Uusi päästökauppakausi uudet haasteet

Energiamarkkinaviraston sidosryhmälehti EMV tiedottaa 2/08 Uusi päästökauppakausi uudet haasteet Energiajohtaja Anja Silvennoinen, UPM Kymmene: Puu metsäteollisuuden käyttöön ei energiantuotantoon Pääkirjoitus................. 2 Lyhyesti...................... 3 Haastattelu................. 4 Päästökauppa............. 7 Sähkömarkkinat........ 12 Maakaasumarkkinat... 14 Maailmalla tapahtuu...16 Uutisia ja tapahtumia...............18

Pääkirjoitus Uusi kausi uudet haasteet EU:n päästökauppajärjestelmän ensimmäinen kausi päättyi viime vuonna, ja samalla seuraava päästökauppajakso käynnistyi. Uusi päästökauppajakso on edellistä pidempi, kansainvälisempi ja haasteellisempi kaikille tahoille: yrityksille, viranomaiselle ja muille päästökauppaan osallistuville. Kioton pöytäkirja hyväksyttiin yksitoista vuotta sitten. Kioton pöytäkirjan velvoitteet astuivat voimaan tämän vuoden alussa ja ne velvoittavat myös Suomea vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä. EY:n komissio aloitti valmistautumisen päästöjen vähentämiseen käynnistämällä ennakkoon EU:n sisäisen päästökauppajärjestelmän. Päästökauppajärjestelmä ja direktiivi luotiin ripeästi ja käynnistettiin heti vuoden 2005 alussa. Ensimmäiset ilmaiset päästöoikeudet jaettiin yrityksille saman vuoden alkukuukausina. Luotu järjestelmä mahdollisti päästökaupan EU:n alueella sekä yritysten välillä että päästökauppapörsseissä. Kaupankäynti päästöoikeuksilla ei lähtenyt välittömästi käyntiin, vaan kaupankäyntivolyymit olivat aluksi vaatimattomia. Pienet kaupankäyntivolyymit sekä epäilyt päästöoikeuksien riittävyydestä nostivat päästöoikeuden hinnan 30 euron tuntumaan, josta se laski muutamaan kymmeneen senttiin kauden loppupuolella. Nyt haasteet ovat kertaluokkaa suuremmat. Käynnistynyt kausi pitää sisällään Kioton mekanismit eli kansainvälisen päästökaupan. Tämä avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia. Normaalien EU-alueella kelpaavien päästöoikeuksien lisäksi käytössä ovat nyt ns. päästöyksiköt. Päästöyksiköitä kutsutaan kirjainlyhenteillä CER, ERU, RMU syntyy toimenpiteistä, joissa onnistutaan vähentämään päästöjä joko teollisuus- tai kehitysmaissa. On ennustettu, että päästöyksiköiden merkitys tulee korostumaan, koska ilmaisten EUpäästöoikeuksien jako on niukempi kuin ensimmäisellä kaudella. Tämä myös nostaa päästöoikeuden hintaa, joka voi kohota asiantuntija-arvioiden mukaan jopa 40 euroon per hiilidioksiditonni. Kuva: Neodes Uusi päästökauppajakso ei ole käynnistynyt EU-alueella aivan ongelmitta. Kauden 2008 2012 käynnistyminen on ollut kiivastahtinen ja suuri prosessi, vaikkakin edellisen kauden kokemukset on hyödynnetty. Prosessi on vieläkin osin kesken. Suuri osa EU-maista ei ole jakanut vuoden 2008 päästöoikeuksia vuoden alussa, vaan lykännyt päästöoikeuksien jakoa myöhäisempään ajankohtaan. Maat ovat halunneet odottaa keskusrekistereiden välistä kytkentää tai YK:n sihteeristön lupaa osallistua kansainväliseen päästökauppaan. Tanska, Itävalta ja Suomi ovat tätä kirjoittaessa ainoat EU -maat, jotka ovat jakaneet oikeudet vuodelle 2008. EU:n päästökauppa toimii, mutta erittäin vajavaisesti. Uuden kauden päästöoikeuksien puuttuminen markkinoilta pitkään saattaa aiheuttaa oikeuksien hinnan nousemisen epätavallisen korkeaksi. Tämä ei ole toivottavaa päästökauppajärjestelmän kannalta. Kioto-kaudella myös EU:n ulkopuolisten maiden tulee luoda oma rekisterijärjestelmänsä ja yhdistää se YK:n ylläpitämään keskusrekisteriin. Suomessa Energiamarkkinavirasto vastaa tämän rekisterijärjestelmän kehityksestä ja sen kytkemisestä YK:n keskusrekisteriin. Kytkentä YK:n keskusrekisteriin ns. ITL: iin tapahtuu tämän hetkisen suunnitelman mukaan marraskuussa 2008. Kyseessä on mittava operaatio, sillä kaikki kytkentä- 2

Lyhyesti Suomen viisi suurinta hiilidioksidipäästäjää vuonna 2006 (tonnia hiilidioksidia) Fortum Power and Heat Oy 7 746 079 Rautaruukki Oyj 4 817 499 Helsingin Energia 4 522 259 Neste Oil Oyj 2 820 834 PVO-Lämpövoima Oy 2 587 648 valmiudessa olevat kansalliset rekisterit kytketään tuolloin samanaikaisesti. Jos operaatiota ei saada onnistuneesti läpivietyä kyseisenä ajankohtana, on vaarana, että järjestelmän käynnistys viivästyy vuoden 2009 puolelle. Energiamarkkinavirasto harjoittelee rekisterin käyttöä jo kesän aikana, jotta varsinainen kytkentä marraskuussa sujuisi ongelmitta. Kytkeytymisprosessista johtuen myös EU-päästökaupparekisterissä on odotettavissa syksyn aikana useita käyttökatkoksia. Energiamarkkinaviraston rooli tässä tilanteessa on erittäin tärkeä päästökauppajärjestelmän toiminnan varmistamisessa ja myös tiedottamisen kannalta. Tavoitteenamme on pitää päästökaupan piiriin kuuluvat yritykset ja muut tahot tietoisena tilanteesta riittävällä ja ajantasaisella tiedottamisella. Virasto järjesti viime huhtikuussa keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin päästökaupan ajankohtaisia aiheita. Keskustelutilaisuudet, tiedotteet, www-sivut ja tämä käsissänne oleva EMV tiedottaa -lehti toimivat viraston tiedottamiskanavina. Toivotan hyvää kesää kaikille lukijoille. Kuva: Susa Junnola Jarno Ilme Päästökaupparyhmän päällikkö Kestävä kehitys Ilmastomuutoksen torjunta ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtyminen on näkynyt myös kuluttajien valinnoissa. Ilmalämpöpumppuja oli vuoden 2006 lopussa 65 880 kpl. Vuoteen 1996 nähden ilmalämpöpumppujen määrä on 130-kertainen (506 kpl). Maalämpöpumppujen määrä on samana ajanjaksona yli kaksinkertaistunut (v. 2006 33 612 kpl) Hiilidioksidin ominaispäästökertoimia g CO2/MJ Kivihiili 94,6 Maakaasu 55,0 Jyrsinturve 105,9 Lentopetroli 73,2 Raskas polttoöljy 78,8 Päästökaupasta Energiamarkkinavirasto toimii Suomessa päästökauppaviranomaisena, poikkeuksena Ahvenanmaa. Energiamarkkinaviraston tehtäviä päästökaupassa ovat: - käsitellä ja hyväksyä laitosten kasvihuonekaasujen tarkkailumenetelmät sekä valvoa lupaehtojen noudattamista. - hyväksyä päästökauppatodentajat ja valvoa näiden toimintaa. - ylläpitää ja hallinnoida päästökaupparekisteriä. Päästökaupan piirissä on noin 150 toiminnanharjoittajaa, joilla noin 580 hiilidioksidia päästävää laitosta. Rekisteritietoja: Suomen päästökaupparekisterissä on tilejä kaiken kaikkiaan: 676 kpl Toiminnanharjoittajille jaettiin vuodelle 2008 EUA_AAU -päästöoikeuksia: n. 36 milj. kpl Vuoden 2008 päästöoikeuksien rahallinen arvo (29.5.2008 hinnan mukaan) yhteensä: n. 956 milj. Lukema 42,5 miljoonaa tonnia Suomessa päästökauppaan kuuluvien laitosten yhteispäästömäärä vuonna 2007 oli 42,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Päästöt pysyivät edellisvuoteen nähden lähes samalla tasolla. Kuva: Neodes 3

