Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva

Luonnos 31.12.2013 Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Ari Hynynen, Antti Rehunen, Ossi Ahonen, Tommi Mäkelä, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen, Annuska Rantanen, Timo Hirvonen & Petri Tapio Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Ennakointiteemojen ja tulevaisuuskuvien alueelliset näkökulmat Osaraportti 2 Ilmastonmuutos Energian saatavuus Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat Globaali talouskehitys Tekninen kehitys Megatrendit Ennakointiteemat Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa Tuotanto ja palvelut ovat muutostilassa Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa

Sisältö Esipuhe 1. Johdanto 7 2. Tulevaisuuskuvat 8 2.1 Ennakointiteemat 8 2.2 Aluerakenteen tulevaisuuskuvat 10 4. Tulevaisuuskuvien arviointi 39 4.1 Työpajatyöskentelyn toteutus 39 4.2 Pohjois Suomen foorumi 40 4.3 Itä Suomen foorumi 48 4.4 Länsi Suomen foorumi 56 4.5 Etelä Suomen foorumi 72 4.6 Valtakunnallinen työpaja 81 3. Ennakointiteemojen alueelliset painotukset 11 3.1 Kyselyn toteutus ja vastaajien jakauma 11 3.2 Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat 12 3.3 Luonnonympäristön ja luonnonvarojen merkitys kasvaa 16 3.4 Tuotanto ja palvelut muutostilassa 20 3.5 Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa 25 3.6. Muut muutossuunnat 29 3.7 Alueiden vahvuudet 32 3.8 Muu palaute kehityskuvan valmisteluun 38 5. Yhteenveto 88 5.1 Tulevaisuuskuvien yhteenveto 88 4.2 Tärkeimmät aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään vaikuttavat muutossuunnat 96 Lähteet 98

1 Johdanto Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa vuodelle 2050 (ALLI) laaditaan ministeriöiden (YM, TEM, LVM ja MMM) ja Liikenneviraston yhteistyönä. Kehityskuvan laatiminen alkoi vuonna 2012 toteutetulla pohjustustyöllä, jossa kartoitettiin aluerakenteen ja liikennejärjestelmän nykytilaa ja kehitystä sekä kehitystä ohjaavia linjauksia. Kehityskuvan laatiminen käynnistyi kesäkuussa 2013 mission laatimisen ja ennakoinnin työvaiheilla (kuva 1.1). Missiossa on määritelty, mihin aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisellä pyritään. Missiossa on kuvattu, miten strategiset tavoitteet, kuten kilpailukyky, hyvinvointi ja ekotehokkuus, konkretisoituvat aluerakenteen ja liikennejärjestelmän näkökulmasta. Osana ennakointia on ollut tarpeen tunnistaa tärkeimpiä aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään vaikuttavia megatrendejä ja ennakointiteemoja. Tärkeimpiä megatrendejä ja ennakointiteemoja tunnistettiin jo kehityskuvan pohjustusvaiheessa (Rissanen et al. 2013). Ennakointi muodostaa tärkeän pohjustuksen visiointia koskevalle työvaiheelle, jossa muodostetaan kehityskuvavaihtoehdot ja kartoitetaan kehittämissuuntia aluerakenteen ja liikennejärjestelmän eri teemoissa. Ennakointi Missio Visiointi Konkretisointi ALLI Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kuva 1.1 Kehityskuvan laatimisen työvaiheet. Tähän osaraporttiin on koottu ennakointiteemojen alueellisia näkökulmia, jotka pohjustavat visioinnin työvaiheessa laadittavien kehityskuvavaihtoehtojen muodostamista. Kehityskuvan pohjustusvaiheen ennakointiteemojen määrittely on ollut tärkeä silta jatkotyöhön. Ennakointiteemoja on täsmennetty ja niiden vaikutuksia on purettu konkreettisemmin aluerakenteen ja liikennejärjestelmän tasolle. Ennakointiteemojen ja niiden eri näkökulmista nousevien tulevaisuuskuvien alueellisia vaikutuksia ja painotuksia on selvitetty neljän aluefoorumin sekä valtakunnallisen sidosryhmäkyselyn avulla. Tähän osaraporttiin on koottu tärkeimmät alueelliset näkökulmat, jotka pohjustavat kehityskuvavaihtoehtojen luonnostelua. Alueellisia näkökulmia on kartoitettu kappaleessa 2 esiteltyjen tulevaisuuskuvien avulla. Tulevaisuuskuvat rakentuvat jo aiemmin tunnistettujen ennakointiteemojen sekä aluerakenteen monikeskuksisuuden ja keskittymisen kehityssuuntiin. Ennakointiteemat on ryhmitelty siten, että ne kohdentuvat väestön, tuotannon ja palvelujen, luonnonvarojen ja ekosysteemien, liikennejärjestelmän ja infran ja toisaalta kansainvälisen toimintaympäristön näkökulmiin. Alueellisista näkökulmista muodostetaan seuraavissa työvaiheissa kehityskuvaluonnokset, jotka kuvataan konkreettisemmin aluerakennetasolle. Kehityskuvavaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan ensisijaisesti missiossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Varsinainen kehityskuvaehdotus muodostetaan kehityskuvavaihtoehtojen yhdistelmänä vuoden 2014 aikana. 7

2 Tulevaisuuskuvat 2.1. Ennakointiteemat Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän tulevaan kehitykseen vaikuttavat monet toimintaympäristön muutokset, joista osa on luokiteltavissa ns. megatrendeihin ja osa suoranaisesti aluerakenteeseen vaikuttaviin muutostekijöihin eli ns. ennakointiteemoihin (kuva 2.1). Ilmastonmuutos Energian saatavuus Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat Megatrendeinä on aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatyössä tarkasteltu ilmastonmuutosta, energian saatavuutta, globaalia talouskehitystä ja teknistä kehitystä, kuten digitalisaatiota (Rissanen et al. 2013). Monet megatrendit ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin voidaan vaikuttaa vain rajallisesti erilaisin ohjaustoimenpitein. Ne heijastuvat tyypillisesti aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään monien eri taustamuuttujien kautta. Megatrendien alueellisia näkökulmia ja painotuksia ei tässä työssä selvitetty yksityiskohtaisesti, vaan niiden merkitystä tulkittiin soveltuvin osin aluerakenteen ennakointiteemojen avulla. Globaali talouskehitys Tekninen kehitys Megatrendit Ennakointiteemat Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa Tuotanto ja palvelut ovat muutostilassa Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa Kuva 2.1 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatyössä tunnistetut ennakointiteemat. Kuvassa 2.2 on esitetty nykyisen kehityksen mukaisista ja ennakoitavissa olevista kehityskuluista eri ennakointiteemoissa. Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat peilaavat muuttoliikkeen, väestörakenteen, työssäkäynnin ja asumisen muutoksia aluerakenteen ja liikennejärjestelmän näkökulmasta. Tuotannon ja palvelujen muutosten ennakointiteemassa näkökulmana ovat toimiala ja yritysrakenteen muutokset sekä palvelurakenteen muutossuunnat. Luonnon ja luonnonvarojen merkityksen kasvun ennakointiteemassa näkökulmat liittyvät luonnonvarojen käytössä tapahtuviin muutoksiin, paikallisen energiantuotannon osuuden kasvuun ja erilasten ekosysteemipalvelujen kehitykseen. Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkityksen kasvun ennakointiteemassa näkökulmana ovat lähialueiden ja Suomen välisen vuorovaikutuksen sekä EU ja globaalitalouden muutokset. 8

Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat Tuotanto ja palvelut ovat muutostilassa Luonnonympäristön ja luonnonvarojen merkitys kasvaa Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu Biotalouden merkitys kasvaa Mineraalien ja malmien Itämeren alueen toimijoiden vuorovaikutus lisääntyy vaikutusalue laajenee Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu Metsäteollisuus uudistuu ja metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee Metalli ja teknologiateollisuus erikoistuu ja hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu Paikallisen energiantuotannon Yritysyhteistyö Venäjän kanssa kasvaa Asiointi, työssäkäynti ja matkailu Venäjän ja Suomen välillä kasvavat Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat osaavan verkostoituu IT sektori siirtyy yhä selvemmin osuus kasvaa Primäärienergianlähteiden Pietarin merkitys Itämeren alueen kasvukeskuksena lisääntyy työvoiman perässä pääosin suurimpiin kaupunkeihin Julkisen talouden kestävyysvaje valmistuksesta palvelutuotantoon Tietointensiivisyys lisääntyy kaikilla toimialoilla kotimaisuusaste kasvaa Energian hinta nousee Viherrakenteen kehittäminen Viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä astuu voimaan Arktisten alueiden luonnonvarojen edellyttää toimintatapojen muutoksia Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja Elintarviketeollisuuden kasvu lisää kotimaisen maataloustuotannon kysyntää tulee yhä tärkeämmäksi Luontoarvojen merkitys merkitys kasvaa Pohjoisen merireitit avautuvat asiointialueet laajenevat Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy Palvelusektorin suhteellinen osuus työpaikoista kasvaa Cleantech ajattelun merkitys kasvaa ja lisääntyy mm. virkistyksessä ja matkailussa Energian tuotannossa ja Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupunkikehitys voimistuu Pohjoisten maiden kilpailukyky kasvaa Asumistarpeet erilaistuvat Monipaikkainen asuminen yleistyy resurssitehokkuudesta muodostuu kilpailutekijä jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia Kansainvälisten kuljetuskäytävien merkitys korostuu Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat ikäluokat myös pienemmille seuduille Vientituotteiden jalostusarvo kasvaa ja palveluviennin merkitys kasvaa Verkkokauppa ja muut digitaaliset palvelut verkkoja Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala Globaalitalous lisää yritysten verkottumisen merkitystä ja kilpailu yritysten sijaintipaikasta kasvaa Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu yleistyvät Yritysten sijainnin merkitys vähenee vähenee Maatalousmaan kysyntä kasvaa EU:n talouskehitys ja kilpailukyky pysyy ennallaan tai heikkenee Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa verkostojen myötä Palvelujen ja toimintojen paikkasidonnaisuus vähenee Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat Yhä useampi alue ajautuu rakennemuutosalueeksi toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä toimintatapaa Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu Liikkumistarpeet ja tottumukset Julkisten palvelujen tuotantotapa muuttuu Osaamiskeskittymät luovat mahdollisuuksia erikoistumiseen ja laajempien verkostojen yksilöllistyvät Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy syntymiseen Uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa Kuva 2.2 Nykyisen kehityksen mukaisia kehityskulkuja, joita vastaajat arvioivat ennakkokyselyssä ja jotka olivat aluefoorumien työpajoissa pohjamateriaalina. 9

2.2. Aluerakenteen tulevaisuuskuvat Kehityskulkujen tunnistamiseksi ja niiden vaikutusten arvioimiseksi laadittiin erilaisia tulevaisuuskuvia (ns. aihioita), jotka kuvaavat erilaisia aluerakenteen kehityssuuntia monikeskuksisuuden ja keskittymisen näkökulmista. Tulevaisuuskuvien aikajänteenä on vuosi 2050. Eräänlaisena perusvaihtoehtona tarkasteltiin nykyisen kehityksen mukaista tulevaisuuskuvaa, joka edustaa tarkastelussa nykytilanteen jatkumoa kuvaavaa perusuraa. Lisäksi osallistujien oli mahdollista muodostaa työpajoissa oma vaihtoehtoinen tulevaisuuskuva. Tarkasteltavia tulevaisuuskuvia oli näin ollen yhteensä viisi: Nykyisen kehityksen mukainen tulevaisuus Metropolin ja sen vaikutusalueen painopiste kasvaa, Etelä Suomen kehittämiskäytävät vahvistuvat Metropolipainotteinen Suomi Kehitystä ohjaa Helsingin merkityksen kasvu kansainvälisenä metropolina Kasvukeskuspainotteinen Suomi Muutamia (5 8) vahvoja kasvukeskuksia ja kehittämiskäytäviä, jotka vahvistavat verkottuvaa aluerakennetta Alueiden vahvuuksiin perustuva Suomi Monikeskuksinen aluerakenne, 12 15 alueiden vahvuuksiin perustuvaa kasvukeskusta Oma Suomi Jokin muu kehityskulku Metropolipainotteisen, kasvukeskuspainotteisen ja alueiden vahvuuksiin perustuvan Suomen tulevaisuuskuvat perustuvat pitkälti viime vuosikymmenen aikana tehtyihin aluerakennetta koskeviin tulevaisuuskuviin (mm. Moisio ja Vasanen 2008, Jauhiainen 2011, Vartiainen 2009, Moilanen 2012, Lampinen et al. 2011, Ympäristöministeriö 2006, Hautamäki 2009, von Bruun ja Kirvelä 2009). Kehityskulkujen tunnistamiseksi laaditut tulevaisuuskuvat ovat aihioita, joiden avulla oli tavoitteena koota alueiden näkökulmia kehityskuvavaihtoehtojen luonnosteluun. Tulevaisuuskuvat on nähtävissä mahdollisina tulevaisuuksina, jotka poikkeavat monilta osin nykyisen kehityksen mukaisesta tulevaisuuskuvasta. Ne eivät ole varsinaisia kehityskuvaluonnoksia, vaan niiden perusteella voidaan tunnistaa kehityskulkujen ja ilmiöiden painotuksia ja vuorovaikutussuhteita. Niiden avulla pyritään hahmottamaan erilaisten kehityspolkujen vaikutuksia tulevien vuosikymmenten aikana. Nykyisen kehityksen mukaisen tulevaisuus kuvattiin työssä neljän aluerakenteen eri teemoihin painottuvan ennakointiteeman avulla (kappale 2.1). Työpajatyöskentelyssä pohdittiin erityisesti sitä, minkälainen kehitys mahdollistaisi nykyisen kehityksen mukaisesta tulevaisuuskuvasta poikkeamisen ja kuinka tavoiteltaviksi erilaiset kehityskulut arvioitiin. Metropolipainotteisessa Suomessa Helsingin seudun merkityksen kasvu olisi selvästi suurempaa kuin nykyisen kehityksen mukaisessa tulevaisuuskuvassa ja vastaavasti kasvukeskuspainotteisessa Suomessa vahvat kasvukeskukset ja niiden väliset kehittämiskäytävät kasvaisivat nykyisen kehityksen mukaista tulevaisuuskuvaa enemmän. Alueiden vahvuuksiin perustuvassa Suomessa olisi selvästi enemmän mutta kooltaan pienempiä kasvavia keskuksia kuin metropoli tai kasvukeskuspainotteisessa Suomessa tai nykyisen kehityksen mukaisessa tulevaisuudessa. Kappaleessa 4 on esitetty yksityiskohtaisesti aluefoorumeissa muodostettujen metropolipainotteisen, kasvukeskuspainotteisen ja alueiden vahvuuksiin painottuvan Suomen kehityskulkuja ja kappaleessa 5 yhteenveto eri aluefoorumeissa esille nousseista painotuksista. 10

