1 Sisällysluettelo 1 Toimitusjohtajan katsaus 3 2 Arvot 4 2.1 Lappilaisuus 4 2.2 Kumppanuus 4 2.3 Erinomaisuus 4 3 Missio 4 4 Visio 4 5 Hallinto 5 5.1 Turvallisuus 5 5.2 Kehittäminen 5 6 Toimintastrategia 6 6.1 Markkinajohtajuus Pohjois-Suomen kuntasektorilla 6 6.2 Strateginen kumppanuus 6 6.3 Palvelujohtajuus 6 6.4 Edelläkävijä 6 7 Liiketoimintayksiköt 6 7.1 Asiakkuus- ja projektipalvelut 6 7.2 Palvelutuotanto 7 7.2.1 Sovelluspalvelut 8 7.2.2 Infrapalvelut 8 7.2.3 Palvelupiste 8 7.2.4 Päätelaitteiden hallintapalvelut 9 7.2.5 Lähitukipalvelut 9 8 Talouden keskeiset tunnusluvut 10 9 Henkilöstö 10 10 Toimitilat 11 11 Organisaatio 31.12.2015 11 12 Omistajat 31.12.2015 12 13 Hallitus 12 13.1 Hallituksen puheenjohtajan katsaus 13 13.2 Liikevaihto ja tulos 13
2 13.3 Arvio tulevasta kehityksestä 14 14 Johtoryhmä 14 15 Laajennettu johtoryhmä 14 16 Jäsenyydet 15 16.1 IT Service Management Forum Finland ry 15 16.2 Teknologiateollisuus ry 15 16.3 Suomen Yrittäjät ry 15 16.4 Lapin kauppakamari 15 16.5 TIVIA Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry 16 16.6 Eben Suomi ry 16 16.7 Projektiyhdistys ry 16 16.8 HDI Nordic Oy 16 17 Tase 17 18 Tulos 18 19 Tilastotietoja 19
3 1 Toimitusjohtajan katsaus Talouden näkymissä ei vuoden 2015 aikana tapahtunut oleellista muutosta parempaan. Julkinen talous on edelleen tiukilla ja työttömyyden kasvun jatkuminen lisää etenkin kuntasektorin ahdinkoa. Pitkään suunnittelun alla olleessa sote-uudistuksessa päästiin selkeästi eteenpäin, kun pystyttiin päättämään sote- ja samalla myös tulevien itsehallintoalueiden määrästä sekä osan ylimmän tason periaatteista. Paljon päätöksiä on vielä tekemättä ja aikataulu toteutukselle tulee olemaan hyvin tiukka. LapIT:n omistajien perustama omistajapoliittinen työryhmä on toiminut aktiivisesti ja loppuraportti valmistui vuoden 2015 loppuun mennessä. Omistajapolitiikassa linjataan selkeä omistajien tulevaisuuden tahtotila etenkin suhteessa tulevaan sote-uudistukseen. Omistajat käsittelevät uuden omistajapolitiikan kevään 2016 aikana. Saatujen linjausten perusteella uudistetaan LapIT:n strategia. Tämä työ tehdään tiiviissä yhteistyössä yhtiön johdon, hallituksen ja henkilöstön kesken. Omistajapolitiikan uudistustyön yhteydessä teetettiin ulkopuolinen benchmarking, jossa verrattiin LapIT:n kilpailukykyä ICT-alalla toimiviin verrokkeihin, joista oli edustettuna sekä kuntaomisteisia että markkinoilla toimivia yhtiöitä. Vertailtavia osa-alueita, olivat mm. taloudellinen suoriutuminen, pääoma- ja kustannusrakenne, resursointi sekä erikseen määriteltyjen palvelujen hinnoittelu. Selvityksen perusteella todettiin LapIT:n kilpailukyvyn olevan kohtalaista tasoa. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena, sillä kaikki verrokit ovat volyymeiltään LapIT:tä suurempia. LapIT:n roolin muuttuminen ICT-palveluiden tuottajasta niiden järjestäjäksi ja palveluintegraattoriksi on jatkunut. Palveluostojen merkitys ja pilvipalvelujen hankinnat ostopalveluina ovat lisääntyneet. Turvallisuuden merkitys erilaisten kyberuhkien lisääntyessä on kasvanut entisestään ja erilaisten tietojen ja järjestelmien luokittelu niiden kriittisyyden mukaan on noussut yhä tärkeämmäksi. LapIT on kehittämässä omaa toimintaansa entistäkin asiakaslähtöisemmäksi. Uutta asiakkuudenhoitomallia ollaan ottamassa käyttöön ja tiivis asiakasyhteydenpito ja asiakastarpeiden parempi tunnistaminen ovat uuden toimintamallin keskiössä. Asiakkuuksissa on panostettu edelleen uusiin kokonaisasiakkuuksiin ja tässä on myös onnistuttu. Vuoden alussa alkoi Lapin liiton kokonaisasiakkuus ja kesäkuun alussa Pellon kunnan ITpalvelut siirtyivät LapIT:n järjestämiksi. Samalla Pelloon perustettiin LapIT:n seitsemäs toimipiste. Työhyvinvointiin ja henkilöstön jaksamiseen panostaminen yhä hektistyvämmässä työelämässä on entistä tärkeämpää. Lukuisia toimenpiteitä tällä saralla on tehty ja työtä jatketaan myös tulevina vuosina. Samalla pidetään huolta ajanmukaisista työvälineistä ja osaamisen oikeasta kohdentumisesta. Vuosi 2015 oli sekä taloudellisesti että toiminnallisesti asetettujen tavoitteiden mukainen. Liikevaihto kasvoi yli 9 % ja liiketoiminnan tulos oli positiivinen. LapIT:n asema pohjoissuomalaisena IT-palvelutuottajana on edelleen vakaa. Tämän ovat mahdollistaneet