Haastattelu Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Susa Junnola Energiajohtaja Anja Silvennoinen, UPM Kymmene: Puu metsäteollisuuden käyttöön ei energiantuotantoon Uusiutuvan energian käytön lisäysvaade saa UPM:ltä kannatusta, kunhan se ei uhkaa metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuutta. Teollisuudenalan kilpailukyvystä tulee huolehtia ja välttää päästökaupan lisäksi muiden ohjauskeinojen aiheuttamia lisärasitteita. UPM:n energiajohtaja Anja Silvennoinen pitää EU-komission vaadetta uusiutuvan energian käytön lisäyksestä yleisesti hyvänä, mutta asetettuja tavoitteita haasteellisina. Suhtautuminen on luonnollista, tuleehan 70 80 % Suomessa käytettävästä uusiutuvasta energiasta metsäteollisuuden energiatuotannosta Energiajohtajan mielestä EU:n ilmastoja energiapaketti on varsin kattava. Hän arvostelee kuitenkin pakettia päällekkäisistä ja jopa keskenään ristiriitaisista mekanismeista. Päästökauppa, uusiutuvien edistäminen ja verotus ovat kukin osaltaan hyviä ohjauskeinoja, mutta niitä ei pitäisi käyttää samanaikaisesti. Ohjauskeinot kasvattavat teollisuuden kustannuksia, ja silti päästöt eivät saata vähentyä sen tehokkaammin kuin mitä on jo saavutettu. Ilmastonmuutoksen eri torjuntamekanismit tähtäävät samaan tulokseen, mutta säilyykö lopullinen päämäärä vielä kirkkaana tässä monimutkaisessa kokonaisuudessa? Silvennoinen pohtii. Metsäteollisuus on panostanut jo tuntuvasti uusiutuvan ja päästöttömän energian tuotannon lisäämiseen ja pelkää joutuvansa esimerkiksi syöttö- eli feed-in -tariffin kautta maksamaan uudestaan uusiutuvan energian lisäämisen kustannukset. Tällainen maksuposti olisi teollisuudelle yksi vientivero lisää ja heikentäisi kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Energiatehokkuudella päästöt kuriin Metsäteollisuus on jo pitkään ollut huolissaan raaka-aineen saatavuudesta kilpailukykyiseen hintaan. EU:n komission esittämä uusiutuvan energian käytön lisäysvaade saattaa uhata puupohjaisen biomassan saantia entistäkin enemmän. Puuraaka-aineen ensisijainen käyttö metsäteollisuudessa pitäisi varmistaa direktiivitasolta asti määrittelemällä sille käyttöhierarkia, joka ohjaa puun ensisijaisesti jalostukseen ja vasta käytön ja kierrätyksen jälkeen energiantuotantoon. Jos uusiutuvan biomassapohjaisen energian saantia ei hoideta kestävästi esimerkiksi panostamalla energiabiomassan tuottamisen lisäämiseen, vaarana on arvokkaan puuraaka-aineen ohjautuminen polttoon. Raakapuun jalostus energiantuotannon sijaan on metsäteollisuuden mukaan kannatettavaa myös kansantaloudellisesti. Jalostus työllistää tehtyjen selvitysten mukaan 13 kertaa enemmän kuin puun pelkkä energiakäyttö, kun prosessin ohessa tuotetaan myös energiaa uusiutuvista raakaaineista. UPM on suuri metsänomistaja, jonka metsät yhtiön laskelmien mukaan sitovat yhtä paljon hiiltä kuin Suomen ja Saksan tehtaat yhteensä tuottavat hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutoksen torjuntakeinona yhtiö on jo pitkään panostanut energiatehokkuuden parantamiseen sekä lisännyt tehtaillaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoa uusiutuvista energialähteistä. Energiatehokkuuden parantaminen vaikuttaa päästötasoihin. Paperitonnia kohden sähkön käyttömme on pienentynyt yli 20 % tämän vuosituhannen kuluessa. Viimeisen reilun 10 vuoden aikana olemme investoineet liki miljardi euroa biomassapohjaiseen energiantuotantoon. Näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksena Suomen tehtaidemme hiilidioksidipäästöt per tuotettu paperitonni ovat pienentyneet yli 50 %. Uusiutuvaa energiaa omasta raaka-aineesta EU:n esittämän energiapaketin mukaan sähköntuottajien päästöoikeuksien jakomenettelyssä siirrytään huutokauppaan vuodesta 2013 alkaen. Energiajohtaja Silvennoinen ei pidä menettelyä metsäteollisuuden kannalta suotavana. Metsäteollisuus tuottaa uusiutuvaa raaka-ainetta hyödyntävää energiaa ja on vähentänyt päästöjään Euroopan-laajuisesti merkittävästi. Jos joudumme vielä ostamaan päästöoikeuksia, kustannukset ovat meille selkeä lisärasite, joka vaikuttaa kilpailukykyymme. Paperituotteet hinnoitellaan globaaleilla markkinoilla eikä alueellista lisäkustannusta voida siirtää tuotteiden hintaan. 4

Sähkönkäytön korkea verotus tuntuu epäreilulta. Tuotamme itse käyttämämme sähkön ja silti maksamme sen käytöstä vielä tuntuvaa veroa, UPM:n energiajohtaja Anja Silvennoinen pohtii. 5

Haastattelu UPM rakentaa parhaillaan keväällä 2010 valmistuvaa biopolttoaineita hyödyntävää yhteisvoimalaitosta Kaukaan tehdasalueelleen Lappeenrantaan. Mukana hankkeessa ovat myös Pohjolan Voima ja Lappeenrannan kaupunki. Uusi voimalaitos tuottaa prosessihöyryä ja sähköä Kaukaan tehtaalle sekä sähköä ja kaukolämpöä Lappeenrannan Energialle. Laitoksen polttoaineita ovat kuori ja metsäenergiapuu eli oksat, latvukset, kannot ja pienpuu sekä turve. Lappeenrannan kaupungin kanssa yhteistuotantolaitoksen perustaminen tuo suuruuden etuja kaikille osapuolille. Meillä on jo 11 biomassaa polttoaineena käyttävää tehdasvoimalaitosta Suomessa ja Keski-Euroopassa. Rakenteilla on uusi laitos myös tehtaallamme Skotlannissa. Kaukaan kaltaisia yhteishankkeita voimalaitoksistamme on kuusi. Windfall-voitto oikeutettu hyöty Anja Silvennoinen luonnehtii suomalaista energiapolitiikkaa tähän asti järkeväksi ja kiittelee energiapalettiamme riittävän monipuoliseksi. Tosin suomalainen erikoispiirre, sähkönkäytön korkea verotus, ei saa energiajohtajalta vastakaikua. Tuntuu epäreilulta, että tuotamme itse käyttämämme sähkön ja silti maksamme sen käytöstä vielä tuntuvaa veroa. Ruotsissa tilanne on toinen, siellä energiaintensiivisen teollisuuden verotus on minimaalinen. Naapurissa teollisuus maksaa veroa 0,5 euroa käyttämästään megawattitunnista, kun meidän kulumme on 2,50 euroa megawattitunnilta. Pohjoismaisessa sähköpörssissä hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. On väitetty, että hinnanmuodostusmekanismin perusteella päästöoikeuden hinta siirtyy sähkön hintaan. Päästöttömästi tuotetun sähkön hinnassakin on siten windfall-voitoksi kutsuttu osuus, jonka olemassaolosta käytävää kielteistä keskustelua Silvennoinen ei ymmärrä. Päästökauppa on hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävä työkalu, joka on selkeä sähkön tuotannosta syntyvien hiilidioksidipäästöjen määrään perustuva kustannustekijä. Kysyntä ja tarjonta määräävät sähkön hinnan, mutta toki jokainen tuottaja haluaa sisällyttää hintaan myös Päästökauppa, uusiutuvien edistäminen ja verotus ovat kukin osaltaan hyviä ohjauskeinoja, mutta niitä ei pitäisi käyttää samanaikaisesti ja päällekkäisesti, Anja Silvennoinen painottaa. kaikki kustannustekijät, Silvennoinen toteaa. Hän kysyy lisäksi, että jos päästökauppa on valittu ohjauskeinoksi, eikö päästöttömän sähkön tuottajien tulisikin olla paremmassa asemassa. Päästökaupan alkuperäinen tarkoitushan on ollut saada lisää investointeja päästöttömään energiantuotantoon. Näin syntyvän hyödyn verottaminen ei tunnu energiajohtajasta järkevältä ajatukselta, vaan päästöttömän energian tuottajien rankaisemiselta. Teollisuuden tuloksentekoon vaikuttaa euro dollari -valuuttasuhde. Jos valuuttasuhde tuottaa hyviä tuloksia, pitäisikö niitä lähteä verottamaan? Onko tämä windfallia? Kantaverkkoyhtiöllä oma roolinsa Suomen ja Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden on useissa yhteyksissä todettu toimivan esimerkkinä muille markkinoille. Myös Anja Silvennoinen arvioi markkinoiden toimivuuden päihittävän esimerkiksi Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian markkinatilanteen, ja pitää eurooppalaisten sähkömarkkinoiden vaiheittaista avautumista kilpailulle hyvänä asiana. Suomalaisten sähkömarkkinoiden toimivuutta tutkinut Kilpailuviraston ex-ylijohtaja, selvitysmies Matti Purasjoki on esittänyt valtion osuuden kasvattamista kantaverkkoyhtiö Fingridissä. Ajatus ei saa Silvennoiselta kannatusta. Suomen kantaverkko toimii teknisesti erinomaisesti ja siirtohinnat ovat edulliset verrattuna muuhun Eurooppaan. Fingridillä on avoimet pelisäännöt ja se palvelee kaikkia tasapuolisesti. Mielestäni nämä positiiviset asiat ovat pitkälti myös nykyisen omistusrakenteen ansiota, joten en näe mitään perusteita omistuspohjan muutoksille. Sen sijaan Anja Silvennoinen näkee vaarana rajapintojen hämärtymisen, jos valtion omistusosuutta kasvatettaisiin. Jos valtio olisi enemmistöomistaja, kantaverkkoyhtiön perustehtävä saattaisi sekoittua energiapolitiikan tekoon. Kantaverkkoyhtiön tulee toimia tehokkaan siirtokanavan ja verkon ylläpitäjänä, energiapolitiikkaa tehdään sitten muilla foorumeilla, energiajohtaja painottaa. 6