3 Ennakointiteemojen alueelliset vaikutukset 3.1. Kyselyn toteutus ja vastaajien jakauma Tulevaisuuskuvien ja ennakointiteemojen alueellisten painotusten hahmottamiseksi aluefoorumien yhteydessä toteutettiin asiantuntijoille suunnattu kysely, jolla kartoitettiin vastaajien näkemyksiä erilaisten kehityskulkujen merkityksestä aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kannalta. Kysely rakentui kappaleessa 2.1 esiteltyjen ennakointiteemojen mukaisesti ja siinä mitattiin kuvassa 2.1 esitettyjen kehityskulkujen alueellista tärkeyttä. Lisäksi vastaajien oli mahdollista nostaa kyselyssä esille muita huomioon otettavia kehityskulkuja ja kehityskuvan laadinnassa painotettavia seikkoja. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin alueellisia vahvuuksia. Kyselylomake on esitetty raportin liitteessä. Kysely avattiin 7.11.2013 ja suljettiin 10.12.2013. Kyselyyn lähetettiin kutsu sähköpostitse kaikille ALLI aluefoorumeihin kutsutuille henkilöille, joita oli yhteensä noin 640. Lisäksi kyselyn linkki oli avoinna ALLI työn internet sivuilla. Kyselyyn osallistumisesta lähetettiin kaksi muistutuskutsua marraskuun loppupuolella. Kyselyyn osallistui yhteensä 203 vastaajaa, joista 34 % oli Länsi Suomesta, 31 % Itä Suomesta, 15 % Itä Suomesta ja 16 % Pohjois Suomesta. Kuvassa 3.1 on esitetty vastaajien määrä alueryhmittäin. Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi ei tiedossa vastaajien määrä 0 20 40 60 80 8 Kuva 3.1 Vastaajien määrä alueryhmittäin. Kyselyyn osallistui yhteensä 203 vastaajaa. Kuvassa 3.2 on esitetty vastaajien jakautuminen asiantuntija aloittain. Suurin osa vastaajista edusti asiantuntemusalaltaan alueiden käyttöä ja kaavoitusta tai aluekehittämistä (yhteensä 31 % vastaajista). Noin neljännes vastaajista oli liikennejärjestelmä, logistiikka ja kuljetusalan asiantuntijoita. Noin viidennes vastaajista ilmoitti asiantuntemusalueekseen elinkeinoelämän, yritystoiminnan, rakentamisen tai teollisuustuotannon. Myös luontoa ja ympäristökysymyksiä, maa ja metsätaloutta sekä maaseutuelinkeinoja edusti melko suuri osa vastaajista. Kyselyyn osallistui myös sellaisia vastaajia, jotka eivät osallistuneet aluefoorumeihin. Noin neljännes vastaajista ilmoitti kyselyssä, että ei aio osallistua mihinkään aluefoorumitilaisuuksista. 30 33 62 70 Alueiden käyttö ja kaavoitus Liikennejärjestelmä Aluekehittäminen Elinkeinoelämä ja yritysten toiminta Kuljetukset ja logistiikka Luonto ja ympäristökysymykset Asuminen Maa ja metsätalous, muut luonnonvarat Maaseutukysymykset Rakentaminen Työmarkkinat Teollisuustuotanto Muu asiantuntemusalue 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 10 % Kuva 3.2 Vastaajien määrä asiantuntemusaloittain. 2 % 4 % 3 % 3 % 6 % 6 % 5 % 5 % 9 % 16 % 15 % 15 % 11

3.2. Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat Valtakunnalliset näkemykset Kaupungistumisen ja asumisen muutossuuntien kehityskuluista alueellisilta vaikutuksiltaan suurimmaksi nousivat julkisen talouden kestävyysvajeen kasvun edellyttämät toimintatapojen muutokset sekä väestön vanheneminen ja palvelujen tarpeen kasvu. Kuvassa 3.3 on esitetty kaikkien vastaajien näkemykset kaupungistumisen ja asumisen muutossuuntien alueellisesta tärkeydestä. Myös väestön keskittymisen kaupunkiseuduille, alueellisten huoltosuhteen kehityserojen kasvu sekä elinympäristön laadun kasvu vetovoimatekijänä arvioitiin keskimäärin erittäin suureksi tai suureksi alueellisesti vaikuttavaksi muutosilmiöksi. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan, mitkä ovat valtakunnallisesti kolme tärkeintä muutosilmiötä kaupungistumisen ja asumisen teemoissa. Valtakunnallisesti tärkeimmäksi muutosilmiöksi oli selvästi useimmin mainittu väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille. Toiseksi tärkein muutosilmiö oli julkisen talouden kestävyysvajeen edellyttämät toimintatapojen muutokset. Kolmanneksi eniten tärkeimmäksi tekijäksi mainintoja oli Helsingin seudun merkityksen kasvulla kansainvälisenä metropolina, mutta jos tarkastellaan tärkeimmäksi, toiseksi tärkeimmäksi ja kolmanneksi tärkeimmäksi arvioituja muutosilmiöitä yhteensä, väestön vanheneminen ja palvelutarpeen kasvu nousevat tätä tärkeämmäksi. Kuva 3.3 Kaupungistumiseen ja asumiseen liittyvien muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään. Kuva 3.4 Valtakunnallisesti tärkeimmiksi arvioidut muutosilmiöt (mainintojen määrä). 12 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen vaikutusalue laajenee 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat osaavan työvoiman perässä pääosin suurimpiin kaupunkeihin 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat ikäluokat myös pienemmille seuduille 5. Asumistarpeet erilaistuvat 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen vaikutusalue laajenee 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat osaavan työvoiman perässä pääosin suurimpiin 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 5. Asumistarpeet erilaistuvat 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat ikäluokat myös pienemmille seuduille 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 24 % 20 % 19 % 15 % 14 % 14 % 11 % 9 % 9 % 8 % 7 % 7 % 5 % 4 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni 36 % 32 % 22 % 26 % 28 % 30 % 30 % 28 % 31 % 34 % 26 % 40 % 0 20 40 60 80 100 120 1. tärkein 2. tärkein 3. tärkein 43 % 39 % 44 % 43 % 36 % 36 % 42 % 33 % 35 % 33 % 33 % 35 % 37 % 31 % 35 % 23 % 30 % 34 % 36 % 23 % 17 % 27 % 24 % 32 % 16 % 21 % 21 % 19 % 25 % 24 % 24 % 8 % 5 % 3 % 9 % 3 % 9 % 2 % 7 % 10 % 2 % 5 % 3 % 6 % 8 % 5 % 7 % 3 % 6 % 6 % 3 %

