Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikkavaihtoehtojen vertailu ja purkupaikkojen valinnan perustelut

2013-06-14 8 Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikkavaihtoehtojen vertailu ja purkupaikkojen valinnan perustelut Eri purkupaikkavaihtoehtoja on tarkasteltu ja vertailtu YVA-menettelyn yhteydessä seuraavien tekijöiden kannalta: 1) sekoittumisolosuhteet 2) vaikutukset veden laatuun ja perustuotantoon (veden laatu-kohta), 3) vaikutukset kalastoon 4) vaikutukset muuhun vesieliöstöön 5) vaikutukset kalastukseen 6) vaikutukset virkistyskäyttöön 7) vaikutukset muuhun käyttöön 8) putken rakentamisen kustannukset 9) toiminnan hallinnan vaativuus 10) järvialtaassa tapahtuvat prosessit 11) jätevesien kuormittaman alueen laajuus (laimeneminen) 12) kalastuksen intensiteetti 13) virkistyskäytön intensiteetti 14) vesialueen ja rantojen käytön intensiteetti 15) Käsiteltyjen jätevesien purkuputken ja jäähdytysvesien purkuputken sijoittaminen samalle alueelle tai eri alueille Seuraavassa purkupaikkavaihtoehtojen vertailu esitetään täsmennettynä. 1) Sekoittumisolosuhteet, laimeneminen Alkulaimeneminen purkupaikalla: Kemijärvessä virtaamat ovat suuria ja lämpötilakerrostuminen on vähäistä. Näin ollen jäteveden pitoisuudet ja lämmin jäähdytysvesi sekoittuvat tehokkaasti vesimassaan jo purkupisteen lähialueella. Jäteveden käyttäytymistä purkupisteen lähialueella (max. 50 etäisyydellä purkupisteestä) tarkasteltiin CORMIX-mallilla. Ilman diffuusoria mallinnettu jätevesipäästö (oletettu virtausnopeus putken suulla 1.5 2 m/s) nousi pintaan sekä kesä- että talviolosuhteissa ja 1 (20) S w e co Ind u st r y O y TS p:\hki_projects\f138xx\f13839_boreal_bioref_yva-selvitys_ja_ympäristöluvat\008_ympäristölupa\hakemusaineisto vk 36\liite 13 purkupaikojen vertailu ja perustelut.docx

sekoittui kesällä 3-5 m ja talvella 2-3 m syvyiseksi kerrokseksi pääasiassa järven virtausnopeudesta riippuen. (Lauri 2016b) Purkupiste P2 sijaitsee lähellä Termusniemen pohjapatoa, jonka kohdalla viimeistään jätevesi sekoittuu tehokkaasti muuhun vesimassaan. Purkupisteen P2 ja P3 kohdalla järven syvyys ja vesimassat ovat suurempia kuin purkupisteessä P1, joten sekoittumisen voidaan arvioida olevan nopeampaa kuin pisteessä P1. Purkupistevaihtoehdoilla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää eroa alkulaimenemisen suhteen. Purkupisteillä ei arvioida olevan merkittävää eroa alkulaimenemisen kannalta. Pitoisuuksien leviäminen ja laimeneminen Jätevesien laimenemista arvioitiin YVA-vaiheessa alustavasti vaihtoehtoisilla purkupaikoilla (P1 P9, kuvat 1), arvioimalla testikuormituksella tietyn pitoisuuden ylittävien alueiden suuruuksia (Taulukko 1). Tarkastelun perusteella purkupisteillä P1 (vastaa sijainniltaan YVAssa tarkemmin arvioitua purkupaikkaa P1a ja P1b ja lupahakemuksen purkupaikkaa P1), P2, P6 (sijainniltaan lähellä YVAssa tarkemmin arvioituja purkupaikkoja P2a ja P2b ja lupahakemuksen purkupaikkaa P2), P7 ja P8 (vastaa sijainniltaan YVAssa arvioitua purkupaikkaa P3b) ei ole suurta eroa laimenemisen tehokkuuden suhteen. Purkupisteistä P5 ja P9 laimeneminen on jonkin verran heikompaa. P4 on laimenemisolosuhteiltaan heikoin. 2 (20)

Kuva 1. Testikuormitusten P1-P7(ylempi kartta) ja P8-P9 (alempi kartta) sijoituspaikat. Huomaa karttojen mittakaavaero. YVA:ssa tarkemmin arvioiduista purkupisteet P1b, P2b ja P3b ja jäähdytysvesien osalta P1a ja P2a vastaavat alla olevassa kuvassa merkittyjä purkupisteitä seuraavasti: P1a ja P2b = P1 ja P2a ja P2b ~ P6, P3b = P8. Taulukko 1. Tarkasteltavan pitoisuusrajan (> 1µm/l, > 2 µm/l ja > 3µm/l) ylittävän alueen koko (km2) eri purkupisteillä (keskimääräinen virtaamatilanne kesällä). 3 (20)

