Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Natura-arvioinnin tarveharkinta

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Natura-arvioinnin tarveharkinta Julkaisu

2 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Natura-arvioinnin tarveharkinta Muut maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavaan liittyvät julkaisut Maakuntakaavaselostus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu JOENSUU Puhelin Faksi kirjaamo@pohjois-karjala.fi Taitto Kuvat Kansi Laura Jussila Kansi Erko Raaman (ylä) Teemu Tretjakov/Vastavalo (ala vasen) freeimage (ala keski) Rauno Jussila (ala oikea) Julkaisu on saatavana sähköisenä: ISBN (koko teos, nid.) ISBN (koko teo,s PFD) ISBN (Liite 1, PFD) ISSN ISBN (Maakuntakaavaselostus, nid.) ISBN (Maakuntakaavaselostus, PFD)

3 Pohjois- Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen Natura- arvioinnin tarveharkinta Leena Leskinen Ympäristösuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Noljakanmäen alue, 50 ha, Joensuun kaupunki Paiholan metsä, 76 ha, Kontiolahden kunta Pöllönvaara-Kruununkangas, 537 ha, Kontiolahden kunta Soikkelin metsä, 21 ha, Kontiolahden kunta Kuorinka, ha, Liperin kunta Mattisenlahti, 63 ha, Liperin kunta Munakukkula-Niinivaara, 181 ha, Liperin kunta Särkijärvi, 66 ha, Liperin kunta Reposuo-Kalliolahdensuo, 910 ha, Lieksa Petkeljärvi-Putkelanharju, ha, Ilomantsi Päätyeenlahti, 314 ha, Kitee Päätye-Sepänniemi, 12 ha, Kitee Sopensuo, 37 ha, Kitee Tohmajärven lehdot, 37 ha, Tohmajärvi Värtsilän laakso ja Värtsilän laakson luontokokonaisuus, 522 ha, Tohmajärvi Yhteenveto

4 1 Johdanto Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita, joilla esiintyy luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä (SCI-alueet). Verkostoon kuuluu myös lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaiset erityiset suojelualueet (SPA-alueet). Pohjois-Karjalan maakunnassa on yhteensä 128 Natura 2000 aluetta, joista valtaosa (111 kpl) on luontodirektiivin mukaisia SCI-alueita. Lintudirektiivin mukaisia SPA-alueita on yhteensä 10 kpl. Näiden lisäksi Pohjois-Karjalassa on 7 aluetta, jotka kuuluvat molempien direktiivien mukaisiin SCI- ja SPA alueisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä MRL:ssa säädetään, noudatettava mitä luonnonsuojelulain (LsL) 10 luvussa säädetään Natura 2000 verkostosta. Maakuntakaava on luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama suunnitelma, jonka valmistelussa ja päätöksenteossa on varmistettava, ettei niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi tietty alue on sisällytetty Natura verkostoon, merkittävästi heikennetä. Arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hanke tarkasteltuna joko yksin tai yhdessä muiden Natura-alueeseen vaikuttavien hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen valintaperusteena olevia luonnonarvoja. Natura-arviointi on kaksivaiheinen. Tarveharkinnassa selvitetään, aiheutuuko alueelle todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Jos niitä ei aiheudu, Natura-arviointi on tarpeeton. Jos merkittäviä haitallisia vaikutuksia todennäköisesti aiheutuu, tehdään luontotyyppi- ja lajikohtainen Natura-arviointi, jossa selvitetään yksityiskohtaisemmin luontotyypeille ja lajeille aiheutuvia vaikutuksia. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan kaavaa ei voida hyväksyä tai vahvistaa, mikäli arviointi osoittaa luontoarvojen merkittävästi heikentyvän. 2 Aineisto ja menetelmät Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen Natura 2000 verkostoon aiheuttamien vaikutuksien arvioinnin tarveharkinta tehtiin paikkatietopohjaisena karttatarkasteluna. Tarveharkintaa tehdessä käytössä oli maakuntakaan 4. vaiheen kaavaehdotuksen kaavamerkinnät, voimassaolevien maakuntakaavojen merkintöjen yhdistelmäkartta sekä Natura 2000 verkoston kohteet paikkatietoaineistona. Kartta-aineistoja vertailemalla löydettiin viisitoista Natura-aluetta, jotka sijaitsevat kaavamerkintöjen alueella tai niiden välittömässä läheisyydessä (taulukko 1 ja 2). Natura-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 8548 hehtaaria. Näistä kahdeksan sijaitsevat Joensuun seudulla (kuva 1) ja seitsemän Lieksan Pankakosken, Kiteen, Tohmajärven ja Ilomantsin taajamien vieressä tai läheisyydessä (kuvat 2-5). Yksi Natura-alue sijaitsee lähellä Niiralan rajanylityspaikkaa (kuva 6). Tarkasteltavaan viiteentoista alueeseen otettiin mukaan siten myös sellaiset Natura-alueet, jotka voivat välillisesti liittyä kaavamerkintöihin. Näiden viidentoista alueen osalta tarkasteltiin, millä tavoin niitä ympäröivien alueiden kaavamerkintöihin on tulossa muutoksia. Kaavamuutoksista arviointiin niiden mukaisista maankäytön muutoksista aiheutuvia vaikutuksia Natura alueiden suojeluperusteena oleville luontotyypeille ja lajeille. Luvussa 3 esitellään tarkastelun tulokset Natura-aluekohtaisesti. Taulukko 1. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä olevat Natura-alueet Joensuun kaupunkiseudulla Koodi Nimi suojeluperuste Pinta- ala, ha FI Mattisenlahti SPA 63 FI Noljakanmäen alue SCI 50 FI Kuorinka SCI 1301 FI Särkijärvi SCI 1070 FI Munakukkula Niinivaara SCI 181 FI Soikkelin metsä SCI 21 2