Alueelliset näkemykset Kuvassa 3.5 on esitetty eri muutosilmiöiden saamia alueellisia arviointeja suuralueittain. Julkisen talouden kestävyysvajeen edellyttämät toimintatapojen muutokset arvioitiin tärkeäksi muutosilmiöksi niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin, mutta ne oli arvioitu Itä Suomessa jonkin verran tärkeämmiksi kuin muilla alueilla. Myös väestön vanheneminen ja nuorten työikäisten muutto suuriin keskuksiin arvioitiin Itä Suomessa tärkeämmiksi ilmiöiksi kuin muilla alueilla. Helsingin merkityksen kasvu kansainvälisenä metropolina arvioitiin Etelä Suomessa selvästi tärkeämmäksi muutosilmiöksi kuin muilla alueilla. Varsinkin Itä ja Pohjois Suomessa ilmiötä ei pidetty oman alueen kannalta tärkeänä. Muita Etelä Suomessa muita alueita tärkeämmiksi arvioituja ilmiöitä ovat väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille, kasvavien toimialojen ja erikoistuneiden julkisten palvelujen hakeutuminen kasvukeskuksiin, lähialueilta Suomeen hakeutuvan työvoiman määrän kasvu sekä älykkään ajoneuvotekniikan yleistyminen. Länsi Suomessa muita alueita enemmän painoarvoa saivat kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueiden laajeneminen, asumistarpeiden erilaistuminen ja liikkumistarpeiden ja tottumusten yksilöllistyminen. Pohjois Suomessa kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoiman kasvun merkitys arvioitiin muita alueita suuremmaksi. Sen sijaan kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueiden laajenemista ei Pohjois Suomessa pidetty yhtä tärkeänä ilmiönä kuin muilla alueilla. Kuvissa 3.6 3.9 on esitetty alueellisten tekijöiden tärkeysarvioinnit alueittain. 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat osaavan työvoiman perässä pääosin 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen vaikutusalue laajenee 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat ikäluokat myös pienemmille seuduille 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 7. Asumistarpeet erilaistuvat 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy 1 2 3 4 5 6 kaikki vastaajat Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi Kuva 3.5 Alueellisia painotuksia kaupungistumisen ja asumisen muutosilmiöiden vaikutuksessa, 1= erittäin pieni, 2= pieni, 3=melko pieni, 4= melko suuri, 5 = suuri, 6=erittäin suuri. 3,9 4,2 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,0 4,7 4,6 4,6 4,5 4,9 5,0 5,0 13

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen vaikutusalue 34 % 31 % 23 % 5 % 7 % 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 38 % 32 % 23 % 6 % 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 34 % 41 % 20 % 3 % 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia 37 % 28 % 32 % 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 28 % 42 % 17 % 12 % 2 % 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 22 % 35 % 31 % 10 % 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia 26 % 49 % 19 % 5 % 0 % 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 21 % 44 % 27 % 7 % 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 20 % 41 % 25 % 8 % 5 % 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 20 % 44 % 29 % 4 % 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat osaavan 20 % 43 % 28 % 5 % 3 % 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 19 % 43 % 27 % 7 % 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 18 % 48 % 15 % 10 % 8 % 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat osaavan 12 % 44 % 40 % 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 17 % 20 % 43 % 15 % 5 % 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 9 % 25 % 37 % 19 % 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 15 % 23 % 42 % 17 % 3 % 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 9 % 35 % 28 % 23 % 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 10 % 47 % 29 % 10 % 3 % 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen vaikutusalue 9 % 27 % 36 % 20 % 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 10 % 29 % 34 % 22 % 5 % 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 9 % 30 % 29 % 23 % 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 10 % 30 % 38 % 13 % 7 % 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 7 % 28 % 33 % 22 % 5. Asumistarpeet erilaistuvat 10 % 18 % 32 % 30 % 10 % 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 6 % 40 % 34 % 13 % 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy 5 % 14 % 39 % 34 % 8 % 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat ikäluokat myös 5 % 32 % 30 % 29 % 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 5 % 32 % 36 % 24 % 3 % 7. Asumistarpeet erilaistuvat 4 % 44 % 31 % 14 % 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat ikäluokat myös 2 % 31 % 39 % 29 % 0 % 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy 3 % 30 % 32 % 28 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni Kuva 3.6 Kaupungistumiseen ja asumiseen liittyvien muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Etelä Suomessa. Kuva 3.7 Kaupungistumiseen ja asumiseen liittyvien muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Länsi Suomessa. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia 53 % 33 % 10 % 3 % 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia 36 % 30 % 21 % 12 % 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 33 % 50 % 10 % 7 % 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 27 % 52 % 12 % 9 % 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 27 % 50 % 20 % 3 % 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 24 % 36 % 27 % 12 % 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat ikäluokat myös 23 % 13 % 50 % 3 % 10 % 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 18 % 36 % 42 % 3 % 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 23 % 33 % 30 % 10 % 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 12 % 33 % 30 % 24 % 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 21 % 45 % 28 % 7 % 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 9 % 25 % 31 % 28 % 6 % 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 17 % 40 % 40 % 3 % 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat osaavan 9 % 36 % 48 % 3 % 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat osaavan 13 % 50 % 27 % 7 % 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 9 % 30 % 27 % 33 % 7. Asumistarpeet erilaistuvat 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 13 % 10 % 27 % 31 % 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy 7 % 4 % 3 % 22 % 32 % 27 % 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen vaikutusalue 13 % 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 33 % 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 25 % 30 % 31 % 26 % 36 % 43 % 50 % 37 % 39 % 30 % 27 % 14 % 10 % 11 % 18 % 7 % 23 % 30 % 17 % 13 % 32 % 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 9 % 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy 6 % 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat ikäluokat myös 6 % 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 3 % 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen vaikutusalue 3 % 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 3 % 5. Asumistarpeet erilaistuvat 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 12 % 33 % 31 % 21 % 21 % 27 % 33 % 52 % 33 % 36 % 31 % 42 % 52 % 33 % 30 % 30 % 9 % 48 % 21 % 25 % 9 % 18 % 12 % 21 % 36 % 36 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni Kuva 3.8 Kaupungistumiseen ja asumiseen liittyvien muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Itä Suomessa. Kuva 3.9 Kaupungistumiseen ja asumiseen liittyvien muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Pohjois Suomessa. 14

