Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuuden täytäntöönpanosta 2015 2016 Laadunhallinnan ja potilas- ja asiakasturvallisuuden ohjausryhmä
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Laadunhallinnan keskeiset käsitteet... 3 1.2. SHQS-laatuohjelma... 4 1.3. Potilas- ja asiakasturvallisuus on hyvän laadun perusta... 4 2. Toimintayksiköiden fyysinen ympäristö ja henkilöstö... 5 2.1. Terveyskeskus... 5 2.2. Vanhuspalvelut... 6 2.3. Kehitysvammahuollon yksiköt... 6 2.4. Sosiaalityö... 6 3. Laadunhallinta- ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelma... 7 3.1. Sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatus... 7 3.2. Sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavat perusarvot ja eettiset periaatteet... 7 3.3. Laadunhallinnan ja potilas- ja asiakasturvallisuuden johtaminen ja vastuuhenkilöt... 7 3.4. Laadunhallintaa ja potilas-/asiakasturvallisuutta edistävät johtamisen käytännöt... 9 3.5. Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri... 10 3.6. Henkilöstön osallistuminen... 10 3.7. Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus... 11 3.7.1. Henkilöstön ammattipätevyys... 11 3.7.2. Perehdytys ja työtehtävien hallinta... 11 3.7.3. Täydennyskoulutus... 11 3.7.4. Opiskelijoiden ohjaus... 12 3.7.5. Ostopalvelut... 12 3.8. Asiakkaiden ja läheisten osallistuminen... 12 3.8.1. Asiakkaiden ja läheisten osallistumisen mahdollistaminen... 12 3.8.2. Asiakaspalautteet... 13 3.8.3. Potilaan/asiakkaan oikeudet poikkeamatilanteessa... 13 3.9. Laadunhallinta-asiakirjat... 14 3.9.1. Lääkehoitosuunnitelma... 14 3.9.2. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta... 15 3.9.3. Palo- ja pelastussuunnitelma... 15 3.9.4. Omavalvontasuunnitelma... 15 3.9.5. Vanhuspalveluiden järjestämissuunnitelma... 15 3.9.6. Valmiussuunnitelmat... 15 3.9.7. Pandemiasuunnitelma... 15 3.9.8. Perehdyttämissuunnitelmat... 15 3.9.9. Tietosuojakäsikirjat... 15 3.10. Turvallisuusriskien ja laadun hallinta- sekä seurantajärjestelmät... 15 3.10.1. Prosessien hallinta... 16 3.10.2. Laiteturvallisuus... 16 3.10.3. Toimintayksiköiden fyysinen turvallisuus... 16 3.10.4. Organisaation sisäiset ja alueelliset seurantajärjestelmät... 17 3.10.4.1. HaiPro-vaaratapahtumailmoitukset... 17 3.10.4.2. Muut poikkeamatapahtumailmoitukset... 18 3.10.4.3. Potilasturvallisuuskulttuurin arviointimenetelmä... 18 3.10.4.4. Laadunhallinnan ja potilas- ja asiakasturvallisuuden vuosiraportti... 20 3.10.5. Valtakunnallinen raportointi... 20 3.11. Potilasasiakirjojen merkinnät, tiedonkulku ja tietojärjestelmät... 21 3.11.1. Potilasasiakirjamerkinnät... 21 3.11.2. Tiedonkulku... 21 3.11.3. Tietojärjestelmät... 22 3.12. Alueellinen yhteistyö... 22 4. Laadunhallinnan ja potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämisen painopisteet 2015-2016... 23 5. Lähteitä... 23 Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 2
6. Liitteet... 24 1. Johdanto Laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu terveydenhuoltolakiin (1326/2010) sekä laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanoa tarkentavaan asetukseen (341/2011). Asetuksessa määritellään asiat, jotka yksiköiden on vähintäänkin sovittava laatimissaan potilasturvallissuunnitelmissa. ThL 1326/2010: 8 Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Terveydenhuollon laatua on säännelty myös muussa terveydenhuollon lainsäädännössä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslain) 3 :n mukaan potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ja potilasvahinkolaissa on säännöksiä, jotka edellyttävät hoitotoiminnalta hyvää laatua. Ammattihenkilölain 15 :n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Potilasturvallisuus on terveydenhuollon laadun perusta. Tervolan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on 24.4.2013 45 hyväksynyt Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman 2013-2014. Suunnitelman on laatinut vuodeosaston, avoterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, vanhusten- ja kehitysvammahuollon sekä sosiaali- ja vammaispalveluiden esimiehistä sekä potilas-/asiakasturvallisuusvastaavista koostunut työryhmä. Nyt laadittuun laadunhallinnan suunnitelmaan sisällytetään edellä mainittu potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma. Laadun muita ulottuvuuksia potilasturvallisuuden lisäksi ovat mm. asiakaskeskeisyys, hoidon vaikuttavuus, oikea-aikaisuus ja sujuvuus. Sekä laatu- että potilasturvallisuustyö perustuvat jäsentyneeseen tapaan tehdä työtä. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen vetämän ohjelman Potilasturvallisuutta taidolla 2011-2015 tavoitteena on, että potilasturvallisuuskulttuuri kehittyy terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten keskuudessa ja siten potilasturvallisuus paranee. Pitkän tähtäimen päämääränä on hoidon aiheuttamien kuolemien ja haittatapahtumien puolittuminen vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman eri tavoitteita yhdistää syyllistämätön, moniammatillinen ja järjestelmälähtöinen näkökulma. (www.thl.fi/potilasturvallisuus) 1.1. Laadunhallinnan keskeiset käsitteet Hoidon vaikuttavuus Potilaalle tutkimus- ja hoitoprosessissa muodostunut terveyshyöty. Laadunhallinta Laatukulttuuri Toiminnan johtamista, suunnittelua, arviointia ja parantamista asetettujen laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Laatutavoitteet perustuvat organisaation omaan laatupolitiikkaan. Johdon kaikki tasot ovat vastuussa laadunhallinnasta, mutta sen toteuttamiseen osallistuvat organisaation kaikki jäsenet. Laatua edistävä systemaattinen toimintatapa, sitä tukeva johtaminen, arvot ja asenteet. Yhteisössä jaettu merkitysten ja ymmärryksen järjestelmä, joka sisältää laadun kehittämiseen tähtäävät toi- Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 3
