Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohje

Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) opinnäytetyöohje 2015

2 ESIPUHE Tämä opinnäytetyöohje on käytössä kaikissa Seinäjoen ammattikorkeakoulun ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkinto-ohjelmissa. Ohjeistus perustuu ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja koskevaan lainsäädäntöön (L 14.11.2014/932; A 18.12.2014/1129), Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosääntöön (Tutkintosääntö 2015) sekä valtakunnallisesti, ylempien ammattikorkeakoulujen kehittämisverkostossa sovittuihin yhteisiin linjauksiin. Ohjeistusta täydennetään tarvittaessa tutkinto-ohjelmakohtaisilla ohjeilla. Opinnäytetyön kirjoittamisessa, lähteiden käytössä ja lähdeviitteiden tekemisessä noudatetaan SeAMK:n Kirjallisten töiden ohjetta (2015).

3 SISÄLTÖ ESIPUHE... 2 SISÄLTÖ... 3 1 YLEMMÄN AMK-TUTKINNON OPINNÄYTETYÖ... 4 1.1 Opinnäytetyön yleiskuvaus ja laajuus... 4 1.2 Opinnäytetyön tavoitteet... 5 2 OPINNÄYTETYÖPROSESSI... 7 2.1 Opinnäytetyöprosessin kuvaus... 7 2.2 Opinnäytetyöaiheen valinta... 8 2.3 Opinnäytetyön aloitus: aiheanalyysistä työsuunnitelmaksi... 9 2.3.1 Aiheanalyysi... 9 2.3.2 Työsuunnitelma... 10 2.4 Opinnäytetyön toteutus ja ohjaus... 11 2.5 Opinnäytetyön päättäminen ja valmistuminen... 13 3 OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN... 17 4 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI... 19 5 OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS JA TEKIJÄNOIKEUDET... 20 LÄHTEET... 21 LIITEET... 22

4 1 YLEMMÄN AMK-TUTKINNON OPINNÄYTETYÖ 1.1 Opinnäytetyön yleiskuvaus ja laajuus Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleiset tavoitteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (A 18.12.2014/1129, 5 ). Asetuksen mukaan ylempään amk-tutkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on 1. laajat ja syvälliset sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä 2. syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä 3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen 4. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt ovat luonteeltaan työ- ja elinkeinoelämästä kumpuavia tutkimus- ja kehittämistehtäviä. Opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä eli merkittävä osa 60 90 opintopisteen laajuisesta tutkinnosta. Opinnäytetyön rooli on ylemmässä amk-tutkinnossa keskeinen, ja sen tekeminen tai sitä tukevat opinnot aloitetaan heti opintojen alkuvaiheessa. Opinnäytetyö on ammatillinen kehittämistyö tai tutkimus, joka tukee opiskelijan henkilökohtaista ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymistä. Se perustuu yleensä työelämän ajankohtaiseen kehittämisideaan tai ongelmaan ja se toteutetaan yhdessä työelämän, ensisijaisesti oman työpaikan kanssa. Työpaikka ei ole välttämätön, jos toimeksiantaja ja sopiva opinnäytetyön aihe löytyy muualta. Opinnäytetyön voi tehdä yksityisellä tai julkisella sektorilla, projektiorganisaatiossa tai järjestössä. Opinnäytetyö voi kytkeytyä myös omaan yritystoimintaan. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään todellisissa työelämän tilanteissa ja myös sen arvi-

5 ointi perustuu osaksi työelämän tarpeisiin. Täten henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen lisäksi opinnäytetyö tukee myös organisaatioiden toimintaa. Opinnäytetöiden avulla voidaan vaikuttaa yleisemminkin alueen työ- ja elinkeinoelämän kehitykseen. Opinnäytetyö voi kytkeytyä myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Mikäli opinnäytetyö tehdään ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeessa, opiskelijan tulee toimia siinä aitona kehittäjänä, ja siihen on sisällyttävä työelämäkontakteja. 1.2 Opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelija omaksuu valmiuksia tutkivan työotteen käyttöön työyhteisöissä ja samalla kehittää uusia työskentelytapoja syventää valmiuksia tiedonhankintaan tutustuu alansa uusimpaan kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen kehittää kirjallista ja suullista ilmaisuaan syventää kriittistä ajatteluaan ja ongelmanratkaisutaitojaan etsii ja muotoilee itsenäisesti ratkaistavan ongelman ja pystyy arvioimaan prosessin ja taustayhteisön toimintaa kehittää projektinhallinta-, johtamis-, arviointi- ja organisointitaitojaan sekä tutkimuksellista osaamistaan. Siinä missä ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä korostuu tiedon soveltaminen esimerkiksi toimenpide-ehdotusten muodossa, ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyössä korostuu uuden tiedon tuottaminen ja tuotetun tiedon hyödyllisyyden käytäntölähtöinen arvioiminen. Opinnäytetyöskentelyssä vastuu työn etenemisestä ja onnistumisesta on opiskelijalla. Työskentelyssä korostuu ammatillisen sisältöosaamisen ja menetelmien hallinta, työelämälähtöisyys ja tulosten soveltuvuus käytäntöön sekä tutkimuksenteon taidot. Opinnäytetyössä on keskeisellä sijalla, itse työn suorittamisen lisäksi, kyky johtaa ja koordinoida. Opinnäytetyön tekemisessä tarvitaan myös kykyä hankkia ja arvioida tietoa, taitoa organisoida työ

6 ja johtaa sen toteutusta, valmiutta ja halua ongelmien ratkaisemiseen ja tehtyjen ratkaisujen arviointiin sekä valmiutta työn tulosten kirjalliseen ja suulliseen esittämiseen. Opinnäytetyö tehdään useimmiten yksilötyönä. Pari- ja ryhmätyössä jokaisen opiskelijan osuus on oltava osoitettavissa. Jokaisen suoritus arvioidaan erikseen.

7 2 OPINNÄYTETYÖPROSESSI 2.1 Opinnäytetyöprosessin kuvaus Opinnäytetyön tekeminen tai sitä tukevat opinnot aloitetaan heti opintojen alussa. Taustalla voi olla jo opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama opinnäytetyön aihe. Tutkimus- ja kehittämismenetelmäopintojen tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa opinnäytetyön tekemiseen tarvittavien lähestymistapojen ja menetelmien hallintaan. Lisäksi tavoitteena on kehittää valmiuksia alan tutkimustiedon kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn. Taulukossa 1 on tiivistäen esitetty opinnäytetyön tavanomaiset etenemisvaiheet ja eri vaiheiden tuotokset. Opinnäytetyöprosessin tarkemmat sisällöt, vaatimukset ja aikataulutus määritellään tutkinto-ohjelmittain erikseen annettavalla ohjeistuksella. Opinnäytetyöprosessin etenemistä on kuvattu myös liitteessä 1 olevalla SeAMK:n laatukäsikirjaan sisältyvällä prosessikaaviolla.