Muut palautteet kaupungistumisesta ja asumisesta Teemoittaisten väittämien jälkeen vastaajat saivat halutessaan lisätä lomakkeelle muutostekijöitä sekä antaa muita näkökulmia teeman aihepiiriin liittyen. Kaupungistumisen ja asumisen muutoksen teema herätti vastaajissa paljon näkökulmia, ja noin kolmannes vastaajista kirjasi lomakkeelle muita muutostekijöitä tai täsmennyksiä lomakkeella esitettyihin kehityskulkuihin. Palautteissa oli pohdintaa sekä keskittämisen että hajautumisen ongelmista, samoin kuin alueiden erilaistumisen myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista. Moni pohti asenteiden ja arvojen vaikutusta ihmisten asuinvalintoihin ja uuden teknologian mukanaan tuoman paikkasidonnaisuuden vähenemisen merkitystä. Palvelujen läheisyys nähtiin kuitenkin myös tulevaisuudessa kilpailutekijänä sekä asuinpaikan että yritysten sijaintipaikkojen valinnassa. Moni vastaaja pohti asenteiden ja arvojen vaikutusta tulevaisuuden asumiseen. Omakotitalo järven rannalla ihanteen nähtiin murtuvan ideaaliasumismuotona ja asumisen tiivistyvän pienemmän mittakaavan yhteisöiksi. Osa arvioi, että maaseutu, pienet kaupungit ja lähiöt alkavat vetää puoleensa nuoria muuttajia, sillä metropolialuetta ja muita isoja keskuksia ei pidetä viihtyisänä tai turvallisena asuinympäristönä. Esiin nousi kysymys siitä, miksi iäkkäiden oletetaan paluumuuttavan maaseudulle, kun nykyisestä 50 vuotiaiden sukupolvesta valtaosa on asunut koko ikänsä kaupungissa. Palautteissa nousi myös esille, että osa asukkaista haluaa asua maaseudulla, vaikka työ olisikin kaupungissa. Elinympäristön laatua pidettiin merkittävänä tekijänä ja hyvinvoinnin merkityksen arvioitiin kasvavan. Asumisen tiivistyminen nähtiin sekä palveluiden saatavuuden, yhteisöllisyyden että ilmastotavoitteiden kannalta merkittävänä kehityssuuntana. Avoimissa palautteissa tärkeänä ei niinkään pidetty vahvaa kaupunkiseutujen tiivistymistä, vaan ennemminkin pienten yksiköiden tiivistämistä ja haja asutuksen kuriin laittamista. Hiiliveron nähtiin tiivistävän alueita ja ilmastonmuutoksen muuttavan elintapoja merkittävällä tavalla. Esimerkiksi työmatkojen pituuden kasvun nähtiin kääntyvän ja asumisen suunnan muuttuvan kehysalueilta kohti keskustaajamia. Alue ja yhdyskuntarakennetta hajauttavana tekijänä mainittiin erityisesti paikkariippumaton (virtuaalinen tai liikkuva) työ. Osaavat työntekijät voivat toimia tietoliikenneyhteyksien avulla globaalissa työympäristössä vaikka kesämökiltään. Myös biotalouden kasvu ja maaseudulle keskittyvät tuotannolliset työt nähtiin merkittävinä hajauttavina ilmiönä. Kaupungistumista ei pidetty yksiselitteisesti toivottavana ilmiönä. Maaseudun vetovoimatekijöinä nähtiin ennen kaikkea biotalous ja luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot. Kasvukeskusten vahvuutena nähtiin erityisesti lähiöt, jotka yhdistävät maaseutumaista asumista kaupungin läheisyyteen. Keskusten väliset erot voivat kuitenkin olla varsin suuria ja näiden erojen ymmärtämistä peräänkuulutettiin. Kasvukeskusten ja pääkaupunkiseudun suuri kasvu nähtiin muiden seutujen kannalta kielteisenä. Metropolin kannalta ongelmana nähtiin mahdollinen segregoituminen ja kustannustason hallitsematon kasvu. Alueiden erilaistumista tarkasteltiin sekä myönteisenä että kielteisenä ilmiönä. Toisaalta omiin vahvuuksiin perustuva rakenne tukee alueiden kehittymistä, mutta vaarana on epätasapainoinen voittajiin ja häviäjiin jakava aluekehitys, jossa alueiden erot kasvavat kiihtyvässä kierteessä. Palvelujen merkitys asumisen muutossuunnille arvioitiin merkittäväksi. Osa arvioi, että palveluja palautetaan maaseudulle, kun taas osa arvioi uusien innovaatioiden kehittävän niitä uuteen suuntaan. Palvelualan nähtiin myös muuttuvan osin sesonkiluonteiseksi esimerkiksi matkailukausien mukaan. Julkisten palvelujen sijainti nähtiin merkittävänä aluerakenteellisena tekijänä muun muassa koulu ja pelastustoimen kannalta, joiden sijoittelu on pitkälti poliittisista päätöksistä kiinni eikä itseohjautuvaa. Sen sijaan elinkeinoelämän muutossuunnat ja sijaintipäätökset nähtiin hankalasti ennakoitavina mutta merkittävällä tavalla asumiseen vaikuttavina. Erityisesti esiin nousivat vihreät elinkeinot ja kansainväliset työmarkkinat. Kansainvälisillä työmarkkinoilla viitattiin erityisesti Pohjois Norjan ja laajemmin Barentsin alueen työvoimatilanteeseen. Pohjois Norjan kaupunkien arvioitiin kasvavan ja niiden työmarkkinoiden arvioitiin avautuvan yhä enemmän suomalaisille. Suomen ja Venäjän välisen kaupan kasvun nähtiin avaavan työmarkkinoita. Kaupungistumiseen ja asumiseen liitettiin myös liikkumisen ja kuljettamisen muutokset. Liikennejärjestelmän kehittämisen haasteiden arvioitiin kasvavan ja erityisesti joukkoliikenteen merkityksen kasvavan. Henkilöautoliikenteeseen pohjautuvan rakenteen nähtiin tulleen tiensä päähän ja raideliikenteen merkityksen kasvavan. Vapaaajan arvostuksen arvioitiin kasvavan ja siten ihmisten liikkumiseen käyttämän ajan vähenevän. Samoin ekologisuusajattelu ajaa kohti lyhyempiä päivittäisiä matkoja. Tavaroiden ja palvelujen saatavuus nostettiin esiin myös logistiikan näkökulmasta. Kuljetusketjut sekä kotimaassa että kansainvälisesti nähtiin jakelulogistiikan selkärankana, jota voidaan tukea älykkäällä ajoneuvoteknologialla. Näkökulmissa nousi esille myös muun muassa se, miten huonosti ennusteet ovat osanneet arvioida viimeisen vuosikymmenen alueellisia muutoksia. Samoin peräänkuulutettiin pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välisen vastakkainasettelun purkamista ja ratkaisujen sosiaalista kestävyyttä. 15