Potilas/asiakas menpiteet sekä yksilöllisen ja yhteisen sitoutumisen toiminnan laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Sisältää näin myös potilasturvallisuuteen liittyvän riskien arvioinnin, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuvan kehittämisen. Terveyden- ja sairaanhoitopalveluja, hoivapalveluita tai muita sosiaalipalveluita käyttävä tai muuten niiden kohteena oleva henkilö. Potilas/asiakaskeskeisyys Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen keskeinen toimintaperiaate: asiakas/potilas voi toiminnallaan, valinnoillaan ja päätöksillään vaikuttaa omaan terveyteensä tai sosiaaliseen pärjäämiseensä. Hänellä on mahdollisuus vaikuttaa saamiinsa palveluihin ja tehdä valintoja. Potilaan oma näkemys hoidon tarpeesta ja merkityksestä tulee huomioon otetuksi. Hänen asiantuntijuuttaan oman terveyden- ja elämäntilanteensa tuntijana kunnioitetaan. Hoitosuhde perustuu vuorovaikutukseen hoitohenkilökunnan ja potilaan sekä hänen omaistensa ja läheistensä kanssa. Asiakaskeskeisyys on ammatillista potilaan tarpeisiin, toiveisiin ja odotuksiin vastaamista hoidossa. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Potilaan terveydentilan määrittämiseksi, hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtävät toimenpiteet, joita suorittavat terveydenhuollon ammattihenkilöt tai joita suoritetaan terveydenhuollon toimintayksikössä tai joita suoritetaan terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksessa tai valvonnassa. Hoivapalvelut Asiakkaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja/tai niissä avustamista. 1.2. SHQS-laatuohjelma SHQS (Social and Health Quality Service) on sosiaali- ja terveyspalveluiden laadunhallintamenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida organisaatiorakenteen, prosessien, menettelyjen ja voimavarojen muodostamaa kokonaisuutta ja sen tehokasta johtamista ja kehittämistä. SHQS on ollut jo vuosia käytössä Länsi-Pohjan keskussairaalassa ja on nyt valittu myös sairaanhoitopiirin alueelliseksi laatuohjelmaksi. SHQS-laatuohjelman arviointikriteeristö on viety Laatuporttiin ja on käytettävissä internetyhteydellä. Ohjelma otetaan käyttöön Länsi- Pohjan alueen kunnissa vuoden 2015 aikana. Tervolassa ohjelmaa tulevat käyttämään terveydenhuollon yksiköt, vanhuspalvelut, kehitysvammahuolto ja sosiaalityö. Yksiköt tekevät aluksi itsearvioinnin tämän hetkisestä tilanteestaan ja asettavat kehittämistavoitteensa. Kriteeristö muodostuu neljästä arviointialueesta: 1. Johtaminen, 2. Voimavarojen hallinta (sisältää henkilöstövoimavarat sekä tilat, laitteet ja tarvikkeet), 3. Prosessien hallinta ja 4. Arviointi ja kehittäminen. 1.3. Potilas- ja asiakasturvallisuus on hyvän laadun perusta THL:n Potilasturvallisuutta taidolla ohjelman mukaan potilasturvallisuus on: Hoitoa, josta ei koidu vaaraa potilaalle vahingon, erehdyksen, unohduksen tai lipsahduksen vuoksi Hoitoyksikön periaatteita ja käytäntöjä, joilla riskejä ja vaaratilanteita ennakoidaan ja estetään Inhimillisten virheiden ehkäisyä voimme estää yli puolet vahingoista Yhdessä oppimista ketään syyllistämättä Yhteinen asia kuuluu jokaiselle potilasta hoitavalle Potilas- ja asiakasturvallisuus käsittää yksilöiden, työyhteisöjen ja organisaatioiden periaatteet sekä toiminnot, joiden avulla varmistetaan hoidon turvallisuus ja suojataan potilasta ja asiakasta vahingoittumasta. Turvallinen hoito toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Siihen vaikuttaa hoidon fyysinen ympäristö, toimintaprosessit ja tavat, tiedonkulku, dokumentointi ja tietojärjestelmiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat. Turvallisuus on oleellinen osa hoidon ja hoivan laatua. Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 4
Potilas- ja asiakasturvallisuus kattaa hoidon turvallisuuden, lääkehoidon turvallisuuden ja laiteturvallisuuden. POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUS LÄÄKEHOIDON TURVAL- LISUUS lääketurvallisuus - lääkkeen haittavaikutus - vakava haittavaikutus - odottamaton haittavaikutus lääkitysturvallisuus - lääkityspoikkeama HOIDON TURVALLISUUS hoitomenetelmien turvallisuus - hoidon haittavaikutus hoitamisen turvallisuus - poikkeama hoitamisessa LAITETURVALLISUUS laitteiden turvallisuus - toimintahäiriö - laitevika käyttöturvallisuus - poikkeama laitteen käytössä Suojaukset Sovitut menetelmät Läheltä piti -tapahtuma VAARATAPAHTUMA JA ASIAKASTURVALLISUUS Haittatapahtuma Ei haittaa asiakkaalle Haitta asiakkaalle Potilasvahinko Lääkevahinko 2. Toimintayksiköiden fyysinen ympäristö ja henkilöstö 2.1. Terveyskeskus Pääterveysasema sijaitsee kuntakeskuksessa Keskustien varrella. Päärakennus on valmistunut vuonna 1957. Myöhempinä vuosina rakennusta on useaan otteeseen laajennettu tai peruskorjattu. Seuraavaa, lähinnä vuodeosastoa koskevaa peruskorjausta suunnitellaan vuodelle 2015. Pääterveysasemalla ovat 26-paikkainen vuodeosasto ja avoterveydenhuollon, suun terveydenhuolto mukaan lukien, tilat. Viimeisimpään, vuonna 2010 valmistuneeseen rakennusprojektiin sisältyi uudisrakentamista ja peruskorjausta; mm. ruokahuollon, fysioterapian ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimistohenkilöiden työtilat rakennettiin uudelleen entistä laajempina. Vastaanoton ja neuvolan, työterveyshuollon ja mielenterveystoimiston tilat peruskorjattiin. Mielenterveystoimisto jatkaa kuitenkin toimintaansa eri kiinteistössä kunnan keskustassa. Erillisiä toimipisteitä ovat lisäksi kouluterveydenhoitajan vastaanotto Lapinniemen koulun tiloissa ja mielenterveysasumispalvelut. Terveydenhuollon henkilöstö v.2015 Terveyskeskuslääkäri 3, joista kaksi virkaa täytettynä, yksi ostopalveluna Terveyskeskushammaslääkäri 3 Avoterveydenhuollon osastonhoitaja 1 Terveydenhoitaja 5 Fysioterapeutti 1 Röntgenhoitaja 1 Osastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja 10 Perushoitaja 10 Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 5