Purkupisteestä etäämpänä tapahtuvan laimenemisen suhteen päävirtauksen alueella sijaitsevilla jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikoilla P1a, P1b, P2a, P2b, ja P3b ei ole suurta eroa. 2) Vaikutukset veden laatuun ja perustuotantoon Vesistön veden laadun tekijöitä ovat ravinnepitoisuudet, kasviplanktonin määrä, vesikasvillisuus, pohjaeläimistö ja mahdollisten haitallisten aineiden pitoisuudet. Rehevyystasoa arvioidaan kesäaikaisten ravinnepitoisuuksien perusteella. Jätevedet, rehevöityminen Rehevöittävien vaikutusten tarkastelussa painotetaan kokonaisfosforipitoisuutta, sillä jätevesistä aiheutuvat typpipitoisuuden muutokset eivät suurimmillaankaan heikennä Kemijärven fysikaaliskemiallista tilaa typen osalta hyvää heikommaksi ja rehevyystaso säilyy karua tai korkeintaan lievästi rehevää vettä vastaavana. Nykyisten mitattujen pitoisuuksien perustella fosforipitoisuudet purkupaikkojen läheisyydessä ovat kesäaikaan keskimäärin noin 20 µg/l ja vastaavat lievästi rehevän vesistön tasoa (15 25 µg/l) Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan. Arvioidaan, että alue, jolla pitoisuuslisäys on yli 4 µg, saattaisi aiheutua merkittävämpiä, havaittavia rehevyystason muutoksia. Mallinnuskuvien (Kuva 2) tarkastelun perusteella ja ottaen huomioon, että lupavaiheessa arvioitu kuormitusmäärä on fosforin osalta 20 % alhaisempi voidaan todeta seuraavaa: vähävirtaamaisena kesänä, kun vaikutukset voimakkaimmillaan, max. 4 µg/l (kuvissa max. 5 µg/l) fosforipitoisuuksia (kuukausikeskiarvoja) syntyy kesäaikaan purkupisteen P1b tapauksessa maksimissaan 3,5 km etäisyydelle, P2b noin 1,5 km etäisyydelle ja P3b noin 1 km etäisyydelle purkupisteestä. Myös normaalina kesänä aiheutuvan pitoisuuslisäyksen leviämiskuvissa suurimmat pitoisuusmuutokset kohdistuvat vastaaville alueille (Lauri 2016, raportin kuvat 39, 41, 60, 62 Lauri 2017, raportin kuvat 1, 3). 4 (20)

KUVA 2. Fosforipitoisuuslisäys, elokuu, vähävirtaamainen kesä (ylin kuva P1b, keskimmäinen kuva P2b, alin kuva P3b, Lauri 2016, raportin kuvat 41, 62, Lauri 2017, raportin kuva 3) 5 (20)

Ravinnepitoisuuksien muutosten (rehevöitymisvaikutusten) suhteen jätevesien purkupaikka P3b on jonkin verran parempi ja P1b on jonkin verran huonompi verrattuna purkupaikkaan P2b. Jätevedet, haitalliset aineet Kemijärvellä sekoittumisolosuhteet ovat hyvät ja jätevesien sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuksien toksisuusrajan voidaan arvioida alittuvan lähellä purkuputken suuta kaikilla vaihtoehtoisilla purkupaikoilla. Mallinnuksen perusteella haitallisia aineita indikoivan kemiallisen hapenkulutuksen (COD) pitoisuusmuutokset (kuva 2) ovat jonkin verran vähäisempiä purkupaikalla P2b verrattuna purkupaikkaan P1b. Purkupaikalla P3b vaikutukset pitoisuuksiin ovat lievimmät. 6 (20)

KUVA 3. COD-pitoisuuslisäys, syyskuu, normaalikesä (ylin kuva P1, keskimmäinen kuva P2, alin kuva P3, Lauri 2016, raportin kuvat 47, 68 Lauri 2017, raportin kuvat 9) 7 (20)