8 Taulukko 1. Opinnäytetyöprosessin yleiset vaiheet TYÖVAIHE SISÄLTÖ TUOTOS ALOITUS Aloituskeskustelu Itsenäinen työ Ohjausistunnot SUUNNITTELU Itsenäinen työ ja mahdollinen seminaari TOTEUTUS Itsenäinen työ Ohjausistunnot PÄÄTTÄMINEN ARVIOINTI JA VALMISTUMINEN Aiheen valinta ja alustava työn rajaus Aiheanalyysi ja aiheen hyväksyminen Ohjaajan/ohjaajien nimeäminen Sopimuksen tekeminen ja mahdollisesti tutkimusluvan anominen Työsuunnitelman laadinta, esitys ja hyväksyminen Tiedonhankinta ja aineiston kerääminen Aineiston jäsentely Opinnäytetyön tarkoituksen ja rajauksen tarkentaminen Opinnäytetyön edistymisen seuranta Opinnäytetyön loppuunsaattaminen Urkund-tarkistus Seminaari, esitys tai loppukeskustelu Kypsyysnäytteen kirjoittaminen Aiheanalyysi Toimeksiantosopimus Tutkimuslupa Työsuunnitelma Edistymisraportit Opinnäytetyön suullinen esitys Urkund-raportti Valmis opinnäytetyö Kypsyysnäyte Ohjaajan ja toimeksiantajan edustajan arviointi Theseus-tallennus Arvosana Julkaistu opinnäytetyö Opinnäytetyöseminaarit järjestetään pääasiassa lähiopetuspäivien yhteydessä. Seminaareissa ryhmän muut jäsenet toimivat vertaisohjaajina. 2.2 Opinnäytetyöaiheen valinta Opinnäytetyön aihealue vaihtelee toimeksiantajaorganisaation ja työelämän tarpeiden ja opiskelijan kiinnostuksen mukaisesti. Opinnäytetyön tulisi liittyä pääsääntöisesti opiskelijan ammatilliseen tehtäväalueeseen ja syventää hänen amma-

9 tillista asiantuntijaosaamistaan. Aiheen valinnassa opiskelijan tulee erityisesti ottaa huomioon se, että hänellä on riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet opinnäytetyön toteuttamiseksi. Opiskelija tulisi olla aiheestaan aidosti kiinnostunut, sillä tutkimus- ja kehittämistyö vaatii pitkäjänteisyyttä, organisointitaitoja, itsenäistä työtä ja yhteistoiminnallisuutta. Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia valita opinnäytetyön aihe on runsaasti. Oleellista on, että aihe perustuu todellisen ongelman määrittelylle ja toteutetaan läheisessä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Opinnäytetyön aihetta valittaessa opiskelijan on keskusteltava opinnäytetyön ohjaajan kanssa. Hyvin suppea aihe tai yksinkertainen käsittelytapa ja/tai tekninen toteutus voi aiheuttaa opinnäytetyön arviointivaiheessa sen, että opiskelijan ja ohjaajan näkemys työn vaativuudesta ja arvioinnista eivät kohtaa toisiaan. Opinnäytetyö on ylemmän amk-tutkinnon opiskelijan asiantuntijuuden osoitus ja aiheen valinnassa tulisi pyrkiä haasteellisiin, omaa asiantuntijuutta laajentaviin tehtäviin. Opinnäytetyön aiheen hyväksyy koulutuksesta vastaava yliopettaja tai tutkintopäällikkö. 2.3 Opinnäytetyön aloitus: aiheanalyysistä työsuunnitelmaksi 2.3.1 Aiheanalyysi Opinnäytetyöprosessin ensimmäinen varsinainen askel on kirjallinen aiheanalyysi. Aiheanalyysissa käsitellään ytimekkäästi (2 3 sivua) seuraavat asiat: tutkimusongelma / kehittämistehtävä tutkimuksen / kehittämisprojektin merkitys keskeiset kirjalliset lähteet ja aikaisemmat tutkimukset (alustavasti) tutkimuksen lähestymistapa, menetelmä ja aineisto työskentelyaikataulu työhön mahdollisesti liittyvät eettiset kysymykset ja tarvittavat luvat. Opinnäytetyön ohjaava opettaja nimetään aiheanalyysivaiheessa. Vastaavasti opiskelija hankkii toimeksiantajaorganisaatiosta nimetyn henkilön, joka toimii toi-

10 meksiantajan edustajana opinnäytetyöprosessissa ja voi osallistua arviointiin. Opinnäytetyöstä tehdään kirjallinen sopimus toimeksiantajan kanssa (Sopimus YAMK-opinnäytetyöstä, liite 2). Sopimuksessa sovitaan mm. toimeksiantajan, opinnäytetyön tilaajan tai yhteistyötahon edustaja, opinnäytetyöhön kuuluvat tehtävät sekä työn tekemisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Opinnäytetyön sopimuksessa määritellään työn TKI-tavoitteet ja TKI-opintopisteet sekä sovitaan toimeksiantajalle tehtävästä kirjallisesta raportista. Opiskelija huolehtii siitä, että toimeksiantosopimus tehdään ja toimittaa siitä kopion sekä toimeksiantajalle että ohjaajalle. Opiskelijan tulee tehdä tutkimuslupa-anomus, mikäli tutkimuksen toimeksiantaja tai muu taustayhteisö sitä edellyttää. Ulkopuoliseen organisaatioon tai yritykseen kohdistuvassa tutkimuksessa on aina pyydettävä tutkimuslupa. Tutkimuslupa pyydetään vapaamuotoisella kirjeellä ja/tai noudatetaan kyseisen organisaation tai yrityksen käytäntöjä. Tutkimusluvassa on hyvä määritellä tietojen käyttöön liittyvä suostumus. Lisäksi tutkimukseen osallistuvilta pyydetään suostumus tutkimukseen. Jos tutkimus kohdistuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoihin tai henkilökuntaan, noudatetaan SeAMK:n tutkimuslupakäytänteitä (Liite 3), jotka löytyvät myös SeAMK:n Intrasta. Kaikkiin Seinäjoen ammattikorkeakoulua koskeviin tutkimuksiin tarvitaan tutkimuslupa, joka anotaan liitteen 3 mukaisella lomakkeella. 2.3.2 Työsuunnitelma Aiheanalyysin jälkeen tehdään laajempi kirjallinen työsuunnitelma. Työsuunnitelma on noin 10 20 -sivuinen esitys. Siinä kuvataan aiheanalyysia laajentaen työn tavoite, keskeiset työskentelytavat ja menetelmät, niiden teoreettiset perusteet, käytettävät välineet sekä aiheen liittyminen toimeksiantajan kehittämishankkeeseen. Työsuunnitelman tarkempi sisältö kuvataan liitteessä 4. Opinnäytetyö voi liittyä toimeksiantajan kehittämishankkeeseen seuraavilla tavoilla joko osittain tai kokonaan:

