HIEKKAHARJU 5 RAKENTAMISOHJE ARKKITEHTITOIMISTO RITVA KOTILAINEN



Samankaltaiset tiedostot
VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus


SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Keljonkankaan keskusta

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

49. KAUPUNGINOSA LAAJASALO // STANSVIKINNUMMI // RAKENNUS

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Keljonkankaan keskusta

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

SILIKALLIO ITÄ - AK: RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat


Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu

KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

Alueella on kaukolämpö. Asuinrakennuksessa on oltava vähintäänkin varaus tulisijalle.

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

1.02 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

70: K56/1 70:4 AO as. e= as AO-33 AO-33. e=0.25. e= as AO as AO-33. 1e= K50/ K49/ K3/1. e=0.

Pöytäkirja 12 /2015 :t Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika klo Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, Vantaa

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Ote Karhunmäen (24) kaupunginosan kortteleiden 124, 125 ja 126 tonttijaoista. Kaava 1721

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

RAKENTAMISTAPAOHJEET

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

e=0.25 I I e=0.30 IIII e= ET 2013-K28432/1 e=0.30 H a Rasiakuja Purnukuja 29 palahti 2008-K609/1

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no YLA:..2013

MANNERHEIMINPUISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SUUNNITELMASELOSTUS /10 Ryynimyllynkatu Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

Transkriptio:

Asemakaava ja asemakaavan muutos numero 600500 HIEKKAHARJU 5 RAKENTAMISOHJE ARKKITEHTITOIMISTO RITVA KOTILAINEN

Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.5.2007 Ympäristölautakunnan rakennuslupajaosto 17.4.2007 Osoite: Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, 01300 Vantaa Internetosoite: http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu Lisätietoa: Aluearkkitehti Elli Maalismaa (09) 8392 6053 elli.maalismaa@vantaa.fi

Sisällysluettelo 1 Johdanto 5 2 Yleistä 5 3 AK Kerrostalokorttelit 6 4 AP Asuinpientalot 8 5 AO Erillispientalojen korttelialue 10 6 YS Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue 13 7 Asemakaavakartta 14

Havainnepiirustus 1:2000

1 Johdanto 2 Yleistä Vantaan kaupunki on laatinut Hiekkaharju 5 asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (nro 600500), joka on tullut voimaan kesäkuussa 2006. Hiekkaharjun uuden asuinalueen tavoiteltuun rakentamisen laatutasoon pyritään asemakaavamääräysten lisäksi rakentamisohjeilla. Vantaan kaupungin ja maanomistajan keskenään tekemä alueen toteuttamissopimus edellyttää rakentamisohjeen laatimista. Tämä rakentamisohje täydentää asemakaavamääräyksiä kortteleiden ja julkisten ulkotilojen yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Katusuunnitelmat on hyväksytty kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaostossa 23.8.2006 ja puistojen yleissuunnitelmat 17.5.2006. Hiekkaharju 5 alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohtana on ollut muodostaa omanlainen puutarhamainen ja yhtenäinen pien- ja kerrostaloasuinalue Hiekkaharjun pientaloalueen jatkoksi. Alue rakentuu Rekolanojan viereiselle laakealle peltoaukealle rajautuen idässä päärataan, lännessä Talvikkitiehen ja etelässä pääosin 1950-luvulla rakennettuun puutarhamaiseen omakotialueeseen. Rakentuessaan alue muodostaa avoimelle peltomaisemalle uuden reunan, joka muodostuu nelikerroksisista monimuotoisista kerrostaloista sekä metsitetyistä kumpareista. Radalle päin uudisalue rajautuu rakennettavin puistoaluein. Rakennusten välinen massoittelu ja kattomuodot antavat alueelle monimuotoisen ja orgaanisen kaupunkitilan luonteen. Rakennukset tulevat olemaan arkkitehtuuriltaan ja yksityiskohdiltaan viimeisteltyä 2000-luvun modernia arkkitehtuuria. Pihat ovat puutarhamaisia ja niillä on hyvä harrastaa hyötykasvien viljelyä. Rakentamisohjeen hyväksyy rakennuslupajaosto. Tontin omistaja sitoutuu noudattamaan rakentamisohjetta tontinluovutusehdoissa. Ohjeet ovat osin sitovia ja osin ohjaavia. Sitovin osuus koskee rakennusten julkisivujen, parvekkeiden ja kattojen värejä sekä materiaaleja. Ohjeet ovat sitovia asemakaavamääräysten osalta ja sitovat osuudet on lihavoitu tekstissä. Alueelle rakennettaessa edellytetään, että rakennussuunnittelijana on arkkitehti tai rakennusarkkitehti (A-luokanalue). Rakentamistapaohjeen laatimiseen osallistunut työryhmä: Aluearkkitehti (-1.3. 2007) Lea Varpanen, Vantaan kaupunki Aluearkkitehti (1.3.2007) Elli Maalismaa, Vantaan kaupunki Asuntotuotannon kehittämispäällikkö, Tuula Hurme, Vantaan kaupunki Kaupunkikuva-arkkitehti Kaisa Ikävalko, Vantaan kaupunki Maisema-arkkitehti Hanna Keskinen, Vantaan kaupunki Olavi Jaskara, Vantaan seurakuntayhtymä Markku Koskinen, Helsingin seurakuntayhtymä Ritva Kotilainen, Arkkitehtitoimisto Ritva Kotilainen