Hammashoitaja 3 Suuhygienisti 1 Terveyskeskusavustaja 1 Välinehuoltaja 1 Mielenterveyshoitaja 3 Laboratoriopalveluiden siirryttyä ostopalveluun, siirtyi myös laboratorionhoitaja ko. yrityksen, Nordlapin palvelukseen v.2015. Siivouspalveluiden siirryttyä tukipalvelukeskukseen ovat terveystoimen laitosapulaiset siirtyneet teknisen toimen alaisuuteen. 2.2. Vanhuspalvelut Terveyskeskusrakennukseen liittyy kiinteästi 24-paikkainen vanhainkoti Kotikullero ja tehostetun palveluasumisen yksikkö Pihakullero, jossa on 15 asuntoa. Samalla kiinteistöllä on myös neljä vanhusten palveluasumiseen tarkoitettua rivitaloa. Vanhuspalvelujen henkilöstö v. 2015 Vanhustenhuollon johtaja 1 Vanhuspalveluiden ohjaaja 1 Sairaanhoitaja 1 Kodinhoitaja 25 Kotiavustaja 1 Perushoitaja 13 Laitosapulainen 2 Askarteluohjaaja 1 Kuntohoitaja 1 2.3. Kehitysvammahuollon yksiköt Kehitysvammahuolto toimii kolmessa kiinteistössä; Kurjenpesän tehostetun palveluasumisen ryhmäkodissa ja palveluasumisen rivitalossa kuntakeskuksessa Jurvantiellä. Työ- ja päivätoimintaa järjestetään toimintakeskuksella entisessä posti- ja teletalossa virastotaloa vastapäätä Keskustien varrella. Kehitysvammahuollon henkilöstö v. 2015 Kehitysvammahuollon esimies 1 Ohjaaja 1 Kehitysvammaohjaaja 1 Hoitaja 8 Hoitoapulainen 1 Aluehallintovirasto on suorittanut tarkastuksia terveyskeskuksen tiloissa v.2009, vanhainkodilla v.2009, palvelukodissa v.2011 ja kotipalvelussa v. 2012 ja hyväksynyt ne. 2.4. Sosiaalityö Sosiaalitoimisto sijaitsee kunnantalolla. Sosiaalityön henkilöstö v.2015 Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 6
Sosiaalityöntekijä 1 Sosiaalityöntekijä/koulukuraattori 1 Sosiaalityön tukena ovat hallintosihteerit ja sosiaalijohtaja. 3. Laadunhallinta- ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelma 3.1. Sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi huolehtii kunnan peruspalvelujen toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta ammattitaitoisen henkilöstön avulla tukien kuntalaisten omaehtoista selviytymistä. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa aktiivisesti tulevien vuosien palvelutarpeiden haasteisiin. Asiakasta/potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa huomioiden. 3.2. Sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavat perusarvot ja eettiset periaatteet Toimintamme on asukas- ja asiakaslähtöistä Palvelurakennetta kehitetään jatkuvasti ja voimavaroja suunnataan paremmin väestön tarpeita vastaavaksi. Toiminnassamme arvostamme asiakkaan tarpeita, toiveita ja tavoitteita sekä otamme huomioon heiltä saamamme palautteen. Tavoitteemme on tyytyväinen asiakas, joka on saanut palveluistamme parhaan mahdollisen hyödyn. Asiakaspalvelumme on luottamuksellista, kokonaisvaltaista, tasa-arvoista ja ystävällistä. Palvelutilanteisiin varaamme riittävästi aikaa. Kunnioitamme asiakkaitamme ja heidän tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeuttaan hoitoaan ja hoivaansa koskevissa asioissa. yhteisöllistä sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää Toimimme yhteistyössä muiden yksiköiden, yhteisöjen ja asiakkaiden kanssa rakentaaksemme terveyttä edistävän ja hyvinvointia lisäävän elinympäristön, jossa voidaan vaikuttaa hyvinvoinnin taustatekijöihin, ehkäistä sairauksia, tapaturmia ja muita terveysongelmia, vahvistaa mielenterveyttä ja kaventaa väestöryhmien terveyseroja. Huolehdimme yhdessä työyhteisömme hyvinvoinnista. turvallista Asiakkaamme voivat luottaa saamaansa palveluun, hoitoon ja hoivaan sekä turvalliseen hoito- ja asuinpalveluympäristöön. Antamamme hoito ja hoiva on korkealaatuista ja pohjaa tutkittuun tietoon ja yleisesti hyväksyttyihin hoitokäytäntöihin. Potilas- ja asiakasturvallisuutta kehitämme jatkuvasti. Henkilöstömme huolehtii oikeudestaan ja velvollisuudestaan ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan ja työtään, jota edesauttaa kannustava ja keskusteleva johtaminen. Henkilöstömäärä ja - rakenne on suositusten mukainen ja riittävä turvallisen palvelun tuottamiseen. oikeudenmukaista ja yhdenvertaista Kohtelemme asiakkaitamme tasa-arvoisina, emmekä anna rodun, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman vaikuttaa toimintaamme heitä kohtaan. Yhtäläisen hoidon tarpeessa olevia potilaita hoidamme samojen periaatteiden mukaisesti. Työpaikallamme on hyvä, kannustava ja avoin ilmapiiri. Yhteistyössämme korostuu keskinäinen arvostus. Noudatamme yhteisiä pelisääntöjä. Henkilöstöämme kohtelemme oikeudenmukaisesti. 3.3. Laadunhallinnan ja potilas- ja asiakasturvallisuuden johtaminen ja vastuuhenkilöt Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy laadunhallinta- ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman ja huolehtii siitä, että potilas- ja asiakasturvalliseen palveluun on varattu riittävät resurssit. Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 7
Sosiaali- ja terveyslautakunta nimeää toimikaudekseen laadunhallinnan ja potilas- /asiakasturvallisuuden ohjausryhmän, joka koostuu sosiaali- ja terveystoimen vastuuhenkilöistä ja osastopäälliköstä. Ohjausryhmä vastaa laadunhallinnan ja potilas- ja asiakasturvallisuuden strategisesta ohjauksesta ja sille raportoidaan sovitulla ajanjaksolla toiminnan kehittymisestä. Ohjausryhmässä toimivat esimiehet nimeävät yksiköidensä työntekijöistä yhden tai useampia laadunhallinta- ja potilasasiakasturvallisuusvastaavia sekä organisaation yhteisen koordinaattorin, jonka tehtävänä on lisäksi toimia yhdyshenkilönä organisaatiosta ulospäin. Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa laadunhallinta- ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman nimeää toimikaudekseen laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuuden ohjausryhmän vastaa siitä, että potilas- ja asiakasturvalliseen palveluun on varattu riittävät resurssit Laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuuden ohjausryhmä kokoonpano: osastopäällikkö, johtava lääkäri, sosiaalijohtaja, osastonhoitajat, vastaava hammaslääkäri, vanhustenhuollon johtaja, kehitysvammahuollon esimies. Ohjausryhmän koolle kutsumisesta vastaa osastopäällikkö nimeää potilas/asiakasturvallisuuskoordinaattorin ja hänen varahenkilönsä nimeää tarvittaessa lääkehoidon vastuuhenkilön ja hänen varahenkilönsä nimeää tarvittaessa laiteturvallisuusvastaavan ja hänen varahenkilönsä vastaa Tervolan kunnan laadunhallinta- ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman laatimisesta, toteutumisen seurannasta ja kehittämisestä yhteistyössä tulosyksiköiden potilas- ja asiakasturvallisuusvastaavien kanssa vastaa potilas- ja asiakasturvallisuuden strategisesta ohjauksesta ja riittävien resurssien varaamisesta talous- ja toimintasuunnitelmaan käsittelee yksiköiden ilmoittamat, haitta-asteeltaan vähintään kohtalaisen riskin vaaratapahtumailmoitukset ja laatii yhteiset toimintaohjeet Potilas/asiakasturvallisuuskoordinaattori vastaa koko organisaation potilas/asiakasturvallisuussuunnitelman