5 FI Paiholan metsä SCI 76 FI Pöllönvaara - Kruununkangas SCI 537 Kuva 1. Natura-alueet Joensuun seudulla ja maakuntakaavaehdotus Taulukko 2. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä olevat Natura-alueet, Lieksassa, Ilomantissa, Tohmajärvellä ja Kiteellä Koodi Nimi suojeluperuste Pinta- ala, ha FI Reposuo Kalliolahden suo, SCI ja SPA 910 FI Petkeljärvi Putkelanharju SCI FI Päätyeenlahti SPA 314 FI Päätyeenlahti Sepänniemi SCI, SPA:n sisällä 12 FI Sopensuo SCI ja SPA 37 FI Tohmajärven lehdot SCI 37 FI , FI Värtsilän laakso ja Värtsilän laakson luontokokonaisuus SCI ja SPA 522 3

6 3 Tulokset 3.1 Noljakanmäen alue, 50 ha, Joensuun kaupunki Suojeluperuste: SCI (luonnonsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, sopimus) Lehdoista, niitystä ja vanhoista hakamaametsistä muodostuva Noljakanmäen alue sijaitsee Joensuun kaupunkiasutuksen kupeessa (kuva 1). Kohteelle on leimallista luontotyyppien päällekkäisyys ja mosaiikkimaisuus: eteläosan lehtojen lajistossa on nähtävissä merkkejä pitkäaikaisesta kulttuurivaikutuksesta ja hakamaaksi luokitellut länsiosat ovat puolestaan lähes kauttaaltaan lehtoisia. Lehtoalueisiin sisältyy laikuttain myös rehevää korpikasvillisuutta. Alueella elää runsas ja monipuolinen linnusto sekä lukuisia lehtoisuudesta ja runsaasta lahopuusta riippuvaisia harvinaisia ja uhanalaisiakin eliölajeja. Vanhat kiviaidat ja perinteisten rakennusten kunnostaminen lisäävät alueen maisemallista viehättävyyttä. Noljakanmäen hoidossa on merkittävä rooli paikallisen luonnonsuojelujärjestön ja aktiivisten asukkaiden yhteistyöllä. Alueella sijaitsee seuraavat suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: boreaaliset lehdot, Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet, puustoiset suot, Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt, liito-orava (Pteromys molans, luontodirektiivin liitteen II laji) sekä seuraavat lintudirektiivin liitteen I linnut: pyy (Bonasa bonasia), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus), pikkusieppo (Ficedula parva). Tarkastelussa todettiin, ettei 4. vaihemaakuntakaava aiheuta alueen läheisyyteen maankäytön muutoksia verrattuna voimassaolevaan kaavaan. Näin ollen 4. vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutuksia suojeluperusteena oleviin Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin. 3.2 Paiholan metsä, 76 ha, Kontiolahden kunta Suojeluperuste: SCI (luonnonsuojelulaki) Paiholan metsä on harjumaastoon sijoittuvaa kuivan kankaan vanhaa männikköä, jonka ikärakenteeltaan vaihteleva puusto on harvaa ja järeää. Metsästä löytyy myös lähteinen korpilaikku. Lisäksi tähän Naturakohteeseen kuuluu erillinen pienempi alue, jossa on nuoria rämemänniköitä sekä iäkkäitä mänty- ja kuusisekametsiä. Puustoiset suot ja boreaaliset luonnonmetsät ovat alueella sijaitsevat luontodirektiivin mukaiset suojeluperustana toimivat luontotyypit. Lisäksi alueella elää seuraavat lintudirektiivin liitteen I lajit: pyy (Bonasa bonasia), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus), kehrääjä (Caprimulgus europaeus), metso (Tetrao urogallus). Tarkastelussa todettiin, että 4. vaihemaakuntakaavassa alueen läheisyyteen on merkitty viheryhteystarve, joka on tarkoitettu erityisesti ulkoilun yhteystarpeeksi mutta jolla voi olla merkitystä myös ekologisena yhteystarpeena (kuva 1). Viheryhteyden toteutuminen saattaisi lisätä ihmisten liikkumista Natura-alueen läheisyydessä, toisaalta kohdentaisi sen reitille. Viheryhteydellä ei hyvin todennäköisesti ole sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontotyyppejä. 3.3 Pöllönvaara-Kruununkangas, 537 ha, Kontiolahden kunta Suojeluperuste: SCI (Maa-aines- ja rakennuslaki) Alue on monimuotoista harjualuetta, johon kuuluu Pöllönvaaran kapea ja jyrkkärinteinen selänne sekä Kruununkankaan leveä deltamuodostelma. Harjukuoppia ja -hautoja on runsaasti ja rinteillä on paikoin muinaisrantalohkareikkoja. Erityisen vaikuttava on alueen keskellä sijaitseva verkkomainen suppamuodostuma. 4

