Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Euroopan Unionin tukema LIFE Luonto -hanke
2 1.1 Life hanke pähkinänkuoressa Suot ovat yksi tärkeimmistä luontotyypeistä kun puhutaan luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta pohjois- Euroopassa. Aapasuot pitävät yllä hyvin monimuotoista eläin- ja kasvilajistoa. Ne ovat erittäin tärkeitä linnustonsuojelukohteita. Suot toimivat niin pesimä-, ruokailu kuin levähdysalueinakin. Mosaiikkimaisen rakenteensa vuoksi aapasuot tarjoavat monenlaisia elinympäristöjä suurelle määrälle lintulajeja. Metsäsaarekkeet lisäävät suon tarjoamien habitaattien kirjoa. Kasvillisuus vaihtelee mm. suon ravinteisuuden, kosteuden ja reunavaikutuksen myötä. Aapasuot ovat Euroopan Unionin priorisoima luontotyyppi. Valtaosa Euroopan aapasoista sijaitsee Suomessa, joten Suomelle lankeaa erityisen suuri vastuu niiden suojelemisesta ja ns. suotuisan suojelun tason turvaamisesta. Hankkeen päätavoitteeksi asetettiin aapasoiden ja linnustollisesti tärkeiden alueiden suotuisan suojelutason varmistaminen toteuttamalla eurooppalaista NATURA 2000 -verkostoa sekä suojelun ja muiden käyttömuotojen yhteensovittaminen kohdealueilla laatimalla alueiden käyttöä ohjaava hoito- ja käyttösuunnitelma. Hankkeen tuloksiksi asetettiin 1) Aapasoiden, niihin liittyvien luontotyyppien sekä linnustollisesti arvokkaiden alueiden suojelun varmistuminen. 2) Alueiden eri käyttömuotojen yhteensovittaminen siten, että luontoarvot säilyvät. 3) Aapasoiden ennallistaminen. 4) Ennakkoluulojen vähentäminen luonnonsuojelua kohtaan tiedotustoiminnan avulla. 5) Luoda edellytyksiä paikallisen väestön elinkeinojen monipuolistumiselle ja työllistymiselle. 1.2 Hankealueet Pelkosenniemi Life hankkeen toiminta-alueeseen kuului kolme erillistä kohdetta, jotka jokainen kuuluvat Natura 2000 ohjelmaan. Lisäksi yksi kohde kuuluu osittain vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Kohdealueet ovat Pyhä Luoston kansallispuisto, Kemihaaran suot ja Luiron suot. Kohteiden yhteispinta-ala on noin 41 000 hehtaaria. Kohteet sijoittuvat Itä-Lapin alueelle Perä-Pohjolan aapasuovyöhykkeelle. Tämä aapasuovyöhyke on yksi Suomen tärkeimmistä kosteikko- ja suolinnuston pesimäalueista. Lisäksi kaikki hankealueet kuuluvat osittain kansainvälisesti tärkeisiin lintualueisiin (IBA).
3 1.3 Suojelun toteutus Projektin alussa yksityismaiden määräksi kohdealueilla arvioitiin 2 232 ha ja yksityismaatilojen lukumääräksi 90 kappaletta. Kaksi tilaa toteutettiin ennen hankkeen alkamista Pyhä - Luoston kansallispuiston alueella. Kaiken kaikkiaan maanhankintaa saatiin toteutettua 1 924,08 ha, 72 tilalla. Kaikki toteutuneet kaupat ja vaihdot edellyttivät henkilökohtaisia neuvotteluja maanomistajien kanssa. Henkilökohtaisissa neuvotteluissa maanomistajille voitiin antaa tietoa alueen suojeluperusteista ja henkilökohtaiset maanhankintaneuvottelut myös vähensivät negatiivista suhtautumista luonnonsuojeluun ja Natura 2000- ohjelmaan. Hanke ja hankkeessa tehdyt toimenpiteet lisäsivät luottamusta viranomaisia kohtaan alueen maanomistajien keskuudessa, josta on osoituksena maanhankinnan hyvä eteneminen. Osittain jo 1980 luvulla alkanut suojelun toteutus hankealueilla saatiin hankkeen aikana vietyä päätökseen suurimmalta osin. Pyhä -Luosto kansallispuiston suojelu saatiin toteutettua hankkeen toimesta. Kaikki projektiaikana toteuttamatta jääneet yksityismaat tullaan toteuttamaan kansallisin toimin projektin jälkeen. 