Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/talvivaara Sotkamo Oy

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/talvivaara Sotkamo Oy 124/00.04/2014 KHALL 142 Ympäristötarkastaja Talvivaara Sotkamo Oy (myöhemmin Talvivaara) on toimittanut Hallintojohtaja Kainuun ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan tarvekyselyn Nuasjärven purkuputkihankkeesta. Ennen päätöksen tekoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta Kainuun ELY keskus varaa Sotkamon kunnalle mahdollisuuden lausunnon antamiseen asiasta. Lausunto on pyydetty toimittamaan mennessä. YVA-menettelyn soveltaminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-lain (468/1994) 4 :n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyn soveltaminen perustuu joko YVA asetuksen (713/2006) 6 :ssä olevaan hankeluetteloon tai yksittäistapaukselliseen harkintaan. Yksittäistapauksissa arviointivelvollisuus syntyy lähtökohtaisesti silloin, kun toiminnasta aiheutuu todennäköisesti hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta tekee ELY -keskus. Kyseessä on oikeusharkintainen ratkaisu. YVA-menettelyn soveltaminen yksittäistapauksissa YVA -lain 4 :n toisen momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan YVA -asetuksen hankeluettelon hankkeiden lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin hankeluettelon kokorajan ylittävään muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällöin tulee siis ottaa huomioon myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset sekä hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutuksen luonne. Vaikutusten merkittävyyttä harkittaessa otetaan huomioon, sen lisäksi mitä YVA -lain 4.2 :ssä säädetään, hankkeen ominaisuudet, sijainti sekä vaikutusten luonne. Harkintaperusteista on säädetty tarkemmin YVA -asetuksen 7 :ssä. YVA asetuksen 7 sisältää luettelon niistä seikoista, jotka tulee huomioida harkittaessa arviointimenettelyn tarpeellisuutta yksittäistapauksissa. Tarkasteltavina seikkoina on luettelossa mainittu 1) hankkeen ominaisuudet, 2) hankkeen sijainti ja 3) vaikutusten luonne. Kohdissa 1-3 on lueteltu useita tarkasteltavia alakohtia.

2 Lausuttavana oleva hanke Taustaa Talvivaaran kaivoksen korkea natrium- ja sulfaattikuormitus yhdessä kaivospiirin sijaitsemisen vedenjakajalla kanssa ovat johtaneet nykyisten purkureittien pienten järvien ja latvapurojen suolaantumiseen. Nykyisten purkureittien vastaanottavien vesien alhainen vesimäärä ja siitä johtuva heikko laimennuspotentiaali on johtanut kaivosalueen alapuolisissa vesissä korkeisiin sulfaatti- ja natrium-pitoisuuksiin. Päästövesien suolapitoisuudesta johtuen päästövedet ovat olleet myös vastaanottavia vesiä raskaampia, mikä on johtanut kaivospiirin lähijärvien kerrostumiseen ja suolapitoisten vesien kertymiseen järvien alusveteen. Kerrostuneisuudesta johtuen järvien normaali vedenvaihto (kevät- ja syyskierrot) ja aineiden kierto on myös estynyt. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto velvoitti Talvivaaran kaivoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan Nro 33/07/01 muuttamisesta antamassaan päätöksen Nro 52/2013/1, lupamääräyksessä E yhtiön ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin mahdollisten uusien jätevesien purkupaikkojen selvittämiseksi. Lupamääräyksen perustelussa todetaan, että: Päätöksessä on annettu vuodesta 2014 lähtien tiukkenevat raja-arvot sulfaatin kokonaiskuormitukselle nykyisiin pieniin latvavesistöihin. Niiden saavuttaminen edellyttää nopealla aikataululla tapahtuvaa vesien käsittelyn tehostamista. Mikäli teknisin toimin kuormitusta ei saada pienennettyä kyseiselle tasolle, on luvan saajan toiminnan jatkamisen mahdollistamiseksi löydettävä yksi tai useampi, laimenemisolosuhteiltaan parempi purkupaikka ainakin osalle muodostuvista käsitellyistä jätevesistä. Tätä koskeva esitys on määrätty toimitettavaksi aluehallintovirastolle. Uusi purkupaikka edellyttää ympäristölupaa. Sitä koskevassa hakemuksessa on oltava mm. kattavat vaihtoehto- ja vaikutusarvioselvitykset. Purkuputken vaihtoehtokartoitus Uusista vaihtoehtoisista purkupisteistä on Pöyry Finland Oy laatinut kartoituksen. Kartoituksessa todettiin, että laimenemisolosuhteiltaan soveltuva purkupiste on virtaamien perusteella mahdollista löytää vain Oulujoen vesistöalueelta. Muilla tarkastelluilla vesistöreiteillä virtaamat ovat liian pieniä riittävien laimenemisolosuhteiden löytymiselle. Kartoituksessa tarkasteltiin alustavasti viittä vaihtoehtoista purkupistettä Oulujoen vesistöalueella; Katerma, Tenetti, Tikkalahti, Toukansalmi ja Alasalmi. Kartoituksessa Tikkalahden vaihtoehto on arvioitu tarkastelluista vaihtoehdoista kokonaisuutena parhaaksi. Hankkeen kuvaus Hankkeena olevaa uutta puhdistetun veden purkupistettä suunnitellaan Nuasjärven Tikkalahteen (kartta esityslistan erillisenä liitteenä). Puhdistetut vedet johdettaisiin Nuasjärveen hankkeessa rakennettavaa uutta putkilinjaa pitkin. Purkuputken linjauksena maa-alueilla toimii kaivoksen toimintaa