11 a) Toimeksiantajan kehittämishanke saattaa olla niin laaja, että sitä ei voi kokonaisuudessaan ottaa opinnäytetyön aiheeksi. Tällöin opinnäytetyön työsuunnitelmassa tulee kuvailla toimeksiantajan kehittämishanke koko laajuudessaan ja kertoa, miten oma opinnäytetyön aihe sijoittuu hankkeen sisälle. b) Toimeksiantajan kehittämishanke voi sisältää useita osaprojekteja. Opinnäytetyö voi olla yksi näistä kehittämishankkeen osaprojekteista tai se voi sisältää osia useammasta osaprojektista. c) Toimeksiantajan kehittämishanke kokonaisuudessaan on sama kuin opinnäytetyö. Tällöin toimeksiantajan projektisuunnitelmasta saadaan suoraan siirrettyä joitain asioita opinnäytetyön työsuunnitelmaan. Toimeksiantajan projektisuunnitelma voidaan tarvittaessa liittää opinnäytetyön työsuunnitelmaan. Työsuunnitelma toimitetaan kirjallisena tutkintopäällikölle tai jo nimetylle ohjaajalle. Työsuunnitelma esitetään seminaarissa, jossa ovat mukana opiskelijat, ohjaava opettaja ja vastuuyliopettaja. Opinnäytetyön ohjaaja joko hyväksyy suunnitelman sellaisenaan tai pyytää siihen tarkennuksia, lisäyksiä tai muutoksia. 2.4 Opinnäytetyön toteutus ja ohjaus Vasta työsuunnitelman hyväksymisen jälkeen opiskelija voi aloittaa työn varsinaisen tekemisen. Oleellista tässä opinnäytetyön vaiheessa on opiskelijan oma panos ja suunnitelmallinen työote. Työn alkuvaiheessa voidaan järjestää myös aloituskokous, johon osallistuvat opiskelija, opinnäytetyön ohjaaja ja toimeksiantajan edustaja. Kokouksen tarkoituksena on varmistua siitä, että kaikki osapuolet ovat käsittäneet opinnäytetyön toteuttamisen samalla tavoin ja siitä, että kaikki oleelliset asiat ovat työsuunnitelmassa. Tärkeitä ennakkoon sovittavia käytännön asioita ovat myös esimerkiksi kulujen korvaus, palkkiot sekä salassapitoon, tekijänoikeuksiin ja tuotoksen päivityksiin liittyvät seikat.

12 Opinnäytetyön tekeminen sisältää lukuisia vaiheita ja ongelmanratkaisuhaasteita. Opiskelija on tämän oppimisprosessin vastuullinen omistaja. Opiskelija vastaa siitä, että työn sisältö täyttää toimeksiantajan vaatimukset ja siitä, että myös opinnäytetyön tutkimukselliset arviointikriteerit täyttyvät mahdollisimman hyvin (Liite 5). Työn sisällön määrittelyssä opiskelijalla on hyvä olla tukenaan toimeksiantajan nimeämä ohjaaja. Työtä ohjaava opettaja tukee opinnäytetyöprosessia kokonaisuudessaan ja ohjaa tutkimusmenetelmällisissä asioissa. Ohjauksen suunnitelmallinen käyttö on keskeistä opinnäytetyön etenemisen kannalta. Tavoitteena on, että ohjaava opettaja ja opiskelija keskustelevat kehittämistehtävän etenemisestä ja sen sisällöstä säännöllisin väliajoin. Opiskelijan on hyvä hakea yksilöohjausta jo opinnäytetyön idean kehittelyvaiheessa. Opiskelijan tulee varata aika ohjaukseen opettajalta omatoimisesti. Opiskelijan tulee yksilöohjauksessa ottaa esille työnsä ongelmia sekä niitä ratkaisuvaihtoehtoja, joita hän haluaa pohtia ohjaajansa kanssa. Opinnäytetyön ohjaus on kommentoivaa, opastavaa ja opiskelijan omia näkemyksiä selkiyttävää. Opinnäytetyön ohjaus ei ole yksityiskohtia korjaavaa tai opiskelijan puolesta tekemistä. Ohjaaja esittää näkemyksiään mm. työn rakenteesta, ongelmanasettelusta, sisällöstä ja menetelmistä. Opiskelijan tulee itsenäisesti hyödyntää tutkimuskirjallisuutta ja ohjaajan palautetta. Viime kädessä opiskelija itse ratkaisee millaisia valintoja hän työssään tekee. Tarvittaessa voidaan järjestää myös ryhmäohjauksia, esimerkiksi silloin, kun usealla opiskelijalla on samantyyppinen aihe. Ryhmäohjauksissa käydään läpi teoriajaksojen soveltamista opinnäytetyöhön, pohditaan yhdessä työn tekemiseen liittyviä hankaluuksia ja mietitään ratkaisuvaihtoehtoja. Opiskelijat voivat tuoda ohjaustilanteisiin omia vinkkejään, esim. kirjallisuutta tai kertoa hyviksi havaitsemistaan käytännöistä. Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijalla on johtava rooli opinnäytetyöhön liittyvissä palavereissa. Opiskelijan tulee siten olla valmis aktiivisesti raportoimaan aikaan-

13 saannoksistaan sekä esittämään kysymyksiä niistä asioista, joihin hän toivoo ohjaajan kannanottoa. 2.5 Opinnäytetyön päättäminen ja valmistuminen Opinnäytetyö esitellään seminaarissa tai se voidaan esittää toimeksiantajan kanssa sovitulla tavalla. Seminaariin voivat osallistua esimerkiksi toimeksiantajan edustajat, ohjaavat opettajat ja muut ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Seminaariesityksessä tuodaan ensisijaisesti esille opinnäytetyön tavoitteet ja saavutetut tulokset. Opiskelijan tulee esitellä myös opinnäytetyössä käytetyt menetelmät. Seminaari voi myös sisältää demonstraation esimerkiksi kehitetystä tuotteesta, palvelusta tai ohjelmistosta. Opiskelijan tulee esityksessään rakentavan kriittisesti arvioida opinnäytetyönsä ansioita ja mahdollisia kehittämiskohteita. Esityksessä osoitetut taidot ja tiedot otetaan huomioon opinnäytetyön kokonaisarvosanaa määritettäessä. Opinnäytetyöprosessin päätyttyä opiskelija toimittaa opinnäytetyön ja muut mahdolliset tuotokset ja dokumentaation ohjaajalle arvioitavaksi. Opinnäytetyö tarkistetaan myös plagioinninesto-ohjelma Urkundin avulla. Urkund-ohjelma tekee tekstivertailun ja antaa raportin, josta opettaja tulkitsee mahdollisen lähteiden luvattoman lainauksen. Urkund-tarkistuksen menettelytavat ja opiskelijan ohje löytyvät SeAMK:n Intrasta. Tarkastuksen jälkeen ohjaaja voi pyytää korjauksia ja ne tehtyään opiskelija toimittaa ohjaajalle kaksi kappaletta opinnäytetyötään. Toinen näistä kappaleista jää oppilaitoksen arkistoon. Arkistokappaleen kansitustapa (pehmeät vai kovat kannet) määritellään yksikön omissa ohjeissa. Ohjaajalle jätettävien kappaleiden lisäksi opinnäytetyö toimitetaan sovitulla tavalla myös toimeksiantajalle. Kun ohjaaja on antanut luvan, opinnäytetyö tallennetaan Theseusverkkokirjastoon. Theseus on valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen palvelu, jossa julkaistaan sekä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä että muita julkaisuja. Tallentaessaan opinnäytetyönsä Theseukseen opiskelijan on hyväksyttävä The-

