KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON VESISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA

Transkriptio

1 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON VESISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA JOHDANTO Kemijärven vedenlaatua seurataan voimassa olevan vuosille laaditun tarkkailusuunnitelman (Lapin Vesitutkimus Oy 2012) mukaisesti. Suunnitelma on hyväksytty Lapin ELY-keskuksen päätöksellä Kemijoen yhteistarkkailuun kuuluvat yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoita, kalankasvatuslaitoksia, Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehdas sekä Kemijärven säännöstely (Kemijoki Oy). Yhteistarkkailun koordinoinnista vastaa Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. Vesistöalueella on kuormittajia myös yhteistarkkailun ulkopuolella ja niillä on omia päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia. Myös Kemijoen yhteistarkkailuun kuuluvien laitosten päästötarkkailut toteutetaan laitoskohtaisesti erillisten tarkkailuohjelmien mukaan. Boreal Bioref Oy:n Kemijärven biojalostamon YVA-selostuksessa (Sweco 2017) on kuvattu hankkeesta aiheutuvat päästöt vesistöön ja ympäristölupahakemuksen valmistelun aikana tiedot päästöistä ovat edelleen tarkentuneet. Biojalostamon jäähdytysvesien ja jätevesien purkupisteet sijoittuvat eri kohtiin Kemijärvessä. Tiedot jäteveden kuormitusmääristä on kuvattu ympäristölupahakemuksen kohdassa Kemijärven biojalostamon vesistövaikutusten tarkkailuohjelman laadinnassa on otettu huomioon hankkeen YVA-menettelyssä esiin nousseet asiat sekä huomioitu Kemijärven ja sen alapuolisen vesistön tarkkailua koskeva yhteistarkkailuohjelma. Tämä ohjelma on pyritty rakentamaan siten, että sen liittäminen Kemijoen yhteistarkkailuun olisi mahdollista ja mahdollisimman yksinkertaista. Kemijoen yhteistarkkailun tarkkailuohjelman päivitys tulee tehdä vuoden 2018 loppuun mennessä, jolloin biojalostamoa koskevien suunnitelmien toteutuessa sen vaikutustarkkailu olisi liitettävissä yhteistarkkailuohjelmaan.

2 2. ALUEEN YLEISKUVAUS Kemijärvi sijaitsee Kemijoen valuma-alueella (65), tarkemmin Kemijärven-Pelkosenniemen alueella (65.3). Kemijoen vesistöalue on kooltaan km 2 ja ulottuu pohjoisessa Saariselän tuntureille ja Pöyrisjärven erämaahan ja laskee etelään Perämeren rannikolle. Vesistöalue on hyvin vähäjärvinen ja siksi tulvaherkkä. Virtaamavaihtelut ovat suuria. Kemijoen pääuoma kuuluu kokonaisuudessaan säännöstelyn piiriin. Kemijärveä säännöstellään järven luusuassa sijaitsevalla Seitakorvan voimalaitoksella välillä N43+142,00 m ja N43+149,00 m. Kemijärven yläpuolella Pelkosenniemellä yhtyvät vesistöalueen itäiset latvahaarat Kitinen, Luiro ja Ylä-Kemijoki. Luiron ja Kitisen latvoille on rakennettu Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat. Ylä-Kemijoki on suojeltu vesi-voimatuotannolta erillislailla. Kemijärven pinta-ala on 205,7 km 2. Järven keskisyvyys on 5,5 m ja maksimisyvyys 24 m. Rantaviivaa järvellä on 591,4 km. Järven tilavuus on 1137,34 milj. m3. Järven viipymäaika on erittäin lyhyt, vain noin 39 vuorokautta. Lyhyen viipymän vuoksi Kemijärvi voidaan luonnehtia läpivirtausjärveksi ja paikoin sen morfologia ja hydrologia muistuttavat jokisuvantoa. Hankealue sijaitsee Kemijärven jokisuvantomaisen pohjoisosan itärannalla. Järven itärannan edustan, Patojärven vesialue on matalaa, noin 3 m syvyistä aluetta. Norvionsaaren länsipuolella sijaitsee päävirtausalue, ja vesisyvyys kasvaa jyrkästi. Rautatiesillan pohjoispuolella Kemijärven kaupungin puoleisen rannan edustalla sijaitsee pienehkö 10 metrin syvyinen syvännealue. Rautatiesillan alapuolella vesistö jatkuu matalahkona 3 6 metrin syvyisenä jokisuvantomaisena alueena, jossa paikoin on pieniä metrin syvänteitä. Alue jatkuu Termusniemen pohjapadolle, jonka alapuolella aukeaa Noidanselkä ja Ämmänselkä. Niiden alapuolella Luuksinsalmessa vesistöön yhtyy sen itäinen haara. Luuksinsalmesta vesistö jatkuu laajempana ja syvempänä selkäalueena muodostaen Ailanganselän, Selkämatalan, Tossanselän ja Lapinselän. Lapinselän ja Tossanselän eteläosassa sijaitsee järven luusua.