ylläpidosta, toteutumisen seurannasta ja kehittämisestä koostaa yksiköiden vuosiraporteista yhtenäisen raportin potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian toteutumisesta talousarviovuoden toimintakertomukseen toimii yhteyshenkilönä eri yksiköiden potilas/asiakasturvallisuusvastaavien ja ulkoisten sidosryhmien välillä seuraa alueellista ja valtakunnallista potilasturvallisuustoimintaa ja osallistuu alueellisiin kokouksiin ja koulutuksiin Yksiköiden esimiehet vastaavat laadunhallinta- ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman toimeenpanosta nimeävät yksikkönsä laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuusvastaavan (-vat) nimeävät yksikkönsä lääkehoitovastaavan vastaavat oman yksikkönsä laadunhallinta- ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman tekemisestä, seurannasta ja kehittämisestä yhdessä laadunhallinta- ja potilas- /asiakasturvallisuusvastaavan (-vien) ja henkilöstön kanssa käsittelevät vaaratapahtumailmoitukset ja tarvittaessa laativat toimintaohjeet haittaasteeltaan lieviin vaaratapahtumailmoituksiin yhdessä potilas/asiakasturvallisuusvastaavan kanssa raportoivat yksikkönsä laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuuden toteutumisesta koordinaattorille ja/tai ohjausryhmälle arvioivat resurssitarpeen talous- ja toimintasuunnitelmaa varten Laadunhallinnan ja potilas/asiakasturvallisuuden vastuuhenkilöt oman yksikkönsä laadunhallinnan ja potilas/asiakasturvallisuuden asiantuntijoita huolehtivat laadunhallinnan ja potilas/asiakasturvallisuussuunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä yhdessä esimiehen kanssa edistävät potilasturvallisuusosaamista, vaaratapahtumista raportointia ja riskien hallinnan kehittämistä Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 8
Henkilöstö osallistuu yksikkönsä laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja kehittämiseen henkilöstön vastuu ja rooli laadun ja potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistamisessa on kaikkein tärkein. Jokainen työntekijä on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan vaara- ja läheltä piti -tapahtumista ja kehittämään omaa ja työyksikön potilasturvallisuusosaamista. tiedottaa ja osallistaa potilaita ja omaisia potilasturvallisuuden kehittämiseen Lääkehoidon vastuuhenkilö vastaa lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä eri yksiköiden lääkehoitovastaavien sekä Länsi-Pohjan keskussairaalan kanssa Laiteturvallisuusvastaava osastopäällikkö koko sosiaali- ja terveystoimen osalta Yksiköiden esimiehet vastaavat siitä, että yksikön potilas/asiakasturvallisuussuunnitelmaan sisältyy myös laite- ja tarviketurvallisuussuunnitelma, seuraavat ohjeiden ja määräysten noudattamista ja raportoivat toteutumasta laiteturvallisuusvastaavalle. Tietosuojavastaavat terveydenhuollon osalta palvelusihteeri, sosiaalitoimen osalta hallintosihteeri organisaation erityisasiantuntijana auttaa rekisterinpitäjää saavuttamaan hyvän henkilötietojen käsittelytavan ja mahdollisten erityislakien edellyttämän korkean tietosuojan tason osallistuminen rekisterinpitäjän hyväksymiä tietosuoja- ja tietoturvaohjeita koskevaan valmisteluun ja ylläpitoon henkilötietojen käsittelyn (lokiseuranta) ja niiden suojausmenetelmien seuraaminen ja valvominen tietosuojakäsikirjan säännöllinen päivittäminen potilasrekistereistä vastaa johtava lääkäri sosiaalitoimen asiakasrekistereistä vastaa sosiaalijohtaja 3.4. Laadunhallintaa ja potilas-/asiakasturvallisuutta edistävät johtamisen käytännöt Laadunhallinnan ja potilas- ja asiakasturvallisuuden tavoitteet ja kehittämistoimet määritellään sosiaali- ja terveystoimen vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa. Taloussuunnitelmassa varmistetaan taloudelliset edellytykset toimintasuunnitelmassa asetetuille kehittämistoimille. Tulosyksikkökohtaiset tavoitteet, joiden asettamiseen henkilökunta osallistuu, ovat linjassa organisaation tavoitteiden kanssa. Henkilöstösuunnittelussa varmistetaan henkilöstön määrän ja osaamisen riittävyys turvallisen palvelun tuottamiseen. Samalla huomioidaan myös varautuminen mahdollisiin poikkeus- ja muutostilanteisiin. Henkilöstön ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen pohjautuvat henkilökohtaiseen osaamiskartoitukseen sekä toimintayksikön tarpeita palvelevaan kehittämissuunnitelmaan. Prosessien kehittäminen ja tiedonkulun parantaminen ovat osa laadunhallintaa ja asiakasturvallisuutta. Yhtenäiset toimintaohjeet ja kuvaukset käytännöistä ovat selkeät ja ajantasaiset ja ne ovat kaikkien saatavilla ja jokainen noudattaa niitä. Jokaisella on myös vastuu tuoda esille kehittämiskohteita ja osallistua kehittämiseen. Johto vastaa, että turvattomaksi havaittua toimintaa ei enää jatketa. Perehdyttämisestä huolehditaan sovitun ohjelman mukaisesti. Potilas- ja asiakasturvallisuus otetaan huomioon työympäristön kehittämisessä ja hankintapäätöksissä. Työympäristön kehittämisessä pyritään varmistamaan sekä asiakkaiden että henkilökunnan turvallisuus. Hankintapäätöksissä pyritään laitteiston ja järjestelmien yhdenmukaisuuteen ja yhteensopivuuteen työn hallinnan edistämiseksi. Ulkopuolisia palveluja hankittaessa yhtenä valintaperusteena on kyseiseen palveluun soveltuvat, palvelujen tilaajan määrittämät laatukriteerit. Turvallisuuden osa-alueiden ja riskienhallintatyön muodostamaa kokonaisuutta laitoksessa voidaan kuvata pelkistetysti potkurin muotoisella mallilla, jossa potkurin napana keskiössä on potilasturvallisuus ja lapoina laitosturvallisuuden osa-alueet. Koko potkurin käyttövoimana on omaksuttu turvallisuuskulttuuri ja riskienhallintaprosessi, jota ohjaa laitoksen/organisaation johto. Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 9