1.4 Hoidon- ja käytön suunnittelu Hankkeessa laadittiin Kemihaaran soiden Kilpiaavan alueelle hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelman avulla toteutetaan luonnonsuojelulain, alueiden perustamissäännösten ja NATURA 2000 ohjelman asettamat tavoitteet alueiden suojelulle ja käytölle. Hoito- ja käyttösuunnitelma on Metsähallituksen omaa toimintaa ohjaava dokumentti. Sillä ei ole järjestyssäännön kaltaista statusta. Alueiden luontoinventoinnit Hoito- ja käyttösuunnitelman pohjaksi käynnistettiin alueiden luontoinventoinnit kesällä 2007. Inventointeja täydennettiin vielä 2009. Linnustolaskenta tehtiin kesällä 2009 Kilpiaavan alue inventoitiin Metsähallituksen luonnonsuojelutarkoituksiin varattujen alueiden kuviokartoituksen ohjeiden (Luonnonsuojelun maastotyöohje) mukaisesti. Kartoituksissa inventoitiin mm. Natura-luontotyypit. Maastoinventointia tehtiin hieman yli puolella alueiden pintaalasta. Loput arvioitiin ilmakuvatulkinnalla sekä vanhojen puustotietojen perusteella ja vanhoja kasvillisuuskartoituksia käyttäen. Inventointien jakautuminen aluekohtaisesti on esitetty alla olevassa taulukossa. Kilpiaavan Natura 2000 luontotyypit. Ensisijaiset luontotyypit on merkitty tähdellä. Luontotyyppi II, puustoiset suot, sisältyy luontotyypin I, aapasuot, pinta-alaan. Luontotyyppi I Koodi Pinta-ala, ha (%-osuus) Edustavuus, %:a kokonaispinta-alasta Erinomainen Hyvä Merkittävä Aapasuot* 7310 2294,9 (98) 100 Puustoiset suot* 91D0 1,9 (< 0,1) 100 Boreaaliset luonnonmetsät* 9010 18,6 (0,8) 26 74 Humuspitoiset järvet ja lammet 3160 25,9 (1,1) 100 Pikkujoet ja purot 3260 0,4 (<0,1) 86 14 Ei Natura -luontotyyppiä 5,8 (0,2) YHT. 2348 (100) Luontotyyppi II Puustoiset suot 91D0 204,2 11 75 14
4 Kilpiaavan kasvillisuutta on kartoitettu kesinä 2007 ja 2009. Vuonna 2007 putkilokasvi- ja sammallajistoa kartoitettiin viideltä neliökilometrin ruudulta (Kangas 2007). Kartoitusta täydennettiin kesällä 2009 keskittämällä tarkempi inventointi reheviin, ja muusta ympäristöstä poikkeaviin kohteisiin. Uhanalaisista putkilokasvilajeista Kilpiaavalla esiintyy lettosara (Carex heleonastes), ja sammalista kiiltosirppisammal (Hamatocaulis vernicosus). Kilpiaavan alueella pesimälinnustoa on selvitetty erillisissä laskennoissa vuosina 1999 (Jokimäki & Kaisanlahti-Jokimäki 2000), 2001 Kemijoki Oy:n toimeksiannosta (Huhta & Laine 2002) sekä 2009 Pelkosenniemi Life hankkeeseen liittyen. Lisäksi Kilpiaavan alueelta on tallennettu aktiivisesti tietoa lintuatlakseen. Vuoden 2001 linnustokartoitus tehtiin suolinnuston osalta kartoituslaskentana kolmesta neliökilometrin ruudusta sekä kahdesta täydennyskoealasta. Lisäksi selvitettiin metsäisten habitaattien ja suolampien lajistoa. Vuonna 2009 laskennat tehtiin samoilta avosuotutkimusruuduilta kuin vuonna 2001. Vuoden 1999 laskentaruutujen yhteispinta-ala jäi pienemmäksi, eivätkä tulokset tältä osin ole suoraan vertailukelpoisia. Vuoden 2009 laskennan ajankohta oli varsin myöhäinen, mikä on todennäköisesti vaikuttanut laji- ja parimääriin. Näin pienestä ai-neistosta ei voida tehdä kovin pitkälle johtavia päätelmiä alueen lintukantojen kehityksestä pitkällä aikavälillä. Vuosittaista vaihtelua parimäärissä lisäävät mm. muutokset sääolosuhteissa sekä ravinnon ja petojen määrä alueella. Uhanalaiseksi luokiteltuja lintulajeja Kilpiaavalla on 2, silmälläpidettäviä 13 ja Eu:n lin-tudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja 18 (Kuva 13). Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja lintudirektiivin liitteen I lajit on esitelty taulukossa 3. Koealalaskennoissa Kilpiaavan alueelta havaittiin yhteensä 85 lajia kesän 2001 aikana. Näistä 14 lajia oli harhailijoita tai mahdollisia pesijöitä, ja kahdeksan tavattiin vain muuton aikana. Avosuolajeista Kilpiaavalla tavattiin 23 lajia kesän 1999 laskennoissa, 36 lajia kesän 2001 ja 25 lajia kesän 2009 laskennoissa. Suolajien osalta Kilpiaavalla vuonna 2001 havaittu lajimäärä on korkea, kun verrataan muualta Suomessa tehtyihin lajistoselvityksiin (Huhta ja Laine 2002), joissa Lapin läänin eteläosan soilla pesii keskimäärin 25, Kainuussa 30 ja Pohjanmaalla keskimäärin 11 lajia. Kilpiaavan alueen uhanalaiset ja silmälläpidettävät lintulajit sekä lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien parimäärät neliökilometrillä. Uhanalaisuusluokittelu uhanalaisarvion (Rassi ym. 2001) mukaan: VU= vaarantunut, NT= silmälläpidettävä, LC=elinvoimainen. (x)= laji havaittu, mutta pesintä epävarma tai parimäärää ei muutoin ole voitu arvioida. Laji Direktiivi laji Uhan-alaisuus 1999 parimäärä /km 2 NT 2001 parimäärä /km 2 2009 parimäärä/k m 2 isolepinkäinen (Lanius (x) excubitor) jänkäsirriäinen (Limicola NT 2,3 4,7 3,0 falcinellus) kalatiira (Sterna hirundo) x LC 1,5 0,7 kapustarinta (Pluvialis x LC 0,4 0,3 apricaria) kivitasku (Oenanthe oenanthe) NT 0,1 kuikka (Gavia arctica) x LC 0,4 0,2 (x) kurki (Grus grus) x LC 1,2 1,3 0,3 kuukkeli (Perisoesus infaustus) NT 0,92 käki Cuculus canorus) NT 0,62 lapintiainen (Parus cinctus) NT 0,91 lapintiira (Sterna paradisaea) x LC 0,67 laulujoutsen (Cygnus cygnus) x LC 1,2 0,7 0,7 liro (Tringa glareola) x LC 4,2 14,2 4,7 metso (Tetrao urogallus) x NT 0,3 metsähanhi (Anser fabalis) NT 0,8 2,4 (x) naurulokki (Larus ridipundus) VU (x) pensastasku (Saxicola rubetra) NT 0,9 pohjantikka (Picoides tridactylus) x NT 0,2
5 pyy (Bonasa bonasia) x LC (x) sinirinta (Luscinia svecica) x LC 1,2 sinisuohaukka (Circus x NT 0,08 cyaneus) suokukko (Philomachus x NT 3,6 2,0 pugnax) suopöllö (Asio flammeus) x LC 0,2 teeri (Tetrao tetrix) x NT 0,2 uivelo (Mergus albellus) x LC 2,9 vesipääsky (Phalaropus x LC 0,8 4,9 1,7 lobatus) Lisäksi yksi uhanalainen laji, jonka tiedot ovat salassa pidettäviä. Hankkeen Natura-alueiden Natura-tietokannan tiedot tullaan päivittämään kartoitusten tulosten perusteella. Alueiden Natura-luontotyyppien ja direktiivilajien mahdollinen seuranta järjestetään osana valtakunnallista seurantaverkostoa. Osa uhanalaisista lajeista kuuluu Metsähallituksen oman vuosittaisen seurannan piiriin. Metsähanhen menestystä seurataan resurssien puitteissa. Seurantaa on syytä jatkaa noin viiden vuoden ajan, jotta materiaalia kertyy riittävästi. Havainnointityöhön pyritään saamaan vapaaehtoisia tai esimerkiksi riistanhoitoyhdistysten jäseniä. Mahdollista häiriön vaikutusta lintulajistoon seurataan linjalaskennoin. 1.5 Ennallistaminen Hankkeessa toteutettiin soiden ennallistaminen Pyhä Luoston ja Luiron soiden alueella laadittujen ennallistamissuunnitelmien pohjalta. Alueen vesitalouden ja luonnontilan palautuminen saatiin käyntiin. Toteutetut ennallistamistoimenpiteet ilmenevät alla olevasta taulukosta. Tunturiaapa Siurunaapa Verkko-oja Yhteensä Täytetyt ojat (m) 17 400 5 840 20 863 44 103 Puupadot 6 3 10 19 Ennallistamispintaala (ha) 113 37 100 250 Ennallistamisalueella toteutettu puuston poisto Kuva: J.Rauhala