3 3. KEMIJÄRVEN VEDEN LAATU NYKYTILANTEESSA Nopean läpivirtauksen vuoksi Kemijärven runko-osan vesipatsaaseen ei pääse muodostumaan selkeää lämpötilakerrosteisuutta, vaikka järvi on melko syvä. Järven itähaaraan sekä syvimpiin lahtialueisiin lämpötilakerrosteisuus kuitenkin muodostuu. Nopea veden läpivirtaus liittyy järven luontaisiin ominaisuuksiin, mutta voimalaitosten juoksutukset ja säännöstely voimistavat sitä. Kemijärven veden laadun yksi tärkeimmistä määrittelijöistä on järven pohjoisosaan laskeva Kemijoki, joka kerää vetensä laajalta valuma-alueelta. Valuma-alueen vedet ovat suuresta suopinta-alasta johtuen humuspitoisia. Kemijärvi kuuluukin järvityypiltään suuriin humusjärviin (Sh). Kemijokeen johdetaan puhdistettuja jätevesiä kolmesta taajamasta ja lisäksi jokivarrella sijaitsee kaksi kalalaitosta ja alueella harjoitetaan myös turvetuotantoa. Suuri merkitys veden laatuun on myös Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä. Heikon kerrostuneisuuden ansiosta Kemijärven vesimassa säilyy järven runko-osassa talvella viileänä ja hapekkaana pinnasta pohjaan saakka. Kesällä lievää hapen kulumista voi syvänteiden pohjalla esiintyä, mutta virtausolosuhteet estävät voimakkaammat happiongelmat. Itäisessä haarassa ja suojaisissa syvimmissä lahdissa sekä pohjapadoilla eristetyillä osa-alueilla happivajetta voi esiintyä alusvedessä. Kemijärven vesi on lievästi humuspitoista ja useimmiten kirkasta. Veden väriluku on ollut vuosina Tossanselällä keskimäärin 65 mg Pt/l ja kemiallinen hapenkulutus 8 mg/l O2. Humusleima on tavallisesti vahvimmillaan keväällä valumavesien tuodessa humuspitoista vettä Kemijärveen. Veden ph-taso on lähellä neutraalia, vaihdellen lievästi happamasta lievästi emäksiseen. Vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on erittäin matala, mikä on tyypillistä Suomen vesille liittyen kallioperän heikkoon rapautumiseen. Vaikka suoloja on vähän, Kemijärven alkaliteetti, eli puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Ravinnetasoltaan Kemijärven runko-osan vesi on fosforipitoisuuksien osalta lievästi rehevää, mesotrofista, mutta toisaalta viime vuosina myös vähäravinteista vettä vastaavia pitoisuuksia on mitattu. Suojaisemmilla alueilla, missä veden vaihtuvuus on hitaampaa, järven fosforipitoisuus voi kohota runko-osaa korkeammaksi. Typpipitoisuus on suhteessa matalampi. Järvelle on tyypillistä, että rehevyystaso on alkukesällä loppukesää korkeampi, sillä alkukesällä järvi täyttyy ravinteikkaista tulvavesistä. Pitkällä aikavälillä fosforipitoisuus on selvästi laskenut. Esimerkiksi Tossanselällä fosforipitoisuus oli vuosina keskimäärin selvästi yli 20 μg/l, kun se nykyisin on keskimäärin vain noin 12 μg/l. Typpipitoisuus on säilynyt suhteellisen tasaisena tarkkailun alusta 2000-luvun alkuun (ka μg/l), jonka jälkeen pitoisuus on hieman laskenut. Vuosina pitoisuus on ollut keskimäärin 302 μg/l.

4 Kemijärven ylittävän rautatiesillan pohjoispuolella, vanhan sellutehtaan jätevesien purkualueen yläpuolella veden laatu ei merkittävästi poikkea Tossanselän päällysveden laadusta. Ravinnetaso on lievästi laskenut 2000-luvulla. Fosforipitoisuus oli luvuilla keskimäärin 20 μg/l, kun se 2000-luvulla on ollut keskimäärin 16 μg/l ja aivan viime vuosina pitoisuus on edelleen laskenut. Typpipitoisuus oli luvuilla keskimäärin 370 μg/l, kun se 2000-luvulla on ollut keskimäärin 315 μg/l. 4. TARKKAILUN YLEISET PERIAATTEET Voimassa olevan yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti Kemijärven vedenlaadun tarkkailu koostuu vuosittain suoritettavasta perustarkkailusta ja 3 vuoden välein toteutettavasta laajemmasta tarkkailusta, johon kuuluu perustarkkailua useampia tarkkailupisteitä. Yhteistarkkailuun kuuluvien biologisten tarkkailujen toteutus tehdään pääsääntöisesti samassa aikataulussa kuin veden laadun tarkkailua koskeva laaja tarkkailu. Tässä ohjelmassa on huomioitu biojalostamon rakentamiselle ja käynnistämiselle laadittu suunnitelma, jonka mukaan rakentaminen toteutetaan vuosien aikana ja tuotanto käynnistyy vuonna Ennen toiminnan käynnistämistä tehtävää esitarkkailua tehdään rakentamisen aikana (v 2018/2019), jonka jälkeen veden laadun tarkkailua tehdään vuosittain. Vuosina 2018/2019 suoritettavan esitarkkailun jälkeen biologisia tarkkailuja tehdään tehtaan käynnistämisen jälkeen vuonna 2022 ja siitä edelleen 3 vuoden välein Näytteenotossa noudatetaan ympäristöhallinnon antamia ohjeita. Näytteenoton yhteydessä mitataan aina näkösyvyys. Kaikki määritykset tehdään SFS standardien mukaisesti ja / tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Vaarallisten aineiden asetuksen 1022/2006 (muutokset 868/2010 ja 1308/2015) mukaan määritysrajojen tulee olla riittävän alhaisia vastaamaan asetuksen liitteen 3 vaatimuksia. Tarkkailun toteuttavalla henkilöstöllä tulee olla tehtävään riittävä pätevyys. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama pätevyys.