3 AK Kerrostalokorttelit Alueen pohjoisreunan asuinrakennukset ovat nelikerroksisia ja suojaavat etelään avautuvia pihoja kylmiltä tuulilta. Pellon reunaan rajautuvat pysäköintialueet maisemoidaan istutusaluein, jotka on määritelty erillisin istutusperiaattein. LPA-alueet rajautuvat Malmipeltoon. Tarhurintiehen rajautuvat III-IV- kerroksiset kerrostalot ja pihat rajaavat keskusbulevardin katutilaa. Eteläisimmät II-kerroksiset kerrostalot rajautuvat aluetta halkovaan puistokäytävään. Julkisivut Ulkoseinien tulee olla kiviaineisia ja väreiltään vaihtelevia. Valkoista tiiltä ei saa käyttää. Julkisivujen yleisvaikutelma ei saa olla tumma. Asuinkerrostalojen julkisivujen tulee olla kiviainesta ja rapattuja, slammattuja tai paikalla muurattua tiiltä. Mahdollisia elementtisaumoja ei saa näkyä. - Erityistä huomiota on kiinnitettävä eri materiaalien tai pintakäsittelytapojen saumakohtiin. - Julkisivujen umpipintojen tulee olla yksiaineisia sekä yksivärisiä. Vierekkäisten rakennusten julkisivuvärien tulee vaihdella. - Pääväreinä tulee käyttää lämpimiä maanläheisiä perinteisiä kivitalojen sävyjä kuten esim. Tikkurilan kiviseinien sävyt 4969, 4950, 4832, 4956, 4840, 4847, 4896, 4841, 4865 sekä tiilijulkisivussa esim. Tiilerin Arizona tai Punainen. Porrashuoneiden ikkunat tulee olla metallirakenteiset ja sirot sekä värisävyltään grafiitinharmaat. Ulkoseinien tulee olla mahdollisimman lasisia. Maantasokerroksiin sijoittuvien liike-, työ- ja kokoustilojen tulee olla suuriikkunaisia ja julkisen tilan oloisia. Sokkelimaisia, kellari-ilmeisiä pohjakerroksen julkisivuja ei saa esiintyä. Yleensä porrashuoneisiin tulee olla sisäänkäynti talon molemmilta puolilta. Sisäänkäyntiosa tulee suunnitella laadukkaasti. Sisäänkäyntien kohdalla julkisivujen tulee olla pääosin lasia ja päästää päivänvaloa porraskäytävään. Lasitus tulee tehdä rakennuksittain yhdenmukaisesti ja samanaikaisesti. Sisäänkäynnit tulee varustaa korkealuokkaista arkkitehtuuria noudattavilla sirorakenteisilla katoksilla. Asunnot eivät saa avautua pelkästään pohjoisiin ilmansuuntiin. Katot Parvekelaatan näkyviin jääviin reunoihin tulee kiinnittää metalliprofiili laatan keveyden korostamiseksi. - Parvekkeiden tulee olla osittain sisäänvedettyjä. Betonisia umpipäätyseinäkkeitä ei sallita. - Sisäänvedettyjen parvekkeiden taustaseinämateriaali voi poiketa julkisivujen päämateriaalista. - Kortteleissa 60078, 60076 ja 60082 koillisen suurmaisemaan avautuvien parvekkeiden tulee olla ns. ranskalaisia parvekkeita. Rakennusten vesikatto on avoräystäinen harjakatto, kaltevuus 1:3. Vesikattomateriaali on ruukunpunainen savi- tai betonitiili (kattotiiltä valittaessa tulee huomioida katon kaltevuus).