4 osaava henkilöstö sekä hyvät ja yhteistyökykyiset asiakkaat ja kumppanit. Haluankin lausua kiitokset kaikille asiakkaillemme sekä henkilöstöllemme ja yhteistyökumppaneillemme menestyksellisestä toiminnasta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 2 Arvot 2.1 Lappilaisuus 2.2 Kumppanuus 2.3 Erinomaisuus Rakennamme tulevaisuuttamme ja LapIT-henkeä paikallisuuden ja lappilaisten voimavarojen pohjalta. Lappilaisuus sisältää perinteisesti rehellisyyden vaatimuksen: Lapissa on aina arvostettu aitoa ja rehellistä työtä. Lappilaisuuteen kuuluvat myös oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden toteutuminen arjen asioiden hoidossa. Ulkoisen yhteistyömme perustana ovat pitkäkestoiset asiakas- ja kumppanuussuhteet molemminpuolisen hyödyn periaatteella. Sisäisen kumppanuutemme voimavaroja ovat omatoimisuus, aloitteellisuus, yksilöllisyys ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen asiakkaan hyväksi. Menestymme, kun asiakkaamme, yhteistyökumppanimme ja sidosryhmämme menestyvät. Olemme yhteistyöverkostossa erinomainen ja esimerkillinen osapuoli. Varmistamme oman kyvykkyytemme ja palvelutasomme kilpailukyvyn hyödyntämällä modernia teknologiaa, panostamalla korkeaan osaamisen tasoon sekä arvioimalla ja parantamalla toimintaamme IT-alan parhaiden käytäntöjen avulla. 3 Missio LapIT Oy on Pohjois-Suomen alueella toimiva IT-alan palveluyritys. Asiakkainamme ovat ensisijaisesti kuntasektori sekä julkishallinnon, pk-sektorin ja terveydenhuollon paikalliset organisaatiot ja yritykset. Tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia IT-palveluja yhdessä kumppanuusverkostomme kanssa. 4 Visio Järjestämme Suomen parasta kunta-alan ICT-palvelua. Olemme asiakkaallemme kultaakin arvokkaampi kumppani
5 5 Hallinto Henkilöstön työhyvinvointi on LapIT:n henkilöstöpolitiikan keskeinen elementti. Kehityskeskustelumalli ja varhaisen tuen malli uudistettiin. Hyvällä johtamiskulttuurilla on suora yhteys henkilöstön työhyvinvointiin. LapIT:ssä panostettiin vuoden aikana merkittävästi johtamiskoulutukseen. Tammikuussa 2015 toteutettiin yrityksen toimintakulttuurin mittaus. Sen avulla saatiin luotettavaa tietoa organisaatiokulttuuristamme kehittääksemme sitä oikeaan suuntaan. Tähän hankkeeseen on saatu Työsuojelurahaston rahoitusta. 5.1 Turvallisuus ja riskit 5.2 Kehittäminen Tilannekuvaa LapIT:n järjestelmien turvallisuudesta parannettiin tuotantoympäristön sisäisten auditointi- ja lokiseurantajärjestelmien avulla. Vuoden aikana tuotantoympäristön internetistä käsin tehtäviin turvallisuustarkistuksiin saatiin myös huomattava parannus. Kyberturvallisuusharjoituksissa esille nousseiden tarpeiden pohjalta otettiin käyttöön LapIT:n ja asiakkaiden viestinnän turvaamiseksi uusia menetelmiä Virve-verkon käytön tehostamisen avulla. Teimme asiakkaillemme konsultointia turvallisuusohjeiden- ja politiikkadokumenttien ajantasaistamisessa. Konsultoinnissa näkyi aiempaa selvemmin muutosnopeus asiakkaidemme toimintaympäristössä ja moninaiset tarpeet vastata uusiin turvallisuushaasteisiin. LapIT:n hallitus on vuosittain tekemässään riskiarvioinnissa arvioinut yrityksen riskien olevan hyvin hallinnassa. Suurimmat yksittäiset riskit liittyvät palvelutuotantoympäristöön sekä henkilöstöriskeihin. Keskipitkällä aikavälillä suurimman liiketaloudellisen riskin muodostaa se, millaisen roolin yhtiö kykenee ottamaan tulevissa sote-ratkaisuissa. Kehittämisen pääpaino oli sisäisten prosessien kehittämisessä sekä tehostamisessa. Tämä näkyy asiakkaillemme palvelumme laadun paranemisena sekä yrityksen sisällä työn kulkujen selkiytymisenä. Tämä työ jatkuu ja on erittäin tärkeässä roolissa myös vuonna 2016. Uuden toiminnanohjauksen käyttöönoton yhteydessä kiinnitimme erityistä huomiota siihen, että saamme jatkossa entistä laadukkaampaa tietoa toiminnastamme, tämä puolestaan tukee johtamista sekä antaa pohjaa suunnitella tulevaa. LapIT:in henkilöstö kehitti aktiivisesti myös omaa osaamistaan. Sertifiointeja suoritettiin mm. konfiguraationhallintaan, M-Files -ohjelmistoon sekä prosessijohtamiseen liittyen.