5 5. BIOJALOSTAMON VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kappaleissa on jokaisen alaotsikon kohdalla esitetty erikseen Kemijärven tarkkailua koskevat asiat voimassa olevan yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti sekä ohjelmaan lisättävät asiat, joiden avulla voidaan seurata erityisesti Bioref Boreal Oy:n Kemijärven biojalostamon päästöjen vaikutuksia vesistössä Kemijärven biojalostamon vesistöpäästöjen purkupisteet Biojalostamolta tulevia vesiä puretaan Kemijärveen kahdessa eri kohdassa. Jäähdytysvesien purkupiste sijoittuu lakkautetun Stora-Enson Kemijärven tehtaan jätevesien purkupaikkaan, joka on noin 700 metriä rautatiesillan eteläpuolella. Puhdistettujen jätevesien purkupiste on noin 600 metriä Termusniemen pohjapadon yläpuolella. Biojalostamolta Kemijärveen johdettavien vesien purkupisteet on esitetty kuvassa 1 ja niiden koordinaatit taulukossa 1. Taulukko 1. Biojalostamon vesipäästöjen purkupisteiden koordinaatit N (ETRS-TM35FIN) E (ETRS-TM35FIN) Jäähdytysveden purkupaikka Jäteveden purkupaikka * * jäteveden purkupisteen sijainti tarkentuu vielä suunnittelun kuluessa Kuva 1. Biojalostamon vesistöpurkupisteiden sijainnit.

6 5.2. Veden laadun tarkkailu Nykyinen veden laadun tarkkailu Kemijoen yhteistarkkailuun kuuluvien tarkkailupisteiden sijainti Kemijärvessä ja siihen yhteydessä olevissa järvissä on esitetty kuvassa 2 ja pisteiden koordinaatit taulukossa 2. Taulukko 2. Kemijärvessä olevat tarkkailupisteet ja näytteenottotiheys. Pisteen koodi N (ETRS-TM35FIN) E (ETRS-TM35FIN) Näytteenoton tiheys Kj Perustarkkailu, 7 x vuosi Laaja tarkkailu, 7 x vuosi Te Perustarkkailu, 4 x vuosi Laaja tarkkailu, 4 x vuosi To Perustarkkailu, 4 x vuosi Laaja tarkkailu, 7 x vuosi Suo Laaja tarkkailu, 3 x vuosi Kj7A Laaja tarkkailu, 4 x vuosi Ju Laaja tarkkailu, 7 x vuosi Leh Perustarkkailu, 7 x vuosi Laaja tarkkailu, 7 x vuosi L Perustarkkailu, 13 x vuosi Laaja tarkkailu, 13 x vuosi Hi Laaja tarkkailu, 3 x vuosi Ka Laaja tarkkailu, 3 x vuosi La Laaja tarkkailu, 13 x vuosi Na Laaja tarkkailu, 3 x vuosi La Laaja tarkkailu, 3 x vuosi Per Laaja tarkkailu, 2 x vuosi Ko Perustarkkailu, 5 x vuosi Laaja tarkkailu, 5 x vuosi Pö Perustarkkailu, 3 x vuosi Laaja tarkkailu, 3 x vuosi Se Perustarkkailu, 5 x vuosi Laaja tarkkailu, 5 x vuosi Se Laaja tarkkailu, 3 x vuosi Lu Laaja tarkkailu, 3 x vuosi Ne Laaja tarkkailu, 3 x vuosi