esim. laiteturvallisuus, tilojen esteettömyys, siisteys, materiaalivalinnat, lattioiden liukkaus esim. prosessikuvaukset, hoitokäytännöt, menettelyohjeet, HaiPro KUVIO 1 Terveydenhuollon laitosturvallisuus potkurimalli Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:59 esim. suositusten mukainen henkilöstömäärä, ammattitaito, täydennys- ja potilasturvallisuuskoulutus 3.5. Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri Henkilöstöjohtamiseen kuuluu turvallisen ja laadukkaan toiminnan edellyttämän henkilöstömäärän ja rakenteen riittävän osaamisen ja tarkoituksenmukaisen työnjaon sekä työskentelyolosuhteiden varmistaminen. Potilasturvallisuuskulttuurilla ymmärretään yksilöiden ja yhteisön potilaiden hoitoa edistävää suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintatapaa, sitä tukevaa johtamista sekä arvoja ja asenteita. Toimintatapa sisältää riskien arvioinnin, vaara- ja haittatapahtumista oppimisen, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuvan kehittämisen. Henkilöstöjohtaminen kattaa avoimen ja syyllistämättömän toimintakulttuurin luomisen. Luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä havaittuja poikkeamia, läheltä piti -tapahtumia ja haittatapahtumia käsitellään avoimesti ja luontevasti osana toiminnan kehittämistä. Olennaista on moniammatillinen toimintatapa, avoin ilmapiiri ja valmius toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Hyväksytään, että kaikki tekevät virheitä, koska inhimilliseen toimintaan liittyy aina erehtymisen mahdollisuus. Huomio siirretään työntekijöiden yksittäisten virheiden huomioimisesta potilaalle tai asiakkaalle aiheutuneiden haittojen arviointiin, palveluprosessien toimivuuden tarkasteluun ja hoitoketjujen kehittämiseen. Tervolassa sosiaali- ja terveystoimessa työntekijöitä kannustetaan poikkeamailmoitusten tekoon, kynnys saa olla matala. Avoimuuden ja tiedon lisääntyessä ja asennemaailman muuttuessa HaiPro raporttiohjelmaan tehtyjen poikkeamailmoitusten määrä on kasvanut. Ilmoituksista kerättävä tieto auttaa tarkastelemaan ja kehittämään toimintamalleja tarkoituksenmukaisemmiksi ja turvallisemmiksi. Ilmoitukset on ymmärretty tärkeiksi oppimisen välineiksi. Avoimuuteen kuuluu haittaan johtaneiden tapahtumien käsitteleminen rehellisesti heti haittatapahtumien jälkeen. Havaitut turvallisuusriskit, erehdykset tai virheeseen johtaneet tekijät analysoidaan, raportoidaan ja niistä opitaan. Tämä ei kuitenkaan estä asian käsittelyä valvovien viranomaisten toimesta, jos asia tulee potilaan tai läheisen kanteluna tai muutoin valvonta-asiana vireille. Avoimuuteen ja syyllistämättömyyteen kuuluu palautteen ohella haittatapahtumassa osallisena olleiden työntekijöiden tukeminen tapahtuman jälkeen. 3.6. Henkilöstön osallistuminen Laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman yhteisen osuuden laatii laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuuden ohjausryhmä sekä yksiköiden laadunhallinnan ja potilasturvallisuusvastaavat. Koko henkilöstö osallistuu tulosyksikkökohtaisten laadunhallinta- ja turvallisuussuunnitelmien laadintaan, ylläpitoon ja kehittämiseen sekä tehdyn suunnitelman pohjalta yksikön toiminnan kehittämiseen. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että potilasturvallisuuden riskinhallintakäytännöt on selkeästi kuvattu ja että henkilöstöllä on edellytykset niiden soveltamiseen toiminnassa. Työprosessien tulee Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 10
olla helposti hahmotettavia ja tarvittavan tiedon päivittäiseen työhön helposti saatavilla. Henkilöstö osallistuu työprosessien kuvaamiseen. Potilasturvallisuusosaamista kehittämällä lisätään työntekijän tietoisuutta potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavista riskeistä ja niiden hallintaan liittyvistä käytännöistä omassa toimintayksikössä sekä kykyä soveltaa niitä työssä. Jokainen työntekijä on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan haitta- tai vaaratapahtumista tai turvallisuuspuutteista sekä ryhtymään toimenpiteisiin lisävahinkojen ehkäisemiseksi. Haittatapahtumailmoitus tehdään hoitoon ja hoivaan liittyvissä tilanteissa HaiPro ohjelmaan, muissa tapauksissa ensisijaisesti esimiehelle käyttäen mielellään tätä varten suunniteltua ilmoituslomaketta (liitteenä). 3.7. Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus 3.7.1. Henkilöstön ammattipätevyys Ammattitaitoinen henkilöstö on ensiarvoisen tärkeä potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutumiselle. Työ- tai virkasuhteeseen valitaan kelpoisuusehdot täyttävä henkilö. Ennen uuden työsuhteen solmimista esimies tarkistaa henkilön oikeuden harjoittaa ammattia sekä mahdolliset rajoitteet ammatin harjoittamisessa Valviran ylläpitämästä julkisesta Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä JulkiTerhikistä tai alkuperäisistä opintotodistuksista. Henkilöstön valinnassa painotetaan ammattitaidon lisäksi ammattihenkilön soveltuvuutta tehtävään, mukaan lukien riittävä suomen kielen taito. 3.7.2. Perehdytys ja työtehtävien hallinta Tervolan kunnanhallitus on v.2006 hyväksynyt toimipisteidensä käyttöön Tervolan kunnan perehdyttämisohjeet ja -suunnitelman. Mainittu asiakirja sisältyy perehdyttämiskansioon, josta löytyy myös henkilöstöä koskevat ohjeet, suositukset, kunnanhallituksen päätökset ja ohjelmat koskien perehdyttämistä ja valvontaa, yhteistoimintamenettelyä, työsuojelua, työsuhdeasioita, hyvinvointia, tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta, koulutusta, viestintää ja logistiikkaa sekä henkilötilinpäätös. Tämän lisäksi yksiköillä on omia perehdyttämiskansioita, joissa on tarkemmin kyseistä yksikköä koskevaa tietoa kuten esim. yksikön laadunhallinta- ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelma, prosessikuvauksia, tehtäväkuvia ja menettelyohjeita. Perehdyttämisen laajuus suhteutetaan uuden työntekijän työ/virkasuhteen pituuteen tai poissaolon pituuteen. Riittävästä perehdytyksestä huolehditaan myös tehtävien oleellisesti muuttuessa. Yksikön esimies vastaa perehdytyksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja valvonnasta. Hän voi delegoida osia perehdytyksestä myös muille työntekijöille, mutta vastuu säilyy lähiesimiehellä. Työnopastuksen suorittajana voi luontevimmin toimia samaa työtehtävää tekevä työntekijä. Tervolan kunnassa on ollut käytössä aikaisen välittämisen malli, joka auttaa erityisesti esimiehiä tunnistamaan varhaisessa vaiheessa työntekijän työkyvyn heikkenemisen, ottamaan asian puheeksi ja toimimaan suunnitelmallisesti tilanteen parantamiseksi. Työnantajan reagoimista pitkittyviin ja/tai toistuviin työkyvyttömyystilanteisiin edellyttää myös 2012 voimaan tulleet työterveyshuoltolain ja sairausvakuutuslain muutokset. Riippuen työkyvyn heikkenemisen syistä pyritään järjestämään lisäperehdytystä tai koulutusta tehtäviin tai mietitään tehtäväjärjestelyjä, uudelleen koulutusta tai sijoittamista muihin tehtäviin yhdessä työterveyshuollon kanssa. Erityisen vakavissa tilanteissa, jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei tukitoimista huolimatta hoida tehtäviään asianmukaisesti, voi työnantaja antaa muistutuksen, varoituksen tai ääritapauksessa ilmoittamaan asiasta valvontaviranomaisille ja keskeyttämään potilasturvallisuutta vaarantavan toiminnan. 