3 koskevassa ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksessä Nro 33/07/1 myönnetty raakavedenottolinja. Uuteen purkuputkilinjaan johdettaisiin kaivoksen ylijäämävettä, jota johdetaan nykyisin pohjoisessa Salmisen ja pohjoisen Kuusilammen kautta sekä etelässä Lumijoen kautta. Kaivoksen metallien talteenottoprosessi on syksystä 2013 alkaen toiminut suljetussa kierrossa, silloin kun käänteisosmoosilaitos on toiminut täydellä kapasiteetilla. Tämä tarkoittaa sitä, että järvivedenotto on pienentynyt oleellisesti, eikä metallien talteenottolaitokselta johdeta puhdistettua prosessivettä normaalitilanteessa enää luontoon. Tarve ylijäämävesien johtamiselle kuitenkin säilyy, sillä kaivosalueella on varastoituna tällä hetkellä noin 6 Mm3 vesiä. Lisäksi altaisiin, rakennetuille alueille sekä louhokseen kertyy sadannan kautta vuositasolla vettä noin 6 Mm3, josta merkittävä osa joudutaan johtamaan käsittelyn jälkeen pois kaivosalueelta. Varsinaisten toiminta-alueiden ulkopuolisten puhtaiden valumavesien erottelu ja johtaminen on toteutettu pääosin vuoden 2013 aikana ja työtä on jatkettu osin vielä vuonna Arvioitu uuteen purkupisteeseen johdettava vesimäärä kolmena ensimmäisenä vuonna olisi noin 7,5 Mm3 vuodessa ja myöhemmin noin 5 Mm3 vuodessa. Veden pumppaus putkeen tapahtuisi kaivoksen pohjoisen jälkikäsittely-yksikön tai Latosuon alueella. Purkuputkilinja toteutetaan maa-alueilla maanalaisena. Ympäristövaikutukset Uuden purkuputken rakentamisen jälkeen purkuvesien aiheuttamat vedenlaatuvaikutukset kohdistuisivat lähinnä Nuasjärveen ja Rehjanselkään. Sulfaatin ohella metallipitoisuudet purkualueella tulisivat nousemaan luonnontasoista. Pöyryn tekemässä selvityksessä mahdollisista uusista purkupaikoista esitetään, että kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa sulfaattipitoisuuden nousu laimenee pääsääntöisesti alle 200 mg/l noin 500 m:n säteellä purkupaikasta. Tuulettomina jaksoina ja talvella jääkannen estäessä tuulen vaikutuksen virtausnopeudet Tikkalahdessa ovat hyvin pieniä, jolloin jätevettä konsertroituu voimakkaammin purkualueille niiden pohjan läheisiin vesikerroksiin. Tällöin purkualueella (alusvedessä) voidaan mitata tasoa satoja mg/l sulfaattipitoisuuksia. Laskentojen ja Jormasjärven havaintojen perusteella voidaan kohtuullisen luotettavasti arvioida, että pysyvää kerrostumista purkualueilla ei kuitenkaan tapahdu, sillä tiheyserot vesistössä eivät kasva riittävän suuriksi. Sen sijaan kevättalvista ja keskikesän kerrostumista tulee tapahtumaan. Edelleen Pöyryn tekemässä selvityksessä todetaan, että kaikilla purkualueilla alusveden metallipitoisuudet nousevat mallilaskelmissa käytetyillä pitoisuuksilla selvästi luonnontasoista. Laskentojen perusteella purkualueilla mitataan muutamia kymmeniä mikrog/l pitoisuustasoja nikkeliä ja muutamia mikrog/l kadmiumia. Näin ollen kaikki purkupaikkavaihtoehdot vaativat mahdollisen lupakäsittelyn yhteydessä