6 6 Toimintastrategia 6.1 Markkinajohtajuus Pohjois-Suomen kuntasektorilla LapIT toimii kustannustehokkaasti ja sen hintakilpailukyky on korkea. Hallittu toiminnan kasvu sekä omistaja- ja asiakaspohjan laajentaminen mahdollistavat yksikkökustannusten alenemisen ja yrityksen markkina-aseman vahvistamisen. LapIT on rohkeasti ja vastuullisesti mukana muutoksessa. 6.2 Strateginen kumppanuus 6.3 Palvelujohtajuus 6.4 Edelläkävijä LapIT tuntee asiakkaansa ja heidän toimialansa sekä hallinnon tasolla että arjen työssä. Omistajat hankkivat keskeisimmät IT-palvelut LapIT:n järjestäminä. Saadaan uusia, etenkin sosiaali- ja terveystoimen omistaja-asiakkuuksia. Asiakkuutta hoidetaan aktiivisesti sekä tietohallinnon että johdon kanssa. LapIT kykenee uudistumaan ja mukautumaan asiakkaan ja ympäristön muuttuviin tarpeisiin. Asiakastyytyväisyys ja palvelusopimusten kilpailukykyisyys ovat toiminnan ja tulevaisuuden kannalta elintärkeitä. LapIT:n palvelujen lähtökohtana on yhtenäinen palvelumalli kaikille asiakkaille ja suuruuden ekonomia. Niiden ohella laadukkaasti tuotettujen lisäarvopalvelujen merkitys on kasvava. Toimintamallit ja prosessit ovat selkeitä ja ne toimivat turvallisesti ja tehokkaasti - niitä voidaan myös mitata. Integroidutaan vahvasti asiakkaiden ja kumppanien prosesseihin. Sosiaali-terveystoimi on keskeisin palvelualue. LapIT:n rooli muuttuu palvelujen tuottajasta yhä enemmän palveluita järjestäväksi ja integroivaksi. Parhailla käytännöillä rakennetaan parempaa tulevaisuutta sekä LapIT:lle että sen asiakkaille. LapIT:n henkilöstö on motivoitunutta, sitoutunutta ja osaavaa. Organisaatiota ja osaamista kehitetään jatkuvasti ja henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään suurta huomiota. Kannustetaan ja motivoidaan ihmisiä yksilöinä tavoitelleen yhteistä erinomaisuutta. Toiminnassa korostuu yhteistyökyky sekä yrityksen sisällä että suhteessa asiakkaisiin ja kumppaneihin. LapIT on erinomaisesti johdettu yritys. 7 Liiketoimintayksiköt 7.1 Asiakkuus- ja projektipalvelut Haluamme profiloitua jatkossakin omistaja-asiakkaidemme kustannustehokkaana ja käyttäjäystävällisenä kumppanina. Tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa pystymme parhaiten ennakoimaan ja valmistautumaan muutoksiin ja uusien palvelumahdollisuuksien hyödyntämiseen. Yksikkömme vahvistui vuonna 2015 kahdella uudella työntekijällä. LapIT:n asiakkuudenhallintaa tullaan selkeyttämään entisestään vuoden 2016 aikana ja uudella toimintamallilla haluamme tuoda asiakkaan äänen entistä paremmin kuuluviin organisaatiomme sisällä.