14 seuksen käyttöehdot. Ne hyväksyessään opiskelija vakuuttaa tekijänoikeuksien olevan kunnossa ja antaa korkeakoululleen vastikkeettoman luvan julkaista opinnäytetyö verkkokirjastossa. Verkkojulkaisemisessa on käytössä Creative Commons-lisenssijärjestelmä, joka mahdollistaa verkkojulkaisujen käyttöehtojen säätelyn. Creative Commons -lisensointia voi käyttää, jos työn tekijänoikeudet ovat kokonaan tekijän. Sekä painetun että verkkoaineistojen digitaalista kopiointia ja uudelleenkäyttöä rajoittavat tekijänoikeudelliset säännökset. Pääsääntöisesti esim. piirrosten ja kuvien sähköiseen käyttöön lähdeaineistona tarvitaan erikseen tekijän antama lupa tai tekijänoikeus käytettävään aineistoon (esim. omat kuvat ja piirrokset). Kopioston kulloinkin voimassa olevasta skannauksen ja Internetissä olevan aineiston käytön digiluvasta tiedotetaan ja siitä on lisätietoa SeAMK:n Intrassa. Kopioston digiluvalla ei saa kuitenkaan kopioida tai skannata sellaista aineistoa, jonka kopioinnin ja käytön oikeudenomistaja on kieltänyt. Aineistoa voi vapaasti ottaa lähteistä, joissa on selvästi ilmaistu, että se on tekijänoikeusvapaata. Lähde on kuitenkin aina mainittava. Jos on mainittu, että aineisto on julkaistu ns. Creative Commons -oikeudenluovutuksin, on aineisto yleensä käytettävissä. Tämän ohjeen lähdeluettelossa on mainittu muutamia perusteellisia verkkolähteitä kuvioiden, kuvien, kuvakollaasien yms. tekijänoikeuksista (Operight, [viitattu 30.6.2015]; Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelu 2012; Toikkanen 2012). Sekä Theseus-tallennuksen tarkempi ohjeistus että ohje Digitaalisen kopioinnin rajoitukset ovat SeAMK:n Intrassa. Opinnäytetyön paperiversio toimitetaan Seinäjoen korkeakoulukirjastoon vain siinä tapauksessa, että opinnäytettä ei tallenneta Theseukseen (esim. työn toimeksiantaja ei anna lupaa Theseuksessa julkaisemiseen). Opinnäytetyön paperiversio toimitetaan tässä tapauksessa irtolehtinä ja kansittamattomana Seinäjoen korkeakoulukirjaston oman yksikön toimipisteeseen. Opinnäytetyö on tällöin lainattavissa. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteestä säädetään Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tutkintosäännössä (2015). Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä

15 opinnäytetyönsä alaan ja kielitaitonsa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan ohjaajan määrittelemästä aiheesta tenttiolosuhteissa ilman taustamateriaalia. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä voi tutkintoohjelmapäällikkö sopia opiskelijan kanssa kypsyysnäytteen antamisesta muulla kielellä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännön kohdassa 10 kypsyysnäyte ohjeistetaan seuraavasti: Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, jonka aiheen antaa opinnäytetyön ohjaaja. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä alaan sekä kielitaitoaan seuraavasti: Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi Kypsyysnäytteen kieli on suomi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (A481/2003, 15 ). Toinen kotimainen kieli on ruotsi. Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur suomen kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös ruotsi tai tutkinto-ohjelmankieli. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi Kypsyysnäytteen kieli on ruotsi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (A481/2003, 15 ). Toinen kotimainen kieli on suomi. Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur ruotsin kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös suomi tai tutkinto-ohjelman kieli. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi (ruotsi), mutta koti- tai äidinkieli on jokin muu kuin suomi (ruotsi) Jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi (ruotsi), mutta koti- tai äidinkieli jokin muu kuin suomi (ruotsi), voi ammattikorkeakoulun rehtori anomuksesta vapauttaa opiskelijan kypsyysnäytteen kieltä koskevista

16 tutkintovaatimuksista. Osoittaakseen perehtyneisyytensä opinnäytetyön alaan, opiskelijan on kuitenkin kirjoitettava kypsyysnäyte, mutta sen kieltä ei arvioida. Kypsyysnäyte kirjoitetaan suomen (ruotsin) kielellä. Vapautus kypsyysnäytteen kieltä koskevasti tutkintovaatimuksesta aiheuttaa sen, että opiskelija ei saa kyseisestä kielestä asetuksen (A481/2003, 19 ) mukaista kielitaitolauseketta tutkintotodistukseensa. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä voi koulutuspäällikkö sopia opiskelijan kanssa kypsyysnäytteen antamisesta muulla kielellä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tilassa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen on aikaa kaksi tuntia. Opiskelijan tulee kypsyysnäytteessä osoittaa hallitsevansa työnsä sisällön perusteluineen sekä kykenevänsä selkeään ja johdonmukaiseen kirjalliseen esitykseen. Jos opiskelijalla on diagnosoitu lukivaikeus, hänellä on oltava siitä asiantuntijan (esim. lääkärin tai psykologin) kirjallinen lausunto. Opiskelijalle voidaan antaa tarpeen mukaan 1 2 tuntia lisää kirjoittamisaikaa ja hänellä on mahdollisuus täydentää näytettä suullisesti. Kypsyysnäytteen arviointiperusteet ovat samat kuin muillakin. Kypsyysnäytteen asiasisällön arvioi ohjaaja ja kielen tarkastaa asiantuntija eli suomen kielen ja viestinnän opettaja. Jos kypsyysnäyte on kirjoitettu jollakin muulla kielellä, niin kielen tarkastaa asianomaisen kielen opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Hylkääminen on perusteltava opiskelijalle.