Pihat Pihojen tulee olla puutarhamaisia. Pihoja jäsennellään erilaisilla pinnoitteilla. Pihakiveyksen tulee olla joko luonnonkiveä tai harmaan sävyisiä betonikiviä tai näiden yhdistelmiä. Liian voimakkaita värikontrasteja eri kivilajien välillä tulee välttää. Kasvien valinnassa suositaan perinteisiä alueella hyvin kasvavia lajeja, esimerkiksi vaahtera, tammi, pihlaja, tuomi, syreeni, jasmiini, omena-, luumu-, kirsikkapuut. Kasvien valinnassa tulee suosia monikerroksisuutta (puut, pensaat, saniaisryhmät, koristeruohot, kukkakentät) sekä huomioida kasvien eri kukinta-ajat, koko sekä muoto. Leikki- ja oleskelualueiden tulee olla kortteleittain yhtenäisiä, ulkokalusteiden ja leikkivälineiden värisävyjen tulee olla yhdenmukaisia. Puupintojen sekä leikkivälineiden ja suoja-aitojen tulee olla peittomaalattuja. Tarhurintiehen rajautuvien pääsisäänkäyntien edustat tulee laatoittaa. Kulkuteiden ja oleskelualueiden pintojen tulee olla vettä läpäiseviä ja kadun puolella kortteleittain yhtenäisiä. Tikasautojen paikkojen vaatimat pihateiden levennykset päällystetään nurmikivillä esim. Lohjan nurmikivi tai vastaava. Ulkovalaistuksen tulee olla kortteleittain yhdenmukaisia. Pysäköintipaikat tulee erottaa pensasistutuksella muusta piha-alueesta. Pihasuunnitelmassa tulee varata tila aurauslumen säilytykselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden huolelliseen detaljointiin, kulutuksenkestävyyteen, liikkumisen esteettömyyteen sekä kasvillisuuden helppohoitoisuuteen. Pysäköinti Pysäköintialueet tulee jäsennöidä betoni- tai nurmikivillä. Kaavaan merkitty jalankulkualue on kivettävä. Kortteli 60076 Pysäköinti- ja istutusalueiden välitilat tulee jäsennöidä upotetuin reunakivin.