Päästökauppa Kuva: Susa Junnola Keskustelupäivät on suunnattu toiminnanharjoittajien ohella myös muille päästökaupasta kiinnostuneille. Kioto-kauden aloitus puhututti keskustelupäivillä Energiamarkkinaviraston päästökaupparyhmä järjesti huhtikuun puolessa välissä jo perinteeksi muodostuneen päästökaupan keskustelupäivän. Keskustelupäivän aiheet keskittyivät EU:n päästökauppajärjestelmään ja erityisesti päästökaupan piiriin kuuluvien yrityksien velvoitteisiin. Energiamarkkinaviraston ylläpitämä rekisterijärjestelmä oli myös tärkeä, kaikkia päästökauppaa tekeviä tai päästöoikeuskauppoja välittäviä tahoja koskeva aihe. Tilaisuuteen osallistui runsaat 180 henkilöä. Osallistujat edustivat päästökaupan piiriin kuuluvia yrityksiä tai muita päästökaupasta kiinnostuneita tahoja. Tilaisuuden puhujat olivat päästökaupan asiantuntijoita Energiamarkkinavirastosta, työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä tietyistä yrityksistä. Tilaisuudessa käytettiin ensimmäisen kerran järjestelyä, jossa osanottajat voivat lähettää kysymyksiä tekstiviesteinä. Näin saatuja tekstiviestikysymyksiä purettiin aina jokaisen aihealueen lopussa suullisten kysymysten lisäksi. Tekstiviestien lähettäminen osoittautui suosituksi ja lähetetyt kysymykset herättivät runsaasti keskustelua. Katsaus edelliseen kauteen Viraston ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkan avauksen jälkeen keskustelupäivien esityksien sarjan aloitti neuvotteleva virkamies Seppo Oikarinen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hän kertoi päättyneen kauden 2005 2007 päästöoikeuksista ja niiden riittävyydestä. Päästöoikeuksia oli runsaasti tarjolla, joka näkyi erityisesti päästöoikeuden alhaisena hintana jakson loppupuolella. Päästöoikeuksia jäi käyttämättä kaikilla vuosilta, mutta jotkin pienet energialaitokset joutuivat hankkimaan puuttuvia oikeuksia. Seppo Oikarisen esittelemä kauden 2005 2007 päästöoikeustase löytyy viraston www-sivuilta http://www.emvi.fi/files/paastooikeustase2007.pdf. Energiamarkkinaviraston lakimies Timo Lankinen kertoi päästölupavelvoitteista. Hän korosti laitosten velvoitetta ilmoittaa ennakkoon Energiamarkkinavirastolle, mikäli laitoksilla suoritetaan päästöjen tarkkailuun vaikuttavia muutoksia. Päästöoikeuksien palautusvelvoitteesta ja ylitysmaksuvelvoitteesta kuulijoita muistutti lakimies Mårten Hansson. Päästöjen vähentämistavoitteet tiukentuvat Päästökaupan tulevaisuus oli aiheena työja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Päivi Jangan esityksessä. Seuraava päästökauppakausi tulee olemaan 8 vuoden pituinen, eli kattaa vuodet 2013 2020. Tällä kaudella päästöjen vähentämistavoitteet kiristyvät edelleen. Komission tavoitteena on vähentää päästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta. Suomen osalta tämä tarkoittaisi noin 16 % vähentämistavoitetta. Nyt valmisteilla olevan direktiiviehdotuksen perusteella päästökauppa laajenee 7

Päästökauppa Lakimies Timo Lankinen hahmotteli päästölupavelvoitteiden muutoksia uuden päästökauppakauden käynnistyessä. Kuvat: Susa Junnola ja järjestelmän piiriin tulevat mm. kemianteollisuus, lannoiteteollisuus, ammoniakin sekä alumiinin valmistus. Uusia päästökaupan piiriin tulevia kasvihuonekaasuja olisivat typpioksiduuli (N2) ja perfluorihiilivety (PFC). Myös päästöoikeuksien jakoon tulee muutoksia: sähköntuotannon päästöoikeudet tulevat huutokaupattavaksi ja muillakin sektoreilla ilmaisjaon määrä tulee pienenemään. Päästöoikeudet tullaan kirjaamaan suoraan EU-tason rekisteriin, jolloin jäsenvaltion omista rekistereistä luovutaan. Komission toivomuksena on myös kytkeä EU:n päästökauppajärjestelmä muihin olemassa oleviin tai perustettaviin päästökauppajärjestelmiin. Päästökauppa kiinnostaa komissiota PricewaterhouseCoopersin edustaja Kari Storckovius kertoi EY:n komission käynnistämästä hankkeesta, jonka tavoitteena on selvittää yhteisön päästökaupassa mukana olevien laitosten päästöjen tarkkailun ja todentamisen onnistuminen ensimmäisellä päästökauppakaudella (2005 2007). Komission tavoitteena on kartoittaa parhaita käytäntöjä päästölupien, päästöjen tarkkailun ja todentamisen toteuttamisessa. Hankkeen tulosten pohjalta komissio yhtenäistää sekä todentamiskäytännöt että todentajien vaatimukset yhteisön alueella. Komissio hyödyntää hankkeen tuloksia laadittaessa vaatimuksia Kioto -kauden jälkeiselle kaudelle 2013 2020. Haastattelut ja kyselyt on toteuttanut Suomessa PricewaterhouseCoopers. Hankkeeseen on valittu satunnaisesti yhteensä 356 laitosta kaikista niistä EY:n jäsenmaista, jotka olivat päästökaupan piirissä vuosina 2006 2007. Suomalaisia laitoksia hankkeessa on 17. Rekisterikytkentä viivästyttää päästökauppaa Innofactor Oy:n johtaja Tuomas Riski ja Energiamarkkinaviraston järjestelmäasiantuntija Paula Sinivuori kertoivat rekisterijärjestelmien tilanteesta. Koska kytkentää YK:n keskusrekisteriin ei vielä ole tehty EU:ssa, toimii EU:n päästökauppajärjestelmä vajavaisesti. Vain Suomi, Tanska ja Itävalta ovat jakaneet vuoden 2008 oikeudet, kun taas muut maat odottavat kytkennän toteuttamista. Suomen rekisteri tullaan tämän hetkisen arvion mukaan kytkemään YK:n keskusrekisteriin loka- tai marraskuussa. Kytkennän jälkeen ns. Kioto -päästöyksiköitä voidaan siirtää rekisteriin. Samat tilit ovat käytössä, mutta uudet yksiköt näkyvät tileillä omilla tunnuksillaan eroteltuna. Energiamarkkinavirasto järjestää päästökaupan keskustelupäivän vuosittain, seuraava tilaisuus järjestetään alkuvuodesta 2009. Tilaisuudesta tiedotetaan viraston www-sivulla ja sähköpostitse. Päästökaupan keskustelupäivien esitysaineisto on luettavissa Energiamarkkinaviraston sivuilta Päästökauppa-osion tiedotteista. Myös tilaisuudessa esitetyt kysymykset ja niiden vastaukset löytyvät esitysaineistosta. Energiamarkkinaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat vastasivat esitettyihin kysymyksiin. Vas. Seppo Oikarinen, Mikko Äikäs, Jarno Ilme, Timo Lankinen ja Mårten Hansson. 8

Päästökauppatilin edustajat ajan tasalle Jokaisella päästökaupparekisterin päästökauppatilillä tulee olla nimettynä kaksi valtuutettua tilinedustajaa: ensisijainen valtuutettu edustaja (PAR) ja toissijainen valtuutettu edustaja (SAR). Tilinedustajat tulee pitää ajan tasalla eli jos nimetty edustaja jää eläkkeelle, poistuu toisen työnantajan palvelukseen tai ei muusta syystä enää toimi päästökauppatilin edustajana, tulee hänen tilalleen nimetä uusi henkilö. Molemmat nykyisistä tilinedustajista (PAR tai SAR) voivat tehdä edustajan muutoksen päästökaupparekisterissä seuraavia ohjeita noudattamalla: Lisää uusi edustaja käyttäjäksi valikosta KÄYTTÄJIEN HALLINTA > Luo uusi käyttäjä. Täytä ohjelman kysymät tiedot. Valitse Ei kysymykseen Onko käyttäjä AAR?. Täydennä uuden käyttäjän tiedot valikosta KAIKKIEN KÄYTTÄJIEN HALLINTA > Muuta käyttäjätietoja. Etsi käyttäjä hakusanalla, valitse käyttäjä painamalla vihreästä väkäsestä (oikeassa reunassa) ja paina Muokkaa (alareunassa). Täydennä puuttuvat tiedot ja paina Vahvista. Käy määrittämässä uuden käyttäjän käyttäjäoikeudet valikosta KÄYTTÄJIEN HALLINTA > Lisää/vähennä käyttäjän oikeuksia. Pääset muokkaamaan uuden käyttäjän käyttäjäoikeuksia painamalla hänen nimensä kohdalla olevaa kynä-kuvaketta (oikeassa reunassa). Yleensä tilin kummallakin edustajalla on Main User -oikeudet. Nimeä uusi käyttäjä tilin edustajaksi valikosta TILIEN HALLINTA > Päivitä tilitiedot. Valitse se päästökauppatili, jolle haluat tehdä edustajan muutoksen. Paina Muokkaa tilitietoja > Päivitä edustajat. Määritä avautuvassa taulukossa tilin ensisijainen ja toissijainen edustaja ja paina Vaihda tilin valtuutetut edustajat. Valitse Takaisin tilitietojen päivitykseen. HUOM! Tämän jälkeen pitää vielä painaa Lähetä kaikki päivitykset -painiketta, muuten tekemäsi muutokset eivät tallennu! Jos tilejä on useita, edustajien päivittäminen pitää tehdä kullekin tilille erikseen. Poista vanha käyttäjä (jos se on tarpeen) valikosta KÄYT- TÄJIEN HALLINTA > Poista käyttäjä. Päästöoikeuksien siirtäminen tililtä toiselle Vuodelle 2008 myönnettyjen päästöoikeuksien (EUA_AAU) siirtäminen tililtä toiselle tapahtuu seuraavanlaisesti: Valitse REKISTERITAPAHTUMIEN HALLINTA > Esitä siirtoa. Valitse tili, jolta halutaan siirtää oikeuksia pois. Syötä siirrettävien oikeuksien lukumäärä kohtaan Siirrettävien oikeuksien kokonaismäärä. Alkuperämaa -pudotusvalikkoon voi jättää valinnaksi oletuksena olevan Mikä tahansa, ellei halua valita jostakin tietystä maasta peräisin olevia oikeuksia. Valitse Päästöyksikkötyyppi -pudotusvalikosta EU:n myöntämät päästöoikeudet (EUA AAU:sta). HUOM! Ole tarkkana, ettet valitse EU:n myöntämät päästöoikeudet (EUA), koska tämä valinta viittaa kauden 2005 2007 päästöoikeuksiin, joita ei enää rekisterissä ole. Tilisiirto ei onnistu tällä valinnalla. Valitse Päästöyksikön velvoitekausi -pudotusvalikosta 1. velvoitekausi. Syötä Luovutuksensaajan tiedot -kohtaan luovutuksensaajan tilinumero. Tarkista tilinumeron oikeellisuus painamalla Hae tilitiedot -painiketta. HUOM! Tämä toiminnallisuus toimii vain Suomen rekisterin sisäisissä siirroissa. Jos siis olet tekemässä tilisiirtoa toiseen maahan, tarkista itse huolellisesti, että saajan tilinumero on oikea. Päästöoikeuksia hallinnoidaan päästökaupparekisteristä. Voit kirjoittaa viitteeksi jotain, jos haluat (ei ole pakollista). Valitse Lähetä pyyntö. Järjestelmä pyytää vielä vahvistamaan tilisiirron, joten vahvista se, jos siirron tiedot ovat oikein. Rekisterijärjestelmä ilmoittaa tilinedustajille sähköpostitse tilisiirron onnistumisesta. Siirron onnistumisen voi tarkistaa myös valikosta TILIEN HALLINTA > Tarkastele tiliä. Valitse tili, jolta siirsit oikeuksia. Jos siirron tila on Valmis, siirto on onnistunut. 9