Haitallisten aineiden pitoisuusmuutosten (COD) suhteen jätevesien purkupaikka P3b on jonkin verran parempi ja P1b on jonkin verran huonompi verrattuna purkupaikkaan P2b. Jätevedet, pohjaeläimistö Kemijärven vesimassan vähäisen kerrostumisen, lyhyen viipymän ja hyvien virtausolosuhteiden ansiosta lämpö- ja jätevesikuormituksen pohjien tilaan ja happiolosuhteisiin ja syvännepohjaeläimistöön kohdistuvien vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Vaihtoehtoisilla purkupaikoilla ei ole pohjaeläinvaikutusten osalta merkittävää eroa. Jäähdytysvedet, rehevöityminen Lämpövaikutus kesäaikaan on vähäinen (YVA-selostus, kpl 4.3.3.1, Jäähdytysvedet ). Pisteessä P2 kesäaikaan keskimääräisen lämmönnousun alueet jäivät pisteeseen P1 verrattuna jonkin verran pienemmiksi (Lauri 2016). Jäte-ja jäähdytysvedet on tarkoitus johtaa eri kohtaan, jolloin vesi ehtii jäähtyä ennen jätevesien vaikutusaluetta, jolloin merkittäviä yhteisvaikutuksia ei aiheudu. Kesäaikainen lämpövaikutus on vähäinen, eikä jäähdytysvesien purkupaikoilla arvioida olevan merkittävää eroa. Jäähdytysvesien purkupaikka sijoitetaan riittävän etäälle jätevesien purkupaikasta, jolloin merkittäviä yhteisvaikutuksia ei aiheudu. 3) Vaikutukset kalastoon Jätevedet Arvion perusteella rehevöitymisen lievää voimistumista voi aiheutua lähinnä paikallisesti, purkupisteen läheisyydessä. Jätevesillä ei arvioida olevan vaikutusta vesistöalueen kalastoon kokonaisuudessaan. Purkupaikoilla P1b, P2b ja P3b ei arvioida olevan merkittävää eroa. Kalastovaikutusten osalta jätevesien purkupaikoilla P1b, P2b ja P3b ei ole merkittävää eroa. Jäähdytysvedet Purkupisteellä P1a talviaikainen (joulu huhtikuu) lämpötilan nousu voidaan arvioida jonkin verran voimakkaammaksi syyskutuisten kalojen ja mateen kutusyvyyksissä kuin purkupaikalla P2a. 8 (20)

Purkupaikan P1a voimakkaimpien vaikutusten alueella, Kemijärven rautatiesillan ja Ämmänselän yläosan välisellä alueella ei ole tiedossa erityisiä muikun tai siian lisääntymis- tai poikasalueita. Purkupaikan P2a vaikutusalueella, Termusniemen pohjapadon ja Luuksinsalmen välisellä alueella saattaa olla siian ja muikun lisääntymis- ja poikasalueita (YVA-selostus, kpl 4.3.2.8). Syyskutuisten kalalajien lisääntymis- ja poikasalueita koskevan tiedon perusteella ja mahdollisten kalastovaikutusten kannalta jäähdytysvesien purkupiste P1a arvioidaan edullisemmaksi vaihtoehdoksi. 4) Vaikutukset muuhun vesieliöstöön Kohdassa 2) käsitellyt vaikutukset liittyvät kalastovaikutusten lisäksi myös muuhun vesieliöstöön Rehevöityminen runsastaa vesieliöstöä ja voi vaikuttaa eliöstön lajistosuhteisiin, haitallisilla aineilla voi olla toksisia vaikutuksia vesieliöstöön, sedimenttiin ja pohjan läheisiin happiolosuhteisiin kohdistuvat vaikutukset vaikuttavat pohjaeläimistön tilaan. Kaikilla kolmella purkupaikkavaihtoehdolla merkittävämpää rehevöitymisvaikutusta aiheutuu ainoastaan purkupaikan läheisyydessä, eikä jätevesillä arvioida olevan vesistöalueen vesieliöstöön kokonaisuudessaan. Haitallisten aineiden pitoisuuksien laimenemisen suhteen purkupaikka P3b on paras ja P1b on huonoin. Vaihtoehtoisilla purkupaikoilla ei ole mainittavaa eroa pohjaeläinvaikutusten osalta. Vesieliöstöön kohdistuvien vaikutusten osalta purkupaikoilla P1b, P2b ja P3b ei arvioida olevan merkittävää eroa. 5) Vaikutukset kalastukseen Jätevedet Kalastusta haittaava, rehevöitymisvaikutukseen liittyvä pyydysten likaantuminen voi lisääntyä huomattavammin lähinnä purkupaikan välittömässä läheisyydessä. Purkupaikalla P1b voimakkaimman vaikutuksen alue on mallinnustuloksen mukaan jonkin verran suurempi kuin purkupaikalla P2b ja P3b. (ks. kohta 2) Jätevedet, rehevöityminen ) Saalismäärien perusteella (YVA-selostus, kpl 4,3,2,8) eniten kalastetaan Luuksinsalmen eteläpuolisella alueella, jolloin rehevöitymiseen ja pyydysten limoittumiseen liittyvän vaikutuksen merkitys saattaa olla hieman suurempi purkupaikalla P3b verrattuna P1b ja P2b. Kalastukseen kohdistuvien vaikutusten osalta jätevesien purkupaikka P2b arvioidaan jonkin verran edullisemmaksi verrattuna purkupaikkoihin P1b ja P3b. 9 (20)