3.7.3. Täydennyskoulutus Tervolan kunnanhallitus on hyväksynyt Tervolan kunnan koulutussuunnitelman vuodelle 2015, suunnitelma päivitetään vuosittain. Koulutussuunnitelman tavoitteena on tukea henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä kunnan tarpeista lähtien ja edistää muutostilanteisiin varautumista. Henkilöstön koulutusta toteutetaan yksikön tarpeen, STM:n asetuksen (1194/2003) ja muiden yleisten sopimusten mukaisesti. Jokaisella yksiköllä on yksikön tarpeisiin pohjautuva koulutussuunnitelma. Henkilöstölle laaditaan yksilöllinen kehittymis- ja koulutussuunnitelma esimerkiksi vuosittaisen kehityskeskustelun yhteydessä. Suunnitelma sisältää työntekijän ja esimiehen yhdessä tekemän osaamiskartoituksen sekä ammattitaitoa, laadunhallinta- ja potilas- Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 11
/asiakasturvallisuustaitoja ylläpitävän ja kehittävän lisäperehdytyksen ja täydennyskoulutussuunnitelman sekä osaamisen seurannan. Koulutussuunnitelman laadinnassa kartoitetaan myös tulevaisuuden osaamistarpeet ja siihen liittyen mahdolliset jatko- tai uudelleenkoulutustarpeet. Koulutuksiin osallistumisista ja koulutusten sisällöstä välitetään tietoa muulle henkilöstölle työyksikössä sovitulla tavalla. Esimiehet osallistuvat lisäksi kunnan järjestämiin, esimiehille suunnattuihin koulutustilaisuuksiin sekä soveltuviin ulkoisiin koulutuksiin. Laadunhallintaan ja potilas-/asiakasturvallisuuteen liittyvä koulutussuunnitelma Aihe Kohderyhmä Tiheys Menetelmä Hätäensiapu /elvytyskoulutus koko henkilöstö vuosittain Ensiapukoulutus koko henkilöstö 3 vuotta ulkoinen / työterveyshoitaja Potilas- /asiakasturvallisuus ensihoidon henkilöstö / lääkärit koko henkilöstö jatkuva verkkokurssi / luennot Tietosuoja koko henkilöstö jatkuva verkkokurssi / luennot Lääkehoito lääkehoitoa henkilöstö toteuttava 5 vuotta verkkokurssi/luennot Alkusammutus koko henkilöstö 3-5 vuotta ulkoinen koulutus Ergonomiakortti hoitohenkilöstö 5v ulkoinen/sisäinen koulutus Kinestetiikkakoulutus hoitohenkilöstö 5 v ulkoinen/sisäinen koulutus 3.7.4. Opiskelijoiden ohjaus 3.7.5. Ostopalvelut Yksikön esimies tai hänen valtuuttamansa työntekijä vastaa opiskelijaohjauksen suunnittelusta ja ohjauksen järjestämisestä. Ohjaukseen osallistuu koko henkilökunta nimettyjen ohjaajien lisäksi. Opiskelijaohjausta kehitetään opiskelijoiden ja oppilaitosten antamien palautteiden avulla. Ostopalveluina hankittujen toimintojen henkilöstöltä vaaditaan myös riittävä potilasturvallisuusosaaminen, ammattipätevyys ja osaaminen. Kriteerien täyttymisestä vastaavat palvelun tuottaja ja johtava lääkäri. 3.8. Asiakkaiden ja läheisten osallistuminen 3.8.1. Asiakkaiden ja läheisten osallistumisen mahdollistaminen Asiakkaille ja kunnan asukkaille tiedotetaan kunnan ilmoituslehdessä ja toimipisteiden ilmoitustauluilla laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuuden suunnitelmasta. Suunnitelma on luettavissa kunnan www-sivuilla. Valinnanvapaus Potilas voi itse valita lain edellyttämissä rajoissa oman hoitopaikkansa ja häntä hoitavan laillistetun ammattihenkilön. Tiedonsaanti Potilaan oikeudesta saada tietoa terveyteensä liittyvistä asioista huolehditaan ja tietoa esim. sairaudesta, hoidosta, hoitovaihtoehdoista, hoitoon liittyvistä riskeistä ja riskitasoista sekä lääkityksistä annetaan ymmärrettävässä muodossa. Potilaan niin halutessa tietoa annetaan myös potilaan luotetulle henkilölle, omaiselle tai läheiselle. Apuna tiedottamisessa ja neuvonnassa voidaan käyttää STM:n Potilasturvallisuusoppaasta löytyviä, potilaille tarkoitettuja ohjeita Potilasturvallisuuden huoneentaulu, Potilaan käsikirja, Käsikirja turvalliseen hoitoon. Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 12
Omakanta on kansalaisille suunnattu palvelu, jossa voi katsoa omia sähköisiä resepti- ja terveystietoja internetistä. Osoite palveluun on www.kanta.fi/omakanta. Omat henkilörekisteriin tallennetut tiedot voi tarkastaa esittämällä henkilökohtaisesti tai omakätisesti allekirjoitetulla kirjeellä pyynnön rekisterinpitäjälle. Hoito- ja palvelusuunnitelma Potilasta/asiakasta hoidetaan/hoivataan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas ei pysty sillä hetkellä ilmaisemaan eikä ole myöskään aiemmin ilmaissut hoitoa koskevaa tahtoaan, häntä hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen kanssa. Potilaalla on myös oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta ja hoivasta. Potilaan/asiakkaan suostumus tai kieltäytyminen palvelusta/hoidosta kirjataan hänen asiakirjoihinsa. Potilaan/asiakkaan ohjauksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa otetaan huomioon hänen äidinkielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa sekä yksilölliset tarpeensa ja perheolosuhteensa. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan kaikille sitä tarvitseville. Suunnitelman rakenne pyritään yhtenäistämään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallin mukaiseksi. Suunnitelman lähtökohtana on potilaan kokema hoidon tarve ja asettama tavoite. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako koskien myös potilaan omaa ja/tai hänen läheisensä osuutta, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkityslista. Pitkäaikaispäätöksen yhteydessä hoitosuunnitelmalle nimetään vastuuhenkilö(t). Hoitosuunnitelmiin mahdollisesti liittyvistä päätöksistä oikaisuvaatimusohjeineen annetaan tieto potilaalle, ja hänen niin halutessaan, hänen omaiselleen tai muulle läheiselle. Palvelusuunnitelma laaditaan vammaispalvelulain mukaisesti vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Kehitysvammaiselle laaditaan lisäksi kehitysvammalain mukaisesti erityishuolto-ohjelma. Yksilöllinen palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä vammaisen henkilön ja tarvittaessa hänen perheensä tai muiden henkilön hyvin tuntevien läheisten kanssa. 