7 Kuva 2. Kemijärvessä olevat tarkkailupisteet (muokattu Kemijoen yhteistarkkailusuunnitelmasta, LVT 2013) Biojalostamon aiheuttama veden laatuun kohdistuvien vaikutusten tarkkailu Biojalostamolta Kemijärveen johdettavan jäteveden ja jäähdytysveden vaikutusten seurannan todentamiseksi tarkkailuun lisätään 2 uutta tarkkailupistettä, joista toinen sijoittuu jäähdytysveden purkuputken alapuoliseen vesistöön purkupisteen välittömään läheisyyteen. Jäteveden vaikutusten tarkkailuun soveltuu jo yhteistarkkailussa mukana oleva Termusniemen pohjapadon läheisyyteen sijoittuva piste Te148. Toinen uusi piste sijoitetaan Ämmänselälle, joka kuvaa jäteveden ja jäähdytysveden yhteisvaikutusta kauempana päästöpisteistä, kuten myös ohjelmassa jo mukana oleva Tossanselän tarkkailupiste To147. Rautatiesillan läheisyyteen sijoittuva tarkkailupiste Kj107 soveltuu hyvin vertailupisteiksi, joka kuvaa vedenlaatua biojalostamon yläpuolisessa vesistössä. Muut Kemijärveen sijoittuvat tarkkailupisteet ovat piste Kj7A noin 2 km rautatiesillan alapuolella sekä piste L13700, joka sijaitsee Kemijoen luusuassa. Uusien tarkkailupisteiden ja biojalostamon vaikutustarkkailuun soveltuvien olemassa olevien tarkkailupisteiden koordinaatit on esitetty taulukossa 3. Kuvassa 3 on esitetty päästöpisteiden sijainti, uusien tarkkailupisteiden sijainti sekä nykyiset Kemijoen yhteistarkkailuun kuuluvat tarkkailupisteet.

8 Taulukko 3. Kemijärven biojalostamon vesistövaikutusten tarkkailuun perustettavat uudet tarkkailupisteet ja tarkkailun kannalta sopivat olemassa olevat tarkkailupisteet N (ETRS-TM35FIN) E (ETRS-TM35FIN) Syvyys (m) Näytteenottosyvyydet (m) Jäähdytysveden purkupaikka Jäteveden purkupaikka * Kj (vain yksi syvyys) Kj7A , 4, 7 KjUusi , 4 Te , 5, 10, 14 KjUusi , 3, 5 To , 5, 10, 15, 20, 23 L (vain yksi syvyys) * jäteveden purkupisteen sijainti tarkentuu vielä suunnittelun kuluessa Kuva 3. Biojalostamon vesistövaikutusten tarkkailupisteet ja vesipäästöjen purkupisteet.

9 Veden syvyys näytteenottopisteellä määrittää vertikaalisten näytteiden lukumäärän, kuten Kemijoen yhteistarkkailuohjelmassa. Mikäli kokonaissyvyys on alle 3 m, otetaan vain yksi näyte 1 m syvyydeltä. Jos kokonaissyvyys on 3-5 m, otetaan yksi näyte 1 m syvyydeltä ja yksi näyte 1 m pohjan yläpuolelta. Mikäli kokonaissyvyys on 5-10 m, otetaan kolme näytettä, joista yksi näyte 1 m syvyydeltä, yksi näyte 1 m pohjan yläpuolelta ja yksi näyte vesipatsaan puolivälistä. Jos kokonaissyvyys on suurempi kuin 10 m, näytteitä otetaan 1 m syvyydeltä ja 1 m pohjan yläpuolelta sekä 5 m välein koko vesisyvyydeltä. Rautatiesillan tarkkailupisteessä Kj107 näyte otetaan poikkeuksellisesti ainoastaan yhdeltä syvyydeltä (1 m). Biojalostamon rakentamisen aikana ja toiminnan käynnistyttyä tarkkailua suoritetaan tiiviisti siten, että kahdella uudelta tarkkailupisteellä (KjUusi1, KjUusi2) sekä Termusniemen alapuolella olevalla pisteellä Te148 näytteenotto tehdään 7 kertaa vuodessa. Toiminnan vakiinnuttua ja tarkkailun tulosten niin mahdollistaessa, perustarkkailua voidaan harventaa 4 kertaan vuodessa ko. pisteissä vuodesta 2023 alkaen. Jäähdytysveden purkupistettä lähin tarkkailupiste Kj7A otetaan mukaan perustarkkailuun ja näytteenotto tehdään 4 kertaa vuodessa. Näytteistä tehdään samat analyysit kuin Kemijoen yhteistarkkailusuunnitelmassa Kemijärven tarkkailupisteillä, lisättynä sellutehtaan päästöjen vaikutuksia kuvaavilla analyyseillä (sulfaatti, AOX, COD Cr, metallit: Hd, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn). Lisäksi Kemijärven tarkkailuun kuuluvissa tarkkailupisteissä Kj107. Kj7A, Te148, To147 ja L13700 lisätään analysoitavien aineiden listaan sulfaatti, AOX, COD Cr ja metallit: Hd, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn. Taulukossa 4 on esitetty näytteenottosuunnitelma uusille tarkkailupisteille sekä muutokset yhteistarkkailussa jo mukana oleville pisteille.

