Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

Samankaltaiset tiedostot
Yhdistää puoli Suomea

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Tampere Ote pöytäkirjasta 7/ ( 5) Kaupunginhallitus

Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Kohti kestävää ja elinvoimaa lisäävää liikennejärjestelmää. Timo Kievari Hankesuunnittelupäivä

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Konserniohjausosasto, ohjausyksikkö Rita Linna LVM/235/01/2019

Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE

Pirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/

Talousarvioesitys 2017

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall

Talousarvioesitys 2017

ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

40. Ratahallintokeskus

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto Vaasa

Etelä Suomen näkökulmasta

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta

MAL 2019 suunnitelmaluonnos ja MAL arviointiselostusluonnos. Lausunnon antaminen asiakirjoista, KH

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti,

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

vt. kaupunkisuunnittelupäällikkö Maija-Riitta Kontio, puh

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä ,8 0,6 8,3 2,9

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus

LOGISTICS Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Pohjois-Savon liikennepäivät Osastopäällikkö Kirsi Pulkamo

Yrityssalainen. VR ja Jyväskylä , Maisa Romanainen

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Rataverkon kokonaiskuva

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Kehäradan liikennöinti 2015

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä

Raitiotien yleissuunnittelun tarve Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnissa

Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

Yleisötilaisuus Tesoman seisake, ratasuunnitelma, Tampere

PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa

Henrik Rainio

Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

OULUN SEUDUN LIIKENNE Pasi Heikkilä

Suhdannekatsaus. Kiviaines- ja murskauspäivät Sokos Hotel Ilves, Tampere Sami Pakarinen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus. Aamuankkuri

INVESTOINNIT

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

E18 Turun kehätie. Tilannekatsaus

Sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut. Maria

Julkisen talouden suunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Imatra Imatrankoski raja suunnittelu

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

Kaupunkikehityksen uusi nousukiito

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.

Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus, maaliskuu

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

LOHJAN SATAMARADAN LAKKAUTTAMINEN. Ratasuunnitelma Yleisötilaisuus

Muutoksia ratasuunnitteluun

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

MAL - aiesopimusmenettely - valmisteluprosessit. Kaisa Mäkelä

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala,

Uudenmaan edunvalvonnan kärjet , Ossi Savolainen

Transkriptio:

Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin 10.9.2019

Neuvottelut suurten raideliikennehankkeiden edistämiseksi käyntiin Käynnistetään neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-ratahankeyhtiön perustamiseksi. Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä on hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen saakka. Yhtiöiden perustaminen edellyttää, että niihin tulee omistajiksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Osakassopimusneuvotteluja käymään ja muita valmisteluja ohjaamaan perustetaan hankkeiden taloudellisten merkittävyyden vuoksi LVM:n ja VM:n neuvotteluryhmä, joka toimii LVM:n johdolla. Hankkeita ei eroteta koko väyläverkoston kehittämisestä ja 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta, jotta kustannustehokkaimmat ja toimivimmat ratkaisut tulevat käytäntöön. Suurten raideliikenneinvestointien edistäminen 2

Itäisen yhteyden edistäminen Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Nopeaa itäisen suunnan raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Päätöksiä asiassa voidaan tehdä, kun selvitys valmistuu. Selvityksen arvioitu valmistumisaika on keväällä 2020. Suurten raideliikenneinvestointien edistäminen 3

Kolme suuntaa Suomi-rata Hinta-arvio: noin 5,5 mrd. (sis. Lentorata 2,65 mrd. ) Turun tunnin juna Hinta-arvio: noin 2,4-2,8 mrd. Lentoasema Idän suunta Helsinki LVM on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta Suurten raideliikenneinvestointien edistäminen 4

Neuvottelujen kautta kohti hankeyhtiöitä ja suunnittelua Neuvottelut kuntien ja muiden julkisomisteisten yhteisöjen kanssa LVM:n johdolla Neuvottelutulos talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi Hankeyhtiöiden perustaminen ja pääomittaminen; tehtävänä hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti Suurten raideliikenneinvestointien edistäminen 5

Hankeyhtiöiden omistajuus VALTIO 51% MUUT OSAKKAAT YHTEENSÄ 49% Suurten raideliikenneinvestointien edistäminen 6

Valtion pääomitus Osakassopimusten hyväksymisen jälkeen valtiolla on valmius pääomittaa hankeyhtiöitä seuraavasti: Suomi-rata 76,5 milj. euroa Hankeyhtiö Turun tunnin juna 38,25 milj. euroa Valtion pääomituksella katettaisiin 51 prosenttia infrastruktuurihankkeiden suunnittelun arvioiduista kustannuksista sekä muista yhtiön toiminnan edellyttämistä kustannuksista. Suurten raideliikenneinvestointien edistäminen 7

Ratahankkeiden suunnittelu Yksittäisen hankkeen suunnittelu kestää esiselvitysvaiheen jälkeen noin 6-8 vuotta. Mahdolliset valitusajat voivat viivästyttää suunnittelua useilla vuosilla. Ratasuunnittelu sekä kaavoitus kulkevat rinnakkain. Esiselvitysvaihe Alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi Yleissuunnittelu Ratasuunnittelu Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Suurten raideliikenneinvestointien edistäminen 8