7 Kasvillisuus on yleisolemukseltaan rehevää. Metsäruusua, näsiää ja kalliokieloa esiintyy läpi alueen. Kaiheorvokki on paikoittain hyvin runsas, lehto-orvokkia on useilla paikoilla ja myös lehtomataraa löytyy harvakseltaan. Järeitä haapoja ja raitoja esiintyy läpi alueen. Lisäksi alueella kasvaa myös metsälehmusta. Rehevyys heijastuu myös alueen sisään jääviin soihin. Niin soilla kuin lampien rannoilla kasvaa hieman keskivertoa runsaampaa ravinteisuutta suosivia saroja, esimerkiksi pohjoispainotteista nuijasaraa. Alueella sijaitsee seuraavat suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, vaihettumissuot ja rantasuot, puustoiset suot, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, boreaaliset lehdot. Tarkastelussa todettiin, että 4. vaihemaakuntakaavan luonnos sisältää ampumaratavaihtoehdon, jonka melualue olisi mahdollisesti yltänyt Natura-alueelle. Tämä ampumaratavaihtoehto on poistettu kaavaehdotuksesta. Tarkastelussa todettiin myös, että 4. vaihemaakuntakaavassa alueen läpi on merkitty kulkemaan viheryhteystarve, joka on tarkoitettu erityisesti ulkoilun yhteystarpeeksi mutta jolla voi olla merkitystä myös ekologisena yhteystarpeena (kuva 1). Viheryhteyden toteutuminen saattaisi lisätä ihmisten liikkumista Natura-alueella, toisaalta kohdentaisi jo olemassa olevaa liikkumista reitille. Näin ollen viheryhteydellä ei hyvin todennäköisesti ole sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontotyyppejä. 3.4 Soikkelin metsä, 21 ha, Kontiolahden kunta Suojeluperuste: SCI (Luonnonsuojelulaki) Rinteessä sijaitseva aarniometsä on runsaspuustoista tuoretta ja lehtomaista kangasta. Kuusivaltaisen metsän seassa on koivuja ja siellä täällä myös haapakeskittymiä. Paikoin kivisen ja louhikkoisen metsän rinteessä on tihkupintoja ja noroja, joiden ympärillä kasvaa pienialaisia lehtolaikkuja. Lahopuustona on lähinnä kuolleita kuusipystypuita, koivupökkelöitä ja maapuita. Alueen itä- ja luoteisosassa esiintyy mäntyvaltaisia kankaita, joissa on enemmän talousmetsien piirteitä. Ylätasanteella ja rinteen alaosassa on pienipiirteisiä korpialueita. Vanhoja kantoja löytyy harvakseltaan kautta koko alueen merkkinä menneestä metsätalouskäytöstä. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelman piiriin. Alueella sijaitsee seuraavat suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Alueella elää lintudirektiivin liitteen I lajeista varpuspöllö (Glaucidium passerinum), pyy (Bonasa bonasia), pikkusieppo (Ficedula parva), viirupöllö (Strix uralensis), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus), mehiläishaukka (Pernis apivorus). Tarkastelussa todettiin Natura-alueen olevan kaava-alueen läheisyydessä. Jaamankankaalle esitetään tarkentavaa kaavamerkintää MU-1 (entinen MU, kuva 1). Onttolassa säilyvät taajamatoimintojen merkinnät. Näin ollen 4. vaihemaakuntakaavan muutokset eivät aiheuta Natura-alueen läheisyyteen maankäytön intensiteettiä lisääviä muutoksia. Voidaan arvioida, että hyvin todennäköisesti kaavalla ei ole heikentäviä vaikutuksia suojeluperusteena oleviin Natura-alueen luontotyyppeihin. 3.5 Kuorinka, ha, Liperin kunta Suojeluperuste: SCI (vesilaki) Karun ja kirkasvetisen Kuoringan näkösyvyys yltää aina 10 metriin saakka. Vesistö kuuluu luontotyypiltään niukkaravinteisiin, runsaasti pohjaversoiskasvillisuutta sisältäviin järviin, ja se on tämän tyypin edustavimpia koko Suomessa. Käyttökelpoisuudeltaan Kuoringan vesi on erinomaista ja järvellä on suuri merkitys kalastukselle ja muulle virkistyskäytölle. Kuorinka on määritelty hiekkamaiden niukkamineraaliseksi niukkaravinteiseksi vedeksi, mikä luontodirektiivin mainitsema luontotyyppi. Tarkastelussa todettiin, että 4. vaihemaakuntakaavassa Kuoringan rannalla ja 9 tien varrella oleva levähdyspaikka merkitään yhdessä Luovin alueen kanssa vähintään seudullisesti merkittäväksi virkistyskohteeksi (kuva 1). Kuoringan uimaranta on laajassa käytössä kesäisin ja siellä on myös kioski. Ranta tunnetaan myös maakuntarajojen ulkopuolella ollen muun muassa moottoripyöräilijöiden 5