10 Taulukko 4. Suunnitelma näytteenotosta ja analytiikasta Kemijärven biojalostamon vaikutusten tarkkailemiseksi. Perustarkkailu: v 2020, 2021, 2023, 2024 Laaja tarkkailu: v 2019, 2022 Näytteistä tehtävät analyysit Uudet tarkkailupisteet: KjUusi1 KjUusi2 Nykyiset tarkkailupisteet: Te148 Nykyiset tarkkailupisteet: To147 Nykyiset tarkkailupisteet: Kj7A Nykyiset tarkkailupisteet: Kj107 L13700 helmikuu huhtikuu toukokuu 1) heinäkuu elokuu lokakuu 1) joulukuu 1) 1) vuodesta 2023 alkaen mahdollisesti jää pois ohjelmasta helmikuu huhtikuu heinäkuu elokuu helmikuu huhtikuu heinäkuu elokuu Näytteenottotiheys määräytyy yhteistarkkailuohjelman mukaisesti helmikuu huhtikuu toukokuu heinäkuu elokuu lokakuu joulukuu helmikuu huhtikuu toukokuu heinäkuu elokuu lokakuu joulukuu helmikuu huhtikuu heinäkuu elokuu Näytteenottotiheys määräytyy yhteistarkkailuohjelman mukaisesti lämpötila * happi * hapen kyllästysaste * ph * alkaliteetti * sähkönjohtavuus * väri * COD Mn * COD Cr *** sameus * kiintoaine * kokp * PO4-P * kokn * NO2+NO3-N * NH4-N * Fe * Cl * Na * SO 4 *** Hg *** Cd *** Cr *** Cu *** Pb *** Ni *** Zn *** AOX *** a-klorofylli (kesä-syyskuu) * fekaaliset koliformiset bakteerit ** * kuuluu Kemijärven perustarkkailun analyyseihin ** kuuluu Kemijärven laajan tarkkailun analyyseihin *** Kemijärven biojalostamon vaikutusten tarkkailuun liittyvä analyysi

11 5.3. Kasviplanktontarkkailu Nykyinen kasviplanktontarkkailu Kasviplanktontarkkailua toteutetaan tällä hetkellä Kemijoen yhteistarkkailuun liittyen yhdessä Kemijärven pääaltaaseen sijoittuvassa tarkkailupisteessä (To147) ja sen lisäksi neljällä lahtialueella tai Kemijärveen yhteydessä olevilla järvillä (Ju106, Pö7, Ko2, Se6). Kasviplanktontarkkailua tehdään laajan tarkkailuvuoden aikana kesä-elokuussa 3 vuoden välein, viimeksi vuonna Taulukko 5. Kemijärvessä olevat kasviplanktonin tarkkailupisteet N (ETRS-TM35FIN) E (ETRS-TM35FIN) To Ju Ko Pö Se Kuva 4. Kemijärven yhteistarkkailun mukaiset kasviplanktonin tarkkailupisteet (muokattu Kemijoen yhteistarkkailusuunnitelmasta, LVT 2013)

12 Biojalostamon aiheuttama kasviplanktoniin kohdistuvien vaikutusten tarkkailu Kemijärven biojalostamon vaikutustarkkailun osalta kasviplanktontarkkailua laajennetaan siten, että uusissa tarkkailupisteissä (KjUusi1 ja KjUusi2) ja myös Kemijärven altaaseen sijoittuvissa tarkkailupisteissä Kj107, Kj7A, Te148, To147 kasviplanktontarkkailu toteutetaan kesä-elokuussa 3 vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna Taulukko 6. Kasviplanktonin tarkkailupisteet vuodesta 2019 alkaen N (ETRS- TM35FIN) E (ETRS- TM35FIN) Jäähdytysveden purkupaikka Jäteveden purkupaikka * KjUusi Uusi kasviplanktontarkkailupiste KjUusi Uusi kasviplanktontarkkailupiste Kj Uusi kasviplanktontarkkailupiste Kj7A Uusi kasviplanktontarkkailupiste Te Uusi kasviplanktontarkkailupiste To Vanha kasviplanktontarkkailupiste Ju Vanha kasviplanktontarkkailupiste Ko Vanha kasviplanktontarkkailupiste Pö Vanha kasviplanktontarkkailupiste Se Vanha kasviplanktontarkkailupiste * jäteveden purkupisteen sijainti tarkentuu vielä suunnittelun kuluessa

13 Kuva 5. Kasviplanktonin tarkkailupisteet vuodesta 2019 alkaen. Näytteet otetaan kesä-elokuussa 0-2 m kokoomanäytteenä, 50 cm pituisella noutimella neljä nostoa peräkkäisistä syvyyksistä. Näytteet kestävöidään välittömästi happamalla Lugolin liuoksella (0,5 ml/ 200 ml näytettä). Näytteet kuljetetaan ja säilytetään pimeässä ja viileässä. Näytteiden esikäsittely ja mikroskopointi toteutetaan teoksessa Suomessa käytetyt biologiset vesitutkimusmenetelmät (Ruoppa & Heinonen 2004) esitetyllä tavalla tai mikäli käytäntö muuttuu, noudatetaan ympäristöhallinnon antamia ohjeita. Solut lasketaan tarvittaessa kokoluokittain ja solujen ja/tai kolonioiden koko mitataan tarvittaessa mahdollisimman tarkan tilavuuden määrittämiseksi. Tulokset ilmoitetaan taksonimääränä ja biomassana 100 ml:ssa näytettä. Solumäärät muunnetaan tilavuuksiksi SYKE:n biorekisteriin tallennettujen tilavuuksien mukaisesti. Näytteet säilytetään seuraavaan kasviplanktontarkkailuun asti pimeässä ja viileässä asianmukaisesti kestävöitynä. Tulokset kirjataan ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin.