17 3 OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN Ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyössä on kyse opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisestä, syventymisestä ja laajentumisesta sekä oman asiantuntijuuden esilletuomisesta. Opinnäytetyön kirjoittamisessa tulee kiinnittää huomiota sekä sisältöön että rakenteeseen. Työn tausta, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset tulee jäsentää loogisesti eteneväksi ja perustelluksi kokonaisuudeksi. Malli loppuraportin mahdollisesta rakenteesta on liitteessä 6. Opinnäytetyö kirjoitetaan pääsääntöisesti ylemmän amk-tutkinnon opetuskielellä. Taito ilmaista itseään on tärkeä osa asiantuntijuutta, ja siksi myös tekstin kieli- ja ulkoasuun on kiinnitettävä huomiota alusta lähtien. Esityksen tulee olla johdonmukainen ja ehyt kokonaisuus. Kielen on oltava yleispätevää ja yksiselitteistä. Tärkeää on myös opinnäytetyössä käytettyjen tiedonlähteiden laadun arviointi. Suositeltavimpia ovat ensisijaiset eli ns. alkuperäislähteet sekä alan uusimmat kotimaiset ja kansainväliset ammatilliset ja tieteelliset artikkelit. Tiedonhankintataito on yksi asiantuntijan työvälineistä ja osa tutkimus- ja kehittämisosaamista. Käytetyt lähteet kuvastavat sitä, miten hyvin tekijä hallitsee oman alansa keskeiset lähteet ja kuinka syvällisesti hän on perehtynyt aiheeseen. Seinäjoen korkeakoulukirjastossa on hyvät kokoelmat opinnäytetyön tekemisessä tarvittavaa aineistoa, sekä painetussa että elektronisessa muodossa. Kirjaston hakupalvelu SeAMK-Finna on sopiva lähtökohta tiedonhaulle. SeAMK-Finnaa käyttäen on haettavissa kirjaston oman tietokannan lisäksi myös muita tietokantoja ja niiden sisältöjä. Kirjaston verkkopalveluissa (E-kirjasto) on tarjolla myös lisää tietokantoja, e-kirjoja ja e-lehtiä sekä erityisaineistoja. Verkkopalvelut ovat käytettävissä SeAMK:n verkossa ja etäkäyttöpalvelun kautta myös verkon ulkopuolelta, esim. kotikoneelta. Tiedonhakumahdollisuuksiin voi perehtyä tiedonhankintakursseilla, omatoimisesti kirjaston verkkosivujen avulla sekä pyytämällä neuvoja kirjaston henkilökunnalta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalta, mukaan lukien ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt, edellytetään rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Lähdeviitteillä osoite-

18 taan, milloin on kyse kirjoittajan omasta ajattelusta ja milloin on kyse tiedosta, joka on saatu muualta. Tekstistä tulee koko ajan käydä ilmi, mikä on kirjoittajan omaa osuutta ja mikä on käytettyihin tiedonlähteisiin perustuvaa tekstiä. Plagiointi ja lähteiden ilmoittamatta jättäminen on tekijänoikeusrikos. Lähteiden käytössä tulee muistaa, että lähteitä ei lainata suoraan, vaan niissä olevat asiat ja ajatukset esitetään omin sanoin. Aineiston koostamisessa ja analysoinnissa sovellettujen menetelmien sekä lähteiden käytön tulee olla kenen tahansa tarkistettavissa. Terve lähdekritiikki ja tietojen luotettavuuden tarkistus kuuluvat opinnäytetyöntekijän moraalisiin velvollisuuksiin. Tutkimuseettinen neuvottelukunta on julkaissut oppaan Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen Suomessa (2012). Ohjeiden tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja ennaltaehkäistä epärehellisyyttä kaikissa tutkimusta harjoittavissa organisaatioissa ammattikorkeakoulut mukaan lukien. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on sitoutunut näiden ohjeiden noudattamiseen. Opinnäytetyön kirjoittamisessa, lähteiden käytössä ja lähdeviitteiden tekemisessä noudatetaan SeAMK:n Kirjallisten töiden ohjetta (2015).

19 4 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1 5, josta 5 on paras mahdollinen arvosana. Arviointikriteerit on esitetty liitteessä 5. Yleisesti arvioidaan seuraavia asioita: työn aiheen valintaa teorian ja menetelmien hallintaa tuloksia prosessin hallintaa kirjallista ja suullista raportointia. Arvioinnista päättää ammattikorkeakoulun nimeämä työn ohjaaja, joka voi pyytää lausunnon toimeksiantajan edustajalta. Tarvittaessa työn arvioi myös toinen opettaja. Arvioinnin kohteena on sekä itse tuotos että prosessi. Toimeksiantajan edustaja voi arvioida työn tulosta, siitä saatuja hyötyjä ja prosessin etenemistä omasta näkökulmastaan ja antaa siitä arviointilausunnon opettajaohjaajalle (Liite 7). Toimeksiantajan edustajan arviointi voidaan ottaa suuntaa antavasti huomioon määriteltäessä opinnäytetyön arvosanaa.

20 5 OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS JA TEKIJÄNOIKEUDET Opinnäytetyö on julkinen asiakirja sen jälkeen, kun se on luovutettu arvosteltavaksi. Opinnäytetyöhön voi kuitenkin sisältyä liikesalaisuuksia tai muuta sellaista informaatiota, jonka toimeksiantaja haluaa pidettävän salaisena. Tällainen aineisto jätetään julkisesta opinnäytetyöstä pois. Myös ohjaavalla opettajalla on luottamuksellisia tietoja koskeva vaitiolovelvollisuus. Luottamuksellisista tiedoista voidaan tarvittaessa koota erillinen, opinnäytetyötä täydentävä kooste, joka jää toimeksiantajan käyttöön. Opinnäytetyön julkaisemisella halutaan mahdollistaa työn tulosten hyödyntäminen opetuksessa ja työelämässä. Julkisuus lisää myös tekijän oikeusturvaa esimerkiksi työn arvostelussa. Kaikki opinnäytetyöt julkaistaan sähköisesti ammattikorkeakoulujen verkkokirjasto Theseuksessa. (Ks. myös tämän ohjeen luku 2.5 Opinnäytetyön päättäminen ja valmistuminen). Opinnäytetyön sähköisestä julkaisemisesta on erilliset ohjeet SeAMK:n Intrassa. Opinnäytetyön käyttöoikeuksia koskevista kysymyksistä pitää neuvotella työn ohjaajan kanssa jo ennen työn aloittamista. Tilaustyönä tehtävän opinnäytetyön tekijänoikeudet on kirjattava toimeksiantajan, tekijän ja yksikön väliseen kirjalliseen sopimukseen. Käyttöoikeuksien luovutuksesta sovittaessa on tarkoin eriteltävä, mitä luovutetaan. Jos kyseessä on usean opinnäytetyön yhteinen hanke, luovutus on tehtävä jokaisen opinnäytetyön osalta erikseen. Myös mahdollisista tuotoksen päivityksistä on sovittava.