Jäähdytysvedet, talvikalastus Jäähdytysvesien purkualueelle muodostuu sula alue kummallakin purkupisteellä (P1a ja P2a), ja jää heikkenee ja sulia kohtia muodostuu myös purkupaikan alapuolisella alueella. Purkupain P1a ympäristössä suurimmat vaikutukset ovat rautatiesillan alapuolisella vesialueella, Lantingin saaren ympäristössä ja Kallaanvaaran edustan suunnassa. Purkupaikan P2a ympäristössä suurimmat vaikutukset ovat Kalkonniemen kohdalla ja se alapuolella mm. Kosteensaaren ja Iso-Salmensaaren ympäristössä, enemmän järven itäpuolella. Molempien purkupaikkojen tapauksessa sula alue Termusniemen pohjapadon kohdalla suurenee. Erityisiä talvikalastuspaikkoja ei ole tiedossa alueella, jossa purkupaikkaan P1a tai P2a lasketuilla jäähdytysvesillä arvioidaan olevan merkittävämpiä vaikutuksia. Talvikalastukseen mahdollisesti kohdistuvien vaikutusten osalta purkupaikkavaihtoehdoilla P1a ja P2a ei ole merkittävää eroa. 6) Vaikutukset virkistyskäyttöön Vaikutuksia järven virkistyskäyttöön voi aiheutua lähinnä ravinnekuormituksen aiheuttamasta rehevöitymisestä ja jäähdytysvesien vaikutuksista jääolosuhteisiin. Jätevedet Rehevöitymisellä voisi olla vaikutusta virkistyskäyttöön liittyen lähinnä ranta-alueilla uimiseen, rannalla oleiluun ja maisemaan. Ravinnepitoisuuksien suurin kohoaminen kohdistuu ranta-alueelle voimakkaimmin purkupaikalla P1b ja vähiten purkupisteessä P3b (ks. kohta 2, Jätevedet, rehevöityminen, kuva 2). Purkupisteen P2b vaikutusalueella sijaitsee Kalkonniemen uimaranta, jonka alueella rehevöitymisvaikutuksia saattaa ilmetä etenkin vähävirtaamaisena ja lämpimänä kesänä. Virkistyskäyttövaikutusten suhteen purkupiste P3 on jonkin verran edullisempi vaihtoehto kuin P2 ja P1 on huonoin vaihtoehto. 10 (20)

Jäähdytysvedet Jäällä liikutaan todennäköisesti eniten rantojen ja asutuksen läheisyydessä. Purkupaikan P1a alapuolella on lähinnä vakituista asutusta ja purkupaikan P2a alapuolella on lähinnä lomaasutusta (ks. rakennusten lukumääristä tarkemmin kohta 13), Virkistyskäytön intensiteetti ). Purkupaikan P1a tapauksessa jäähdytysvesillä on mahdollisesti vaikutuksia järven itärannan kelkkareitteihin rautatiesillan alapuolella. Purkupaikan P2a tapauksessa vaikutuksia olisi mahdollisesti järven länsirannan kelkkareitteihin Termusniemen alapuolella Jäähdytysvesien vaikutuksissa virkistyskäyttöön ei arvioida olevan merkittävää eroa purkupaikkojen P1a/P2a välillä. 7) Vaikutukset muuhun käyttöön Virkistyskäytön lisäksi vesistön muuta käyttöä on lähinnä ammattikalastus. ks. kohta 5) vaikutukset kalastukseen. 8) Putken rakentamisen kustannukset Jätevedet Putken rakentamisen kustannusten kannalta huonoin vaihtoehto on jätevesien purkupaikka P3b ja paras on P1b. Jäähdytysvedet Putken rakentamisen kustannusten kannalta jäähdytysvesien purkupaikka P2a on huonompi vaihtoehto kuin P1a. 9) Toiminnan hallinnan vaativuus Jätevedet Putken huollon sekä ylläpidon kannalta huonoin vaihtoehto on jätevesien purkupaikka P3b ja paras on P1b. Jäähdytysvedet Putken huollon sekä ylläpidon kannalta jäähdytysvesien purkupaikka P2a on huonompi vaihtoehto kuin P1a. 11 (20)