8 suosiossa. Kaavamerkintä lähinnä toteaa olemassa olevan tilanteen eikä tavoitteena ole esimerkiksi lisätä virkistyskohteen rakenteita. Virkistyskäyttöarvot perustuvat järven kirkasvetisyyteen ja puhtauteen ja ovat yhteneviä alueen Natura -luontoarvojen kanssa. Voidaan arvioida, että hyvin todennäköisesti kaavalla ei ole heikentävää vaikutusta suojelun perusteena oleviin Natura-luontotyyppiin. 3.6 Mattisenlahti, 63 ha, Liperin kunta Suojeluperuste: SPA (vesilaki) Mattisenlahti on Pohjois-Karjalan umpeenkasvaneimpia lintuvesiä. Järviruo'on valtaaman matalan lahden rehevöityminen on paljolti seurausta ympäröivän maanviljelyksen ravinnekuormasta. Valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Mattisenlahti on erityisesti ruovikkospesialistien, kuten rastaskerttusen, kaulushaikaran, ruskosuohaukan ja luhtakanan valtakuntaa. Alueella elää useita lintudirektiivin liitteen I lajeja, kuten helmipöllö (Aegolius funereus), kaakkuri (Gavia stellata), kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kaulushaikara (Botaurus stellaris), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus), liro (Tringa glareola), luhtahuitti (Porzana porzana), mehiläishaukka (Pernis apivorus), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), peltosirkku (Emberiza hortulana), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pohjantikka (Picoides tridactylus), ruskosuohaukka (Circus aeruginosus), sinirinta (Luscinia svecica svecica), sinisuohaukka (Circus cyaneus), suokukko (Philomachus pugnax), suopöllö (Asio flammeus), uivelo (Mergus albellus), vesipääsky (Phalaropus lobatus). Natura-alue rajautuu taajamatoimintojen alueelle olemassa olevassa kaavassa (kuva 1). Tarkastelussa todettiin, ettei 4. vaihemaakuntakaavassa esitetä alueen läheisyyteen maankäytön muutoksia. Näin ollen 4. vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutuksia suojeluperusteena olevien alueella eläviin lintudirektiivin liitteen I lajien elinoloihin. 3.7 Munakukkula-Niinivaara, 181 ha, Liperin kunta Suojeluperuste: SCI (maa-aineslaki, rakennuslaki, luonnonsuojelulaki) Munakukkula Niinivaara on suppien ja kumpujen kirjomaa harjualuetta, jossa kasvaa useita harvinaisia kasvilajeja. Siellä sijaitsee Suomen ainoa lehtokattaran kasvupaikka sisämaassa. Alueella on laajoja lähdevaikutteisia soita, jotka ovat suurelta osin luonnontilassa. Kohde kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Alueella sijaitsee seuraavat suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: puustoiset suot, vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium kasvillisuutta, letot, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, vaihettumissuot ja rantasuot, boreaaliset lehdot, humuspitoiset lammet ja järvet, kasvipeitteiset silikaattikalliot. Lintudirektiivin liitteen II lajeista alueella elää pyy (Bonasa bonasia). Tarkastelussa todettiin, että viheryhteystarvetta siirretään 4. vaihemaakuntakaavassa kulkemaan Naturaalueen eteläpuolelta (kuva 1), kun se voimassaolevassa kaavassa kulkee Natura-alueen läpi. Lisäksi todettiin, että Natura-alueen läheisyydessä, kuitenkin Polvijärventien toisella puolella olevaa, moottoriradan aluevarausta laajennetaan. Moottorirata ei uhkaa alueen harjua ja sen kasvillisuutta. Alueella elää pyy (Bonasa bonsia), joka on lintudirektiivin liitteen II laji. Myös mahdollisesti lisääntyvän melun vaikutusta mm. linnustoon voidaan pitää vähäisenä ja epätodennäköisenä. Voidaan arvioida, että hyvin todennäköisesti kaavalla ei ole heikentäviä vaikutuksia suojeluperusteena oleviin Natura-alueen luontotyyppeihin. 3.8 Särkijärvi, 66 ha, Liperin kunta Suojeluperuste: SCI (luonnonsuojelulaki) Särkijärvi on pieni, toistaiseksi melko vähän umpeenkasvanut lintujärvi, jonka vesilinnusto on kuitenkin varsin monipuolinen. Kasvistollisesti vesistö on merkittävä, sillä järvessä kasvavat muun muassa harvinaiset hentoja notkeanäkinruoho. Hentonäkinruohoa esiintyy EU-maista vain Suomessa. Järvi edustaa myös Pohjois- 6