21 LÄHTEET A 18.12.2014/1129. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista.. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen Suomessa. 2012. God vetenskap praxis och handläggning av avvikelser från den I Finland. Responsible conduct of research and procedures for handling allegations of misconduct in Finland. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Tutkimuseettinen lautakunta. [Viitattu 11.3.2013]. Saatavana: http://www.tenk.fi/fi/htk-ohje Kirjallisten töiden ohje. 2015. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 12.5.2015]. Saatavana: http://intra.seamk.fi/opiskelu- SeAMKissa/Opiskelu/Kirjallisten-toiden-ja-opinnaytetoiden-ohjeet L 14.11.2014/932. Ammattikorkeakoululaki. Operight. Ei päiväystä. [Verkkosivusto]. Helsinki: IPR University Center. [Viitattu 30.6.2015]. Saatavana: http://www.operight.fi/ Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelu. Päivitetty 5.1.2012. [Wiki]. Helsinki: Art University Copyright Advice. [Viitattu 11.5.2015]. Saatavana: https://wiki.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageid=55353517 Toikkanen, T. Päivitetty 25.1.2012. Opettajan tekijänoikeus. [Verkkosivusto]. [Viitattu 27.1.2012]. Saatavana: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/ Tutkintosääntö 2015. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 12.5.2015]. Saatavana: http://intra.seamk.fi/tietoa-seamkista/strategia,- saannot-ja-toiminta/saannot-ja-strategiat

22 LIITEET Liite 1. Opinnäytetyön prosessi Liite. 2 Sopimus YAMK-opinnäytetyöstä Liite 3. Tutkimuslupahakemus Liite 4. Opinnäytetyön työsuunnitelman sisältö Liite 5. Opinnäytetyön arviointikriteerit Liite 6. Opinnäytetyön loppuraportin sisältö Liite 7. Toimeksiantajan/työn tilaajan/yhteistyöorganisaation edustajan arviointi opinnäytetyöstä ja opinnäytetyökäytännöistä

Liite 1. Opinnäytetyön prosessi 1(4)

2(4)

3(4) B Opetuksen ja oppimisen prosessi B1 Tutkinto-opetusprosessi B1.4 OPINNÄYTETYÖ (AMK JA YAMK) Prosessin omistaja: opetuksen kehittämispäällikkö Prosessin AMK-koordinaatio: koulutuspäälliköiden työryhmät (AMK) ja tutkintopäälliköiden työryhmä (YAMK) ja opinnäytetyöryhmä Prosessin vastuuhenkilö yksikössä: opinnäytetyötä ohjaava opettaja Prosessissa kuvataan opinnäytetyön suoritus prosessina AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja YAMK-tutkintokoulutuksessa. Lisätietoja: Tuija Vasikkaniemi, puh. 040 868 0222 Prosessin toimijoiden tehtäväkuvaukset ja keskeiset tietojärjestelmät: Tietojärjestelmät - kirjaston aineistot - Urkund - Theseus - Winha Sidosryhmät - antaa opinnäytetöille aiheita - tekee opinnäytetyösopimuksen opiskelijan ja ohjaajan kanssa - antaa halutessaan lausunnon opinnäytetyön arvioinnin osaksi Opiskelija - hankkii tietoa, valitsee ja rajaa aiheen - tekee opinnäytetyösopimuksen ohjaajan ja toimeksiantajan kanssa - tekee työsuunnitelman - osallistuu seminaareihin - analysoi, kirjoittaa, tulostaa, huolehtii tyylistä, hakee ohjausta - syöttää opinnäytteen Urkund-järjestelmään plagiaattitarkastusta varten - osallistuu seminaareihin tai vastaaviin - tarkistuttaa opinnäytetyön kieliasun ohjaajalla ja toimittaa opinnäytetyön arvioitavaksi - suorittaa kypsyysnäytteen ja itsearvioinnin - saatuaan ohjaajalta luvan tallentaa opinnäytteen Theseukseen (opinnäytteiden valtakunnallinen tietokanta) - saa opinnäytetyöstään arvosanan - tyytyy saamaansa arviointiin tai tekee asiasta oikaisupyynnön ensin opettajalle/opettajille ja tarvittaessa tutkintolautakuntaan

4(4) Ohjaaja/-t - antaa ohjausta prosessin jokaisessa vaiheessa ja pyytää Urkund-tarkistuksen (plagioinnin esto) - tarkastaa ja arvioi opinnäytetyön - tarkastaa kieliasun - antaa luvan Theseus-tallennukseen Opinnäytetyöryhmä - laatii opinnäytetyöohjeet yhteistyössä opettajien, koulutuspäälliköiden ja tutkintopäälliköiden kanssa Oikaisupyyntökäsittely: Opiskelija - mikäli ei tyydy saamaansa arviointiin, tekee oikaisupyynnön arvioinnin antaneelle opettajalle - mikäli ei tyydy koulutus/tutkintopäällikön päätökseen, tekee oikaisupyynnön tutkintolautakunnalle - vastaanottaa tutkintolautakunnan päätöksen, josta ei voi valittaa Koulutuspäällikkö (Tutkintopäällikkö YAMK-tutkinnossa) - käsittelee oikaisupyynnön arvioinnin antaneen opettajan (opettajien) kanssa ja tekee päätöksen Tutkintolautakunta - vastaanottaa oikaisupyynnön - käsittelee oikaisupyynnön ja päättää lopullisesta arvosanasta

1(1) Liite 2. Sopimus YAMK-opinnäytetyöstä Sähköinen, tulostettava sopimuslomake on saatavissa SeAMK:n Intrasta.

1(2) Liite 3. Tutkimuslupahakemus SeAMK:n tutkimuslupakäytänteet, kun tutkimus kohdistuu SeAMK:n henkilökuntaan tai opiskelijoihin Ohje koskien SeAMK:n opiskelijoiden ja henkilökunnan sekä ulkopuolisten tekemiä tutkimuksia, jotka kohdistuvat SeAMK:n opiskelijoihin tai henkilökuntaan. Tutkimuslupa pyydetään kaikkiin SeAMK:n henkilökuntaan ja opiskelijoihin kohdistuviin tutkimuksiin Tutkimuslupahakemuslomakkeella. Lomakkeen liitteeksi on laitettava tutkimussuunnitelma sekä mahdolliset kysely-, haastattelu- ja havainnointilomakkeet Lupaa ei tarvita sisäisessä laadunkehittämistyössä käytettävissä kyselyissä tai vastaavan tyyppisissä tutkimuksissa Pelkästään yksikössä tapahtuvasta tutkimuksesta pyydetään yksikön johtajalta lupa Kun tutkimus kohdistuu useamman yksikön tai koko SeAMK:n henkilökuntaan tai opiskelijoihin, lupa pyydetään tutkimus- ja innovaatiojohtajalta Luvan antaja päättää tutkimuksen käytännön järjestelyistä, huomioiden Seinäjoen Ammattikorkekoulu Oy:n tietojärjestelmien käyttösäännöt Henkilötietoja (nimiluettelot, sotut, osoitteet, sähköpostiosoitteet) voidaan luovuttaa tieteellisiin tutkimustarkoituksiin ja luvan tähän antaa tutkimus- ja innovaatiojohtaja ammattikorkeakoulun johtosäännön mukaisesti Tutkimuksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa tutkija. Tapauskohtaisesti kustannuksiin voi osallistua myös ammattikorkeakoulu. Ulkopuolisille tutkijoille on ohjeet tutkimuslupakäytänteistä SeAMK:n verkkosivuilla, mikäli tutkimus kohdistuu SeAMK:n opiskelijoihin tai henkilökuntaan Ohjeet tutkimuslupakäytänteistä SeAMK:n opiskelijoille ja henkilökunnalle löytyvät intrasta SeAMK noudattaa valtakunnallisia alakohtaisia tutkimuseettisiä suosituksia Tutkimuseettisiä ongelmia käsittelee tarvittaessa SeAMK:n johtoryhmä.