10) Järvialtaassa tapahtuvat prosessit Säännöstely vaikuttaa Kemijärven lämpötilaolosuhteisiin kevättalvella, kun jäät alkavat lähteä ja vesi nousta. Vesi nousee keväällä hyvin nopeasti ja viileät tulvavedet ja talven aikana routaantunut pohja estävät rantaveden lämpötilan nopean nousun, joka on tyypillistä luonnontilaisilla järvillä. Säännöstely vaikuttaa myös mm. jäätilanteeseen, mm. Termusniemen pohjapadon kohdalla on nykytilanteessa sulaa aluetta. Säännöstelystä on aiheutunut myös muuta haittaa järven virkistyskäytölle ja kalastolle. Säännöstelyn vaikutuksilla ei arvioida olevan merkittävää eroa purkupaikkavaihtoehtojen keskinäisessä vertailussa. 11) Jätevesien kuormittaman alueen laajuus Ks. jätevesien laimenemisesta kohdissa 1) ja 2) Jätevedet, rehevöityminen ja Jätevedet, haitalliset aineet. Pitoisuuksien laimenemisen kannalta purkupaikka P3b on jonkin verran parempi ja P1b on jonkin verran huonompi verrattuna purkupaikkaan P2b. 12) Kalastuksen intensiteetti Kalansaaliiden perusteella kalastuksen pyyntiponnistus kohdistuu voimakkaammin jätevesien purkupaikan P3b ja Luuksinsalmen alapuoliselle alueelle ja vähemmän purkupaikkojen P1b ja P2b vaikutusalueelle. Talvikalastuspaikkoja on tiedossa Ämmänniemen eteläpuolelta ja Tossanselän pohjoisosasta alaspäin. Talvikalastuspaikkoja ei ole jäähdytysvesien varsinaisella vaikutusalueella. Kalastuksen intensiteetin kannalta jätevesien purkupaikka P3 on huonoin vaihtoehto. Purkupaikoilla P1 ja P2 ei ole merkittävää eroa. 13) Virkistyskäytön intensiteetti Virkistyskäyttö kohdistunee voimakkaimmin ranta-alueille asutuksen läheisyyteen. Asutus ja uimarannat Kemijärven ja Kemijoen alueella on esitetty kuvassa 4. Vakituista rantaasutusta on erityisesti Kemijärven yläosassa. Etelämpänä asutus on enemmän loma-asutusta. Luusuan alapuolella joen rannoilla on sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta kymmenien kilometrien matkalla länsisuuntaan. Kahden kilometrin etäisyydellä purkupisteestä P1 alaspäin järven rannalla on asuinrakennuksia reilut 50 kappaletta ja loma-asuinrakennuksia 2 kappaletta. Vastaavasti purkupisteen P2 12 (20)

läheisyydessä asuinrakennuksia on noin 20 kappaletta ja loma-asuinrakennuksia reilut 20 kappaletta. Purkupisteen P3 läheisyydessä asutusta on vähemmän. Karttakuvaan (kuva 4) on merkitty viralliset, kaavaan merkityt moottorikelkkareitit. Niiden lisäksi vakiintuneita kelkkareittejä kulkee mm. rautatiesillan alapuolella vajaan kilometrin etäisyydellä sillasta, josta reitit jatkuvat Vitsaniemen kohdalta pohjoisen suuntaan sekä järven länsirannan tuntumassa kohti Luusuaa sekä järven itärannan tuntumassa kohti Soppelaa. Purkupaikkojen läheisyydessä uimarantoja ja uimapaikkoja sijaitsee Kalkonniemessä ja Soppelassa. 13 (20)

Kuva 4. Asutusta (punaiset pallot) ja loma-asutusta (vihreät pallot) Kemijärven ja Kemijoen rannoilla. Kuvassa esitetty myös alueen uimarannat (violetit pallot) ja viralliset moottorikelkkareitit (violetti katkoviivoitus). Jätevesien vaikutusalueiden (erityisesti rehevöitymisvaikutukset) ja virkistyskäytön intensiteetin suhteen purkupaikka P3 on jonkin verran parempi vaihtoehto kuin P1 ja P2. Jäähdytysvesien (erityisesti jäävaikutukset) ja virkistyskäytön intensiteetin suhteen purkupaikoilla P1 ja P2 ei ole merkittävää eroa. 14 (20)

