ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

Samankaltaiset tiedostot
Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Hämeenlinna/Poutala

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Ihmisellä on viisi perusaistia

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Pidämme puolta pidämme huolta

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa:

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

oppimisella ja opiskelemisella

Havaintokanavat. Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

HARJOITUKSIA AIVOJEN AKTIVOINTIIN. ETNIMUprojekti. Etnistaustaisten ikääntyvien ihmisten aivoterveyden edistäminen

Mindfulness - tietoisuustaidot Taina Pahkala

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin

Psyykkinen toimintakyky

Aivojen hyvinvointi työssä

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

10/23/2012 Olli Määttä

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

Meidän Nuorten KÄSIKIRJA

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

Dialoginen vauvatanssi varhaisen vuorovaikutuksen tukena. Ohjausmateriaali vanhemmille

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos


MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

MILLAINEN MINÄ OLEN?

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille.

Ketola Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Opiskelun esteettömyys ja oppimisvaikeudet. KT, EO Tarja Ladonlahti, JY

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Muistisairaudet

MeredithBelbin. Tiimiroolit Sel. Ry:n opintopäivillä Katariina Ylärautio-Vaittinen. (Vesa-Matti Lintunen)

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Lukijalle Itsetunto mitä sen on? Itsetunto ja opetussuunnitelmat Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa...

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Ilmaisun monet muodot

Tampere , 2014 Kati And

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista:

Erityislapset partiossa

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta?

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät Sami Kalaja

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

Mielenterveys voimavarana

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Taavetinpuisto. Helsingin kaupungin senioripuisto Pikku Huopalahdessa. Liikuntaa ja elämäniloa!

Transkriptio:

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita. Aivojen motivaatiojärjestelmä toimii parhaiten, kun olemme kiinnostuneita asiasta. Asiat painuvat mieleen näkemisen, kuulon, kosketuksen ja muiden aistien kautta. Usein erotetaan kolme havainnollista aistia näköhavainto (visuaalinen) kuulohavainto (auditiivinen) tuntohavainto (kinesteettinen) Oppimista ja muistamista voi auttaa, kun osaamme huomioida omien aistiemme vahvuuksia. Oppiminen ja mieleen painaminen on tehokkaampaa, kun käytämme useita aisteja samanaikaisesti. Näköhavainto (visuaalinen) Asiat painuvat parhaiten mieleen katsomalla. Kuvat, värit, kuviot, kirjoitettu tekstit ym. auttavat omaksumista. Näkemällä mieleen palauttaminen tapahtuu nopeasti, koska tieto on painettu mieleen kokonaiskuvana. Jokaiselle meistä jää kaikesta oma visuaalinen havainto. Ne voivat olla erilaisia, mutta ne eivät ole vääriä. Etnistaustaisten ikääntyvien ihmisten aivoterveyden edistäminen ETNIMU-projekti 2015 2017 www.muistiasiantuntijat.fi/etnimu

(Esim. Pankissa tapahtui ryöstö. Kadulla monta henkilöa näki tapahtuman. Myöhemmin kun pankkiryöstöä alettiin tutkia, jokainen silminnäkijä muisti tapahtuman eri tavalla kuten millainen oli ryöstäjän takin väri, laukun koko, hiusten pituus ym.) Ihmiset, joilla on näköhavainto vahva, muistavat kasvot paremmin kun nimet. Kuulohavainto (auditiivinen) Auditiivinen henkilö muistaa ja oppii kuuntelemalla eikä välttämättä kaipaa näköhavaintoa. Ympäristön äänet saattavat joskus häiritä keskittymistä. Musiikki ja rytmi auttaa mieleen painamista. Muistiin palauttaminen on hitaampaa kuin visuaalisella. Auditiivinen henkilö muistaa, mitä ja miten sanottiin, sillä korva välittää ja aivot tulkitsevat. (Esim. Jos henkilö kuuntelee uutisia silmät kiinni, hänelle syntyy oma mielikuva tapahtumasta.) Kuuntelutilanteessa, jossa mukana ei ole visuaalista tukea, joutuu käyttämään aivojaan enemmän. Tuntohavainto (kinesteettinen) Tunto-, haju- ja makuaisti, liikkeet ja liikkuminen sekä sisäiset tuntemukset auttavat muistamisessa ja oppimisessa. (Esim. Kaneelipullan voimakas tuoksu, maku, ulkonäkö, muistot) Keskittymistä helpottavat esimerkiksi muistiinpanojen tekeminen ja piirtely. Tekemisen mielikuvat, liikkeet ja kokeileminen ovat avuksi muistin palauttamisessa. Keskittymistä voi auttaa myös esimerkiksi kutominen. Muistiin palauttaminen voi kestää hetken, koska muistikuvat haetaan kehosta tai tuntemuksista.