3.3. Luonnonvarojen ja luonnonympäristön merkitys kasvaa Valtakunnalliset näkemykset Luonnonvarojen ja luonnonympäristön muutossuuntien kehityskuluista alueellisilta vaikutuksiltaan suurimmaksi nousivat energian hinnan nousu, ilmastopoliittisten toimien vaikutukset yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä biotalouden ja paikallisen energiantuotannon merkityksen kasvu. Kuvassa 3.10 on esitetty kaikkien vastaajien näkemykset luonnonvarojen ja luonnonympäristön muutossuuntien alueellisesta tärkeydestä. Valtakunnallisesti kolmeksi tärkeimmäksi muutosilmiöksi luonnonvarojen ja luonnonympäristön teemassa nousivat energian hinnan nousu, biotalouden merkityksen kasvu sekä ilmastopoliittisten toimien seurausvaikutukset. Biotalouden merkitys arvioitiin valtakunnallisesti lähes yhtä tärkeäksi tekijäksi kuin energian hinnan nousu. Kuva 3.10 Luonnonvaroihin ja luonnonympäristöön liittyvien muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään. 5. Energian hinta nousee 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä 1. Biotalouden merkitys kasvaa 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 7. Luontoarvojen merkitys lisääntyy mm. virkistyksessä ja matkailussa 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala vähenee 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 27 % 22 % 21 % 17 % 14 % 14 % 8 % 8 % 5 % 5 % 5 % 6 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni 5. Energian hinta nousee 1. Biotalouden merkitys kasvaa 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu 7. Luontoarvojen merkitys lisääntyy mm. virkistyksessä ja matkailussa 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 19 % 14 % 23 % 37 % 25 % 32 % 34 % 22 % 34 % 41 % 38 % 35 % 45 % 34 % 28 % 35 % 37 % 42 % 28 % 37 % 27 % 25 % 30 % 27 % 20 % 19 % 7 % 10 % 3 % 16 % 14 % 13 % 17 % 17 % 18 % 0 20 40 60 80 100 120 140 6 % 8 % 2 % 2 % 6 % 2 % 3 % 5 % 4 % 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala vähenee Kuva 3.11 Valtakunnallisesti tärkeimmiksi arvioidut muutosilmiöt (mainintojen määrä). 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 1. tärkein 2. tärkein 3. tärkein 16

Alueelliset näkemykset Kuvassa 3.12 on esitetty eri muutosilmiöiden saamia alueellisia arviointeja. Energian hinnan nousu arvioitiin kaikilla alueilla lähes yhtä tärkeäksi tekijäksi. Biotalouden merkitys arvioitiin Itä Suomessa ja Länsi Suomessa selvästi muita alueita suuremmaksi. Ilmastopoliittisten toimien seurausvaikutukset ja tulvariskialueiden laajeneminen arvioitiin Etelä ja Länsi Suomessa tärkeämmäksi muutosilmiöksi kuin muilla alueilla. Pohjois ja Itä Suomessa sen sijaan mineraalien ja malmien hyödyntämisen kasvu arvioitiin selvästi tärkeämmäksi kuin Länsi ja Etelä Suomessa. Itä Suomessa biotalouden kasvu ja Pohjois Suomessa malmien ja mineraalien hyödyntämisen kasvu on arvioitu tärkeämmäksi kuin energian hinnan nousu, joka oli valtakunnallisesti tärkeimmäksi arvioitu ilmiö. Itä ja Pohjois Suomessa vähiten tärkeiksi arvioitiin maatalousmaan kysynnän kasvu, tulvariskialueiden laajeneminen ja viherrakenteen kehittäminen. 5. Energian hinta nousee 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 1. Biotalouden merkitys kasvaa 1 2 3 4 5 6 4,9 4,7 4,6 4,6 Länsi Suomessa muita alueita enemmän painoarvoa saivat luontoarvojen merkityksen kasvu, energiantuotannon ja jakelun uusien ratkaisujen hyödyntäminen ja maatalousmaan kysynnän kasvu. Paikallisen energiantuotannon osuuden kasvun merkitys arvioitiin Etelä Suomessa muita alueita pienemmäksi. Länsi ja Etelä Suomessa tulvariskialueiden laajeneminen arvioitiin selvästi tärkeämmäksi tekijäksi kuin Itä ja Pohjois Suomessa. 7. Luontoarvojen merkitys lisääntyy mm. virkistyksessä ja matkailussa 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 3,8 3,9 4,4 4,3 4,3 Kuvissa 3.13 3.16 on esitetty alueellisten tekijöiden tärkeysarvioinnit alueittain. Etelä ja Länsi Suomessa arviot ovat melko samansuuntaisia, mutta Länsi Suomessa teeman tärkeys on yleisesti arvioitu hieman suuremmaksi kuin Etelä Suomessa. Viherrakenteen kehittäminen nousee Etelä Suomessa selvästi muita alueita tärkeämmäksi. 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala vähenee 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa kaikki vastaajat Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi Kuva 3.12 Alueellisia painotuksia luonnonvarojen ja luonnonympäristön muutosilmiöiden vaikutuksessa, 1= erittäin pieni, 2= pieni, 3=melko pieni, 4= melko suuri, 5 = suuri, 6=erittäin suuri. 3,4 3,3 17

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5. Energian hinta nousee 26 % 54 % 13 % 7 % 5. Energian hinta nousee 32 % 41 % 18 % 8 % 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä 22 % 51 % 20 % 3 % 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä 26 % 34 % 28 % 10 % 1. Biotalouden merkitys kasvaa 15 % 31 % 27 % 22 % 3 % 1. Biotalouden merkitys kasvaa 25 % 34 % 30 % 10 % 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 15 % 33 % 25 % 22 % 3 % 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 20 % 41 % 26 % 12 % 7. Luontoarvojen merkitys lisääntyy mm. virkistyksessä ja matkailussa 13 % 39 % 31 % 10 % 5 % 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 17 % 33 % 30 % 11 % 8 % 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 13 % 33 % 20 % 25 % 9 % 7. Luontoarvojen merkitys lisääntyy mm. virkistyksessä ja matkailussa 16 % 35 % 33 % 14 % 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 11 % 23 % 32 % 23 % 11 % 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 11 % 33 % 37 % 17 % 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 5 % 30 % 34 % 23 % 5 % 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala vähenee 9 % 15 % 21 % 36 % 17 % 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala vähenee 5 % 17 % 31 % 31 % 10 % 5 % 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 8 % 9 % 28 % 37 % 15 % 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 4 % 6 % 24 % 37 % 20 % 9 % 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 4 % 21 % 36 % 28 % 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu 3 % 14 % 33 % 38 % 9 % 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu 3 % 23 % 29 % 35 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni Kuva 3.13 Luonnonvaroihin ja luonnonympäristöön liittyvien muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Etelä Suomessa. erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni Kuva 3.14 Luonnonvaroihin ja luonnonympäristöön liittyvien muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Länsi Suomessa. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Biotalouden merkitys kasvaa 31 % 41 % 28 % 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu 28 % 25 % 38 % 9 % 5. Energian hinta nousee 31 % 41 % 17 % 10 % 5. Energian hinta nousee 24 % 36 % 39 % 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 17 % 52 % 17 % 14 % 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä 21 % 27 % 39 % 9 % 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä 17 % 34 % 28 % 17 % 1. Biotalouden merkitys kasvaa 15 % 27 % 24 % 30 %. Luontoarvojen merkitys lisääntyy mm. virkistyksessä ja matkailussa 14 % 28 % 38 % 17 % 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 15 % 48 % 30 % 6 % 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 11 % 25 % 39 % 25 % 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 10 % 34 % 31 % 24 % 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu 7 % 34 % 41 % 14 % 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 10 % 45 % 32 % 10 % 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 3 % 41 % 38 % 17 %. Luontoarvojen merkitys lisääntyy mm. virkistyksessä ja matkailussa 9 % 24 % 52 % 15 % 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 4 % 7 % 25 % 39 % 25 % 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 3 % 17 % 40 % 37 % 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala vähenee 4 % 4 % 4 % 46 % 32 % 11 % 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 3 % 3 % 22 % 56 % 13 % 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 14 % 34 % 38 % 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala vähenee 12 % 27 % 36 % 18 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni Kuva 3.15 Luonnonvaroihin ja luonnonympäristöön liittyvien muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Itä Suomessa. Kuva 3.16 Luonnonvaroihin ja luonnonympäristöön liittyvien muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Pohjois Suomessa. 18