6 1.6 Tiedotustoiminta Hankkeesta ja hankealueista julkaistiin yhteensä 31 artikkelia tai ilmoitusta eri lehdissä. Lokakuussa 2006 tehtiin yksi radiohaastattelu. Hankkeen aikana järjestettiin kolme tiedotustilaisuutta. Ensimmäinen tiedotustilaisuus pidettiin 15.1.2007 Pelkosenniemellä. Hoito- ja käyttösuunnitelmien valmisteluun liittyen järjestettiin tiedotustilaisuudet seuraavasti: 13.2.2008 Pelkosenniemellä 12.11.2009 Pelkosenniemellä Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 80 henkilöä. Suurin osa osallistujista oli maanomistajia sekä alueen kylien asukkaita. Lisäksi mukana oli myös tiedotusvälineiden edustajia. Tilaisuudet järjestettiin osallistavan suunnittelun periaatteen mukaisesti. Tilaisuuksissa osanottajat saivat vapaasti esittää kommentteja ja ideoita laadittavaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa koskien. Kaikki kommentit myös kirjattiin ja liitettiin tilaisuuksista laadittuihin muistioihin. Ilmapiiri tilaisuuksissa oli yleensä myönteinen ja rakentava. Tiedotustilaisuus Pelkosenniemellä (Kuva: J. Rauhala) Projektiesite julkaistiin elokuussa 2007. Esitteestä otettiin 2 000 kappaleen suomenkielinen painos ja 500 kappaleen englanninkielinen painos. Keväällä 2009 julkaistiin kesäkuussa opasvihkonen: "Aapasoiden sydämessä". Julkaisusta otettiin 500 kappaleen suomenkielinen painos. Esite on saatavissa myös pdf- versiona projektin www-sivuilta. Projektin internetsivut avattiin kesäkuussa 2007. Lokakuussa 2008 julkaistiin englanninkielinen versio sivuista. Internetsivuja päivitettiin hankkeen aikana tarpeen mukaan. Sivujen osoite: www.ymparisto.fi > Lappi > Luonnonsuojelu > Natura 2000 -verkosto > Pelkosenniemi-Life
7 Hankealueiden suoluontoa esittelevä audiovisuaalinen esitys: "Muuttohaukan maa" valmistui maaliskuussa 2009 ja se sai ensiesityksensä Pyhätunturin opastuskeskuksessa kesäkuussa 2009. Esityksestä valmistettiin suomen-, englannin-, ranskan- ja saksankieliset versiot. Esityksestä tehtiin kolme kopiota. Sitä esitetään lähinnä Pyhätunturin opastuskeskuksessa. Pyhätunturin luontopolkujen ja ennallistamiskohteiden opastetaulut laadittiin projektin omana työnä. Suoluonnon ohella teemana oli alueen geologia, maiseman synty. Nämä teemat kohtaavat suon muodostumisessa, joka on sekä biologinen että geologinen ilmiö. Tunturiaavan alueelle laadittiin lisäksi ennallistamisesta kertova opaste joka asennettiin paikoilleen työn valmistuttua vuoden 2009 lopussa. Tunturiaavan ennalllistamisopaste Kuva: J.Rauhala Kilpiaavan opastusta parannettiin toteuttamalla Kilpiaavalle johtavan luontopolun varteen opastustaulut ja lähtöopaste. Maasto-opasteiden kuvituksesta järjestettiin piirustuskilpailu Pelkosenniemen koululaisille. Opastetaulu Kilpiaavalla Kuva: J.Rauhala Näyttely-yksiköt valmistuivat kesällä 2009. Kahden siirrettävän yksikön lisäksi toteutettiin yksi näyttelyposteri, joka sijoitettiin pysyvästi Pelkoseniemen kunnantalolle. Toinen siirrettävistä näyttely-yksiköistä on Lapin ympäristökeskuksessa ja toinen Pelkosenniemen kirjastossa, josta se on lainattavissa käyttöön.
8 Suonäyttely Pelkosenniemen kunnantalolla Kuva J.Rauhala 1.7 Seuranta - Hankkeen etenemistä seurattiin eri toimenpiteiden osalta seuraavasti: - Tilatut metsäsuunnitelmatiedot verrattu tilaukseen ja todennettu Lapin metsäkeskuksen laskuista - Arvolaskelmat talletettu metsäarviotietokantaan. - Toteutunut maanhankinta viety seurantataulukkoon. - Toteutuneille kaupoille haettu lainhuuto ja se on todennettu saaduilla lainhuutotodistuksilla. - Luontotyyppi-inventoinnin tulokset talletettu YSA-GIS järjestelmään. - Hankkeeseen käytetty työaika todennettu työaikailmoituksista. Työaikayksikkö päivä. - Ennallistamiskohteille tehty ennallistamisoppaan mukaiset seurannat
Raportin suunnittelu, sisältö ja taitto: Jouni Rauhala Valokuvat: Jouni Rauhala 9