Päästökauppa Todentajien hyväksyminen Kioto-kaudelle käynnistyy Toinen päästökauppakausi alkoi 1. tammikuuta 2008. Toisella päästökauppajaksolla, vuosina 2008 2012, jäsenvaltioiden on sopeutettava yrityksille jaettujen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien määrä Kioton pöytäkirjan mukaisiin tavoitteisiinsa. Päästökaupan piiriin kuuluvien laitosten on tarkkailtava kasvihuonekaasujen päästöjä päästökauppaviranomaisen päästöluvan myöntämisen yhteydessä hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Laitosten on myös annettava päästökauppaviranomaiselle kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä selvitys edellisen vuoden päästöistä. Päästökauppalain mukaan toiminnanharjoittajan on todennettava ulkopuolisella riippumattomalla todentajalla, että laitoksessa käytetyt tarkkailumenetelmät ovat hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaiset ja ettei päästöselvityksessä ole sellaisia virheitä, puutteita tai väärintulkintoja, jotka vaikuttavat oleellisesti toiminnanharjoittajan ilmoittamiin päästöihin. Todentajan hyväksyy Energiamarkkinavirasto, joka Suomessa toimii päästökauppaviranomaisena. Todentajan pätevyyden arvioinnista vastaa Mittatekniikankeskuksen akkreditointiyksikkö, joka toimii lain vaatimana ulkopuolisena arvioijana. Todentajien tulee olla puolueettomia sekä taloudellisesti ja toiminnallisesti riippumattomia todennettavista laitoksista. Todentajan hyväksyntää voivat hakea yritykset, joilla on palveluksessaan teknillisen koulutuksen omaavaa henkilökuntaa ja joilla on riittävä kokemus päästökaupan piiriin kuuluvilla toimialoilla. Lisäksi vaaditaan päästökaupan säädösten ja ohjeistuksen tuntemusta. Pätevyyttä voidaan hakea tietylle päästökaupan piiriin kuuluvalle toimialalle. Hakijan ei siten tarvitse valmistautua esim. öljynjalostamoiden todentamiseen, vaan pätevöityä voi esim. vain polttolaitoksiin. Uusina pätevyysalueina ovat kivivillan valmistus ja petrokemian eräät prosessit. Todentajan hyväksyntää haetaan Energiamarkkinavirastolta 31.8. mennessä. Hyväksyntää haetaan sähköisessä asiointijärjestelmässä (www.paastolupa.fi). Energiamarkkinavirasto tulee hyväksymään todentajat päästökauppakaudelle 2008 2012. Lisätietoja todentajaksi hakemisesta ja todentamisesta saa Energiamarkkinaviraston www-sivuilta (www.energiamarkkinavirasto.fi) sekä Mittatekniikankeskuksen akkreditointiyksikön www-sivuilta (www. finas.fi). Todentamiseen liittyvissä kysymyksissä saa lisätietoa yli-insinööri Jani Torniaiselta (puh. 010 6050 056), lakimies Mårten Hanssonilta (puh. 010 6050 017) sekä akkreditointipäällikkö Varpu Rantaselta Mittatekniikan keskuksen akkreditointiyksiköstä (puh. 010 6054 312). Kioto-yksiköt rekisterissä Suomen päästökaupparekisteriä ei ole vielä kytketty YK:n keskusrekisteriin eli ITL:ään. Kytkentä suoritetaan kaikkien EU-maiden osalta samanaikaisesti. Tämän hetken suunnitelmien mukaan EU-rekisterit kytketään ITL:ään syksyllä 2008. Tämä tarkoittaa rekisterin käyttäjien näkökulmasta sitä, että Kioto-yksiköitä (esim. CER:jä ja ERU:ja) voidaan kirjata tileille näillä näkymin vasta loppuvuodesta 2008. Käyttäjien kannalta huomioitavaa on myös se, että päästökaupparekisteri joudutaan sulkemaan kytkennän ajaksi. Tämä tulee aiheuttamaan noin kahden viikon mittaisen käyttökatkoksen. Katkoksen ajankohdasta tiedotetaan rekisterin käyttäjille etukäteen. Kioto-yksiköitä varten ei tarvitse perustaa uusia tilejä rekisteriin. Ne erotellaan rekisterissä toisistaan omilla tunnuksillaan (CER, ERU, AAU, RMU), joten ne eivät mene sekaisin, vaikka niitä olisikin samalla tilillä. Kioto-yksiköiden lisäksi EU:n päästöoikeudet näkyvät rekisterissä omalla tunnuksellaan (EUA_AAU). On toki mahdollista avata uusia tilejä Kioto-yksiköitä varten, jos kokee niiden käsittelyn näin selkeämmäksi. Kannattaa kuitenkin huomioida, että Energiamarkkinavirasto joutuu perimään jokaisesta uudesta tilistä tilinavausmaksun (50 ) sekä vuosittaisen tilinkäyttömaksun (80 4700 ), joka määräytyy sen mukaan, kuinka paljon tilillä on ollut vuoden aikana keskimäärin päästöoikeuksia. Toiminnanharjoittaja voi käyttää hankeyksiköitä eli CER:jä ja ERU:ja velvoitteidensa täyttämiseksi jokakeväisessä päästöoikeuksien palautuksessa. Hankeyksiköiden käytön enimmäismäärä on määritelty laitoskohtaisesti työ- ja elinkeinoministeriön päästöoikeuksien myöntämispäätöksessä. Vaikka hankeyksiköiden käytön enimmäismäärät on ilmoitettu päätöksessä vuosikohtaisesti vuosille 2008 2012, toiminnanharjoittaja voi itse päättää, kuinka paljon niitä käyttää minäkin vuonna. Ehtona on toki se, että koko kaudelle 2008 2012 määritelty hankeyksiköiden kokonaismäärä ei ylity. Toiminnanharjoittaja voi esimerkiksi käyttää ensimmäisen vuoden palautuksessa vaikka koko kaudelle määritellyt hankeyksiköt, tai vaihtoehtoisesti jakaa ne haluamallaan tavalla kauden eri vuosien välille. 10