Suomi-rata (Päärata) Suomi-rata koostuu Helsingin ja lentoaseman välisestä uudesta kaukojunaliikenteelle tarkoitetusta Lentoradasta sekä lentoaseman ja Tampereen välisestä ratayhteydestä. Hankekokonaisuuden suunnittelukustannukset ovat arviolta 150 miljoonaa euroa (josta Lentoradan osuus n. 45-50 ME). Lentoradan koko suunnittelu voisi nopeimmillaan kestää n. viisi vuotta. Investointivalmius olisi mahdollista saavuttaa aikaisimmillaan vuoteen 2025 mennessä Lentoradan osalta sekä 2020-luvun lopulla Lentoaseman ja Tampereen välisen ratakäytävän osalta. Helsinki-Tampere-yhteysvälin kehittämiseksi suunniteltujen hankkeiden (Lentorata ja Lentoasema- Tampere-ratakäytävä) kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 5,5 miljardia euroa. Esiselvitysvaihe Alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi Yleissuunnittelu Ratasuunnittelu Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Lentorata on suunnittelussa Lentoaseman ja Tampereen väliä pidemmällä, sillä se on jo tunnistettu Uudenmaan maakuntakaavassa. Varsinainen radan suunnittelu ei ole käynnissä, mutta edellytykset alustavan yleissuunnittelun ja YVA:n aloittamiseksi ovat olemassa. Lentoaseman ja Tampereen välisen yhteyden kehittämisen ensimmäisenä askeleena on esiselvitys sisältäen mm. teknisten reunaehtojen ja linjausvaihtoehtojen (mm. nykyisen pääradan hyödyntäminen sekä uudet linjaukset) arvion. Tämän jälkeen on mahdollista käynnistää varsinaiset kaavoitus- sekä ratasuunnitteluprosessit. Suurten raideliikenneinvestointien edistäminen 9

Pääradan laajennukset Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt budjettiriiheen hallitusohjelmassa linjattujen päärataan kytkeytyvien yhteysvälien nopeuttamista ja parantamista väleillä Seinäjoki-Vaasa, Tampere- Jyväskylä ja Tampere-Pori. Suurten raideliikenneinvestointien edistäminen 10

Turun tunnin juna Turun tunnin junan suunnittelukustannukset ovat vuoden 2020 jälkeen n. 75 miljoonaa euroa, eli suunnittelukustannukset ovat kokonaisuudessaan n. 115 miljoonaa euroa. Valtio on jo sitoutunut rahoittamaan Väyläviraston suunnittelua 40 milj. eurolla. Turun tunnin juna -hanke jakautuu kolmeen kokonaisuuteen kustannusarvioineen seuraavasti: Espoo Salo-oikorata, 2 MRD Salo Turku-kaksoisraide, 390 ME Turun ratapihat (1. vaihe), 80 ME Esiselvitysvaihe Alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi Yleissuunnittelu Ratasuunnittelu Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Merkittävin yhteysväli on uudessa ratakäytävässä kulkeva Espoo Salo -rata, mikä on tällä hetkellä yleissuunnitteluvaiheessa (arvioitu valmistumisaika v. 2020). Rakentamista koskeva päätös voitaisiin tehdä arviolta 2025 tai 2026 aikana. Salo-Turku-kaksoisraiteen osalta seuraavat vaiheet ovat ympäristövaikutusten arviointi (YVA) sekä ratasuunnittelu. Turun ratapihan kehittäminen sekä Salo-Turku-kaksoisraiteen osalta toteutetaan ratasuunnitelmat ja rakentamisvalmius saavutetaan hankkeiden osalta vuoden 2021 aikana. Suurten raideliikenneinvestointien edistäminen 11

Espoon kaupunkirata edellytysinvestointi Turun tunnin junalle Espoon kaupunkiradan osalta on jo olemassa valmis ratasuunnitelma sekä asemakaavoitus, joka vaatii pieniä täsmennyksiä Kauklahden aseman suunnitelmien osalta. Espoon kaupunkiradan alustava kustannusarvio on 275 milj. euroa. Espoon kaupunkirata on hankevaiheistuksen osalta selvästi edellä muita hankeyhtiöiden toimialaan ja tehtäviin kuuluviksi mainittuja tehtäviä. Tämän vuoksi Espoon kaupunkiradan jatkon osata ratkaisut tehtäisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen, eli MAL-sopimusmenettelyn yhteydessä. Suurten raideliikenneinvestointien edistäminen 12

Hankeyhtiöt ja EU-rahoitus CEF-täydennyshaut Syksyllä 2019 sekä syksyllä 2020 avataan todennäköisesti CEF-täydennyshaut (ns. re-flow). Jaettava rahamäärä on arvion mukaan n. 700 miljoonaa euroa. CEF-täydennyshaussa Suomen saanti on mahdollista Turun tunnin junan sekä mahdollisesti Suomi-radan suunnittelulle. Tuen saamisen edellytyksenä todennäköisesti on se, että tuettavien hankkeiden tulisi valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä. Seuraava EU:n monivuotinen rahoituskehys Seuraavasta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2021-2027 on tarkoitus sopia syksyn 2019 aikana. CEF-rahoituskierroksesta (aikataulu ja jaettava rahasumma) päätettäneen syksyllä 2020 ja ensimmäinen seuraavan rahoituskauden CEFtukihaku järjestettäneen vuoden 2021 aikana niin, että hakemusten jättöpäivä ajoittunee vuoden 2021 loppupuolelle. Tämän hetkisen tiedon mukaan jaettava rahapotti on n. 12 miljardia euroa vuosille 2021-2027. Suomen saantia on vaikea ennustaa, mutta sen arvioidaan voivan olevan vähintään 200 miljoonaa euroa, jos tukikelpoisia suunnittelu- ja rakennushankkeita on käynnistettävissä. Hankeyhtiöt suurten ratahankkeiden toteuttamisessa 13

Kiitos! lvm.fi, @MarinSanna 14