7 7.2 Palvelutuotanto Vuoden 2015 tuloksia analysoidessamme voimme todeta asiakastyytyväisyyden jälleen kerran parantuneen edellisiin vuosiin verrattuna. Marraskuussa 2015 toteuttuun kyselyyn vastasi yli tuhat asiakastamme. Kokonaistyytyväisyydeksi arvioitiin 4,33 asteikolla 1-6 (edellisenä vuonna 4,23). Erityisesti asiakkaidemme toimialojen johdossa oltiin selvästi aikaisempaa tyytyväisempiä LapIT:n tuottamaan palveluun ja sen asiakkaille tuottamaan lisäarvoon. Toimialojen johdon asiakastyytyväisyys oli 4,21 (edellisenä vuonna 3,71). Projektitoimitusten asiakastytyväisyys koettiin erittäin hyväksi (edellisenä vuonna 4,61). Uusien palveluiden kehitystä vauhditettiin LapIT:n palvelukehitysprosessin käyttöönotolla. Vuonna 2015 uusina palveluina asiakkaillemme esiteltiin muun muassa helppokäyttöinen ja tehokas etätyösovellus sekä virtuaalinen työpöytä. Vuodelle 2016 suunnittelemme yhdessä asiakkaidemme kanssa tablettien ja mobiililaitteiden hallintaa, jolloin vastaisimme koko asiakkaamme ICTtyövälineistä. Isoimmat projektit vuonna 2015 onnistuivat erittäin hyvin. Uusista kokonaispalveluasiakkaista Lapin liiton käyttöönotto valmistui keväällä ja Pellon kunta liittyi LapIT:n kokonaispalvelun käyttäjäksi kesällä. LapIT:n asiakkaista Taivalkosken kunta palkittiin Terveydenhuollon tietoteko 2015 palkinnolla LifeCare potilastietojärjestelmän ensimmäisestä käyttöönotosta Suomessa. LapIT:n rooli uuden järjestelmän käyttöönotossa oli merkittävä. Pohjois-Suomen kuntien TerveysEffica potilastietojärjestelmät, web-palvelut ja sidosryhmäyhteydet saatiin LapIT:n keskitettyyn ympäristöön vuoden 2015 aikana. Yhteinen järjestelmäympäristö edesauttaa merkittävästi eri toimijoiden muodostamien alueellisten terveyspalveluiden suunnittelussa. LapIT vahvisti asemaansa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen asiantuntijana hankkimalla terveydenhuollon KanTa välityspalvelun sertifioinnin vuonna 2015. LapIT:n kautta kulkevat niin Lapin sairaanhoitopiirin kuin pohjoisen Suomen kuntien terveystoimen ereseptit- ja earkisto-tiedot. LapIT:n ja Kansaneläkelaitoksen välille rakennettiin suora tietoliikenneyhteys ensimmäisenä Suomessa kansallisen KY-verkon kautta. Kuntien terveydenhuollon kotipalvelua tehostava Mobiilikotihoito sovellus otettiin LapIT:n tuella uutena käyttöön Kuusamossa ja Kemijärvellä. Alueellisen radiologian tuotannonohjausjärjestelmän (RIS) käyttöönottoprojektit toteutettiin alkuvuodesta Rovaniemen kaupungissa sekä Sallan ja Posion kunnissa. Tapasimme asiakkaitamme ja yhteistökumppaneitamme elokuussa vuosittaisten LapIT-päivien merkeissä. LapIT:n palvelutuotannon perustehtävänä on tuottaa, kehittää ja järjestää nykyaikaisia palveluita asiakkaan tarpeisiin. Palvelumme ovat korkealaatuisia sekä kokonaistaloudellisesti ja järkevästi tuotettuja. Tunnemme asiakkaamme, kumppaniyhteistyössä edustamme asiakasta. Herätämme toiminnallamme sekä osaamisellamme uskoa ja luottamusta.
8 Vuoden 2015 aikana kilpailutimme ja vaihdoimme toiminnanohjausjärjestelmän. Uudella järjestelmällä pystymme tarjoamaan asiakkaillemme entistä paremman näkyvyyden palveluihimme, sähköisen palvelukanavan ja automatisoituja prosesseja parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen takaamiseksi. Tulemme jatkamaan toimintamme kehittämistä uuteen ratkaisuun tukeutuen vuonna 2016. Syksyn 2015 aikana palvelutuotannossa toteutettiin organisaatiomuutos, jonka tavoitteena oli tuoda uutta näkökulmaa eri yksiköiden johtoon. 