Kuva: Neodes Keskeinen päästökauppajärjestelmän sanasto Kansainvälinen päästökauppa Kioton pöytäkirjassa määritelty joustomekanismi. Siinä valtiot voivat käydä keskenään kauppaa päästöyksiköillä (AAU, CER, ERU, RMU). Kioton pöytäkirjan päästörajansa alittava maa voi esim. myydä ylimääräiset päästöyksikkönsä päästörajansa ylittävälle maalle. Tarkoitettu lisäämään joustavuutta ja kustannustehokkuutta Kioton pöytäkirjan velvoitteisiin pyrittäessä. EU:n päästökauppa Syntyi 2003 voimaan astuneella EY:n päästökauppadirektiivillä. Ensimmäinen päästökauppakausi oli vuosina 2005-2007, toinen on vuosina 2008-2012. Rakennettu yhteensopivaksi Kioton pöytäkirjan joustomekanismien käytön kanssa. Joustomekanismeja ovat kansainvälinen päästökauppa, puhtaan kehityksen mekanismi (CDM) sekä yhteistoteutus (JI). Päästölupa Kaikilla päästökauppalain alaisilla laitoksilla on oltava kasvihuonekaasujen päästölupa. Luvan myöntää Energiamarkkinavirasto. Lupaehtoihin kuuluu vuosittainen raportointi virastolle luvan saaneen laitoksen hiilidioksidipäästöistä. Päästöyksiköt eli Kioto-yksiköt Kioton pöytäkirjan mukaiset valuutat.yksi päästöyksikkö vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia. Näitä päästöyksiköitä ovat AAU:t, CER:t, ERU:t ja RMU:t. Yksiköillä voidaan käydä kauppaa kansainvälisesti. AAU Sallittu päästömääräyksikkö. Kioton pöytäkirjan peruspäästöyksikkö. Kunkin Kioton pöytäkirjan osapuolen sallittu päästömäärä koostuu AAU-yksiköistä. Esim. jos valtion sallittu päästömäärä on 375 miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia, tämä saa rekisteröidä 375 miljoonaa AAU-yksikköä valtion tililleen päästökaupparekisterissä. CER Sertifioitu päästövähenemä. Yksi sertifioitu päästövähenemä vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia. Syntyy kehitysmaissa toteutettavista CDM -hankkeista, joissa vähennetään päästöjä. Yksiköillä voidaan käydä kauppaa kansainvälisesti ja ne kelpaavat myös EU:n päästökauppajärjestelmässä. ERU Päästövähennysyksikkö. Yksi päästövähennysyksikkö vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia. Syntyy teollisuusmaissa toteutettavista JI -hankkeista, joissa vähennetään päästöjä. Yksiköillä voidaan käydä kauppaa kansainvälisesti ja ne kelpaavat myös EU:n päästökauppajärjestelmässä. RMU Poistoyksikkö. Yksi päästövähennysyksikkö vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia. Syntyy nielutoimenpiteillä saaduista nielujen lisäyksistä, joissa vähennetään päästöjä. Yksiköillä voidaan käydä kauppaa kansainvälisesti ja ne kelpaavat myös EU:n päästökauppajärjestelmässä. EU:n päästöoikeus, EUA_AAU EU:n päästökaupan valuutta. Yksi päästöoikeus vastaa yhtä hiilidioksiditonnia. Myönnetään laitoksille vuosittain 28. helmikuuta. Kauden 2008 2012 EUA:t eroavat päättyneen kauden oikeuksista lisämerkinnällä _AAU. Merkintä viittaa siihen, että EUA_AAU:t muunnetaan valtion päästökauppatilillä olevista AAU-yksiköistä. Oikeuksilla voidaan käydä kauppaa EU:ssa. Kansallinen päästökaupparekisteri Päästökaupparekisterin avulla huolehditaan EU:n päästöoikeuksien ja Kioton pöytäkirjan päästöyksiköiden kirjaamisesta, hallussapidosta, siirtämisestä, mitätöinnistä ja poistamisesta. CITL EU:n keskusrekisteri, johon EU-maiden kansalliset päästökaupparekisterit on kytketty. CITL:n tarkoituksena on varmentaa kansallisissa rekistereissä tehtävät toimenpiteet, jotka koskevat EU:n päästökauppaa. ITL YK:n keskusrekisteri, joihin Kioton pöytäkirjaan kuuluvat maat kytketään. ITL:n tarkoituksena on varmentaa kansallisissa rekistereissä tehtävät toimenpiteet, jotka koskevat Kioton pöytäkirjan päästöyksiköitä. Myös EU-maiden rekisterit kytkeytyvät ITL:ään. 11

Sähkömarkkinat 86 % sähköverkkoyhtiöistä ei ole ottanut maksimituottoa Alustavien laskelmien perusteella suurin osa sähköverkkotoimijoista ei ole ottanut vuosina 2005 ja 2006 verkkotoiminnasta täyttä sallittua tuottoa. Kaikkien sähköverkkoyhtiöiden yhteenlaskettu toteutunut tuotto on alittanut sallitun tuoton yhteensä 173 miljoonalla eurolla. Yhtiöillä olisi ollut mahdollisuus nostaa siirtomaksuja keskimäärin noin 5,8 %. Vain 14 yhtiötä teki vuosina 2005 ja 2006 sähköverkkotoiminnalla kohtuullista suurempaa tuottoa. Energiamarkkinavirasto on julkaissut Internet-sivuillaan vuosien 2005 ja 2006 aikana verkkoyhtiöille kertyneet sähköverkkotoiminnan tuoton yli- ja alijäämät. Luvut on laskettu vähentämällä toteutuneesta tuotosta verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle määritelty kohtuullinen tuotto. Tulevana syksynä Energiamarkkinavirasto antaa päätökset verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuudesta 1. valvontajakson, eli vuosien 2005 2007 osalta. Valvontapäätöksissä velvoitetaan ne verkkoyhtiöt, joille kertyi koko valvontajakson ajalta ylijäämää, palauttamaan se asiakkaille alempina siirtopalvelumaksuina vuosien 2008 2011 aikana. Vastaavasti ne verkkoyhtiöt, joille kertyi valvontajakson ajalta alijäämää, voivat halutessaan kompensoida tämän nostamalla siirtopalvelumaksujaan. Kuluttajan sähkölasku nousi puolessa vuodessa noin 4 prosenttia Sähkön hinta on ennätyskorkealla. Tavallisen sähkönkäyttäjän koko sähkölaskuun on tullut alkuvuoden aikana lisähintaa noin 4 prosenttia. Lisälasku johtuu sähköenergian hinnan kehityksestä, sillä toimitusvelvollisuushinnat nousivat vuodenvaihteesta kesäkuun alkuun keskimäärin 7,5 prosenttia. Sähkön siirtohinnat puolestaan olivat kesäkuussa vuoden alun tasolla. Käyttäjäryhmittäin tarkasteltuna vuodenvaihteesta lähtien voimakkain hintojen nousukehitys on ollut sähkölämmityskohteissa. Suoran sähkölämmityksen talouksissa sähköenergian hinta on 8 prosenttia ja varaavan sähkölämmityksen talouksissa 9 6,4 6,2 6,0 5,8 5,6 5,4 5,2 5 15.2.2006 Sähkön kokonaishinta kotitalouksille 1.6.2008 Kotitalous ilman sl snt/kwh Kotitalouden sähköenergian hinnan kehitys 15.2.2006 lähtien Sähkölämmitys Sähköenergia 6,33 5,65 Siirtopalvelu 5,37 3,90 Yhteensä 11,70 9,55 snt/kwh Hintoihin sisältyvät verot: alv 22 % sähkövero ja huoltovarmuusmaksu 0,883 snt/kwh (alv 0%) Toimitusvelvollisuus hinnat Tarjoushinnat, toistaiseksi voimassa olevat 15.2.2007 15.2.2008 15.6.2008 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuoden alussa. Tarjoushinnoissa nousuvauhti on ollut sähköenergian toimitusvelvollisuushintoja ripeämpää. Toistaiseksi voimassaolevien tarjousten hintataso on noussut 9 11 prosenttia käyttäjäryhmästä riippuen. Määräaikaiset yhden ja kahden vuoden tarjoukset ovat 10 13 prosenttia vuoden alkua korkeampia. Tavalliselle kotitaloudelle hintojen nousu on merkinnyt vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 11 euron lisälaskua, ja sähkölämmitystaloudelle yöenergian käytöstä riippuen 40 45 euron lisälaskua. 12

Kaikki määräaikaiset tarjoukset selkeästi tarjolle Nettihintapalvelu: www.sahkonhinta.fi Sähkön hintavertailua täydennetään tarjoamalla kuluttajille lisää sähkötarjouksia. Energiamarkkinavirasto on useaan otteeseen saanut palautetta kuluttajilta ja sähkönmyyjiltä palvelussa tarjottavista määräaikaisista tarjoushinnoista. Energiamarkkinavirasto pitää tärkeänä, että www.sahkonhinta.fi -palvelussa ovat esillä kaikki sähkönmyyjien tarjoustuotteet ja että ne ovat keskenään vertailukelpoisia. Palvelussa esillä olevien hintojen tulee olla myös käyttäjille yksiselitteisiä ja selkeitä. Nettihintapalvelussa on määräaikaisten tarjoushintojen vertailussa ollut mukana sellaisiakin tarjouksia, jotka eivät kuitenkaan faktisesti tarkoita yhden tai kahden vuoden pituista sopimusta. Kyseessä on voinut olla myyjän määräaikainen tarjous, jossa sopimus on voimassa vain esimerkiksi 31.12.2008 tai 31.12.2009 saakka. Nämä hintatarjoukset eivät ole vertailukelpoisia yhden tai kahden vuoden kiinteähintaisten tarjousten kanssa. Nyt palvelun kuluttajapuolen hakulistausta on täydennetty siten, että kaikissa tarjottavissa tuotteissa näkyy tarjouksen voimassaoloaikatiedot eli milloin tarjous alkaa ja milloin se loppuu. Uudessa tarjouskategoriassa Muut määräaikaiset tuotteet näkyy kuluttajalle myös sopimuksen päättymispäivä. Palvelun hallintapuolelle tulee sähkönmyyjiä varten vastaavasti muutoksia. Nettihintapalvelua on täydennetty myös sähköenergian tarjousmäärän suhteen. Sähkönmyyjä voi rajata tarjouksensa siten, että se on valittavissa vain tietyllä kulutusmäärävälillä. Palveluun tehtävistä muutoksista ja käyttöönottopäivästä tiedotetaan kesän aikana sähkönmyyjille. Mittausjärjestelyt sähkön yhteishankinnan purkautuessa Energiamarkkinavirasto on 23.5.2008 antanut päätöksen mittausjärjestelyihin liittyvästä vastuusta sähkön yhteishankinnan purkautuessa. Virasto katsoi, että Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy on menetellyt sähkömarkkinalain vastaisesti, kun se ei ole mahdollistanut aiemmin yhteishankinnan piirissä olleiden asiakkaiden sähkön hankintaa jakeluverkkonsa kautta 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut ilmoituksen yhteishankinnan purkautumisesta. Viraston päätös liittyi tilanteeseen, jossa VVO-sähkö Oy:n toiminnan lopettamisen seurauksena aiemmin yhteishankinnan piirissä olleet VVO-sähkö Oy:n asiakkaat siirtyvät jakeluverkonhaltijan verkkopalveluasiakkaiksi. Samalla yksittäisistä asunnoista muodostetaan uudet sähkönkäyttöpaikat. Yhteishankinnan aikana sähköverkonhaltija on vastannut ainoastaan koko kiinteistön sähkön mittaamisesta yhteismittauksella. VVO-sähkö Oy on vastannut asukkaiden sähkölaskutuksen perusteena olevista mittauksista kiinteistöverkossa ns. takamittauksilla. Päätöksen mukaan verkonhaltijan on yhteishankinnan purkautuessa liitettävä Sähköenergian yhteishankintatavan loppuessa asukkaat voivat hankkia sähkönsä paikallisen verkonhaltijan verkon kautta. yhteishankinnan piirissä olleet asiakkaat sähköverkkoonsa ja mahdollistettava näille sähkön hankinta jakeluverkkonsa kautta tarvittaessa 30 päivän kuluessa siitä, kun se saa ilmoituksen yhteishankinnan purkautumisesta ja sähköntoimituksen alkamisesta kohteeseen. Vastaavasti ilmoitus purkautumisesta on tehtävä verkonhaltijalle vähintään 30 päivää ennen sen suunniteltua toteuttamista. Jos jakeluverkonhaltija ei pysty mahdollistamaan sähkön hankintaa edellä mainitussa kohtuulliseksi katsotussa ajassa, yhtiö toimii sen vastuulla olevien taseselvityspalveluiden tarjonnassa sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajoittavalla tavalla. Energiamarkkinavirasto katsoi myös, että mikäli takamittarit täyttävät verkonhaltijan asettamat tekniset vaatimukset uusien sähkönkäyttöpaikkojen mittareille, Kuva: Neodes 13