9 Karjalassa harvinaista vesiluontotyyppiä: luontaisesti runsasravinteiset järvet. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Alue on määritelty Magnopotamion tai Hydrocharition-kasvustoiseksi luontaisesti ravinteiseksi järveksi. Siellä elää luontodirektiivin liitteen II lajeista notkeanäkinruoho (Najas flexilis) ja hentonäkinruoho (Najas tenuissima) sekä lintudirektiivin liitteen I lajeista kaulushaikara (Botaurus stellaris), luhtahuitti (Porzana porzana), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) ja mustatiira (Chlidonias niger). Tarkatelussa todettiin Natura-alueen sijaitsevan kaava-alueen läheisyydessä (kuva 1). Kaavassa ei kuitenkaan esitetä muutoksia läheiseen Viinijärven taajama-alueeseen. Näin ollen 4. vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutuksia vaikutusta Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin. 3.9 Reposuo-Kalliolahdensuo, 910 ha, Lieksa Suojeluperuste: SCI ja SPA (luonnonsuojelulaki) Natura-alueen kolme suota kuuluvat Pohjois-Karjalan keidasssoiden ja Pohjanmaan aapasoiden vaihettumisvyöhykkeelle ja soiden rakenteessa onkin havaittavissa molempien suoyhdistymätyyppien piirteitä. Suot ovat luonnontilaisia, ihmistoiminnasta ovat merkkinä vain hakatut kivennäismaasaarekkeet. Alue on linnustollisesti tärkeä ja se toimii esimerkiksi joutsenien ja kurkien muutonaikaisena levähdyspaikkana. Suolla on 12 kilometrin mittainen luontopolku. Alueelle sijoittuvat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta, keidassuot, puustoiset suot, humuspitoiset lammet ja järvet, aapasuot, vaihettumissuot ja rantasuot. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella elää saukko (Lutra lutra) ja metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella elää kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus), liro (Tringa glareola), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), suokukko (Philomachus pugnax), suopöllö (Asio flammeus). Tarkastelussa todettiin alueen rajautuvan lyhyeltä matkalta Pankakosken taajamaalueeseen (kuva 2). Kaavassa Pankakosken taajama-alue pienenee länsipuolelta. Näin ollen voidaan todeta, että hyvin todennäköisesti kaavalla ei ole heikentävää vaikutusta Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin. 7

10 Kuva 2. Pankakosken taajama Reposuo-Kalliolahdensuon Natura-alue Lieksassa. 8

11 3.10 Petkeljärvi-Putkelanharju, ha, Ilomantsi Suojeluperuste: SCI (luonnonsuojelu-, vesi-, maa-aines- ja rakennuslaki) Petkeljärven-Putkelanharjun harjumaisemaa hallitsee järvien, lampien ja avosoiden avartama näkymä. Alueen metsät ovat pääosin kuivahkoja puolukkatyypin mäntykankaita, vanhimpien metsien sijaitessa Petkeljärven kansallispuiston alueella. Lähes puolet kohteen pinta-alasta on karuja järviä ja lampia, suot ovat pääasiassa rämeitä. Alueelle ovat tyypillisiä myös pienissä supissa esiintyvät vähäpuustoiset tai puuttomat suot. Kansallispuistossa on noin 10 kilometriä patikointipolkua ja puiston reitistö on myös osa pidempää, 35 kilometrin mittaista Taitajan taipaletta. Seuraavat luontodirektiivin luontotyypit sijoittuvat harjulle: keidassuot, hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae), humuspitoiset lammet ja järvet, aapasuot, puustoiset suot, vaihettumissuot ja rantasuot, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, boreaaliset luonnonmetsät, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium kasvillisuutta, Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella elää ilves (Lynx lynx), karhu (Ursus arctos), susi (Canis lupus) ja jättisukeltaja (Dytiscus latissimus). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on tavattu helmipöllö (Aegolius funereus), kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), liro (Tringa glareola), metso (Tetrao urogallus), pohjantikka (Picoides tridactylus), pyy (Bonasa bonasia), sinisuohaukka (Circus cyaneus), suopöllö (Asio flammeus) ja viirupöllö (Strix uralensis). Tarkastelussa todettiin alueen rajautuvan lyhyeltä matkalta Ilomantsin taajama-alueeseen (kuva 3). Kaavassa taajama-alueen rajaus pienenee etelässä. Alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle k-m² ja muulle vähittäiskaupalle k-m². Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on Ilomantsissa k-m2. Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittumaan taajama-alueen sisään. Näin ollen voidaan pitää hyvin todennäköisenä, ettei kaavalla ei ole heikentävää vaikutusta Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin. 9