2(2) Tutkimuslupahakemus Sähköinen, tulostettava sopimuslomake on saatavissa SeAMK:n Intrasta.

1(1) Liite 4. Opinnäytetyön työsunnitelman sisältö Opinnäytetyön työsuunnitelman Kappaleiden keskeinen sisältö kappaleet 1. Työn tausta Tilanne yrityksessä / organisaatiossa Tilanne markkinoilla / toimintaympäristössä yms. Kirjallisuudessa tms. esiintyvät teemat 2. Työn tavoitteet Johdetaan työn taustasta Työn päätarkoitus Osaongelmat (mahdollistavat päätarkoituksen saavuttamisen) Työn merkitys: kuka hyötyy ja mitä / miten Rajaukset: mitä otetaan mukaan ja mitä jää ulkopuolelle Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin 3. Työn teoreettinen tausta Aihealue, keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet (viitekehys) 4.Toimenpidesuunnitelma Tärkeimmät toimenpiteet: mitä pitää tehdä Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projekti- 5. Mahdolliset tutkimusmenetelmät suunnitelmiin Mikäli työ vaatii tutkimuksen / tutkimusten tekemistä Tarvittavan tiedon luonne: - mikä menetelmä / mitkä menetelmät ja miksi - keneltä - miten (konkreettisesti) - aineiston analyysin suunnittelu Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin 6. Tarvittavat resurssit Tarvittavat henkilö- ja infrastruktuuriresurssit Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin 7. Työn rakenne Sisällysluettelohahmotelma otsikkotasolla Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin 8. Aikataulu Toimenpiteiden nivoutuminen kokonaisuudeksi 9. Julkaisu- /tiedotussuunnitelma Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin Millaisia erilaisia versioita raportista kirjoitetaan ja kenelle Pohdinta raportin (eri osien) julkisuudesta / salaisuudesta Missä erilaiset raportit mahdollisesti julkaistaan 10. Liitteet Mahdolliset erilliset projektisuunnitelmat Muu tarvittava oheismateriaali

1(2) Liite 5. Opinnäytetyön arviointikriteerit Arviointikriteerit 1 2 tyydyttävä 3-4 hyvä 5 kiitettävä Työn aihe: vaativuus, hallinta, rajaus, jäsentely, tarkoituksen / tehtävän / ongelman asettelu Työn toteuttaminen: teoriatieto, lähteet, menetelmät - Aiheen valinta ei juurikaan osoita opiskelijan omaa luovuutta tai kekseliäisyyttä, aihe ei ole vaativa eikä se juurikaan synnytä uusia ratkaisuja, tietoja ja/tai taitoja. - Aiheen hallinnassa on selviä puutteita, aihetta ei ole rajattu ja jäsennelty tarkoituksenmukaisesti. - Työn tarkoituksen/tehtävän/ongelman asettelu on tehty epäselvästi, puutteellisesti ja pintapuolisesti ilman selkeitä perusteluja - (Teoreettinen) viitekehys on puutteellinen, heikosti muodostettu eikä sisällä omia yhteenvetoja, päätelmiä jne. Työn keskeiset käsitteet sekä niiden väliset suhteet jäävät epäselviksi ja viitekehyksen yhteys työn tarkoitukseen/ tehtävään/ ongelmaan jää etäiseksi. - (Teoreettinen) viitekehys osoittaa lähinnä pinnallista perehtyneisyyttä aiheen kotimaiseen ja kansain-väliseen lähdemateriaaliin, ja tämän lähdemateriaalin käyttö on puutteellista ja kritiikitöntä. - (Työ/tutkimus)menetelmän valinta ei ole onnistunut eikä sitä riittävästi perustella. Menetelmän hallinnassa ilmenee selviä puutteita. - Aihe on vaativa ja selvästi uusia ratkaisuja, tietoja ja/tai taitoja synnyttävä, mutta aiheen valinta ei osoita erityistä luovuutta tai kekseliäisyyttä. - Opiskelija tuntee aihepiirin hyvin joko teoreettisesti tai käytännössä tai riittävän hyvin kummaltakin osa-alueelta ja on osannut rajata ja jäsennellä aiheen tarkoituksenmukaisesti. - Työn tarkoituksen/ tehtävän/ ongelman asettelu on tehty selkeästi, loogisesti ja perustellen. - (Teoreettinen) viitekehys on pääasiallisesti oikein muodostettu ja sisältää omia yhteenvetoja, päätelmiä jne. - Työn keskeiset käsitteet sekä niiden väliset suhteet tulevat selkeästi esiin ja viitekehyksen yhteys työn tarkoitukseen/ tehtävään/ ongelmaan on selkeä. - (Teoreettinen) viitekehys osoittaa perehtyneisyyttä aiheen kotimaiseen ja/tai kansainväliseen lähdemateriaaliin, ja tämän lähdemateriaalin käyttö on taitavaa ja kriittistä. - (Työ/tutkimus)menetelmän valinta on tehty asiallisesti standardiratkaisuin. Sen käyttö on luontevaa ja perusteltua ja osoittaa menetelmän hallintaa. - Aiheen valinta osoittaa erityistä luovuutta tai kekseliäisyyttä, aihe on ajankohtainen, tavallista vaativampi ja työläämpi sekä poikkeuksellisen paljon uusia ratkaisuja, tietoja ja/tai taitoja synnyttävä. - Opiskelija tuntee aihepiirin erittäin hyvin sekä teoriassa että käytännössä ja on osannut rajata ja jäsennellä aiheen erittäin taitavasti. - Työn tarkoituksen/tehtävän/ongelman asettelu on tehty erittäin selkeästi, yksityiskohtaisesti, loogisesti ja taitavasti perustellen. - (Teoreettinen) viitekehys on erittäin taitavasti muodostettu lähdeaineiston pohjalta omia yhteenvetoja ja päätelmiä tehden sekä työn tarkoitus/ tehtävä/ongelma koko ajan huomioon ottaen. - Työn keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet tulevat erittäin selkeästi esiin. - (Teoreettinen) viitekehys osoittaa syvällistä perehtyneisyyttä aiheen kotimaiseen ja kansainväliseen lähdemateriaaliin, ja tämän lähdemateriaalin käyttö on erittäin taitavaa, monipuolista, kriittistä ja relevanttia. - Vaihtoehtoisia (työ/ tutkimus)menetelmiä on arvioitu päätyen oikein valittuun ja perusteltuun ratkaisuun. Menetelmän hallinnassa on osoitettu erityistä taitoa ja luovuutta.