verkonhaltija ei voi perusteetta kieltäytyä lunastamasta kyseisiä mittareita. Mikäli verkonhaltija haluaa kuitenkin asentaa tilalle uudet mittarit, se voi tehdä näin omalla kustannuksellaan. Verkonhaltija ei tässä tilanteessa voi veloittaa mittareiden toimittamisesta erikseen liittyjää tai sähkönkäyttäjää. Jos taas mittalaitteisto ei täytä jakeluverkonhaltijan asettamia teknisiä vaatimuksia, verkonhaltija voi kieltäytyä lunastamasta takamittaria ja vaatia uuden tekniset vaatimukset täyttävän mittalaitteen asentamista. Jakeluverkonhaltijalla on oikeus määritellä verkkoonsa asennettavien sähkömittareiden tekniset vaatimukset. Viime vuosina useat sähköverkonhaltijat ovat päättäneet asentaa etäluettavan mittalaitteen verkkoonsa liittyviin uusiin sähkönkäyttöpaikkoihin. Samaten osa verkonhaltijoista on päättänyt vaihtaa olemassa oleviin käyttöpaikkoihin etäluettavan sähkömittarin sekä jo käynnistänyt mittalaitteiden vaihdon. Edellä mainittu huomioon ottaen Energiamarkkinavirasto on päätöksessään katsonut, että etäluentamahdollisuuden asettamista sähkömittareiden tekniseksi vaatimukseksi ei voida nykytilanteessa pitää kohtuuttomana. Verkonhaltijalla on oikeus periä verkkoonsa liittyneeltä asiakkaalta maksu käyttöpaikkaan toimittamastaan, tekniset vaatimukset täyttävästä mittalaitteesta. Maksu tulee olla esitettynä verkonhaltijan hinnastossa ja sitä tulee soveltaa yleisemminkin niissä tapauksissa, kun verkonhaltija toimittaa mittalaitteen verkkoonsa liittyviin uusiin käyttöpaikkoihin. Sen sijaan jos verkonhaltija ei yleisesti peri maksua mittalaitteen toimittamisesta verkkoonsa liittyviin uusiin käyttöpaikkoihin, tällaista maksua ei voida periä myöskään tilanteessa, jossa yhteishankinnan piirissä ollut yksittäinen asiakas tai kiinteistön kaikki asunnot siirtyvät ostamaan sähkön jakeluverkon kautta ja tässä yhteydessä verkonhaltija toimittaa käyttöpaikkoihin tekniset vaatimukset täyttävän mittalaitteen. Energiamarkkinavirasto on päätöksessään katsonut, että verkonhaltija ei voi veloittaa yhteishankinnan purkautuessa erillisiä maksuja esimerkiksi käyttöpaikkanumeron antamisesta tai muista yhteishankinnan purkautumisesta verkonhaltijalle aiheutuvista kustannuksista. Normaalia suuremman asiakasryhmän siirtyminen kerralla verkonhaltijan asiakkaiksi ei muuta tilannetta. Maakaasumarkkinat 20 maakaasuverkkotoimijalla tuotto alle sallitun Maakaasuverkkotoimintaa koskevien vuoden 2006 alustavien laskelmien perusteella 20 maakaasuverkonhaltijaa ei ottanut täyttä sallittua tuottoa. Yhteensä 14 yrityksen maakaasuverkkotoiminta tuotti sallittua paremmin. Kaikkien verkonhaltijoiden yhteenlaskettu toteutunut tuotto on alittanut sallitun tuottotason yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Yrityksillä olisi ollut mahdollisuus nostaa maakaasun siirtomaksuja keskimäärin noin prosentilla. Energiamarkkinavirasto on julkaissut Internet-sivuillaan vuoden 2006 aikana maakaasuverkonhaltijoille kertyneet verkkotoiminnan tuoton yli- ja alijäämät. Luvut on laskettu vähentämällä toteutuneesta tuotosta verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle määritelty kohtuullinen tuotto. Luvut on myös suhteutettu yritysten maakaasuverkkotoiminnan liikevaihtoon. Vuoden 2006 aikana maakaasuverkonhaltijalle kertynyt ylijäämä ei kuitenkaan merkitse maakaasumarkkinalain vastaista hinnoittelua. Verkonhaltijoilla on ollut mahdollisuus kompensoida ylijäämä vuosien 2007 2009 kuluessa. Energiamarkkinavirasto antaa vuonna 2010 päätökset maakaasuverkonhaltijoiden tuoton yli- ja alijäämistä vuosina 2006 2009. Maakaasuverkkotoiminnan toteutunut tuotto alitti sallitun tuottotason kahdella miljoonalla eurolla vuonna 2006. Kuva: Gasum 14

Gasum Oy:n maakaasun myynnin hinnoittelu kohtuutonta Energiamarkkinavirasto antoi 9.5.2008 päätöksen Gasum Oy:n maakaasun myynnin hinnoittelun kohtuullisuudesta. Päätöksessään virasto katsoi, että Gasum Oy:n maakaasun myynnin hinnoittelu ei ole ollut maakaasumarkkinalain tarkoittamalla tavalla kohtuullista. Maakaasun myynnin kohtuullisuutta on arvioitu vuosien 2006 ja 2007 toteutuneiden tilinpäätöstietojen perusteella. Hinnoittelun kohtuullisuutta arvioitiin liikevoittoprosentilla. Energiamarkkinavirasto on päätynyt pitämään 2,5 %:n liikevoittoprosenttia kohtuullisena tasona. Gasum Oy:n maakaasun myynnin hinnoittelu vuosina 2006 ja 2007 johti lähes kaksinkertaiseen liikevoittoprosenttiin kohtuulliseen tasoon verrattuna. Vuonna 2000 voimaan tulleen maakaasumarkkinalain mukaan maakaasuverkossa määräävässä markkina-asemassa olevan maakaasun myyjän on toimitettava maakaasua kohtuulliseen hintaan verkkoon liittyneen asiakkaan sitä pyytäessä, jos asiakkaalla ei ole muita taloudellisesti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja maakaasun hankkimiseksi maakaasuverkon kautta. Energiamarkkinavirasto katsoi päätöksessään kaiken Gasum Oy:n myymän maakaasun kuuluvan toimitusvelvollisuuden ja siten myös hinnoittelun kohtuullisuuden vaatimuksen piiriin. Näin ollen peruskaasun lisäksi myös ns. lisäkaasu ja lyhyen kaupan tuotteet kuuluvat toimitusvelvollisuuden piiriin ja siten myös niitä koskee vaatimus hinnoittelun kohtuullisuudesta. Emme ole löytäneet juridisia perusteita jättää näitä huomattavan osan Gasum Oy:n energiakaupan liikevoitosta muodostavia eriä kokonaan valvonnan ulkopuolelle, vaan olemme ottaneet ne huomioon arvioitaessa hinnoittelua kokonaisuutena. Energiamarkkinavirasto ei ole ottanut kantaa yksittäisten tuotteiden hinnoitteluun, vaan arvioinut hinnoittelua kokonaisuutena. Gasum Oy:lle jää siis edelleen harkintavalta hinnoitella nämä eri tuotteensa kuten parhaiten näkee, eli esimerkiksi lyhyen kaupan tuotteet kaasun saatavuuden, kaasuverkoston käyttötilanteen ja energiamarkkinoiden tilanteen mukaan. Myöskään peruskaasun (tariffin) hinnoittelu ei ole vuosina 2006 ja 2007 ollut kohtuullista ja kun siihen lisätään vielä lain mukaan toimitusvelvollisuuden piiriin Päätöksen mukaan Gasum Oy:n tulee muuttaa maakaasuenergian hinnoitteluaan. Kuva: Neodes kuuluvat muut erät, on lopputulos liikevoittoprosentin osalta ollut lähes kaksinkertainen kohtuulliseksi katsottavaan hintatasoon verrattuna. Myös Energiamarkkinavirasto pitää hyvänä asiana jälkimarkkinoiden, lyhyiden tuotteiden ja yleensä maakaasumarkkinoiden toiminnan kehittämistä, eikä tämä päätös mielestämme olennaisesti näitä kehittämisedellytyksiä heikennä. Maakaasun myynnin hinnoittelun valvonnassa Energiamarkkinavirastolla on jälkikäteinen toimivalta. Virasto voi arvioida hinnoittelun lainmukaisuuden jälkikäteen toteutuneiden tilinpäätöstietojen perusteella. Tutkinta käynnistyi, kun 11 maakaasun käyttäjää teki Energiamarkkinavirastolle tutkimuspyynnön Gasum Oy:n maakaasuenergian hinnoittelusta. Päätöksen mukaan Gasum Oy:n tulee muuttaa hinnoitteluaan 1.1.2008 alkavalta tilikaudelta lähtien siten, ettei maakaasuenergian myynnin keskimääräinen liikevoittoprosentti ylitä 2,5 %:n tasoa kolmen vuoden ajanjaksolla (2008 2010). Kolmen vuoden ajanjaksolla pyritään tasaamaan ulkoisista tekijöistä johtuvia yksittäisten vuosien heilahteluja hinnoittelussa. 15