14 5.4. Pohjaeläintarkkailu Nykyinen pohjaeläintarkkailu Kemijärven yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti pohjaeläintarkkailua toteutetaan 3 vuoden välien 10 havaintoalueella, jotka sijoittuvat Kemijärven ranta-alueille. Viimeksi pohjaeläintarkkailua toteutettiin vuonna Nykyisen tarkkailusuunnitelman mukaiset näytealat on esitetty kartalla kuvassa 6 ja niiden koordinaatit taulukossa 7. Taulukko 7. Kemijärven pohjaeläintarkkailun havaintoalueiden koordinaatit (Näytteenotin H=potkuhaavi, E=Ekman-näytteenotin ja P= Ponar-näytteenotin). Linja nro Havaintopaikan nimi ja sijainti Syvyys (m) Ranta ETRS-TM35FI Syvänne ETRS-TM35FI 0, Soppela1, Termusniemi H P E Soppela 2, Soppela H P P E Soppela 3, Ritasalmi H P P E Soppela 4, Iso-Askanniemi H E Ruopsanniemi 1, H P P P Ruopsanniemi 2, H P P E Ruopsanniemi 3, Narkiniemi H P P E Ruopsanniemi 4, H P P E Ritasalmi 1, Matkalahti H P P E Ritasalmi 2, Rakkaniemi H E Kuva 6. Kemijärven pohjaeläintarkkailun havaintoalueet (muokattu Kemijärven v 2016 pohjaeläintarkkailun raportista, Ahma ympäristö Oy 2017).

15 Biojalostamon aiheuttama pohjaeläimiin kohdistuvien vaikutusten tarkkailu Biojalostamon vesistöpäästöjen synnyttämiä vaikutuksia pohjaeläimistöön tarkkaillaan syvänteistä otettavilla pohjaeläinnäytteillä. Kemijoen yhteistarkkailuun kuuluvassa pohjaeläintarkkailussa painopiste on rantavyöhykkeiden tarkkailussa, jolla voidaan havaita ennen muuta säännöstelyn vaikutuksia. Tarkkailuun kuuluvat näytteet otetaan rantavyöhykkeen lisäksi 1 m:n, 3 m:n ja 7 m:n syvyyksistä. Näistä edes 7 m:n syvyydestä otetut näytteet eivät edusta hyvin Kemijärven syvänteitä, koska säännöstelyn vaikutus ulottuu voimakkaimmillaan tälle syvyydelle ja varsinaiset sedimentaatiopohjat ulottuvat syvemmälle. Syvänteiden pohjaeläimistön ja säännöstelyn välillä ei ole havaittu selkeää ja yksiselitteistä yhteyttä samalla tavoin kuin rantavyöhykkeiden ja säännöstelyvyöhykkeelle sijoittuvilla näytealueilla (Keto ym. 2008). Näytteenottoalueet sijoittuvat Kemijärven runko-osaan rautatiesillasta noin 2,8 km Isokylän kohdalle, Ämmänselälle, Ailanganniemeen sekä kahden alueen osalta Tossanselälle. Taulukossa 8 on esitetty olemassa uusien pohjaeläinnäytealojen ohjeelliset koordinaatit, jotka lopullisesti varmistuvat maastokäynnin yhteydessä. Tutkimus toteutetaan ensimmäisen kerran vuonna 2019, ennen toiminnan käynnistymistä ja sen jälkeen 3 vuoden välein. Taulukko 8. Uusien litoraalipohjaeläinalojen koordinaatit. N (ETRS-TM35FIN) E (ETRS-TM35FIN) Jäähdytysveden purkupaikka Jäteveden purkupaikka * Isokylä Ämmänselkä Ailanganniemi Tossanselkä I Tossanselkä II * jäteveden purkupisteen sijainti tarkentuu vielä suunnittelun kuluessa

16 Kuva 7. Uusien pohjaeläinnäytealojen sijainnit. Järvien pohjaeläinnäytteenotto tapahtuu standardia SFS 5076 soveltaen. Näytteet otetaan Ekmannäytteenottimella syys-lokakuussa. Jokaiselta näytepaikalta täytetään POHJE-rekisteristä tulostettu pohjaeläinlomake, johon merkitään keskeisinä tietoina mm. pohjan laadun ja näytteenottopaikan syvyyden tiedot. Paikan koordinaateiksi merkitään syvännealueen keskipiste. Koska pienialaiset syvännepisteet saattavat edustaa eläimistöltään koko syvännealueella vallitsevia ympäristöoloja heikosti, tulee pyrkiä ottamaan satunnaistettuja rinnakkaisnäytteitä laajemmin syvännealueen eri osista, joiden syvyys on vähintään 90 % maksimisyvyydestä. Näytepaikoilta otetaan kuusi rinnakkaisnäytettä, jotka seulotaan 0,5 mm:n seulalla ja seulokset säilötään maastossa 70 % etanoliin. Jokainen osanäyte säilötään erillisenä. Näytteenoton tulokset tallennetaan POHJE-tietokantaan. Näytteet analysoidaan laskemalla pohjaeläinaineistosta ekologisen tilan luokittelussa käytettäviä pohjaeläinmittareiden arvoja. Käytetyt pohjaeläinmittarit ovat pohjanlaatuindeksi (Profundal Invertebrate Community Metric, PICM) ja suhteellinen mallinkaltaisuus (Percent Model Affinity, PMA) (ks. Aroviita ym. 2012). Täydentävinä menetelmänä voidaan käyttää myös pohjan rehevyyttä kuvaavia pohjaeläinmittareita.