7.2.1 Sovelluspalvelut 7.2.2 Infrapalvelut 7.2.3 Palvelupiste Sovelluspalvelut-yksikkö tuottaa sovelluspalvelua asiakkaiden tuotantosovelluksille. Yksikön asiantuntijat osallistuvat erilaisiin käyttöönottoprojekteihin ja sovellusten päivityksiin. Tarjoamme asiakkaille tukea niin ongelmanratkaisussa kuin ylläpidossakin. Parhaan mahdollisen laadun takaamiseksi teemme tiivistä yhteistyötä asiakkaiden, sovellustoimittajien ja omien sisäisten liiketoimintayksikköjen kanssa. Vuoden 2015 merkittävimpiä projekteja ovat olleet Ensemble-välityspalvelun, X- Archiven ja earkiston käyttöönotot, osallistuminen Taivalkosken kunnan LifeCare-pilottiin ja kokonaisraportoinnin suunnittelu- ja käyttöönottoprojekti Lapin sairaanhoitopiirille sekä Citrix-palveluiden siirto uuteen Citrix-farmiin. Yksikön asiantuntijat ovat osallistuneet lukuisiin erilaisiin koulutuksiin. Näin varmistamme riittävän osaamisen tason muuttuvassa toimintaympäristössä. Asiakasyhteistyötä on kehitetty asiakastapaamisilla. Tästä yhtenä esimerkkinä on syksyllä 2015 järjestetty Rondo-kehittämispäivä yhteistyössä sovellustoimittajan kanssa. Infrapalvelut-yksikkö vastaa palvelinalustoista, levyjärjestelmistä, varmistus- ja valvontajärjestelmistä sekä tietoliikenteestä. Yksikkö on tehnyt tiivistä yhteistyötä muiden liiketoimintayksiköiden kanssa erilaisissa kehittämishankkeissa, projekteissa ja käyttöönotoissa. Vuoden 2015 suurimmat hankkeet, projektit ja käyttöönotot: - käyttöönotettu etätyöratkaisu sekä LapIT:lle että sen asiakkaille. Ratkaisun avulla saadaan käyttöön LapIT:n tuottamat palvelut minkä tahansa internet-liittymän kautta - levyjärjestelmä on uusittu ja virtualisoitu - uusi varavoimakone on otettu käyttöön - tietoliikenne on kilpailutettu - kuntaydinverkon (KY-verkko) liittymät on asennettu molempiin pääkonesaleihin ja Kanta-yhteys on siirretty toimimaan KY-verkon kautta - hyödynnämme internetliikenteessä KY-verkon internetliittymää. Palvelupisteen tehtävänä on toimia LapIT Oy:n asiakasrajapintana asiakasyhteydenottoihin, tuottaa käyttäjätukipalveluja sekä vastata palveluihin liittyvien vika- ja häiriönhallintatilanteiden hallinnasta. Tavoitteena on ensisijaisesti tukea ja turvata asiakkaidemme toiminta LapIT Oy:n tarjoamien palvelujen käytössä.
9 Palvelupiste toimii Kuusamossa ja Rovaniemellä yhtenäisenä, koko asiakaskuntaa palvelevana yhteydenotto- ja palvelupisteenä. Tavoitteena on ratkaista mahdollisimman suuri osa asiakkaiden yhteydenotoista jo palvelupisteessä. Edellä mainittu näkökulma huomioiden olemme osallistuneet aktiivisesti erilaisiin koulutuksiin ja hankkineet työtä helpottavia ohjelmistoja. Palvelupiste on jatkanut aktiivista asiakasyhteistyötä vierailemalla asiakkaiden luona. Näissä tilaisuuksissa on esitelty LapIT Oy:n ja palvelupisteen toimintaa sekä erilaisia teemoitettuja aiheita. Näitä ovat olleet esimerkiksi turvallisuus, uusi toiminnanohjausjärjestelmä sekä asiakaspalvelun hyödyt asiakkaalle. Myös aktiivikäyttäjien yhteistapaaminen on järjestetty. Viestinnässä Palvelupiste on kehittänyt toimintaa mahdollisimman aktiiviseksi. Tavoitteena on ollut, että viestintämme olisi mahdollisimman ennakoivaa. Mahdollisissa poikkeustilanteissa olemme tavoitelleet asiakkaan kokeman epävarmuuden ja haitan minimointia. Parempi tilannetietoisuus helpottaa asiakkaan toimintaa poikkeustilanteissa. 7.2.4 Päätelaitteiden hallintapalvelut Päätelaitteiden hallintapalvelut -yksikkö tuottaa ja kehittää erilaisten hallittavien päätelaitteiden ja oheiskirjoittimien elinkaarenhallintapalveluita. Palvelut sisältävät laitteiden keskitetyn hankinnan rahoituksineen, esiasennukset ja toimitukset käyttäjille, laiterekisterin ylläpidon sekä tietoturvallisen laitteen käytöstä poistamisen elinkaaren päättyessä. Uutena päätelaitetyyppinä elinkaarenhallintapalveluun tulivat mukaan mobiilipäätelaitteet, -älypuhelimet ja erilaiset tablet-tietokoneet. Vuosi 2015 oli vuokralaiteiden uusimisen suhteen haasteellinen. Päätelaitteiden tilausjärjestelmän ja leasing-vaihtojen kehittäminen yhteistyössä toimittajakumppaneidemme kanssa on edennyt ja toimittajat ovat suuressa roolissa uuden palvelun käyttöönotossa. Jakelunhallintapalvelua on tehostettu lisäämällä asiantuntijoita keskitetyn jakelujärjestelmän käyttäjiksi. Keskitetyssä jakelujärjestelmässä otettiin käyttöön uusi versio, joka on tuonut mukanaan monipuolisia ominaisuuksia sekä lisää automatisaatiota. Sovelluspalveluiden kanssa yhteistyössä aloitettu projekti tuottaa tuotantosovelluksien paketoinnit jakelujärjestelmään liitettäväksi. Tarkoituksena on saada mahdollisimman kattava ja automatisoitu työaseman asennus kaikille asiakkaille. Palveluluetteloon lisättiin mobiililaitteisiin liittyvät palvelut. KLkuntahankintojen kilpailuttaman mobiilipäätelaitteiden hallintapalvelun (MDMpalvelu) käyttöönotto aloitettiin siten, että pilotit aloitetaan vuoden 2016 ensimmäisellä kvartaalilla. 7.2.5 Lähitukipalvelut Työasemien lähitukipalvelu tukee asiakkaan tietoteknisten työasemien sekä
