijastuu selkeästi työpaikkojen kokemuksiin jakson onnistumisesta. Uusien tietojen ja taitojen välittyminen koulutushankkeen ja opiskelijan harjoittelujakson kautta työpaikalle tuli hieman enemmän esiin osahanke :ssä, jossa % vastaajista oli tyytyväisiä tietotaidon välittymiseen työpaikalle jakson aikana. Vanhustyön koulutuksessa opiskelijat saivat uusinta tietoa esim. hoitokäytännöistä ja pystyivät välittämään näitä edelleen työssäoppimispaikoilleen. Työelämäedustajia kutsuttiin myös mukaan teemakoulutuspäiviin, kuten esim. lääkehoidon sekä saattohoidon koulutukseen. Osahanke :ssa tietotaidon välittymiseen työpaikoille oli tyytyväisiä noin %. 9 8 7 6 tietotaidon välittyminen jakson toteutuminen hanke hanke Kuva : Kokemukset työssäoppimisjakson toteutumisesta ja tietotaidon välittymisestä, tyytyväisten %-osuudet Opiskelijaan liittyen työpaikkojen edustajilta kysyttiin heidän arviotaan siitä, miten opiskelija oli otettu vastaan työyhteisössä. Molemmissa hankkeissa vastaajista lähes kaikki olivat sitä mieltä, että opiskelija oli otettu työyhteisössä vastaan hyvin. Opiskelijan motivaatioon oltiin erityisen tyytyväisiä osahanke :n työpaikoissa. Kaikki vastaajat arvioivat opiskelijan motivaation hyväksi tai erittäin hyväksi. Osahanke : ssä opiskelijan motivaation arvioi hyväksi noin 8 %. Työssäoppimisjakson toimiminen rekrytointikanavana nähtiin toimivan erityisen hyvin osahanke :ssa, jossa 8 % työpaikkojen edustajista näki harjoittelun hyvänä rekrytointikanavana. Tässä hankkeessa työssäoppimispaikkojen valinnassa yhtenä kriteerinä on ollut niiden mahdollisuus työllistää opiskelija koulutuksen päätyttyä. Työnantajat on myös otettu mukaan jo opiskelijan valintaprosessiin. Osahanke : ssä työssäoppimisjakso on kestänyt kk teoriaopetuksen rinnalla ja jokaisella opiskelijalla on ollut keskimäärin - työssäoppimispaikkaa. Tässä hankkeessa
työnantajat eivät ole olleet mukana opiskelijoiden valinnassa. Kuitenkin % piti myös tässä koulutuksessa työssäoppimisjaksoa hyvänä väylänä tulevien työntekijöiden rekrytoimiseksi. 8 6 hanke hanke vastaanotto motivaatio rekrytointi Kuva : Työpaikan kokemukset opiskelijaan liittyen, tyytyväisten %-osuus. Julkisuus ja tiedottaminen Projektipäällikkö Marita Pitkänen laati hankkeen alkaessa tiedotussuunnitelman, joka hyväksyttiin ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa. Tiedottamisessa pääpaino on ollut alueellisessa tiedottamisessa paikallisten sanomalehtien ja paikallisradion kautta. Yleisö- ja infotilaisuudet ovat olleet pääasiassa tiedotustilaisuuksia työvoimatoimistojen henkilöstölle alkavista koulutuksista sekä hakijoille suunnattuja koulutusinfoja. Vaikka infot ovat painottuneet kulloinkin alkamassa olevan koulutuksen esittelyyn, on samassa yhteydessä aina kerrottu myös koko hankkeesta. Maksetut lehtiilmoitukset ovat olleet koulutusilmoituksia ja niitä on vuoden aikana ollut yhteensä. Taulukko : Hankkeesta tiedottaminen vuonna, N Koko hanketta Osahanke Osahanke yhteensä koskevia Lehtijuttuja 6 maksettuja ilmoituksia messuesittelyjä esitteitä mukana seminaareissa infotilaisuuksia opinnäytetöitä Hankkeelle perustettiin keväällä www-sivut (www.urapolkutyoelamaan.net), joilla on vuoden loppuun mennessä käynyt yhteensä yli 7 kävijää. WWW-sivujen kautta pystytään nopeasti tiedottamaan hankkeen ajankohtaisista asioista, koska sivuja päivitetään jatkuvasti.