17 5.5. Kalastoa koskeva tarkkailu Nykyinen kalataloustarkkailu Kemijärven kalastoa ja kalastusta koskeva tarkkailua toteutetaan Kemijärven maksuvelvoitetarkkailun tarkkailusuunnitelman (Kemijärven maksuvelvoitetarkkailun ohjelma v ) mukaisesti. Kemijärven kalataloustarkkailun tavoitteena on kerätä tietoa erityisesti hoidon kohteena olevien kalakantojen tilasta ja hoitotuloksesta siten, että tulosten perusteella voidaan antaa suosituksia Kemijärven ja sen padottujen sivuvesien kalanhoidon ja kalastuksen kehittämiseksi. Tarkkailua toteutetaan 1 2 vuoden välien suoritettavien kalakantanäytteiden sekä 2 3 vuoden välein suoritettavan kalastustiedustelun muodossa. Kalastustiedustelulla saadaan tietoa kalastajien kokonaismäärästä, erilaisten pyydysten käytöstä ja niillä saadusta saaliista. Kalakantanäytteet käsittävät velvoitehoidon pääkohteina olevien lajien taimenen ja siian lisäksi myös kuha- ja muikkunäytteitä. Kalojen suomunäytteistä tehtävien ikämääritysten ja kalojen pituuksien perusteella (ikäryhmittäiset pituudet) voidaan tarkastella myös kalojen kasvua. Siian, taimenen ja kuhan osalta määritetään lisäksi kalojen ikäryhmittäiset kuntokertoimet. Kemijoki Oy vastaa Kemijoen kalataloustarkkailun toteuttamisesta Kemijärven yläpuolisessa ja alapuolisessa vesistössä Stora-Enso Oyj:n velvoitetarkkailu Stora Enso Oyj Kemijärven sellutehtaan jälkilammikon kunnostamista koskevan lupapäätöksen mukaisesti kalojen orgaanisten klooriyhdisteiden ja muiden haitta-aineiden pitoisuuksia määritetään kertaluontoisesti kesällä 2017 pyydetyistä kaloista. Määritykset tehdään hauen, ahvenen ja kuhan lihaksesta. Näytteitä otetaan neljältä eri alueelta: Termusniemen pohjapadon yläpuoli, Ämmänselkä, Tossanselkä ja Jumiskonselkä-Askanselkä (vertailualue). Näytteet otetaan kultakin tutkimusalueelta viiden kalan kokoomanäytteenä. Hauet ja kuhat ovat noin 0,7 1,0 kg painoisia ja ahvenet noin cm pitkiä. Näytteistä määritetään kloorifenolit, hartsihapot ja terpeenit Biojalostamon aiheuttama kalastoon kohdistuvien vaikutusten tarkkailu Biojalostamon vaikutusta Kemijärven kalastoon seurataan bioindikaattoritutkimuksen tapaan tutkimalla kaloihin kertyviä haitta-aineita. Seurattavina lajeina ovat tyypilliset petokalalajit hauki ja made, joihin jossain määrin voi tapahtua haitallisten raskasmetallien rikastumista. Pyyntialueita on yhteensä 3, joista yksi alue purkupisteiden yläpuolelta (rautatiesillan yläpuolinen alue), yksi alue rautatiesillan ja Termusniemen pohjapadon välisellä alueella ja yksi pohjapadon alapuolisella alueella (Ämmänselkä/Tossanselkä). Jokaiselta alueelta pyydetään noin kilon painoisia haukia (5 kpl) ja mateita (5 kpl), joiden selkälihaksesta otetusta näytteistä tehdään laaja metallianalyysi (Al,

18 As, B, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mg, Mn, Mo, Ni, P, Pb, S, Sb, Se, Sn, U, V, Ti ja Zn.) sekä absorboivien orgaanisten klooriyhdisteiden (AOX / EOX) määrityksiä. Tutkimus tehdään yhden kerran ennen toiminnan käynnistymistä (vuonna 2019) ja sen jälkeen 3 vuoden välien. Kuva 8. Pyyntialueet kalojen haitta-ainemäärityksiä varten.