10 tietojärjestelmien hyödyntämistä sekä puuttuu ongelma- ja häiriötilanteisiin nopeasti ja tehokkaasti. Palvelun puitteissa tuotetaan asiakkaan käyttäjille käytön aikaisia asennus- ja tukipalveluita sekä asiantuntijapalveluita ennalta asiakkaan kanssa sovituille työasemille. Kahden uuden kokonaispalveluasiakkuuden työasemaympäristön käyttöönottoto ensimmäisen vuosipuoliskon aikana oli suuri ponnistus. Pelloon perustettiin uusi toimipiste, mikä osaltaan vahvisti merkittävästi toimintakykyämme Länsi- Lapin alueella. Osaamista laajennettiin perehdyttämällä asiantuntijoita enemmän muiden toimipisteiden toimintaan. Oppilaitosyhteistyötä jatkettiin hyväksi todetun käytännön mukaisesti. Kiinnostus yrityksemme harjoittelupaikkoja kohtaan on ollut huomattava ja saadun palautteen perusteella työharjoittelu on palvellut tarkoitustaan ja ollut positiivinen kokemus. 8 Talouden keskeiset tunnusluvut 2015 (1000 euroa) 2014 (1000 euroa) 2013 (1000 euroa) Liikevaihto 9 757 8 917 7 897 Tulos rahoituserien jälkeen 3,9 133,6 9,3 Oma pääoma 627 623 488 Taseen loppusumma 2 162 2 118 1 496 Liikevaihto/henkilö 123 124 118 Omavaraisuus % 29 37 33 Sijoitetun pääoman tuotto % 0,5 15,5 1,5 Investoinnit 1 176 937 993 Palvelukehitysinvestoinnit 108 82 33 9 Henkilöstö 2015 2014 2013 Henkilöstön keski-ikä 42,5 42,4 42,4 Henkilöstö keskimäärin 80 72 67 naisia % miehiä % 28,6 71,4 26,7 73,3 26,8 73,2 Koulutuksen osallistumismaksut 124 058 78 537 95 640 Koulutuksen osuus liikevaihdosta % 1,3 0,9 1,2 Koulutukseen käytetty aika keskimäärin työpäivinä/hlö 8,1 6,4 4,7 Vakituisessa työsuhteessa 31.12 % 92 93 93
11 Työntekijöiden palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Yhteensä 3 168 611,46 e 593 410,42 e 159 963,61 e 3 921 985,49 e (40,2 % liikevaihdosta) 10 Toimitilat Toimipiste Osoite m² Rovaniemi Rantavitikantie 33 1 278,0 Kemijärvi Kuumaniemenkatu 2 A 2 110,1 Kuusamo Keskuskuja 6 206,2 Taivalkoski Opintie 3 49,0 Ivalo Piiskuntie 5 A 25,8 Ylitornio Alkkulanraitti 55 27,0 Pello Kunnantie 4 35,0 Yhteensä 1 731,1 Lisäksi käytössämme on laite-, varasto- ja konesalitiloja. 11 Organisaatio 31.12.2015
12 12 Omistajat 31.12.2015 Lukumäärä Rovaniemi 54 Kuusamo 16 Kemijärvi 13 Lapin sairaanhoitopiirin ky 10 Inari 5 Kittilä 5 Lapin ammattikorkeakoulu Oy 5 Ranua 5 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 5 Salla 5 Kolari 3 Pello 3 Posio 3 Savukoski 3 Taivalkoski 3 Ylitornio 3 Enontekiö 2 Muonio 2 Pelkosenniemi 2 Istekki Oy 1 KuntaPro Oy 1 NordLab 1 Utsjoen kunta 1 Omat osakkeet 9 160 Varsinainen yhtiökokous pidettiin 29.4.2015 13 Hallitus Hallituksessa tilikauden aikana ovat toimineet: Edustaja Organisaatio Tehtävä Maarit Simoska Rovaniemen kaupunki Puheenjohtaja Tuomo Hänninen Kuusamon kaupunki Varapuheenjohtaja Sami Baas Pellon kunta Jäsen 1.1.2015-28.4.2015 Mikko Häikiö Lapin sairaanhoitopiirin ky Jäsen 1.1.2015-28.4.2015
13 Juhani Juuruspolvi Rovaniemen kaupunki Jäsen Taina Latvalehto Taivalkosken kunta Jäsen Veikko Niemelä Kemijärven kaupunki Jäsen Mirjami Palojärvi Rovaniemen koulutuskuntayhtymä jäsen 29.4.2015 alkaen Mervi Pääkkö Savukosken kunta Jäsen Pentti Tarvainen Inarin kunta Jäsen 29.4.2015 alkaen Hallitus kokoontui tilikaudella kuusi kertaa. 