Muut palautteet luonnonvarojen ja luonnonympäristön teemasta Luonnonvarojen ja luonnonympäristön teemassa noin neljännes vastaajista nosti esille muita muutostekijöitä tai täsmennyksiä lomakkeella esitettyihin kehityskulkuihin. Eniten avoimia palautteita ja täsmennyksiä keräsivät energian käyttö ja tuottaminen. Muita usein esille nousseita näkökulmia olivat puhtaan luonnon merkitys, luonnonvarojen käyttöön liittyvät kysymykset, maaseudun toiminnallisen rakenteen uudistamistarve, biotalous, ilmastonmuutos, luonnon merkitys osana matkailua ja rakennuskannan energiatehokkuuden kasvu. Energiaratkaisuihin liittyvissä täydennyksissä nousi toistuvasti esiin paikallinen eli hajautettu energiantuotanto, joka nähtiin myös biotalouden kanssa rinnakkain kehittyvänä ilmiönä. Kehittyvänä ilmiönä mainittiin resurssitehokkuus ja sen myötä energianiukkuus: vähähiilinen elämäntapa edellyttää kestäviä energiaratkaisuja niin rakentamisessa kuin liikenteessäkin. Energian hinnan nousua pidettiin vaikeasti ennakoitavana tekijänä ja hajautettu energiantuotanto nähtiin myös huoltovarmuustekijänä. Luonnonvarojen käyttö nosti esiin osin vastakkaisia mielipiteitä. Osa vastaajista arvioi luonnonvarojen säästämisen tärkeäksi kun taas osa näki tarvetta helpottaa niiden käyttöä. Luonnonvarojen käyttöön toivottiin laajempaa jalostusketjujen tarkastelua sekä strategisia toimia niiden mahdollistamiseksi. Erityisesti esiin nousivat pohjoisten alueiden potentiaali mineraalien ja malmien hyödyntämisessä sekä puuraaka aineen kehittyvä ja muuttuva käyttö. Luonnonvarojen todettiin sijaitsevan kasvukeskusten ulkopuolella ja liikenneverkko koettiin merkittävänä tekijänä niiden täyden potentiaalin saavuttamiselle. Vastauksissa korostui myös luonnon kunnioittaminen muunakin kuin hyödynnettävänä luonnonvarana. Luonnon puhtaus, hiljaisuus ja rauha nähtiin merkittävinä eituotannollisina luonnonvaroina ja ihmisten arvioitiin kaipaavan lähiluontoa myös kaupungeissa. Ympäristön laadun merkityksen koettiin kasvavan ja arvopohjan muuttuvan ympäristömyönteisemmäksi ja vastuullisemmaksi. Laajat viherverkot ja ekosysteemipalvelut nähtiin tekijöinä, jotka tulisi ottaa kehityskuvassa huomioon. Puhtaan luonnon ja hiljaisuuden arvostus arvioitiin globaaleiksi trendeiksi, joista voisi tulla Suomelle myös matkailuvaltti. Erityisesti Lapin ja merialueiden mainittiin houkuttelevan turisteja. Suomen etuna nähtiin puhtaat vesistöt niin pinta kuin pohjavesienkin osalta. Itämeren merkitys ja sen suojelu nousivat esiin sekä kuljetusten että matkailun kannalta. Ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat uhat koettiin pitkällä aikavälillä erittäin merkittävänä kehityssuuntana. Uhkina mainittiin sään ääri ilmiöt, ilmastopakolaisuus ja kasvitaudit. Mukana oli myös pohdintaa siitä, tulisiko kehityskuvassa pääpaino olla ilmastonmuutoksen hillinnässä vai muutokseen sopeutumisessa. Ohjauskeinojen käyttö nähtiin välttämättömänä, mutta jotkut pelkäsivät niiden rajoittavan liikaa tuotannollista toimintaa. Tuotannollinen toiminta nousikin esiin lähinnä biotalouden muodossa, jonka nähtiin vahvistavan maaseutualueiden roolia. Biotalouden kehittymisen todettiin kuitenkin vaativan tuekseen sekä energiaa että liikenneyhteyksiä, joihin tulee panostaa toimialan kehittymiseksi. Muita esiin nousseita aiheita olivat muun muassa ympäristöystävällisen teknologian läpimurtojen huomioiminen, ruoan ja veden saatavuuteen liittyvät kriisit sekä yleinen huoltovarmuusnäkökulma. Koko luonnonvarojen ja luonnonympäristön teemakokonaisuus mainittiin merkittävimmäksi ennakointiteemaksi kaupungistumisen ja asumisen muutossuuntien kanssa. 19