14) Vesialueen ja rantojen käytön intensiteetti Rantojen käytön intensiteetti kohdistunee voimakkaimmin ranta-asutuksen yhteyteen, ks. kohta 13). 15) Käsiteltyjen jätevesien purkuputken ja jäähdytysvesien purkuputken sijoittaminen samalle alueelle tai eri alueille Mikäli jäte- ja jäähdytysvesien purku sijoitettaisiin samalle alueelle, voisi kasviplanktonin kasvu voimistua. Jäte-ja jäähdytysvedet on tarkoitus johtaa eri kohtaan, jolloin vesi ehtii jäähtyä ennen jätevesien vaikutusaluetta, jolloin merkittäviä yhteisvaikutuksia ei aiheudu. Mahdollisten yhteisvaikutusten suhteen paras vaihtoehto on sijoittaa jätevesien purkupaikka ja jäähdytysvesien purkupaikka mahdollisimman etäälle toisistaan (esim. yhdistelmä jäähdytysvedet P1 ja jätevedet P2). 15 (20)

Taulukko 2 Jätevesien purkupaikkojen vertailu. Numerot 1) 2) jne. vastaavat edellä käsiteltyjä, purkupaikkavaihtoehtojen vertailussa tarkasteltuja tekijöitä. Jätevesien purkupaikat 5), 7), 12) Kalastuksen pyyntiponnistus kohdistunee tasaisesti Kemijärven alueelle, Saalismäärien perusteella eniten kalastetaan Luuksinsalmen eteläpuolisella alueella. P1b (pituus 4 km) 1) PURKUPAIKKOJEN SEKOITTUMISOLOSUHTEET Suurimmat vaikutukset P1b ympäristössä, rautatiesillan alapuolisella vesialueella (Sipovaaran ja Kallaanvaaran edustalla) Mahd. rehevöittävistä vaikutuksesta saattaa seurata pyydysten limoittumisen lisääntymistä. P2b (pituus 8 km) Purkupaikoilla ei suurta eroa 1) 2) 11) VAIKUTUKSET VEDEN LAATUUN, KUORMITETUN ALUEEN LAAJUUS 2) Rehevöitymisvaikutus Suurimmat vaikutukset P2b ympäristössä, Termusniemen ja Kalkonniemen kohdalla P3b (pituus 15 km) Purkualueen välittömän lähialueen rannoilla/matalan vesisyvyyden vyöhykkeillä vesikasvillisuuden muutokset saattavat olla mahdollisia. Suurimmat vaikutukset P3b ympäristössä, Kattilaniemen lännenpuoleisella rantaalueella Mahd. rehevöittävistä Mahd. rehevöittävistä vaikutuksesta saattaa seurata pyydysten limoittumisen lisääntymistä. vaikutuksesta saattaa seurata pyydysten limoittumisen lisääntymistä. (Merkitys saattaa olla hieman suurempi purkupaikalla P3b verrattuna P1b ja P2b.) 2) Haitallise aineet, vaikutukset pitoisuuksiin Suurimmat vaikutukset rautatiesillan alapuolisella vesialueella (Kallaanvaaran edustalla), lievemmät (COD max. noin 1 µg/l) vaikutukset Ämmänselällä P1b laimeneminen mahdollisesti hieman vähemmän tehokasta verrattuna P2 ja P3. 3) 4) VAIKUTUKSET KALASTOON JA MUUHUN VESIELISÖTÖÖN Suurimmat vaikutukset Termusniemen ja Kalkonniemen kohdalla ja lievemmät vaikutukset (COD max. noin 1 µg/l) Luuksisalmen itäpuolelle saakka P2b laimeneminen mahdollisesti hieman tehokkaampaa kuin P1 6), 13), 14) VIRKISTYSKÄYTTÖ, KESÄ (mahdolliset rehevöitymisvaikutukset) Uimarannat Kalkonniemi vaikutusalueella Ranta-asutus jätevesien Vakituista asutusta vaikutusalueella rautatiesillan alapuolella, (suurimman vaikutuksen Kallaanvaaran edustalla alue) Jätevesien purkupaikat 8)JÄTEVESIPUTKEN RAKENTAMISEN KUSTANNUKSET 9) JÄTEVESIPUTKEN TOIMINNAN HALLINTA, KUNNOSSAPITO YM. P1b (pituus 4 km) Kustannusten kannalta edullisin Putken ylläpidon kannalta paras vaihtoehto Loma-asutusta Noidanselän ja Ämmänselän kohdalla P2b (pituus 8 km) Kustannukset suuremmat kuin P1 Putken ylläpidon kannalta huonompi vaihtoehto vrt. P1 Suurimmat vaikutukset Luuksinsalmen kohdalla, lievemmät vaikutukset (COD max. noin 1 µg/l) Tossanselän pohjoispuolella, P3b laimeneminen mahdollisesti tehokkainta (vrt. P1b ja P2b) Jätevesien purkupaikoilla P1, P2 ja P3 ei ole mainittavaa eroa. (Tuulanniemi, Oilunganniemi) (Lähinnä loma-asutusta lievemmän vaikutuksen aluella; Ruopsanlahden rantaalueet, Hiipanniemen ja Ailanganlahden rannat) P3b (pituus 15 km) Kustannukset suurimmat vrt. P1 ja P2 Putken ylläpidon kannalta huonoin vaihtoehto 16 (20)