6. Opiskelijoiden kokemuksia koulutuksen toteutumisesta Hankkeessa on otettu käyttöön yhteinen arviointilomake, jolla molempien osahankkeiden kaikkien ryhmien opiskelijat arvioivat koulutuksen etenemistä ja toteutumista koulutuksen puolessa välissä ja lopussa. Arviointi kohdistuu koulutuksen järjestelyihin ja opetusmateriaaleihin, kouluttajien työskentelyyn, koulutuksen toteutukseen sekä työssäoppimisjakson toteutukseen ja hyötyyn. Lisäksi opiskelijoita on pyydetty antamaan koulutukselle yleisarvosana asteikolla -. Koulutusjärjestelyt sisältävät neljä kysymystä koulutuksen järjestelyistä, oppimateriaalin laadusta ja riittävyydestä. Koulutuksen toteutus koostuu 9 kysymyksestä, joilla kartoitetaan koulutuksen tavoitteita, osallistujalähtöisyyttä, koulutusolosuhteita, ilmapiiriä, vuorovaikutusta kouluttajien ja opiskelijoiden välillä sekä koulutuksen vaikutuksia työhön. Työssoppimisen toteutumista arvioidaan yhteensä kysymyksellä, joilla selvitetään mm. etukäteistiedon saamista, perehdytystä, ohjauksen toteutumista, jakson ajoittumista ja pituutta. Vanhustyön osaajaksi koulutuksen kolmen ensimmäisen kurssin opiskelijat arvioivat koulutuksen järjestelyt asteikolla - varsin hyviksi. Tyytyväisimpiä olivat kurssi :n opiskelijat, joiden arviot olivat sekä koulutuksen puolessa välissä että lopussa keskimäärin yli. Ensimmäisen kurssin osalta arviot nousivat merkittävästi koulutuksen loppuun mennessä. valiarviointi kurssi kurssi kurssi Kuva : Vanhustyön osaajaksi: opiskelijoiden arvioita koulutuksen järjestelyistä, keskiarvot valiarviointi puhdistus myynti osastosiht Kuva : Täsmäkoulutusta palvelualoille: opiskelijoiden arvioita koulutuksen järjestelyistä, keskiarvot
Täsmäkoulutusta palvelualoille koulutuksissa koulutusten järjestelyt oli myös pääsääntöisesti arvioitu varsin hyviksi. Puhdistuspalvelualan ryhmässä opiskelijat olivat tyytyväisiä järjestelyihin sekä koulutuksen puolessa välissä että lopussa, osastonsihteerikoulutuksessa arviot nousivat hieman ja myynnin ja asiakaspalvelun ryhmässä arviot putosivat puolesta välistä loppua kohti mennessä. Työssäoppimista oli vanhustyön koulutuksessa runsaasti, suunnitelman mukaisesti noin päivää, jotka jakautuivat tasaisesti koko koulutuksen ajalle. Työssäoppimista pidettiin toisaalta erittäin tärkeänä osana oppimista, mutta toisaalta opiskelijat kokivat välillä pitkät työssäoppimisjaksot raskainakin. Tulokset osoittavat, että kurssin puolessa välissä erityisesti kahdessa ensimmäisessä ryhmässä oli työssäoppimiseen liittyen alhaisemmat arviot kuin kurssin päättyessä. Näyttötutkinnon sijoittuminen harjoittelun loppuun todennäköisesti lisäsi myös työssäoppimisjakson arvostusta. Kolmannella ryhmällä arvioinneissa näkyy hieman työssäoppimiseen liittyvää väsymystä kurssin loppua kohden. valiarviointi kurssi kurssi kurssi Kuva 6: Vanhustyön osaajaksi: arviot työssäoppimisjakson toteutumisesta, keskiarvot valiarviointi puhdistus myynti osastonsiht Kuva 7: Täsmäkoulutusta palvelualalle: arviot työssäoppimisjakson toteutumisesta, keskiarvot
Täsmäkoulutusta palvelualoille koulutuksessa työssäoppimisjakson toetutumiseen olivat tyytyväisimpiä osastonsihteerikoulutukseen osallistuneet. Tässä ryhmässä kaikille oli jo koulutuksen alkaessa lähes varma työpaikka tiedossa ja kurssin päättyessä kaikki opiskelijat työllistyivät. Puhdistuspalvelualan ryhmässä arviot työssäoppimisjaksosta nousivat hieman loppua kohden ja olivat lopussa varsin hyviä. Myynti- ryhmässä kokemukset työssäoppimisesta jäivät alhaisemmiksi. Arviot koulutuksen toteutuksesta ja ilmapiiristä kurssin aikana nousivat vanhustyön osaajaksi koulutuksen kaikissa ryhmissä puolesta välistä loppuun mennessä ja suurin muutos oli ensimmäisessä ryhmässä. Kaksi ensimmäistä ryhmää arvioi koulutuksen toteutuksen erittäin hyväksi, kolmannen ryhmän arvioiden jäädessä alhaisemmiksi. väliarviointi kurssi kurssi kurssi Kuva 8: Vanhustyön osaajaksi: arviot koulutuksen toteutuksesta ja ilmapiiristä, keskiarvot väliarviointi puhdistus myynti osastonsiht Kuva 9: Täsmäkoulutusta palvelualoille: arviot koulutuksen toteutuksesta ja ilmapiiristä, keskiarvot Täsmäkoulutusta palvelualoille koulutuksissa koulutuksen toteutus ja ilmapiiri kurssin aikana arvioitiin pääsääntöisesti hyväksi sekä kurssin puolessa välissä että lopussa. Myyntiryhmän arviot olivat hankkeen lopussa alhaisemmat.