19 5.6. Vesikasveja koskeva tarkkailu Nykyinen vesikasveja koskeva tarkkailu Kemijärven yhteistarkkailuohjelman mukainen vesikasvikartoitus tehtiin vuonna Kartoitukseen sisältyi vesikasvillisuuden kartoitus 18 pisteeltä päävyöhykemenetelmällä, kuvassa 9 esitetyissä pisteissä. Linjojen alkupisteiden koordinaatit on esitetty taulukossa 9. Selvitys on tarkoitus toistaa 6 vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna Taulukko 9. Vesikasvillisuuskartoitusten linjojen alkupisteiden koordinaatit. Linjan no N (ETRS-TM35FIN) E (ETRS-TM35FIN)

20 Kuva 9. Vuonna 2016 toteutetun vesikasvillisuuskartoituksen kartoituspisteet (Kemijärven v 2016 vesikasvikartoituksen raportista, Ahma ympäristö Oy 2017b) Biojalostamon aiheuttama vesikasvistoon kohdistuvien vaikutusten tarkkailu Biojalostamon jäähdytysveden purkupiste sijoittuu noin 2,6 km vesikasvillisuuslinjan 10 yläpuolelle ja jäteveden purkupiste noin 600 m vesikasvillisuuslinjan 4 yläpuolelle. Biojalostamon jäähdytysvesien purkupisteen ja vesikasvillisuuslinjan 10 väliselle alueelle perustetaan uusi linja järven länsirannalle, jonka avulla voidaan seurata jäähdytysveden vaikutusta vesikasvillisuuteen. Olemassa oleva vesikasvillisuuslinja 4 soveltuu hyvin jätevesipäästön vaikutusten seurantaan. Toinen uusi linja perustetaan Noidanselkä-Ämmänselkä alueelle, jolloin molempien purkupisteiden alapuolella on kaksi vesikasvillisuuden seurantapistettä, joista toinen piste lähellä purkupaikkaa ja toinen kauempana. Taulukossa 10 on esitetty olemassa olevien vesikasvillisuuslinjojen koordinaatit sekä ohjeelliset koordinaatit uusille pisteille. Uusien vesikasvilinjojen sijainnit tarkentuvat maastokäynnin yhteydessä. Vesikasvillisuustutkimuksessa käytettävien linjojen sijainnit ja biojalostamon vesipäästöjen purkupisteet on esitetty kuvassa 10.

21 Taulukko 10. Uusien vesikasvillisuuslinjojen koordinaatit. Linjan no N (ETRS-TM35FIN) E (ETRS-TM35FIN) Jäähdytysveden purkupaikka Jäteveden purkupaikka * Uusi vesikasvillisuuslinja linja linja Uusi vesikasvillisuuslinja * jäteveden purkupisteen sijainti tarkentuu vielä suunnittelun kuluessa Kuva 10. Vesikasvillisuuslinjat 10 ja 4 ja uudet vesikasvillisuuslinjat sekä vesipäästöjen purkupisteet. Vesikasvikartoitus kahdella uudella linjalla sekä olemassa olevilla linjoilla 10 ja 4 toteutetaan ennen tuotannon käynnistymistä (v 2019) ja toistetaan 3 vuoden välein vuoteen 2028 saakka, jonka jälkeen tutkimus toistetaan 6 vuoden välein.

22 6. MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA Tarkkailuvelvollinen ja tarkkailun toteuttaja ovat velvollisia ilmoittamaan sekä ennakoitavissa olevista että havaituista poikkeavista ilmiöistä, joilla voi olla ympäristön kannalta merkitystä. Ilmoitus tehdään Lapin ELY-keskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisille. Mikäli tarkkailun toteutuksessa joudutaan poikkeamaan tarkkailuohjelmasta, siitä ilmoitetaan pikimmiten sekä tarkkailuvelvollisille että valvoville viranomaisille. Mahdollisten korvaavien tai täydentävien näytteiden ottamisesta sovitaan tapauskohtaisesti yhdessä tarkkailuvelvollisten, valvovan viranomaisen ja tarkkailun toteuttajan kesken. 7. TULOSTEN TOIMINTTAMINEN JA RAPORTOINTI Vesinäytteiden analyysitulosten valmistuttua tulokset toimitetaan sähköisessä muodossa (pdftuloste) viipymättä tarkkailuvelvolliselle, Kemijoen vesiensuojeluyhdistykselle, Lapin ELYkeskukselle sekä Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain raportti, jossa esitetään tarkkailuvuoden hydrologiset ja meteorologiset olot tarkkailutulokset taulukoituna sekä tarpeen mukaan havainnollistavina kuvina poikkeukselliset tilanteet vesistössä johtopäätökset kyseisen vuoden tarkkailusta ja sen toteutumisesta yleistajuinen tiivistelmä. Vesistötarkkailuraportissa esitetään myös 3 vuoden välein toteutettavan kasviplanktonseurannan tulokset. Biologisten tarkkailujen tuloksista laaditaan erillinen raportti. Raportit toimitetaan viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä.

23 8. YHTEYSTIEDOT Boreal Bioref Oy: Projektijohtaja Pekka Koskenranta Puh internet-osoite: Tarkkailuohjelman laatija: Ahma ympäristö Oy Olli-Pekka Vieltojärvi, FM biofysiikka Satu Ojala, FM limnologia ja hydrobiologia Niina Lappalainen, FT biologia Sami Hamari, FM biologia Simo Paksuniemi, iktyonomi, luontokartoittaja Tuomas Lahti, FM ympäristöbiologia