12 Kuva 3. Petkeljärvi Putkelanharjun Natura-alue ja Ilomantsin taajama. 10

13 3.11 Päätyeenlahti, 314 ha, Kitee Suojeluperuste: SPA (luonnonsuojelu-, vesilaki) Maakunnan mittakaavassa toiseksi arvokkain lintuvesi, Päätyeenlahti, on järvikortevaltainen matala ja pitkä lahti Kiteenjärvessä. Kohteen rehevöityminen ja umpeenkasvu ovat linnuston kannalta lähellä optimia. Vesilinnusto on monipuolista ja alue on erityisen hyvää laulujoutsenen pesimäympäristöä. Lisäksi Päätyeenlahdella on huomattava merkitys lintujen muutonaikaisena levähdysalueena. Päätyeenlahti kuuluu pääosin valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alue sisältyy myös kansainvälisesti arvokkaisiin kosteikkoalueisiin, eli niin sanottuihin RAMSAR-kohteisiin Päätyeenlahden suojeluperusteena on lintudirektiivi, jonka liitteessä I mainituista lajeista alueella elää ampuhaukka (Falco columbarius), haarahaukka (Milvus migrans), kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus), liro (Tringa glareola), luhtahuitti (Porzana porzana), mehiläishaukka (Pernis apivorus), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), mustatiira (Chlidonias niger), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pyy (Bonasa bonasia), ruskosuohaukka (Circus aeruginosus), sinirinta (Luscinia svecica svecica), sinisuohaukka (Circus cyaneus), suopöllö (Asio flammeus) ja uivelo (Mergus albellus). Tarkastelussa todettiin alueen rajautuvan Kiteen taajama-alueeseen (kuva 4). Kaavassa esitetään taajamaalueen laajentamista pohjoiseen. Alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle k-m² ja muulle vähittäiskaupalle k-m². Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on Kiteellä k-m2. Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittumaan taajama-alueen sisään. Laajentuva taajama-alue ei siirry lähemmäksi Natura aluetta. Näin ollen voidaan pitää hyvin todennäköisenä, ettei kaavalla ole heikentäviä vaikutuksia lintudirektiivin liitteen I lajien elinolosuhteisiin Päätye-Sepänniemi, 12 ha, Kitee Suojeluperuste: SCI, SPA:n sisällä, (luonnonsuojelulaki) Sepänniemen alue Päätyeenlahdella on järvissä ja suurissa lammissa elävän hyönteisen, isolampisukeltajan, elinympäristöä. Isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus) on luontodirektiivin liitteessä II mainittu laji. Päätyeenlahti itsessään on yksi maakunnan merkittävimpiä lintuvesiä. Tarkastelussa todettiin alueen sijaitsevan Kiteen taajama-alueen vieressä (Kuva 4). Kaavassa esitetään taajama-alueen laajentamista pohjoiseen. Alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle k-m² ja muulle vähittäiskaupalle k-m². Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on Kiteellä k-m2 Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittumaan taajama-alueen sisään. Laajentuva taajama-alue ei siirry lähemmäksi Natura aluetta. Näin ollen voidaan pitää hyvin todennäköisenä, ettei kaavalla ole heikentävää vaikutusta luontodirektiivin liitteessä II mainittuun lajiin ja sen elinympäristöön. 11

14 Kuva 4. Kiteen taajama ja sen yhteydessä olevat Natura-alueet. 12

15 3.13 Sopensuo, 37 ha, Kitee Suojeluperuste: SCI ja SPA (luonnonsuojelulaki) Välittömästi Kiteen keskustan laidalla sijaitsevan Sopensuon Natura-alueen suot ovat puustoisia rämeitä, reheviä korpia ja luhtia, metsät puolestaan lehtipuuvaltaisia tai sekapuustoisia. Sopensuolla kasvaa Pohjois- Karjalassa harvinainen kaislasara. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelman piiriin. Alueella sijaitsee seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: koivuvaltaiset puustoiset suot, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havu-lehtipuusekametsät, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset, vanhat lehtipuuvaltaiset metsät, Fennoskandian metsäluhdat sekä mäntyvaltaiset puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella elää palokärki (Dryocopus martius). Tarkastelussa todettiin alueen rajautuvan voimassaolevassa kaavassa työpaikka-alueeseen (TP). Kaavaehdotuksessa TP-alue on muutettu taajama-alueeksi ja se rajautuu Natura-alueeseen myös etelästä (kuva 4). Kaavassa esitetään myös taajama-alueen laajentamista pohjoiseen. Alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle k-m² ja muulle vähittäiskaupalle k-m². Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on Kiteellä k-m2. Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittumaan taajama-alueen sisään. Vaikka taajama-alue laajentuu rajautumaan Natura-alueeseen myös etelästä, se pääasiassa sijoittuu kumottavalle työpaikka-alueelle. Näin ollen voidaan pitää hyvin todennäköisenä, ettei kaavalla ole heikentäviä vaikutuksia Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin Tohmajärven lehdot, 37 ha, Tohmajärvi Suojeluperuste: SCI (Luonnonsuojelulaki) Tohmajärven lehtojen seitsemän aluetta sijaitsevat ympäristöstään selvästi erottuvien vaarojen jyrkillä rinteillä. Ravinteisuudeltaan ja kosteusasteeltaan erityyppiset lehdot ovat elinympäristö useille uhanalaisille ja vaateliaille kasveille. Suurin osa kokonaisuuden osa-alueista kuuluu valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohteisiin. Alueelle sijoittuu luontodirektiivin luontotyypeistä alavat niitetyt niityt (Alopecurus pratensis, Sanguisorba officinalis), alvarit ja kalkkivaikutteiset kalliokedot, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät, kasvipeitteiset kalkkikalliot sekä boreaaliset lehdot. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella elää muun muassa myyränporras Diplazium sibiricum, hajuheinä Cinna latifolia. Kaavaehdotuksessa Kemien taajama-aluetta laajennetaan pohjoissuuntaan. Alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle k-m² ja muulle vähittäiskaupalle k-m². Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on kaavaehdotuksessa k-m2. Tohmajärven lehdot Natura-alueen kohteet sijoittuvat taajaman eteläpuolelle (kuva 5). Taajama-alueen rajaus ei siten lähene Natura-aluetta eikä sen pinta-alan muutosta voida pitää merkittävänä natura-alueiden luontoarvojen kannalta. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, ettei kaavalla ole heikentäviä vaikutuksia Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin. 13