2(2) Arviointikriteerit 1 2 tyydyttävä 3-4 hyvä 5 kiitettävä Tulokset: tavoitteen saavuttaminen, tulosten merkitys, jatkotoimenpiteet - Tarkoitus/ tehtävä/ ongelma jää joltakin osilta ratkaisematta. - Pohdinta ja johtopäätökset ovat niukkoja tai osin puuttuvat, tulosten yhteys viitekehykseen jää epäselväksi, eikä niillä ole mainittavaa käytännön tai teoreettista merkitystä. - Tulosten sovellettavuuden ja jatkotoimenpiteiden/ kehitystarpeiden pohdinta on niukkaa. - Tarkoitus/ tehtävä/ ongelma tulee pääasiallisesti ratkaistua eikä merkittäviä puutteita tältä osin esiinny. - Pohdinta ja johtopäätökset ovat asiallisia, tuloksilla on yhteys työn viitekehykseen ja käytännön ja/tai teoreettista merkitystä. - Tulosten sovellettavuuden ja jatkotoimenpiteiden/ kehitystarpeiden pohdinta on asiallista ja relevanttia. - Tarkoitus/ tehtävä/ ongelma tulee kaikilta osin ratkaistua, eikä mitään puutteita tältä osin esiinny. - Pohdinta ja johtopäätökset ovat syvällisiä ja perusteltuja. Tuloksilla on selkeä yhteys työn viitekehykseen sekä huomattavaa käytännön ja teoreettista merkitystä. - Tekijällä on selkeä käsitys työn ja sen tulosten sovellettavuudesta sekä jatkotoimenpiteistä / kehitystarpeista. Prosessin hallinta: kokonaisuus, aikataulu, itsenäisyys, seminaarityöskentely - Työn kokonaisuuden hallinnassa on selviä puutteita, esim. itsenäisyyden ja ongelmanratkaisun puute, aikataulussa pysymisen vaikeus, aiheen rajaamisen ongelmat ja niistä johtuvat rönsyilyt jne. Keskittyminen työn tarkoitukseen/ tehtävään/ ongelmaan ei ole onnistunut. - Työssä ei ilmene mainittavaa tekijän itsenäistä, kriittistä ja luovaa ajattelua.asiantuntijuuden kehittyminen ja ilmeneminen jää epäselväksi. - Opiskelija ei osallistu aktiivisesti järjestettäviin seminaareihin eikä niissä käytävään keskusteluun. - Opiskelija ei kykene toimittamaan sovitun sisältöisiä raportteja sovitussa ajassa. Esityksiä ei ole juurikaan valmistettu eikä opiskelija kykene asiallisesti keskustelemaan raporteistaan. - Työ on rajattu, tiivis ja hallittu kokonaisuus, joka on viety pääasiallisesti itsenäisesti läpi kohtuullisessa ajassa. Työ ei juurikaan rönsyile, vaan keskittyy tarkoitukseen/ tehtävään/ ongelmaan. - Työ ilmentää selvää tekijän itsenäistä, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä ongelmanratkaisukykyä. Asiantuntijuuden kehittyminen on selvää. - Opiskelija osallistuu järjestettäviin seminaareihin ja niissä käytävään keskusteluun aktiivisesti. Opiskelijan esittämät raportit ovat sovitun sisältöisiä ja toimitetaan sovitussa ajassa. Esitykset ovat hyvin valmisteltuja, selkeitä ja oleellisiin seikkoihin keskittyviä. Opiskelija kykenee asialliseen ja selkeään keskusteluun raporteistaan. - Työ on rajattu, tiivis ja hallittu kokonaisuus, joka on viety läpi itsenäisesti, taitavasti ja suunnitellussa ajassa tai nopeammin. Työ ei rönsyile, vaan keskittyy tarkoitukseen/ tehtävään/ ongelmaan. - Työ ilmentää huomattavaa ja syvällistä tekijän itsenäistä, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä erinomaista ongelmanratkaisukykyä ja alan asiantuntijuutta. - Opiskelija osallistuu erityisen aktiivisesti järjestettäviin seminaareihin ja niissä käytävään keskusteluun. Opiskelijan esittämät raportit ovat sovitun sisältöisiä ja toimitetaan sovitussa ajassa. Esitykset ovat erittäin hyvin valmisteltuja, selkeitä, havainnollisia ja oleellisiin seikkoihin keskittyviä. Opiskelija kykenee asialliseen ja selkeään keskusteluun raporteistaan. Raportointi: rakenteen selkeys, kieli ja ulkoasu - Raportin rakenteessa on selviä heikkouksia, esim. lukujen järjestyksessä, määrässä ja tasapainossa jne. Työn punaista lankaa on hankala tavoittaa, ajatus katkeilee, ja työ on siinä mielessä vaikea lukea. Jotkin tarvittavat osiot puuttuvat. - Raportin kieliasussa, luettavuudessa, havainnollisuudessa on puutteita. - Raportin rakenne on selkeä, johdonmukainen, tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen. Työn punainen lanka kulkee läpi työn, ajatus etenee jouheasti, ja työ on siinä mielessä helppo lukea. Työstä löytyvät pääsääntöisesti kaikki tarvittavat osiot tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. - Raportin kieliasu, luettavuus sekä ulkoasu ovat moitteettomia. - Raportin rakenne on erittäin selkeä, johdonmukainen, tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen. Työn punainen lanka kulkee selkeänä läpi työn, ja työ on siinä mielessä helppo lukea. Työstä löytyvät kaikki tarvittavat osiot tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. - Raportin kieliasu, luettavuus sekä ulkoasu ovat erittäin hyviä.

1(1) Liite 6. Opinnäytetyön loppuraportin sisältö Opinnäytetyön rakenne voi olla esimerkiksi seuraava: 1. Nimiösivu 2. Tiivistelmät 3. Sisältö 4. Käytetyt termit ja lyhenteet 5. Kuvio- ja taulukkoluettelo 6 Johdanto 7. Toimeksiantajan esittely 8. Projektin kuvaus a. tavoitteen täsmällinen kuvaus b. aikataulu, resurssit 9. Viitekehys a. jos kyseessä uusi sovellusalue, myös sitä voi esitellä b. esittely ja arviointi, ongelmat, kattavuus 10. Menetelmät ja välineet 11 Tuote / prosessi / toimintamallin muutos a. yleinen esittely 12. Opinnäytetyön toteutuksen kuvaus a. tärkein osuus, useampia lukuja b. kuvaus tekemisestä ja tuloksesta c. toimintatapa 13. Arviointi ja pohdinta 14. Lähteet 15. Liitteet

1(1) Liite 7. Toimeksiantajan/työn tilaajan/yhteistyöorganisaation edustajan arviointi opinnäytetyöstä ja opinnäytetyökäytännöistä Sähköinen, tulostettava sopimuslomake on saatavissa SeAMK:n Intrasta.