Muisteleminen Muistelemisessa ei ole sääntöjä. Se koostuu ihmisen mielikuvista ja tunteista. Muisteleminen liittyy kulttuuriin, taiteeseen ja ihmisten väliseen yhdessäoloon. Kulttuuri- ja taide-elämys voi tasapainottaa, rauhoittaa sekä lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin aktiivinen harrastaminen lisäävät oppimisen, ajattelun, havaitsemisen, luovuuden ja ongelmaratkaisun kyvykkyyttä. Iäkkäille osallistuminen tilaisuuksiin missä tapaa muita ihmisiä ja kulttuurin harrastaminen vaikuttavat terveyteen ja pitkäikäisyyteen yhtä tehokkaasti kuin liikunta. Muistelu on menneisyyden mieleen palauttamista, tulkintaa ja arviointia. Muistelu on tärkeää psyykkisen toimintakyvyn kannalta, jolloin tapahtumille löydetään merkitys. Muistelu tuo esiin oman elämän arvokkuutta ja merkityksellisyyttä. Muistojen jakaminen rakentaa ymmärrystä, yhteisöllisyyttä ja välittämisen kulttuuria. Se on sukupolvien välistä arvokasta kulttuuriperinnön siirtämistä. Valokuvia, musiikkia ja kirjallisuutta voidaan käyttää muistelun apuna. (Esimerkiksi musiikki voi mm. rentouttaa, piristää, innostaa, parantaa suorituskykyä, vaikuttaa verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen, parantaa muistia ja tarkkaavuutta, luoda myönteistä mielialaa, aktivoida muistoja sekä vähentää ahdistusta ja kipuja) Muistin tukeminen Ulkoiset muistikeinot Sisäiset muistikeinot Ulkoisia tukikeinoja ei käytetä muistin sijaan, vaan muistin tukena: Ympäristön järjestäminen. Tavaroilla ja asioilla on omat paikkansa Muistiin kirjoittaminen. Apuvälineet muistilaput, almanakka, päiväkirja, kauppalista ym. Hassulta tuntuva muistutus (naru ranteessa, pyykkipoika verhossa) Tekniset muistin apuvälineet (Lääkemuistuttajat, kännykän muistutustoiminto) Sisäiset muistikeinot Uuden tiedon liittäminen vanhaan, tuttuun ja ymmärrettävän tietoon helpottaa oppimista. Toistaminen eli kertaaminen Esimerkiksi nimen toistaminen ääneen tai mielessä auttaa mieleen painamista.