16 Kuva 5. Tohmajärven lehdot natura-alue sijaistee lähellä Kemien taajamaa. 14

17 3.15 Värtsilän laakso ja Värtsilän laakson luontokokonaisuus, 522 ha, Tohmajärvi Suojeluperuste: SCI ja SPA (luonnonsuojelulaki, vesilaki, rakennuslaki ja sopimus) Värtsilän laakson Natura-alueet sijaitsevat aivan itärajan tuntumassa metsäisten vaarojen reunustamassa jokilaaksossa. Niiden pinta-ala on 522 ha, josta 212 ha on Värtsilän laakson Natura-alueen pinta-ala. Maisemallisesti kaunis seutu on tunnettu varsinkin lintuvesistään. Pesimälajisto on monipuolista ja lisäksi alueella on huomattava merkitys muutonaikaisena levähdysalueena. Luontoarvoiltaan monipuolisella Värtsilän Natura-kokonaisuudella tavataan myös harvinaisia hyönteisiä, sammakkoelämiä ja kasveja. Natura-alueilla sijaitsevat muun muassa Sääperin järvi, Uudenkylänlampi, peltoja, Hiidenvaara kallio, Röykynvaaran lehto ja Piilovaaran vieruslampi. Alueella sijaitsevat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: humuspitoiset lammet ja järvet, kasvipeitteiset silikaattikalliot, vaihettumissuot ja rantasuot, boreaaliset lehdot, Magnopotamion tai Hydrocharitionkasvustoiset luontaisesti ravinteiset järvet, puustoiset suot, boreaaliset luonnonmetsät. Alueella elää seuraavat luontodirektiivin liitteen II lajit: myyränporras (Diplazium sibiricum) ja rupilisko (Triturus cristatus) sekä seuraavat lintudirektiivin liitteen I lajit: ampuhaukka (Falco columbarius), kaakkuri (Gavia stellata), kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kaulushaikara (Botaurus stellaris), kehrääjä (Caprimulcus europaeus), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus), liro (Tringa glareola), luhtahuitti (Porzana porzana), mehiläishaukka (Pernis apivorus), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), peltosirkku (Emberiza hortulana), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pyy (Bonasa bonasia), ruisrääkkä (Crex crex), ruskosuohaukka (Circus aeruginosus), sinirinta (Luscinia svecica svecica), sinisuohaukka (Circus cyaneus), suokukko (Philomachus pugnax), suopöllö (Asio flammeus), uivelo (Mergus albellus), valkoposkihanhi (Branta leucopsis) Tarkastelussa todettiin, että maakuntakaavaehdotuksessa osoitetaan Natura-alueiden läheisyyteen kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealueena Tohmajärven Niirala (kuva 6). Samassa yhteydessä kumotaan maakuntakaavan 1. vaiheen työpaikkatoimintojen alue (kohdemerkintä) Tohmajärven Niiralassa. Kaavaehdotuksessa esitettävä merkintä mahdollistaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön mutta myös muiden logistiikka- ja matkailupalveluiden kehittämisen alueella. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m2. Uusi kaavamerkintä sijoittuu samalle etäisyydelle Natura-alueista kuin kumottava työpaikka-alue. Voidaan arvioida, ettei alueen muuttuva maankäyttö tuota lisäriskejä Naturaalueille. Näin ollen voidaan pitää hyvin todennäköisenä, ettei kaavalla ole heikentävää vaikutusta Naturaluontotyyppeihin tai lajeihin. 15

18 Kuva 6. Värtsilän laakson luontokokonaisuuden Natura-alueiden sekä Niiranan kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue. 16