3.4. Tuotanto ja palvelut muutostilassa Valtakunnalliset näkemykset Tuotannon ja palvelujen muutossuuntien kehityskuluista alueellisilta vaikutuksiltaan suurimmaksi nousivat verkkokaupan ja muiden digitaalisten palvelujen kasvu, tietointensiivisyyden kasvu kaikilla aloilla, uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvu sekä clean tech ajattelun ja resurssitehokkuuden merkityksen kasvu. Kuvassa 3.17 on esitetty kaikkien vastaajien näkemykset tuotannon ja palvelujen muutossuuntien alueellisesta tärkeydestä. Tuotannon ja palvelujen erilaisten tunnistettujen muutostekijöiden painotuksissa oli vähemmän eroja kuin muissa ennakointiteemoissa. Lähes kaikkia esille nostettujen muutossuuntien vaikutusta arvioitiin melko suureksi tai erittäin suureksi. Eniten hajontaa alueellisissa vaikutuksissa on havaittavissa elintarviketeollisuuden vaikutuksilla maatalousmaan kysyntään, jonka vaikutuksia yli kolmannes vastaajista arvioi alueellisesti pieniksi. Myös palvelujen ja toimintojen paikkasidonnaisuuden väheneminen sekä yritysten sijainnin merkityksen väheneminen verkostojen myötä arvioitiin alueellisilta vaikutuksiltaan melko pieneksi. 10. Verkkokauppa ja muut digitaaliset palvelut yleistyvät 5. Tietointensiivisyys lisääntyy kaikilla toimialoilla 16. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa 8. Clean tech ajattelun merkitys kasvaa ja resurssitehokkuudesta muodostuu 14. Julkisten palvelujen tuotantotapa muuttuu 9. Vientituotteiden jalostusarvo kasvaa ja palveluviennin merkitys kasvaa 1. Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu 13. Yhä useampi alue ajautuu rakennemuutosalueeksi 4. IT sektori siirtyy yhä selvemmin valmistuksesta palvelutuotantoon 2. Metsäteollisuus uudistuu ja metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee 15. Osaamiskeskittymät luovat mahdollisuuksia erikoistumiseen ja 7. Palvelusektorin suhteellinen osuus työpaikoista kasvaa 12. Palvelujen ja toimintojen paikkasidonnaisuus vähenee 11. Yritysten sijainnin merkitys vähenee verkostojen myötä 3. Metalli ja teknologiateollisuus erikoistuu ja verkostoituu 6. Elintarviketeollisuuden kasvu lisää kotimaisen maataloustuotannon kysyntää 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 3.17 Tuotantoon ja palveluihin liittyvien muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään. 28 % 26 % 20 % 19 % 17 % 17 % 16 % 14 % 13 % 11 % 11 % 11 % 10 % 9 % 9 % 7 % erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni 26 % 28 % 30 % 38 % 39 % 37 % 33 % 33 % 31 % 34 % 34 % 30 % 38 % 35 % 43 % 39 % 31 % 29 % 29 % 26 % 32 % 30 % 39 % 24 % 29 % 27 % 30 % 34 % 35 % 39 % 24 % 27 % 26 % 26 % 26 % 24 % 18 % 21 % 11 % 9 % 1 % 8 % 2 % 13 % 14 % 15 % 16 % 14 % 20 % 4 % 1 % 2 % 3 % 6 % 5 % 2 % 2 % 4 % 11 % 2 % 5 % 6 % 8 % 3 % 20

Valtakunnallisesti kolmeksi tärkeimmäksi muutosilmiöksi tuotannon ja palvelujen teemassa nousivat pienyritysten määrän kasvu ja yrityskentän monipuolistuminen, tietointensiivisyyden lisääntyminen kaikilla toimialoilla, metsäteollisuuden uudistuminen ja puunkäytön muutokset sekä uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvu (kuva 3.18). Myös verkkokaupan ja muiden digitaalisten palvelujen yleistymisen merkitys arvioitiin valtakunnallisesti tärkeäksi. Tuotannon ja palvelujen näkökulmasta pienyritysten määrän kasvu ja yrityskentän monipuolistuminen arvioitiin valtakunnallisesti tärkeämmäksi tekijäksi kuin alueellisesti. Myös metsäteollisuuden uudistumistarve nousee esille pääosin valtakunnallisissa arvioissa, vaikka alueellisesti sen saama painoarvo oli muita tekijöitä selvästi pienempi. 1. Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu 5. Tietointensiivisyys lisääntyy kaikilla toimialoilla 2. Metsäteollisuus uudistuu ja metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee 16. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa 10. Verkkokauppa ja muut digitaaliset palvelut yleistyvät 8. Clean tech ajattelun merkitys kasvaa ja resurssitehokkuudesta muodostuu kilpailutekijä 15. Osaamiskeskittymät luovat mahdollisuuksia erikoistumiseen ja laajempien verkostojen syntymiseen 4. IT sektori siirtyy yhä selvemmin valmistuksesta palvelutuotantoon 12. Palvelujen ja toimintojen paikkasidonnaisuus vähenee 14. Julkisten palvelujen tuotantotapa muuttuu 9. Vientituotteiden jalostusarvo kasvaa ja palveluviennin merkitys kasvaa 7. Palvelusektorin suhteellinen osuus työpaikoista kasvaa 13. Yhä useampi alue ajautuu rakennemuutosalueeksi 0 10 20 30 40 50 60 3. Metalli ja teknologiateollisuus erikoistuu ja verkostoituu 6. Elintarviketeollisuuden kasvu lisää kotimaisen maataloustuotannon kysyntää 11. Yritysten sijainnin merkitys vähenee verkostojen myötä 1. tärkein 2. tärkein 3. tärkein Kuva 3.18 Valtakunnallisesti tärkeimmiksi arvioidut muutosilmiöt (mainintojen määrä). 21

Alueelliset näkemykset Kuvassa 3.19 on esitetty eri muutosilmiöiden saamia alueellisia arviointeja. Tuotannon ja palvelujen teemassa myös alueiden väliset erot olivat hieman pienempiä kuin muissa ennakointiteemoissa. Metsäteollisuuden uudistuminen ja elintarviketeollisuuden kasvu arvioitiin Etelä Suomessa alueellisesti selvästi vähemmän tärkeäksi ilmiöksi kuin muilla alueilla. Itä ja Länsi Suomessa elintarviketeollisuuden kasvu, pienyritysten määrän kasvu ja alueiden ajautuminen äkillisen rakennemuutoksen alueiksi arvioitiin muita alueita merkityksellisemmäksi. Kuvissa 3.20 3.23 on esitetty alueellisten tekijöiden tärkeysarvioinnit alueittain. 10. Verkkokauppa ja muut digitaaliset palvelut yleistyvät 16. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa 5. Tietointensiivisyys lisääntyy kaikilla toimialoilla 8. Clean tech ajattelun merkitys kasvaa ja resurssitehokkuudesta muodostuu kilpailutekijä 14. Julkisten palvelujen tuotantotapa muuttuu 9. Vientituotteiden jalostusarvo kasvaa ja palveluviennin merkitys kasvaa 7. Palvelusektorin suhteellinen osuus työpaikoista kasvaa 1. Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu 13. Yhä useampi alue ajautuu rakennemuutosalueeksi 4. IT sektori siirtyy yhä selvemmin valmistuksesta palvelutuotantoon 15. Osaamiskeskittymät luovat mahdollisuuksia erikoistumiseen ja laajempien verkostojen syntymiseen 3. Metalli ja teknologiateollisuus erikoistuu ja verkostoituu 11. Yritysten sijainnin merkitys vähenee verkostojen myötä 2. Metsäteollisuus uudistuu ja metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee 12. Palvelujen ja toimintojen paikkasidonnaisuus vähenee 6. Elintarviketeollisuuden kasvu lisää kotimaisen maataloustuotannon kysyntää 1 2 3 4 5 6 4,9 4,7 4,7 4,6 4,5 4,5 4,5 4,5 4,4 4,3 4,3 4,2 4,1 4,1 4,1 3,9 kaikki vastaajat Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi Kuva 3.19 Alueellisia painotuksia tuotannon ja palvelujen muutosilmiöiden vaikutuksessa, 1= erittäin pieni, 2= pieni, 3=melko pieni, 4= melko suuri, 5 = suuri, 6=erittäin suuri. 22