13.1 Hallituksen puheenjohtajan katsaus LapIT on vakiinnuttanut merkittävän asemansa Pohjois-Suomen kunta-alan ICTtuotannossa. Yrityksen liikevaihto on kasvanut tasaisesti, henkilöstö on osaavaa ja vaihtuvuutta on vähän. Henkilöstö on keskeisessä roolissa menestyvässä yrityksessä, joten hallitus on pyrkinyt tukemaan toimivaa johtoa kaikissa henkilöstön hyvinvointiin liittyvissä toimissa. Hallituksen kokoukset ovat keskustelevia. Jokainen jäsen tuo omat terveisensä edustamaltaan omistajalta, mutta kaikki päätökset tehdään yhtiön kokonaisetua ajatellen. Jokainen meistä on vienyt viestiä myös toiseen suuntaan: ostojen keskittäminen omistajuuden mukaisella osuudella on niin omistajien kuin yhtiön etu. Keskustelu on ollut rakentavaa. LapIT Oy:n johtaminen on pitkäjänteistä, joten hallituksen rooli on usein hallittujen prosessien ja erilaisten raportointien seuraamista. Aiemmat omistajapoliittiset linjaukset on otettu yhtiön toiminnan perustaksi, joten hallitustyöskentely on ollut leppoisaa, ristiriitoja ei ole ollut. LapIT Oy:n omistajat ovat työstäneet helmikuusta 2015 alkaen omistajapoliittisia linjauksia vastaamaan muuttuneeseen kilpailutilanteeseen erityisesti soteratkaisun osalta. Yhtiössä on paljon osaamista, mutta mitä valtakunnalliset päätökset merkitsevät pohjoissuomalaiselle yhtiölle, jää nähtäväksi. Omistajapoliittinen työryhmä esittää, että hallituksen kokoonpanoa pienenettäisiin ja työhön tulisi mukaan ulkopuolinen hallitusammattilainen. Esitys on perusteltu, sillä myös LapIT Oy:n kaltaisissa yhtiöissä on saatava lisää ICT- ja liiketoiminta-alan osaamista hallitukseen. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilönä totean saman kuin usein aiemminkin: On ollut ilo olla mukana esimerkillisesti johdetussa ja hoidetussa yhtiössä vuonna 2015. 13.2 Liikevaihto ja tulos LapIT Oy:n liikevaihto vuonna 2015 oli 9,8 milj. euroa (2014: 8,9 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 2037,49 euroa (108 067,75 euroa vuonna 2014).
14 13.3 Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2016 liikevaihdon arvioidaan olevan 10,5 milj. euroa ja tuloksen arvioidaan olevan 14 000 euroa 14 Johtoryhmä Toimitusjohtajan apuna toimii johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 26 kertaa. Sen tehtäviin kuuluvat mm. hankkeiden koordinointi ja ohjaus toiminnan kehittäminen ja seuranta strategian laadinta resurssien hallinta ympäristön seuranta (kilpailijat, toimittajat, asiakkaat) toimitusjohtajan tukeminen vuosisuunnittelu Edustaja Tehtävä johtoryhmässä Nimike Juhani Jutila puheenjohtaja toimitusjohtaja Johanna Niva varapuheenjohtaja asiakaspalvelujohtaja Janne Perälä jäsen palvelutuotantojohtaja Mikko Vaarala jäsen kehityspäällikkö 1.1.2015-28.2.2015 Merja Haikka kehityspäällikkö 9.2.2015-31.12.2015 Päivi Honkala-Hyvärinen jäsen, sihteeri hallintopäällikkö 15 Laajennettu johtoryhmä Laajennetun johtoryhmän tehtäviin kuuluu mm. asiakkuuksien ja toimintaympäristön seuranta turvallisuuspäällikön tilannekatsaus talouden ml. investointien seuranta muut ajankohtaiset asiat Edustaja Tehtävä johtoryhmässä Nimike Juhani Jutila puheenjohtaja toimitusjohtaja Johanna Niva varapuheenjohtaja asiakaspalvelujohtaja Risto Aaltonen jäsen, henkilöstön edustaja luottamusmies Merja Haikka jäsen kehityspäällikkö 9.2.2015-31.12.2015 Tuomo Hietajärvi jäsen palvelupäällikkö Juha-Matti Häkkinen jäsen palvelupäällikkö Paula Kuivalainen jäsen palvelupäällikkö Markus Lisko jäsen palvelupäällikkö 1.1.2015-31.8.2015
15 Janne Perälä jäsen palvelutuotantojohtaja Satu Pyysoja jäsen palvelupäällikkö 1.10.2015-31.12.2015 Harri Suopajärvi jäsen palvelupäällikkö Tero Törmänen jäsen turvallisuuspäällikkö Mikko Vaarala jäsen kehityspäällikkö 1.1.2015-28.2.2015 Päivi Honkala-Hyvärinen jäsen, sihteeri hallintopäällikkö Laajennettu johtoryhmä kokoontui tilikaudella kymmenen kertaa. 16 Jäsenyydet Yrityksemme oli vuoden 2015 aikana jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: 16.1 IT Service Management Forum Finland ry Yhdistyksen tarkoituksena on: kehittää ja edistää tietotekniikkapalveluiden hallinnan alalla (IT Service Management) parhaiden toimintatapojen (best practices) käyttömahdollisuuksia edistää ammatillisen kehityksen ilmapiiriä tietotekniikkapalveluiden hallinta henkilöstön piirissä edistää osaltaan kansainvälisten laatustandardien kehitystä ja johtamista, jonka pohjana on parhaista toimintatavoista julkaistu materiaali rohkaista näiden muodollisten vaatimusten käyttöönottoa 16.2 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus ry:n tehtävänä on huolehtia siitä, että teknologiateollisuudella on menestymisen edellytykset maailmanlaajuisessa avoimessa taloudessa. 