3.8.2. Asiakaspalautteet Asiakas ja/tai hänen läheisensä voi antaa palautetta joko suullisesti tai kirjallisesti henkilökunnalle. Palautetta voi antaa myös nimettömänä. Yksiköiden odotus- tai muuten yhteiskäytössä olevissa tiloissa on palautelaatikot kirjallista palautetta varten. Sähköisesti palautetta voi antaa kunnan palautepostiin tai henkilökohtaista palautetta työntekijän tai toimipisteen sähköpostiin. Palautteet käsitellään yksikön työpaikkapalaverissa ja tarvittaessa osaston johtoryhmässä. Asiakastyytyväisyyskyselyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään alueellista yhteistyötä. Aiemmin kyselyjä on tehty paljolti oman kunnan sisäisinä. Vuonna 2015 toteutetaan Meri-Lapin alueellinen asiakastyytyväisyyskysely sähköisenä. Kysely suunnataan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaille. 3.8.3. Potilaan/asiakkaan oikeudet poikkeamatilanteessa Jos potilaalle/asiakkaalle on koitunut hoidon seurauksena haittatapahtuma, tästä kerrotaan avoimesti potilaalle/asiakkaalle. Tapahtumasta kertoo potilaalle työntekijä itse ja jos tapahtuma on sattunut hoitajalle, asia käsitellään toistamiseen vielä lääkärin kanssa. Tapahtuma ja sen mahdolliset seuraukset käydään läpi potilaan, ja potilaan niin toivoessa, hänen läheistensä kanssa. Huomioidaan, että potilas ja läheiset voivat tarvita erityistä apua ja tukea tapahtuman ja sen seuraamusten ymmärtämiseksi ja työstämiseksi. Jos potilas tai sosiaalihuollon asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun, hän voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai kantelun valvovalle viranmaiselle. Muistutus: Terveydenhuollossa hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön voi tehdä muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle, ts. Tervolassa johtavalle lääkärille. o Jos muistutusta käsiteltäessä tai muutoin ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa (585/86) tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, vahingonkorvauslaissa tarkoitettu vahingonkorvausvastuu tai muussa laissa säädetty kurinpitomenettely tai turvaamistoimenpide, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä. Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 13
Sosiaalihuollossa kohteluunsa tyytymätön voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle, ts. Tervolassa sosiaalijohtajalle Viranomaisen on vastattava muistutukseen kohtuullisessa ajassa. Muistutuksella ei haeta muutosta päätökseen, mutta se voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten toimintayksikössä vastaisuudessa toimitaan ja kohdellaan asiakkaita. Kantelu: Potilas tai sosiaalihuollon asiakas voi tehdä kantelun kokemistaan sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohdista aluehallintovirastoon. Oikeus kanteluun ei ole rajattu kantelijan omaan asiaan, vaan kantelun voi tehdä kuka tahansa. Aluehallintovirastojen yhteystiedot www.avi.fi. Joissain tapauksissa aluehallintovirasto voi siirtää kantelun käsiteltäväksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan. Valvira tai aluehallintovirasto voi siirtää kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena siinä toimintayksikössä, jota kantelu koskee. Viranomaisesta tai virkamiehestä tehty kantelu: Jos epäilee, ettei viranomainen tai virkamies ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan, voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Kantelulla saa koetun epäkohdan valvovan viranomaisen tietoon, jolloin valvova viranomainen voi antaa huomautuksen viranomaiselle. Kantelun perusteella ei makseta vahingonkorvauksia. Potilasvahinko: Jos potilaalle aiheutuu terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä henkilövahinkoja, niihin voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen palvelut hankitaan Kriisikeskus Turvapoijulta Kemistä. Potilas- ja sosiaaliasiamies antaa tietoa potilaalle/asiakkaalle tämän oikeuksista ja toimii potilaan/asiakkaan oikeuksien edistämiseksi. Asiamiehen tehtävänä on tarvittaessa neuvoa ja avustaa potilasta, jos tämä on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen yhteystiedot annetaan asiakkaalle ja ne löytyvät myös yksiköiden ilmoitustauluilta ja kunnan www-sivuilta. Mikäli asiakas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun, kehotetaan asiakasta ensisijaisesti ottamaan yhteys hoitopaikkaan, jossa asia selvitetään hoitaneen lääkärin, hoitajan tai muun sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa. mikäli asia ei johda tyydyttävään lopputulokseen, otetaan yhteys yksikön esimieheen tai tarvittaessa hänen esimieheensä mikäli asia ei tämänkään jälkeen ratkea, neuvotaan ottamaan yhteys potilasasiamieheen, sosiaalitoimen yksiköissä sosiaaliasiamieheen. 3.9. Laadunhallinta-asiakirjat 3.9.1. Lääkehoitosuunnitelma Tervolan sosiaali- ja terveystoimessa lääkehoito-osaamista on kehitetty vuodesta 2007 lähtien, jolloin myös toimintasuunnitelmaan asetettiin tavoitteeksi turvallinen lääkehoito. Lääkehoitosuunnitelma on Länsi-Pohjan keskussairaalan lääkehoitosuunnitelman mukainen, saatiin valmiiksi 2009 ja päivitetään vuosittain sekä aina, kun lääkehuollon toimintaan liittyen tulee oleellisia muutoksia. Lääkehoitosuunnitelma kattaa kaikki ne sosiaali- ja terveystoimen yksiköt, joissa osallistutaan lääkehoitoon. Koko organisaation lääkehoitosuunnitelmasta vastaa lääkehoidon vastuuhenkilö, jonka lisäksi yksiköissä on nimetyt lääkehoitovastaavat, jotka huolehtivat yksiköiden tietojen ajantasaisuudesta. Tervolan kunnassa vaaditaan lääkelupa kaikilta, jotka työssään toteuttavat asiakkaan lääkehoitoa. Lääkeluvan myöntää johtava lääkäri osaamisen varmistuksen jälkeen. Lääkeosaamisen testaus ja koulutus toteutetaan verkkokurssina. Lääkelupa on voimassa viisi vuotta. Tervolan kunnassa noudatetaan Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen alaisen palvelutiimin suosittelemaa käytäntöä koskien turvallisen lääkehoidon toteuttamista. Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 14