Maailmalla tapahtuu Kohti eurooppalaisia käyttövarmuuden suuntaviivoja Energiaregulaattoreiden eurooppalainen yhteistyöelin ERGEG on saanut valmiiksi luonnoksen käyttövarmuuden eurooppalaisten hyvien käytäntöjen suuntaviivoista. Myös sidosryhmät ja markkinaosapuolet ovat voineet kommentoida suuntaviivaluonnoksia huhtikuusta kesäkuun puoliväliin kestäneen julkisen kuulemisen aikana. Suuntaviivaluonnos muodostaa eurooppalaisen toimintaohjeiston, johon alueellisen käyttövarmuuden varmistavat tarkemmat tekniset säännöt voisivat perustua. Suuntaviivaluonnoksessa on määritelty eri osapuolten, kuten kantaverkkoyhtiöiden, jakeluverkkoyhtiöiden, sähköntuottajien ja sähkönkäyttäjien roolit ja vastuut käyttövarmuuden osalta. Kantaverkkoyhtiöillä on tärkeä rooli käyttövarmuuden varmistajana ja tästä syystä myös suurin vastuu. Kantaverkkoyhtiö voi asettaa verkkoonsa liittyjille ehtoja osana käyttövarmuuden varmistamista. Käyttövarmuus tulee varmistaa alueellisesti. Alue koostuu kansallisista voimajärjestelmistä, jotka toimivat yhteiskäytössä keskenään. Näitä alueita ovat mm. pohjoismainen voimajärjestelmä (Nordel), keskieurooppalainen voimajärjestelmä (UCTE) ja Baltian voimajärjestelmä. Alueiden välinen yhteiskäyttö tulee myös varmistaa, jottei alueiden liittäminen toisiinsa heikentäisi yhteen liitetyn voimajärjestelmän käyttövarmuutta. Suuntaviivaluonnoksessa on esitetty vaatimukset käyttövarmuuskriteereille, verkon käytön suunnittelulle sekä käyttötoiminnalle. Näiden avulla varmistetaan ennalta asetetun käyttövarmuustason toteutumista. Lisäksi suuntaviivaluonnoksessa asetetaan vaatimuksia alueelliselle kantaverkkoyhtiöiden väliselle koordinaatiolle ja tietojen vaihdolle. Verkon käytöstä vastaavan henkilöstön osaamiseen ja koulutukeen tulee suuntaviivaluonnoksen mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Koulutuksen tulee olla osaltaan voimajärjestelmän perusteisiin paneutuvaa sekä käytännön valvomotyössä opittua. Kuva: Neodes Kantaverkkoyhtiöillä on suuri vastuu ja rooli käyttövarmuuden varmistajana. Kantaverkkoyhtiöiden tulee myös ylläpitää verkon käytöstä vastaavan henkilöstön ammattitaitoa. Lisäksi tulee toteuttaa yhteisiä koulutuksia ja harjoituksia naapurimaiden kantaverkkoyhtiöiden kesken. ERGEG valmistelee lopulliset hyvien käytäntöjen suuntaviivat sidosryhmiltä ja markkinaosapuolilta saamiensa lausuntojen pohjalta. Suuntaviivat valmistuvat vuoden 2008 aikana. Näitä hyvien käytäntöjen suuntaviivoja regulaattorit hyödyntävät myöhemmin valmistautuessaan neuvomaan komissiota asetuksen 1228/2003 mukaisista käyttövarmuuteen liittyvistä suuntaviivoista tai osana kolmannen sisämarkkinalainsäädäntöpaketin mukaista näkemystä käyttövarmuuteen liittyvistä säännöistä, joita kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöelin ENTSO tulee valmistelemaan. Suuntaviivaluonnokset sekä sidosryhmiltä ja markkinaosapuolilta saadut lausunnot ovat luettavissa ERGEG:in www-sivuilla: www.energy-regulators.eu. Suuntaviivoja on valmistellut ERGEG:n sähköverkot ja -markkinat työryhmä (ENM TF), jonka suomalaisena jäsenenä ja myös ryhmän toisena puheenjohtajana on toiminut EMV:n ryhmäpäällikkö Ritva Hirvonen. 16

Madrid Forum kokosi Euroopan kaasuasiantuntijat yhteen Euroopan Komissio toimi puheenjohtajana Madridin foorumissa 22. 23.5.2008, jonka pääteemoja tällä kertaa olivat markkinoiden läpinäkyvyyden seuranta, 22 artiklan mukaiset poikkeukset infrastruktuurihankkeista sekä kolmannen energiapaketin eteneminen EU:n eri päätöksentekoelimissä. Komission lisäksi kokouksessa olivat edustettuina suurin osa EU:n jäsenmaista ja kansallisista regulaattoreista sekä lukuisa joukko erilaisia kaasualan sidosryhmiä. Komission Heinz Hilbrecht ja EU:n puheenjohtajamaan Slovenian edustaja olivat hyvin optimistisia kolmannen paketin kompromissin löytymisen suhteen. He totesivat tilanteen näyttävän tällä hetkellä huomattavasti valoisammalla mm. eriyttämisratkaisujen suhteen, kuin muutama kuukausi takaperin. Muista käsitellyistä teemoista erityisesti 22 artiklan mukainen poikkeus herätti runsaasti keskustelua. LNG tulee näyttelemään jatkossa yhä suurempaa osaa EU:n kaasun toimituksissa, joten mm. öljyn- ja kaasun tuottajien etujärjestö (OGP) toi esille, että suunniteltaessa investointeja LNG-infrastruktuurin, EU joutuu kilpailemaan globaalien LNG-markkinoiden kanssa. Tällöin sääntelynkään ei soisi olevan tiukempaa kuin Euroopan ulkopuolella. Tilaisuus toimi myös erinomaisena mahdollisuutena päästä vaihtamaan ajatuksia eri maiden kollegoiden kanssa ja erityisesti Baltian maiden edustajat vaikuttivat hyvin kiinnostuneilta siitä, miten maakaasuasiat Suomessa kehittyvät. Eurooppalaisten energiakuluttajien oikeuksien seminaari Komission tarkoituksena on antaa kuluttajille parempaa tietoa sähkö- ja maakaasumarkkinoista sekä vastauksia yleisimpiin kuluttajia askarruttaviin kysymyksiin. EU:n komissio järjesti 6.5.2008 Brysselissä seminaarin energiakuluttajien oikeuksista. Seminaari oli jatkoa komission viime vuoden heinäkuussa julkaisemaan tiedonantoon, jossa luonnosteltiin peruskirjaa eurooppalaisten energiakuluttajien oikeuksista. Tilaisuudessa komission, jäsenvaltioiden, valvontaviranomaisten, toimialan sekä kuluttajajärjestöjen edustajat keskustelivat tavoista parantaa energiankäyttäjien oikeuksia sekä tarjota kuluttajille käytännön tietoa avoimista sähkö- ja maakaasumarkkinoista. Tilaisuus toimi myös komission virallisena lähtölaukauksena kansalaisten energiafoorumille, joka järjestetään ensimmäisen kerran lokakuussa. Foorumi on rinnakkainen jo useampia vuosia toimineille sähkön tukkumarkkinoita käsittelevälle Firenzen foorumille sekä maakaasumarkkinoita käsittelevälle Madridin foorumille. Kansalaisten energiafoorumi keskittyy sähkön ja maakaasun vähittäismarkkinoiden valvontaan ja kuluttaja-asioihin. Komissio on myös valmistelemassa eurooppalaisen energiakuluttajan tarkistuslistaa. Listan tarkoituksena on antaa kuluttajille parempaa tietoa sähkö- ja maakaasumarkkinoista sekä vastauksia yleisimpiin kuluttajia askarruttaviin kysymyksiin. Jäsenmaiden viranomaiset ja muut sidosryhmät huolehtivat vastausten kokoamisesta ja julkaisemisesta yhdessä komission kanssa. Seminaariesitykset ovat nähtävissä osoitteessa: http://www.agathepower.eu/ stakeholders_en.html. Kuva: Neodes 17