Purkupaikkavaihtoehtojen vertailussa positiivinen asia (paras vaihtoehto +++; vähiten positiivinen +) +++ ++ + Purkupaikkavaihtoehtojen vertailussa negatiivinen asia (huonoin vaihtoehto ---; vähiten huono -) --- -- - Johtopäätökset, jätevesien purkupaikka: Mikään jätevesienpurkupaikoista ei ole kaikkien tarkasteltujen asioiden suhteen muita parempi. Paremmuusjärjestys riippuu tarkasteltavasta vaikutuksesta. Merkittävämpien rehevöittävien vaikutusten alueella on sekä jätevesien purkupisteen P1b että P2b tapauksessa ranta-asutusta ja todennäköisesti myös muuta virkistyskäyttöä, P3b tapauksessa asutusta on vähemmän. Sekä rehevöittävien että haitallisten aineiden kuormitusmäärään voidaan vaikuttaa hyvin toimivan jätevesien puhdistusprosessin avulla. P3b vaikutusalueella kalastetaan mahdollisesti enemmän verrattuna P1b ja P2b, joten kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten kannalta P3 saattaa tarkastelun perusteella olla huonoin vaihtoehto. Kaiken kaikkiaan jäteveden vaikutukset arvioidaan purkualueen välitöntä lähiympäristöä lukuun ottamatta vähäiseksi. Eri purkupaikkavaihtoehdoilla voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat eri alueille vesistössä. Kokonaisuudessaan tarkasteltuna purkupaikkojen P1b, P2b ja P3b vaikutuksilla ei ole merkittävää eroa. Putken rakentamisen kustannusten ja huollon sekä ylläpidon kannalta P3b on huonoin vaihtoehto ja P1b paras. Edellä esitetyn perusteella mikään tarkasteltu vaihtoehtoinen jätevesien purkupaikka ei vertailun perusteella ole olennaisesti parempi kuin lupahakemuksessa esitetty purkupaikka P2b. 17 (20)

Taulukko 4. Jäähdytysvesien purkupaikkojen vertailu. Numerot 1) 2) jne. vastaavat edellä käsiteltyjä, purkupaikkavaihtoehtojen vertailussa tarkasteltuja tekijöitä. (Jatkuu seuraavalle sivulle) Jäähdytysvesien purkupaikat 1) PURKUPAIKKOJEN SEKOITTUMISOLOSUHTEET, KUORMITUKSEN LAIMENEMINEN 2) Lämpövaikutus kesäaikaan JÄÄVAIKUTUKSET 5), 6), 7) Nykyinen jäätilanne suurimpien vaikutusten alueella P1a (putken pituus 4 km) Purkupaikoilla ei suurta eroa P2a (putken pituus 8 km) Vähäinen vaikutus, purkupaikoilla ei ole suurta eroa Termusniemen pohjapadon alueella nykyisinkin sulaa aluetta. Säännöstelystä aiheutuneita sulapaikkoja on ollut myös mahdollisesti myös alempana jopa Antinsaaren alapuolella. Vaikutukset jäätilanteeseen Suurimmat vaikutukset todennäköisesti Lantingin saaren ympäristössä ja Kallaanvaaran edustan suunnassa. Sula alue suurenee pohjapadon kohdalla. Suurimmat vaikutukset todennäköisesti Kalkonniemen kohdalla ja sen alapuolella mm. Kosteensaaren ja Iso- Salmensaaren ympäristössä, enemmän järven itäpuolella. Sula alue suurenee pohjapadon kohdalla. 3) KALASTO Lämpötilan kannalta erityisesti syyskutuiset (muikku) Ei tiedossa kutupaikkoja jäähdytysvesien vaikutusalueella Kutupaikkoja jäähdytysvesien vaikutusalueella: Termusniemen ja Lantungin pohjapadon alueet, Ämmanselkä (Ämmänselän eteläpuolelta Luuksinsalmeen). 5), 7) 12) KALASTUS Talvikalastus Ei talvikalastuspaikkoja tiedossa varsinaisella vaikutusalueella. Ei talvikalastuspaikkoja tiedossa varsinaisella vaikutusalueella. 18 (20)