16.3 Suomen Yrittäjät ry Suomen Yrittäjät haluaa parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa parempaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Tavoitteena on, että menestyvien yritysten ja yrittäjien määrä lisääntyy ja yrittäjien taloudellinen ja sosiaalinen asema paranee. Järjestön oman toiminnan lähtökohtana ovat yrittäjyyden perusarvot; vapaus, vastuu ja luovuus. 16.4 Lapin kauppakamari Lapin kauppakamarin tehtävä on edistää alueensa elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Kauppakamarin missiona on parantaa Lapin rakenteellista toimivuutta ja vahvistaa sen edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiseksi, uusien yritysten ja asukkaiden vastaanottamiseksi sekä korostaa Lapin keskeistä asemaa Barentsin Euroarktisen alueen (Pohjoiskalotti) taloudellisessa yhteistyössä. Kauppakamari parantaa maakunnan sisäistä yhteistyötä ja nostaa esiin elinkeinoelämän kannalta tärkeitä asioita.
16 16.5 TIVIA Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry 16.6 Eben Suomi ry Tietotekniikan liitto muutti nimensä TIVIAksi vuonna 2014. Se on valtakunnallinen, puolueeton ICT-alan asiantuntija Suomessa. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n eli TIVIAn tavoitteena on jäsenistön ammatillisen osaamisen ja arvostuksen kehittäminen. Se haluaa tehdä tunnetuksi suomalaista osaamista myös maailmalla. EBEN Suomi ry on yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää liiketoiminnan, yritysten ja muiden organisaatioiden sekä niissä toimivien ihmisten etiikan tuntemusta ja arvostusta sekä tasokasta keskustelua sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Lisäksi yhdistys edesauttaa etiikkaa koskevaa yhteiskunnallista vuoropuhelua ja etiikan tutkimusta. EBEN Suomi ry on poliittisesti, aatteellisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, Suomeen rekisteröity yhdistys. Yhdistys on perustettu vuonna 2008. Se on osa johtavaa eurooppalaista yritysetiikan verkostoa EBEN European Business Ethics Network. Useimmissa Euroopan maissa toimii EBENin kansallinen yhdistys. 16.7 Projektiyhdistys ry 16.8 HDI Nordic Oy Projektiyhdistys ry on perustettu vuonna 1978. Yhdistys parantaa jäsentensä edellytyksiä suunnitella, johtaa ja toteuttaa tuloksellisia projekteja verkostoituneessa ja kansainvälisessä ympäristössä. Tavoitteena on tehdä tehokkaan ja ketterän projektityön osaamisesta kilpailuetu, joka edistää suomalaisen työn kansainvälistä kysyntää ja hyödyttää koko kansantaloutta. Yhdistys valmentaa asiantuntijoita ja organisaatioita projektimaisemmiksi muuttuviin työn ja johtamisen malleihin osaamisen todentavilla sertifikaateilla, eri aiheisiin pureutuvilla ryhmillä, vuosittain järjestettävillä Projektipäivillä sekä ajankohtaisia asioita käsittelevillä lehdillä ja julkaisuilla. Projektiyhdistys ry (PRY) on alan kansainvälisen järjestön IPMAn aktiivinen jäsen. HDI Nordic Oy on erikoistunut asiakaspalvelun kehittämiseen, kouluttamiseen ja konsultointiin. Kohderyhmänä ovat help desk-, service desk- sekä call- ja contact center -yksiköt, joille tarjotaan kursseja, seminaareja, konferensseja ja yritysvierailuja. Tavoitteena on kehittää asiakaspalveluprosesseja ja toiminnan laatua sekä keskuksissa työskentelevien osaajien valmiuksia ja toimintatapoja.
17 17 Tase
18 18 Tulos
19 19 Tilastotietoja 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1 551 5 225 7 888 7 170 6 246 5 734 Liikevaihto 1000 8 917 9 757 2001 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 15 46 67 63 57 52 Henkilöstö keskimäärin 72 80 2001 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 120 100 80 60 40 20 0 18 80 86 104 108 108 110 Asiakkaat 95 2001 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015