4 sekoittumisvyöhykkeen määräämisen. Olosuhteista riippuen osa metalleista voi sedimentoitua myös pohjasedimenttiin. Pöyryn laatimassa selvityksessä todetaan, että purkualueen välittömässä läheisyydessä metalli- sekä sulfaattipitoisuudet nousevat eliöstölle haitalliselle tasolle, millä voi olla haitallisia vaikutuksia myös kalastoon ja kalastukseen. Välittömän vaikutusalueen ulkopuolella ei ole odotettavissa vaikutuksia kalastoon, kalastukseen tai vesialueen muuhun virkistyskäyttöön. Kunnanjohtaja Ehdotus Kunnanhallitus päättää harkinnanvaraista YVA-käsittelyä koskevan lausunnon yhteydessä, ettei Sotkamon kunnanhallitus tule hyväksymään ehdotettua purkuputken rakentamista Nuasjärveen. Talvivaaran kaivosyhtiön tulee hoitaa vesien käyttöön ja vesitaseeseen liittyvät ongelmat Talvivaaran kaivospiirin alueen sisällä. Lisäksi kunnanhallitus esittää mahdollista ympäristöluvitusta ja YVA-menettelyä koskevana lausuntonaan Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että harkinnanvarainen ympäristövaikutusten arviointi on ehdottomasti laadittava Talvivaara Sotkamo Oy:n Nuasjärven purkuputkihankkeen ympäristövaikutusten selvittämiseksi ennen mahdollisen ympäristölupahakemuksen käsittelyä. Ympäristövaikutusten arviointi YVA-menettelyssä on tarpeen, koska hankkeesta on odotettavissa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Sijoituspaikkavaihtoehtojen selvittäminen on olennainen osa YVA-menettelyä. Kaikki esillä olleet purkupaikkavaihtoehdot tulee tarkastella perusteellisesti, sekä tarkastella olisiko vielä muita mahdollisia purkupaikkavaihtoehtoja esillä olleiden lisäksi. Vaihtoehtoisista purkupisteistä tehdyssä kartoituksessa on päädytty kolmeen vaihtoehtoon yksioikoisesti, laimenemisolosuhteiden perusteella. Edelleen Nuasjärven Tikkalahden valikoituminen purkupaikaksi tulee ympäristöseikkojen kannalta tutkia perusteellisemmin kuin se nyt alustavasti on selvitetty. YVA-menettelyn läpikäynti turvaisi myös kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kunnanhallitus Päätös Käydyn keskustelun jälkeen kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Otteet Kainuun ELY-keskus, kirjaamo, PL 115, Kajaani Ympäristötarkastaja Taina Huttunen

5