4 AP Asuinpientalot Tavoitteena on luoda alueesta puutarhamainen pientalojen alue, joka luo omana kokonaisuutenaan arkkitehtuuriltaan omaleimaisen alueen. Arkkitehtuurin tulee olla selkeästi modernia ja sen tulee perustua toistuvaan teemaan. Suunnitteluperiaatteena on jäsentää rakennusten massoittelua värien sekä toistuvien ulokkeiden ja sisäänvetojen avulla (porrashuoneet, kasvihuoneet, pergolat, talousrakennukset ja autotallit). Julkisivut Asuin- ja huoltorakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla peittomaalattu puu. Asuntoyksiköiden värien tulee vaihdella keskenään. Pääsävyinä tulee käyttää lämpimiä maanläheisiä sävyjä. Esimerkkeinä Tikkurilan talomaalit sävyt: 533 x, 609 x, 524 x, 527 x, 556 x, 502x, 510 x. Julkisivulaudoituksen tulee olla samansuuntaista ja yhtenäistä; välilistoja ei sallita. Vuorilautojen tulee olla mahdollisimman kapeita ja pelkistettyjä; ei koristeellisia. Mahdollisten kiviaineisten osien tulee olla arkkitehtuuria jäsentäviä omia selkeitä kappalemaisia elementtejään, kuten esimerkiksi portaikkoja tai ulokkeita. Kiviaineisten osien tulee olla yhdessä korttelissa samankaltaisia. - Kiviaineisia osia tulee käyttää laadukkaasti rakennuskokonaisuuden arkkitehtuuri ja huollettavuus huomioiden. - Kiviaineisten osien tulee olla paikalla muurattuja ja niiden käsittelytapoina voi olla rappaus, slammaus tai puhtaaksimuurattu tiili. Värityssuunnitelmien tulee olla kortteleittain yhtenäisiä. Talousrakennusten ja mahdollisten autokatosten sävyn tulee olla tumma harmaa, esim. Tikkurilan talomaali 604 x tai 606 x Katot Asuinrakennusten vesikatto on loiva avoräystäinen harjakatto, kaltevuus 1:3. Vesikattomateriaali on tummanharmaa konesaumattu pelti, esim. Tikkurilan peltikattomaali sävy; Grafiitinharmaa tai Rautaruukin RR23 tumman harmaa. Varastorakennusten tulee olla peittomaalattua puuta, sävyn tulee olla tumma harmaa, esim. Tikkurilan talomaali 604 x tai 606 x. Harjakaton muoto voi olla rikottu harja. Vesikourut ja syöksytorvet tulee olla kattovärin mukaiset. Räystäiden ja katosten tulee sirorakenteisia.

Asuntojen pihat Korttelialueiden sisäänkäyntien puoleisten pihojen suunnittelun lähtökohtana on alueen yhtenäinen ilme. Kasvien valinnassa tulee suosia perinteisiä lajeja esim. pihlaja, tuomi, syreeni, jasmiini, omena-, luumu-, kirsikkapuut. Kasveja tulee istuttaa runsaasti huomioiden kasvien eri kukinta-ajat sekä koko ja muoto. Kulkuteiden ja oleskelualueiden pintojen tulee olla vettä läpäiseviä ja kadun puolella kortteleittain yhtenäisiä, paitsi kortteleissa 60005 sekä 60079. Pysäköintipaikat ja niiden ajotiet voidaan tehdä asfalttipintaisina. Asfalttialueet tulee rajata upotetuin reunakivin istutusalueista. Kadunpuoleisten kulkuteiden kadulta ovelle tulee olla laatoitettuja. Ulkoterassit tulee rakentaa pihan tasoon ja ne saavat olla suuruudeltaan enintään 20 m². AH Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue Alue tulee selkeästi rajata eri toimintojen kesken eri pinnoitemateriaalien ja kasvillisuuden avulla. Pysäköintipaikkojen tulee sijaita lähellä katualuetta ja ne voidaan halutessa kattaa. Pysäköintipaikkojen lukumäärä saa olla enintään puolet AH -alueeseen liittyvien asuntojen lukumäärästä. Ajotiet saa tehdä asfalttipintaisina, mutta pysäköintipaikat tulee pinnoittaa betoni- tai nurmikkokivillä. Alueelle tulee järjestää pyykinkuivatus sekä tomutusmahdollisuus. Tomutusalueet tulee erottaa oleskelualueesta pensasaidoin. Huoltopiha-alueelle tulee järjestää jätteen lajittelutilat yhteisen ulkovaraston yhteyteen. Kortteli 60073 Pihasuunnitelmassa tulee varata tila aurauslumen säilytykselle. Oleskelualueelle tulee sijoittaa lasten leikkitilat sekä lipputanko (yksi lipputanko/ taloyhtiö). Oleskelualueen tulee olla vehreä ja pääosin nurmipäällysteinen.