19 4 Yhteenveto Tarkastellut viisitoista Natura-aluetta sijaitsivat joko kaava-alueella tai sen läheisyydessä. Kuorinka, Särkijärvi, Soikkelin metsä, Munakukkula Niinivaara, Noljakanmäen alue, Pöllönvaara Kruununkangas, Paiholan metsä, Tohmajärven lehdot sekä Petkeljärvi- Putkelanharju on valittu Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) perusteella. Mattisenlahti ja Päätyenlahti on valittu Natura 2000 verkostoon lintudirektiivin SPA perusteella. Päätye-Sepänniemi on SCI alue SPA alueen sisällä. Sopensuon, Reposuo Kalliolahdensuon sekä Värsilän laakson luontokokonaisuuden alueet on valittu Natura 2000 verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisina alueena. Taulukko 3. Natura-arvioinnin tarveharkinnan yhteenveto Joensuun seudulta Koodi Nimi kaavamuutos Vaikutus Natura- alueisiin FI Mattisenlahti Rajautuu taajama- alueeseen. Ei vaikutuksia Ei muutoksia maankäytössä. FI Noljakanmäen alue Rajautuu taajama- alueeseen. Ei vaikutuksia Ei muutoksia maankäytössä FI Kuorinka Olemassaoleva uimaranta ja levähdysalue merkitään Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. virkistyskohteeksi. Ei maankäytön muutoksia. FI Särkijärvi Läheisyydessä taajama- alue. Ei vaikutuksia FI Munakukkula Niinivaara Ei muutoksia maankäytössä. Viheryhteys siirretään pois Natura- alueelta sen eteläpuolelle. Moottorirataa laajennetaan Natura- alueen läheisyyteen. FI Soikkelin metsä Ei maankäytön muutoksia, ulkoilutarpeen kaavamääräystä tarkennetaan. FI Paiholan metsä Viheryhteystarve merkintä alueen läheisyydessä vaikuttaa ihmisten liikkumista alueella. FI Pöllönvaara - Kruununkangas Viheryhteystarve merkintä alueella saattaa lisätä ihmisten liikkumista alueella Muutos moottoriradan rajauksessa ei todennäköisesti aiheuta heikentäviä muutoksia Natura- alueeseen. Ei vaikutuksia Ihmisten liikkuminen alueen läheisyydessä voi lisääntyä. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin Ihmisten liikkuminen alueella voi lisääntyä. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. Natura arvioinnin tarveharkinnassa havaittiin Joensuun seudun kohdalla Natura-alueisiin tai niiden läheisyyteen liittyvän kaavaehdotuksia eniten muutoksia viheryhteyksiin ja kohteisiin (taulukko 3). Muutokset viheryhteyksissä voivat joissain tapauksissa lisätä ihmisten lihasvoimaista liikkumista Natura-alueilla. Samalla kuitenkin liikkuminen ohjautuu viheryhteyttä vastaavalle reitille maastossa, jolloin kulutus ja häirintä kohdentuvat sitä kestäville maastokohteille. Moottoriradan laajennus sijoittuu maantien toiselle puolelle verrattuna Natura-alueeseen, jolloin voidaan arvioida, ettei laajennus todennäköisesti vaikuta Natura-alueen luontoarvoihin. Muissa kohteissa todettiin, ettei Natura-alueen yhteyteen tai läheisyyteen tule muutoksia maankäyttöön. 17

20 Taulukko 4. Natura-arvioinnin tarveharkinnan yhteenveto Ilomantsin, Kiteen, Lieksan ja Tohmajärven kuntien alueelta. Koodi Nimi kaavamuutos Vaikutus Natura- alueisiin FI Reposuo Taajama-alue pienenee. Ei heikentäviä vaikutuksia. Kalliolahden suo, FI Petkeljärvi Putkelanharju Taajama-alue pienenee. kaupan lisärakentaminen Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. mahdollistuu taajama-alueella. FI Päätyeenlahti Taajama-alue suurenee, mutta ei lähesty Natura-aluetta. Kaupan lisärakentaminen mahdollistuu taajama-alueella. FI Päätyeenlahti Sepänniemi Taajama-alue suurenee, mutta ei lähesty Natura-aluetta. Kaupan lisärakentaminen mahdollistuu taajama-alueella. FI Sopensuo Työpaikka-alue korvautuu taajama-alueella. Taajama-alue rajautuu Natura-alueeseen myös etelästä. FI Tohmajärven lehdot Taajama-alue suurenee, mutta ei lähesty Natura-aluetta. Kaupan lisärakentaminen mahdollistuu taajama-alueella. FI , FI Värtsilän laakso ja Värtsilän laakson luontokokonaisuus Työpaikkatoimintojen alue muutetaan kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealueeksi. Kaupan lisärakentaminen mahdollistuu taajama-alueella. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. Natura arvioinnin tarveharkinnassa havaittiin joensuun seudun ulkopuolelta Natura-alueiden läheisyydessä olevien taajamien muutoksia. Kaavaehdotuksessa tarkasteltiin koko maakunnan alueella taajamatoimintojen ja keskusta-alueiden maankäyttöluokkia sekä kaupan suuryksiköitä. Taajamatoimintoja tarkennettiin vastaamaan tulevaisuuden realistisia rakentamistarpeiden ennusteita, jolloin seurauksena oli alueiden pieneneminen useissa tapauksissa. Lisäksi jo lähtökohtaisesti kaupan suuryksiköt on suunniteltu sijoittumaan niille parhaiten soveltuville alueille. Kaupan lisärakentaminen sijoittuu taajama-alueiden sisälle sekä liikenneyhteyksien varteen erikseen osoitetuille kohteille, joissa ei ole tiedossa erityisesti huomioon otettavia luontoarvoja. Kaiken kaikkiaan joillakin kohteilla voidaan pitää mahdollisena, että muuttunut maankäyttö aiheuttaa vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Vaikutusten ei kuitenkaan katsottu olevan todennäköisiä eikä mahdollisesti toteutuessaan merkittäviä. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetyt maankäytön muutokset eivät aiheuta sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät niitä luototyyppejä tai lajeja, joiden perusteella kohteet on valittu Natura 2000 verkostoon. Lähteet: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, luonnosvaiheen kartta ja kaavaselostus Yhdistelmäkartta Pohjois-Karjalan voimassaolevien maakuntakaavojen kaavamerkinnöistä OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille Suomen Natura 2000 alueet. viitattu ja

21

22 ISBN ISSN