Taulukko 4. Jäähdytysvesien purkupaikkojen vertailu. Numerot 1) 2) jne. vastaavat edellä käsiteltyjä, purkupaikkavaihtoehtojen vertailussa tarkasteltuja tekijöitä. (Jatkuu edelliseltä sivulta) Jäähdytysvesien purkupaikat P1a (putken pituus 4 km) P2a (putken pituus 8 km) 6), 13), 14) VIRKISTYSKÄYTTÖ, TALVI Ranta-asutus jäähdytysvesien vaikutusalueella (suurimman vaikutuksen alue) Vakituista asutusta rautatiesillan alapuolella, Kallaanvaaran edustalla Lähinnä loma-asutusta länsirannalla, Termusniemen alapuolella Moottorikelkkareitit (vakiintuneet, ei viralliset reitit): Rautatiesillan alapuolella länsirannan tuntumassa Luusuaan saakka, itärannan tuntumassa Soppelaan saakka 15) YHTEISVAIKUTUKSET JÄTEVESIEN KANSSA Mahdollisesti vaikutuksia järven itärannan kelkkareitteihin rautatiesillan alapuolella Todennököisesti voimistaa rehevöitymisvaikutusta, jos jätevesien purkupaikkana P1b Kun jätevesien purkupaikkana P2b Jäte- ja jäähdysvesillä ei merkittäviä yhteisvaikutuksia Mahdollisesti vaikutuksia järven länsirannan kelkkareitteihin Termusniemen alapuolella Todennököisesti voimistaa rehevöitymisvaikutusta, jos jätevesien purkupaikkana P2b (vähäisessä määrin myös P1b) Kun jätevesien purkupaikkana P1b Jäte- ja jäähdysvesillä ei merkittäviä yhteisvaikutuksia 8) JÄÄHDYTYSVESIPUT- KEN RAKENTAMISEN KUSTANNUKSET 9) JÄÄHDYTYSVESIPUT- KEN TOIMINNAN HALLINTA, KUNNOSSA- PITO YM. Kustannusten kannalta edullisempi kuin P2 Putken ylläpidon kannalta parempi vaihtoehto Kustannukset suuremmat kuin P1 Putken ylläpidon kannalta huonompi vaihtoehto vrt. P1 Purkupaikkavaihtoehtojen vertailussa positiivinen asia (paras vaihtoehto +++; vähiten positiivinen +) +++ ++ + Purkupaikkavaihtoehtojen vertailussa negatiivinen asia (huonoin vaihtoehto ---; vähiten huono -) --- -- - 19 (20)

Johtopäätökset, jäähdytysvesien purkupaikka: Lämpövaikutusten suhteen herkkien syyskutuisten kalalajien kutupaikkojen perusteella kalastovaikutusten kannalta jäähdytysvesien purkupaikka P1a on todennäköisesti jonkin verran parempi vaihtoehto kuin P2a. Virkistyskäyttövaikutusten kannalta jäähdytysvesien purkupaikkavaihtoehdoilla P1a ja P2a ei ole merkittävää eroa. Lämpö todennäköisesti voimistaa jätevesien rehevöittävien päästöjen vaikutuksia ja jäähdytysveden purkupaikkojen paremmuusjärjestys riippuu myös jätevesien purkupaikan sijainnista, koska jäähdytysvesien purkaminen samaan pisteeseen voi vahvistaa rehevöitymisvaikutusta. Mikäli jätevesien purkupaikka on P2b, jäähdytysvesille parempi purkupaikka on todennäköisesti P1a. Jos jätevesien purkupaikka on P1b, jäähdytysvesille parempi purkupaikka on todennäköisesti P2a. Kokonaisuudessaan tarkasteltuna purkupaikkojen P1a ja P2a vaikutuksilla ei ole merkittävää eroa. Rakentamiskustannusten ja putken ylläpidon kannalta P1a on parempi vaihtoehto kuin P2a. Edellä esitetyn perusteella jäähdytysvesien purkupaikkavaihtoehto P2a ei ole olennaisesti parempi kuin lupahakemuksessa esitetty purkupaikka P1a. LÄHTEET: Lauri 2016a. Liite 1, P8 (P3). Sijoituspaikan valinta. 30.11.2016. (YVA-selostus, liite 5) Lauri 2016b. Kemijärven biotuotetehtaan vesistövaikutusten arviointi virtaus- ja vedenlaatumallilla. YVA Oy, raportti 22.12.2016 (YVA-selostus, liite 6) Inkala 2017. Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8. YVA Oy, raportti 10.3.2017. (YVA-selostus, liite 7) 20 (20)