5 AO Erillispientalojen korttelialue Julkisivut Julkisivujen umpipintojen tulee olla vaaleasävyistä peittomaalattua puuta. Rakennusten tulee olla modernin pelkistettyä; ei kartanomaisia. Julkisivulaudoituksen tulee olla samansuuntaista ja yhtenäistä; välilistoja ei sallita. Vuorilautojen tulee olla mahdollisimman kapeita ja pelkistettyjä; ei koristeellisia. Talousrakennusten ja mahdollisten autokatosten sävyn tulee olla hieman asuinrakennusta tummempia. Asuinrakennusten värien tulee vaihdella keskenään. Samalla tontilla sijaitsevat rakennukset voivat olla kuitenkin samanvärisiä. Pääväreinä tulee käyttää vaaleita maanläheisiä sävyjä. Esimerkkeinä Tikkurilan talomaalit sävyt: 511 x, 617 x, 560 x, 611 x, 618 x, 502x. Mahdollisten kivi- tai puuaineisten julkisivujen osien tulee olla arkkitehtuuria jäsentäviä selkeitä omia aiheita, kuten esimerkiksi portaita, muurattuja savuhormeja, ulokkeita tai sisäänveto. Kiviaineisia osia tulee käyttää laadukkaasti rakennuskokonaisuuden arkkitehtuuri ja huollettavuus huomioiden. Kiviaineisten osien tulee olla paikalla muurattuja ja niiden käsittelytapoina voi olla rappaus, slammaus tai puhtaaksimuurattu tiili. Katot Asuinrakennusten vesikatto on loiva avoräystäinen harjakatto, kaltevuus 1:3. Asuin- ja talousrakennusten sekä autokatosten vesikattomateriaali on tummanharmaa konesaumattu pelti, esim. Tikkurilan peltikattomaali sävy; Grafiitinharmaa tai Rautaruukin RR23 tumman harmaa. Vesikourut ja syöksytorvet tulee olla katto- tai seinävärin mukaiset. 10

Syöksytorvet on esitettävä julkisivupiirustuksissa. Pihat Ulkotilojen suunnittelun lähtökohtana on, että pihojen tulee olla puutarhamaisia. Pihoja jäsennellään erilaisilla päällysteillä. Kadunpuoleiset kulkutiet on laatoitettava. Kasvien valinnassa suositaan perinteisiä alueella hyvin viihtyviä lajeja. Esimerkkejä kasvilajeista; pihlaja, serbiankuusi, tuomi, syreeni, jasmiini, omena-, luumu-, kirsikkapuut. Ulkoterassit tulee rakentaa matalina lähelle pihan tasoa ja ne saavat olla suuruudeltaan enintään 20 m². N Kortteli 60079 11

6 YS Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue Päiväkodin ulkoarkkitehtuurin tulee olla korkealuokkaista ja monimuotoista, mutta kuitenkin sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa. Julkisivujen umpipintojen tulee olla kiviaineisia, joko rapattuja tai slammattuja sekä värikkäitä. Pelastusreitit Pelastusreitteinä toimivat alueen sisäiset kadut. Piha Pihan tulee olla puutarhamainen ja kasvillisuuden tulee olla samankaltainen alueen muiden pihojen kasvillisuuden kanssa. Leikkivälineiden tulee olla peittomaalattuja. Aidan tulee olla rajaava mutta sirorakenteinen. 12

7 Asemakaavakartta 13

14

15

16