Luokittelu ja järjestäminen o samanlaisuuden mukaan luokittelu (esim. kaupasta ostokset ryhmittäin, kuten hedelmät, maitotuotteet, lihatuotteet) o tärkeyden tai sijainnin mukainen järjestäminen Assosiaatiot, mielikuvat, riimit Muistettavan asian tuttuus, mielekkyys ja hauskuus auttavat muistamaan. (esimerkiksi yrityksen nimi Rohkea Ruusu, kotona nojatuolissa oleva viinirypäle) Paikka- ja reittimenetelmä Muistettavat asiat liitetään tuttuihin paikkoihin kotiin tai tutulle kulkureitille. Tämä on alussa hieman hankala menetelmä, mutta voi olla hyödyksi, kun sitä opettelee käyttämään. (Esim. kotimatkalla bussipysäkiltä sijoitetaan muistettava tavara ensimmäisen risteykseen) Tunteiden vaikutus muistamiseen Kun ihminen muistaa jotain, hän kokee muistikuvan uudelleen. Hyvät - ja myös huonot - tapahtumat ja muistot tallentuvat helpommin, kun niihin liittyy tunteita. Muisti, käsitteet ja äänteet kehittyvät yhdessä välttämättöminä. Aivojen hermosolut toimivat yhteistyössä, ja siinä syntyvät tietoisuus, kieli, muisti, muistot ja tunteet. Aivojen treenaus Aivot kaipaavat aktivointia. Parhaiten aivojaan voi hoitaa itselle mielenkiintoisella tekemisellä. Mitä monipuolisemmin aivojaan käyttää elämänkaaren aikana, sitä toimintakykyisempänä aivot pysyvät. On hyvä pitää yllä ystävyyssuhteita. Sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muistin toimintaa ja ylläpitää mielenterveyttä. Aivot, mieli ja keho ovat kokonaisuus. Sopiva nautintojen, aktiivisuuden ja levon suhde on hyväksi aivoille. Aktivoi aivojasi altistumalla uudelle (Esim. taide- ja kulttuurielämyksille; kirjallisuudelle, musiikille, tanssille, liikuntalajeille, kielille, käsityölle yms.) Joskus on hyvä haastaa itseään ja tehdä sellaista, mitä ei aiemmin ole kokeillut. Uudet taidot ja elämykset saavat aikaan uusia yhteyksiä aivoissa. Arkisia rutiineja voi joskus rikkoa, tehdä jotain toisin.

Keskusteleminen ja ajatusten vaihto muiden kanssa aktivoi aivoja ja lisää hermosolujen välistä viestintää. Kannattaa seurata maailman tapahtumia, osallistua aktiivisesti lähiyhteisön elämään ja pitää yllä ystävyyssuhteita. Ajatusten ja mielipiteiden jakaminen toisten kanssa auttavat hallitsemaan stressiä ja ehkäisemään masennusta. Löydät kirjallisuudesta monia vinkkejä muistamiseen. Esimerkiksi Muistiliitto on nettisivuillaan julkaissut seuraavan vinkkilistan miten voi helpottaa muistamistaan: kuunnella keskittyä vältä häiriötekijöitä, yksi asia kerrallaan kerrata muistettavan asian voi toistaa puoliääneen valmistella laita näkyvälle paikalle mukaan otettavat tavarat valmiiksi käyttää apuvälineitä muistilaput, munakello ja muut ajastimet muistuttavat hyödyntää kännykkää herätys, muistutus, kalenteri käyttöön muistella aamulehden uutisia kannattaa palauttaa muistiin iltapäivällä tehdä muistilista kirjoittaminen auttaa muistamaan aakkoset luettele mielessäsi aakkosia kun pitää muistaa tuttu nimi tai asia nukkua riittävästi syödä hyvin pitää yllä ystävyyssuhteita harrastaa mielekästä tekemistä vapaa - aikaan liikkua löydä itsellesi sopiva liikuntamuoto nauttia elämästä Lähde: muistiliitto.fi Lähteet 1 1 Muistiliitto ry verkkosivujen materiaalit www.muistiliitto.fi Arifullen-Hämäläinen U. Muista Pääasia ohjaajan opas, 2011. Luettavissa www.miinasillanpaa.fi

Sormet kiinni ja auki Laita molemmat kädet kevyesti nyrkkiin, kämmen ylöspäin Avaa vasemman nyrkin sormet yksitellen, alkaen peukalosta Avaa oikean nyrkin sormet yksitellen, samalla sulje vasemman käden sormet yksitellen alkaen pikkusormesta Jatkaa yhtäaikaista sormien avaamista peukalosta ja sulkemista pikkusormesta

Numerot käsillä Kirjoita suorilla käsillä numeroita 1,2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, ja 10 ja takasiin niin, että oikealla käsi piirtää normaalisti ja vasen samanaikaisesti peilikuvana Lisää numeroiden piirtämiselle jalkojen vaihto eteen ja taakse Vie vasen käsi korvalle ja oikea nenälle

Nenän ja korvan kosketus Vie oikea käsi pään yli korvalle ja vasen käsi nenälle Ojenna kädet eteen Vie vasen käsi korvalle ja oikea nenälle