Uutisia ja tapahtumia Energiamarkkinaviraston vuosi 2007 Energiamarkkinaviraston vuosikertomus 2007 ilmestyi toukokuussa. Vuosikertomus läpikäy vuoden valvontatyön pääkohdat ja luo yleiskatsauksen valvonta-alojen sähkö- ja maakaasumarkkinoiden sekä päästökaupan kehitykseen. Sähköverkkotoiminnassa ensimmäinen valvontajakso päättyi, alustavien laskelmien mukaan sähköverkonhaltijoiden tuotot jäivät alle maksimirajan. Seuraavalle jaksolle 2008 2011 verkkotoiminnan tuottoa koskevat menetelmät Energiamarkkinavirasto vahvisti joulukuussa, alkaneella kaudella valvontamalliin sisällytetään myös toimitusvarmuus. Suomen maakaasumarkkinoiden toimintaympäristössä ei ole viime vuosina tapahtunut muutoksia, siirtoverkosto on kuitenkin kehittynyt huomattavasti. Vuonna 2007 maakaasua käytettiin Suomessa noin neljä prosenttia aiempaa vuotta vähemmän, 4,34 miljardia kuutiometriä. Energiamarkkinavirasto julkaisi vuosittaisen selvityksen maakaasumarkkinoiden lainsäädännöstä ja viranomaisvalvonnan kehittämistarpeista marraskuussa. Päästökaupassa ensimmäinen EU:n Vuosikertomukset ovat luettavissa viraston kotisivuilla www.emvi.fi. kolmivuotiskausi päättyi viime vuoteen. Vuoden 2007 aikana Energiamarkkinavirasto valmistautui ottamaan käyttöön Kioto-sopimuksen mukaisen päästökaupparekisterin uuttaa, kansainvälistä päästökauppakautta varten. Suomessa päästökauppaan kuuluvien laitosten yhteispäästömäärä kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2006 noin kolmanneksen. Päästöjen tarkkailu tiukentui vuonna 2006 selkeästi uudistuneiden tarkkailuohjeiden myötä. Vuosikertomus on postitettu viraston valvottaville sekä sidosryhmille, suomen- ja ruotsin-, sekä englanninkielisen julkaisun voi tilata palvelusihteeri Sirpa Rintalalta p. 010 6050 033 tai osoitteesta virasto@energiamarkkinavirasto.fi, se on myös luettavissa viraston www-sivuilla. Sähköverkkotoiminnan taloudelliset tunnusluvut hyvällä pohjalla Energiamarkkinaviraston tilaamassa laskentatoimen Pro gradu -tutkimuksessa tarkasteltiin sähköverkkotoimintaa harjoittavien yhtiöiden tilikauden 2006 tilinpäätöstiedoista laskettuja tunnuslukuja ja tunnuslukujen jakaumaominaisuuksia. Tunnusluvuilla mitataan yleisesti yritysten kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yritysten liikevaihdon kasvua sekä sähköverkkoon tehtyjä investointeja. Oheisessa taulukossa esitellään yritys- Tunnusluku Lukumäärä Keskiarvo Keskihajonta Minimi Mediaani Maksimi Liikevoitto % 104 17,57 12,4-18,86 17,84 46,88 Oman pääoman tuotto % 97 10,28 9,3-12,42 8,87 44,69 Sijoitetun pääoman tuotto % 96 7,89 7,53-2,4 6,46 48,69 Omavaraisuusaste 94 79,44 23,4 12,2 90,47 100 Suhteellinen velkaantuneisuus 99 175,25 104,05 9,71 171,22 463,45 Investointien tulorahoitus % 78 165,39 186,7-884,89 153,46 932,32 Verkkotoiminnan invest. aste 98 25,96 18,72-32,34 25,96 75,97 Quick ratio 100 4,86 4,64 0,18 2,9 23,43 Current ratio 100 5,1 4,94 0,18 3,08 23,74 Liikevaihdon kasvu % 86 3,25 5,05-7,88 2,69 33,62 18

ten tunnuslukutietoja tilikaudella 2006. Taulukosta näemme, että keskimäärin yritysten toiminta on verrattain kannattavaa toimialan riskisyys huomioon ottaen. Yritykset ovat myös erittäin omavaraisia, sillä yli puolella yrityksistä omavaraisuusaste ylittää 90 prosenttia. Omavaraisuusasteen keskiarvoa laskevat muun muassa vuokraverkossa toimivat yritykset. Taulukon mukaan myös yritysten maksuvalmiuden tunnusluvut näyttävät erinomaisilta. Jakaumaominaisuuksien tarkasteleminen on tärkeää etenkin silloin, jos aineisto ei ole normaalijakautunutta. Normaalijakautuneen aineiston kuvailuun riittävät keskiarvo ja keskihajonta, mutta epänormaalisti jakautuneen aineiston tarkastelussa nämä suureet voivat antaa hieman harhaanjohtavan kuvan. Koko toimialaa tarkasteltaessa onkin syytä perehtyä toimialan rakenteeseen ja yritysten välisiin eroihin toimialan sisällä ennen johtopäätösten tekemistä. Tutkimuksessa käytetyistä tunnusluvuista ainoastaan kolme oli normaalijakautuneita. Jakaumaominaisuuksien epänormaaliuteen havaittiin useita syitä. Esimerkiksi aineistossa olevat, joko syöttövirheistä tai yritysten ominaisuuksista johtuvat poikkeavat voivat aiheuttaa aineiston jakauman epänormaaliuden. Jakaumaominaisuuksia pyrittiin tutkimuksessa normalisoimaan etsimällä ja poistamalla virheellisiä arvoja aineistosta tai laskennallisesti erilaisten muunnosten avulla. Jatkossa tämän tutkimuksen perusteella voidaan seurata tunnuslukujen kehitystä eri tilikausina sekä valvontakausien välillä. Samaa tutkimustapaa voidaan soveltaa tuleville tilikausille, jotta voidaan saada yhtenäisesti kerätty ja muokattu aikasarjaaineisto toimialan tunnusluvuista. Tilikauden 2007 tiedot saadaan kokonaisuudessaan valvontatietojärjestelmään kevään ja kesän 2008 aikana ja sen jälkeen voidaan laskea tunnusluvut koko valvontakaudelle 2005 2007. Pro gradun tekijä Antti Tumelius toimii Energiamarkkinavirastossa laskentatoimen asiantuntijana. Asianhallintajärjestelmä sai nimen Energiamarkkinaviraston tuleva asianhallintajärjestelmä on nimetty Arkiksi. Nimikilpailun äänestyksen voittanutta Arkkinimeä ehdotti verkkoinsinööri Riku Kettu. Ehdotuksen mukaan nimi kuvaa asianhallintajärjestelmän olevan kuin täysi Nooan arkki. Järjestelmän määrittelyt ovat edelleen käynnissä ja lopullinen määrittelydokumentaatio on valmis ja hyväksytty kesäkuun lopulla. Syksyllä järjestelmä etenee testaukseen ja vuodenvaihteen jälkeen on tarkoitus ottaa käyttöön asianhallinta, etenkin niiltä osin kuin se koskee asiakirjahallintoa. Kaikkia suunniteltuja osia ja toimintoja ei kuitenkaan oteta käyttöön kerralla: nyt käynnissä olevan määrittelyn myötä selviää mitä toteutetaan ensimmäisenä ja mitä jätetään mahdollisesti jatkohankkeisiin. Asianhallintajärjestelmän tavoitteena on sujuvoittaa viraston arkityötä. Kuva: Neodes Henkilöstö on voimavara Taloudellinen valvonta ja vähittäismarkkinat OTK Sari Broman on nimitetty lakimiehen virkaan 12.5.2008 alkaen. KTM Antti Tumelius on nimitetty laskentatoimen asiantuntijan virkaan 12.5.2008 alkaen. Ylitarkastaja Kari Lavaste on virkavapaalla 25.3.2008 3.6.2009. Tekninen valvonta ja tukkumarkkinat YTM Anu Junnikkala on nimitetty tiedottajaksi ajalle 19.5.2008 30.4.2009. Lakimies Antti Kivipuro on virkavapaalla 1.6.2008 30.4.2009. Päästökauppa Insinööri Suvi Hotti on nimitetty tekniseksi asiantuntijaksi ajalle 7.4.2008 31.3.2009. Dipl. ins. Jani Torniainen on nimitetty yli-insinööriksi ajalle 15.5.2008 24.3.2009. Yli-insinööri Tuulia Lepistö on virkavapaalla 14.5.2008 24.3.2009. Lakimies Johanna Pakkalan virkavapaa jatkuu 31.12.2008 saakka. Teknisen asiantuntijan Olli Laitisen määräaika päättyi 24.3.2008. 19

www.emvi.fi Sähköenergian hinta NordPool sähköpörssissä EUR/MWh 54 48 42 36 Seuraavan vuosineljänneksen forward-hinta Lähde: NordPool 30 24 Systeemin spot-hinta 18 18.05 16.06 Päästöoikeuden hinta eur/co 2 t (30 vuorokautta) 28 27 26 Lähde: Pointcarbon 25 24 vko 21 vko 22 vko 23 vko 24 Energiamarkkinaviraston sidosryhmälehti EMV tiedottaa 2/08 Uusi päästökauppakausi uudet haasteet Energiajohtaja Anja Silvennoinen, UPM Kymmene: Puu metsäteollisuuden käyttöön ei energiantuotantoon Kansikuva: Neodes Oy / Esko Tuomisto Pääkirjoitus................. 2 Lyhyesti...................... 3 Haastattelu................. 4 Päästökauppa............. 7 Sähkömarkkinat........ 12 Maakaasumarkkinat... 14 Maailmalla tapahtuu...16 Uutisia ja tapahtumia...............18 EMV tiedottaa Energiamarkkinaviraston asiakas- ja sidosryhmäjulkaisu sähkö- ja maakaasumarkkinoiden sekä päästökaupan ajankohtaisista asioista. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitemuutokset: Palvelusihteeri Sirpa Rintala, p. 010 6050 033, sirpa.rintala@emvi.fi Päätoimittaja: Tapio Silvennoinen Toimittaja: Anu Junnikkala Toimitus: Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki Puh. 010 60 5000 Fax (09) 6221 911 www.emvi.fi Ulkoasu: Neodes Oy Paino: Keili Oy