Opiskelijoita pyydettiin arviointilomakkeessa antamaan vielä yleisarvosana koulutukselle. Vanhustyön koulutuksessa ensimmäisen ryhmän arvio nousi selkeästi loppua kohden. Toisen ryhmän yleisarvosana oli molemmilla kerroilla keskimäärin ja kolmannella ryhmällä keskiarvo jäi noin, tuntumaan. väliarviointi kurssi kurssi kurssi Kuva : Vanhustyön osaajaksi: yleisarvosana koulutukselle, keskiarvot väliarviointi puhdistus myynti osastonsiht Kuva : Täsmäkoulutusta palvelualoille: yleisarvosana koulutukselle, keskiarvot Täsmäkoulutusta palvelualoille koulutuksessa puhdistuspalvelualan opiskelijat antoivat koulutukselle yleisarvosanaksi keskimäärin hyvän (), osastonsihteerikoulutuksessa arvio nousi yli neljän koulutuksen päättyessä. Myyntiryhmässä koulutuksen yleisarvosana jäi, tasolle.
7. Lopuksi Urapolku työelämään hankkeen toinen toimintavuosi, on edennyt suunnitelmien mukaisesti siten, että kaikki suunnitellut koulutukset on saatu käyntiin. Koulutuksissa on aloittanut tavoitteen mukaisesti noin 6 opiskelijaa / ryhmä. Keskeytyksistä johtuen valmistuneita on hieman vähemmän kuin aloittaneita. Merkittävä osa opiskelijoista on suorittanut osatutkinnon koulutuksen aikana. Hanketta suunniteltaessa lähtökohdaksi on otettu koulutuksen kohdistaminen koko Etelä- Pohjanmaan alueelle. Tästä johtuen koulutusten suunnittelussa on lähdetty kartoittamaan koulutustarvetta ja koulutuksen järjestämisen edellytyksiä seutukunnittain. Koulutuksia on järjestetty kaikissa seutukunnissa ja koulutuksiin on osallistunut opiskelijoita eri seutukuntien alueilta lähes alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Hanke on ollut esillä paikallisissa ja valtakunnallisissa lehdissä ja hankkeen omien www-sivujen kautta on tiedotettu hankkeesta yleisesti sekä järjestettävästä koulutuksesta. Tässä väliraportissa on esitelty lyhyesti hankkeessa tähän mennessä kertynyttä arviointiaineistoa. Tuloksia on esitetty työssäoppimispaikoille tehdyistä kyselyistä sekä loppuun saatujen kurssien opiskelija-arvioinneista. Työssäoppimispaikkojen kokemukset harjoittelun toteuttamisesta, jakson pituudesta ja ajankohdasta olivat varsin hyviä. Täsmäkoulutusta palvelualoille koulutusten työssäoppimispaikat antoivat erittäin hyvää palautetta varsinkin jakson merkityksestä rekrytointikanavana. Tietotaidon välittyminen jakson ja opiskelijan harjoittelun kautta tuli esiin enemmän vanhustyön koulutuksessa. Opintonsa päätökseen saaneiden opiskelijoiden arviot koulutuksista ja niiden toteutumisesta ovat pääosin hyviä. Useimpien kurssien kohdalla arviot ovat koulutuksen päättyessä parempia kuin puolessa välissä. Koulutuskokonaisuuden ollessa takanapäin opiskelijoiden on helpompi arvioida koulutuksen kautta saatua kokemusta ja osaamisen karttumista. Myös ryhmän kiinteys ja ryhmähenki näyttivät olevan parhaimmillaan kurssin päättyessä.