3.9.2. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta Tervolan kunnassa noudatetaan Länsi-Pohjan keskussairaalan ajantasaista ohjeistusta infektioiden hallintaan. Ohjeet löytyvät L-PKS:n extranetistä. Käytännön vastuu infektoiden torjunnan toteutuksesta kuuluu hoito- ja hoivayksikölle itselleen. 3.9.3. Palo- ja pelastussuunnitelma Yksikkö- ja organisaatiokohtainen palo- ja pelastussuunnitelma on laadittu yhteistyössä teknisen toimen ja palo- ja pelastuslaitoksen kanssa. Suunnitelma päivitetään säännöllisesti, viimeisin päivitys v.2014. Toimintayksiköiden omat, yksilöidyt pelastussuunnitelmat tarkistetaan säännöllisesti. Henkilöstölle järjestetään perehdytystä toiminnasta tulipalotilanteessa sekä alkusammutuskoulutusta säännöllisesti. Henkilöstön ensiapukoulutusta järjestetään vuosittain. Vuoden 2013 alusta lähtien ea-koulutus on siirtynyt Länsi-Pohjan keskussairaalan ensihoitoyksikön hoidettavaksi. 3.9.4. Omavalvontasuunnitelma Valviran määräyksen Dnro 3344/05.00.00.01/2014 mukainen omavalvontasuunnitelma on valmisteilla vanhuspalveluihin. 3.9.5. Vanhuspalveluiden järjestämissuunnitelma Suunnitelma on valmisteilla. 3.9.6. Valmiussuunnitelmat Terveystoimen ja sosiaalitoimen valmiussuunnitelmat on päivitetty v.2013. 3.9.7. Pandemiasuunnitelma Pandemiasuunnitelma on laadittu 2013. Suunnitelma on yhteen sovitettu Länsi-Pohjan keskussairaalan suunnitelmaan. 3.9.8. Perehdyttämissuunnitelmat Tervolan kunnan yhteinen perehdyttämiskansio Toimintayksiköiden omat perehdyttämissuunnitelmat 3.9.9. Tietosuojakäsikirjat Tietosuojakäsikirjan pohjana on sairaanhoitopiirien tuottama malli. Käsikirja on vahvistettu lautakunnassa v.2014. 3.10. Turvallisuusriskien ja laadun hallinta- sekä seurantajärjestelmät Laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuuden kehittäminen perustuu aktiiviseen tiedon hankintaan ja arviointiin toiminnasta ja siinä havaituista poikkeamista. Terveydenhuollon jatkuva laadun parantaminen ja varmistus vaatii, että sen tuottamia terveyshyötyjä seurataan. Vaikuttavuusmittareiden lisäksi kerätään tietoa myös potilaan itse kokemasta terveydentilansa muutoksesta. Turvallisuusriskit pyritään havaitsemaan ennakolta ja siten estämään mahdollinen haittatapahtuma. Riskien hallinnassa huomioidaan potilaan/asiakkaan tunnistaminen, potilaan/asiakkaan hoito/hoiva, työtavat ja ympäristö, laitteiden käyttö ja ylläpito sekä organisaation menettelyt. Tieto poikkeamista ja mahdollisista riskeistä pohjautuu esimiehen tai potilas/ asiakasturvallisuusvastaavan omiin havaintoihin, henkilöstön havaintoihin, asiakkaiden tai heidän omaistensa ilmoituksiin tai tietojärjestelmistä saatuun informaatioon. Yksiköiden esimiehet ja potilas/asiakasturvallisuusvastaavat koostavat tehdyt poikkeamailmoitukset ja raportoivat sovituin aikavälein ohjausryhmälle. Ilmoitusten käsittelytapa on kuvattu jäljempänä. Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 15
Seuranta ja vaikutuksen arviointi Tiedon hankinta Tiedon analysointi Suositusten toimeenpano Riskin arviointi Toimenpidesuositukset Riskin hallinta Riskin hyväksyminen 3.10.1. Prosessien hallinta 3.10.2. Laiteturvallisuus Toiminnan turvallisuutta ja sujuvuutta lisätään kuvaamalla toiminnan kannalta keskeisimmät prosessit ja hoitokäytännöt. Toiminnan kuvaamisella luodaan yhtenäinen näkemys siitä, mitä hoitoyksikössä tehdään ja miten. Toimintaprosessien mallintamisen tavoitteena on kuvata työ selkeänä kokonaisuutena. Malli voi olla kartta, kaavio, taulukko tai sanallinen kuvaus. Toimivan mallin luomiseen ja kehittämiseen tarvitaan moniammatillista näkemystä ja siksi kaikilla prosessissa mukana olevilla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus osallistua. Yhteiset menettelyohjeet laajennetaan kattamaan myös ilmoituksen teon haittatapahtumista ja läheltä piti -tilanteista. Ohjeistuksista käy ilmi organisaatio ja yksikkö, laatija(t) ja hyväksyjä(t), hyväksymispäivämäärä ja päivityspäivämäärä. Ajantasaisuudesta vastaa yksikön esimies. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden tulee olla potilaille ja henkilöstölle potilasturvallisia. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) velvoittaa terveydenhuoltotoimintayksikön nimeämään vastuuhenkilö vastaamaan siitä, että toiminnassa noudatetaan lakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Laitehankinnat tehdään Tervolan kunnan hankintasääntöjen mukaisesti ja niiden suunnittelussa ja hallinnassa on keskeistä lääketieteellinen ja hoito- ja hoivatyön asiantuntijuus. Hankittavien laitteiden ja tarvikkeiden tulee täyttää voimassa olevat laatunormit. CE-merkinnällä valmistaja osoittaa, että sillä varustettu terveydenhuollon laite täyttää sitä koskevat olennaiset vaatimukset. Vastuuhenkilönä koko sosiaali- ja terveystoimen osalta toimii osastopäällikkö, minkä lisäksi osastoilla on omat vastuuhenkilöt. Yksiköiden vastuuhenkilöt ylläpitävät laiterekisteriä, johon merkitään laitteen yksilöintitiedot, hankintapäivä, myyjä ja valmistaja, takuutiedot, huollot ja kalibroinnit. Käyttö- ja turvallisuusohjeet säilytetään laitteiden läheisyydessä tarvittaessa nopeasti saatavilla ja helposti omaksuttavassa muodossa. Laitteita käytetään vain valmistajan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen. Apuvälineiden kunnosta ja huolloista vastaa Apuvälinekeskus. Ammattimaisen käyttäjän on terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 25 :n mukaan ilmoitettava Valviralle terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta, joka johtuu laitteen tai tarvikkeen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta taikka käytöstä. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus tapahtumaan on epäselvä. Säteilyä synnyttävien laitteiden käyttöön liittyvistä poikkeavista tapahtumista ja vaaratilanteista on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle Säteilylain 592/1991 perusteella. Vuosittaiseen potilasturvallisuusraporttiin kerätään tieto Valviralle tehdyistä ilmoituksista. 3.10.3. Toimintayksiköiden fyysinen turvallisuus Työympäristön kehittäminen on keskeinen osa pitkävaikutteista potilasturvallisuuden kehittämistä. Tervolan kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi. Tervolan kunnan suunnitelma laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta Sivu 16