HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla esitetyt raideliikenteen kehittämisehdotukset Tämän hetken käsitys Keskittyy kokonaiskuvaan, ei yksittäisiin hankkeisiin Verkko täsmentyy jatkosuunnittelun perusteella edelleen Työstämistä jatkaa HLJ 2011
Raideverkon kehittämisen peruslähtökohtia Nykyisten ratakäytävien kehittämisen perusratkaisut: Pääradalle lisäraiteet Keravan pohjoispuolelle Turvalaitejärjestelmää kehitetään kaupunkiradoilla Junatarjonnan kasvattaminen edellyttää Pisara-lenkkiä Lentorata mahdollistaa maankäyttöä edelleen pääradan varressa Voimakas kasvu luo tarvetta myös uusien ratakäytävien avaamiseen Taajamajunaliikenteen kehittäminen riippuu myös kaukoliikenteen kehittämisestä: Lännen suunnassa Turun yhteyden ratkaisuista Pohjoisessa Lentoradasta ja pääradasta Idässä Helsinki-Pietari yhteydestä MARAn toteuttamispolku 1. Pitäydytään nykyisissä ratakäytävissä siten, että kehitetään ydinalueen ja nykyisten raidekäytävien maankäyttöä sekä toteutetaan tiivistämistä tukevat raidehankkeet 2. Täydennetään ydinaluetta 3. Valitaan uudet raideverkon laajenemissuunnat, jotka toteutetaan ensin lyhyinä ratakäytävinä 4. Varaudutaan jatkamaan ratakäytäviä edelleen mikäli maankäyttö ja seudun kasvu sitä edellyttävät
Toteuttamispolun ajoituskaavio 2010 2020 2030 2040 2050 Pitäytymisvaihe Kehärata Espoon kaupunkirata Metro Matinkylään Lisäraiteet Kerava-Jokela Täydentymisvaihe Pisara Lentorata Raideyhteys Östersundomiin, seudun ydinalueen raidehankkeet Käytäväselvitysten tarkentaminen Laajentumisvaihe Lyhyitä raidekäytäviä ydinalueen lähellä Varautumisvaihe Käytävien mahdollinen jatko 2010 Pitäytymisvaiheen (2010 2020) kehittämistoimet Kehärata (2010 2014) Metro Ruoholahti-Matinkylä (2010 2014) Kaupunkirata Leppävaara-Espoon keskus (2014 2018) Pääradan lisäraiteet Kerava-Jokela (2013 2017) Hankkeet rakenteilla tai hyvä käynnistysvalmius, kustannukset 1,5 2,0 mrd. euroa
Täydentymisvaiheen (2015 2040) kehittämistoimet Raideyhteys Mellunmäestä Östersundomiin Metro Matinkylästä Kivenlahteen Pisara-ratalenkki Lentorata Helsingin seudun ytimen raideliikenneratkaisut (selvitettävänä) Hankkeiden suunnittelu käynnissä, kustannusten suuruusluokka 3 mrd. euroa Laajentumisvaiheen (2030 2050) kehittämistoimet Espoo-Hista -rata Raideyhteyden jatkaminen Östersundomista Söderkullaan Pistorata Petas-Klaukkala Kirkkonummi-Siuntio -lisäraide Kerava-Nikkilä -rata (erikseen selvitettävänä) Hankkeista pääosin alustavia suunnitelmia tai kaavailuja, kustannushaarukka n. 0,5-1 mrd. euroa
Varautumisvaiheen (2050 ) kehittämistoimet Hista-Nummela-Lohja -rata Klaukkalan radan jatkaminen Metron jatkaminen Kivenlahdesta Kauklahteen tai Jorvakseen Mahdolliset raidejokerit 2/3 tai niitä vastaavat joukkoliikenteen poikittaissuunnan runkolinjat Useimmista hankkeista puuttuu alustavat selvitykset ja suunnitelmat, kustannushaarukka arviolta 1,5 2 mrd
Tavoiteverkossa 2050 on toteuttamispolun laajentumisvaiheen mukaiset yhteysvälit Lisäksi varaudutaan edelleen laajentumiseen kun kasvu ja maankäytön kehittäminen sitä vaatii
Meneillään olevia selvityksiä, jotka tulevat vaikuttamaan toteuttamispolkuun MARA-selvityksen lisätarkastelut MAL-näkökulmasta Liikennöinnin kehittämismahdollisuudet (esim. kaupunkirataliikenteen kulunvalvonta/vuorovälin tihentäminen) Seudun ydinalueen raideratkaisut Metron haaroittaminen Itäkeskuksesta Viikin kautta Pasilaan ja edelleen Kamppiin tai Otaniemeen Tiederatikan suuntaus ja vaikutukset raideverkkoon Metron jatkaminen Lentoaseman suuntaan Metron jatkaminen Lentoaseman suuntaan edellyttää Kamppi-Pasila-linjaa, joka jatkuisi edelleen Maunulan kautta pohjoiseen Raideliikenneyhteys Porvooseen Jos Pietariin tehdään lentoaseman kautta kulkeva oikorata, Porvoon raideliikenneratkaisu voisi olla noin kaksi Porvoota palvelevaa taajama/kaukoliikennevuoroa tunnissa. Mikäli Helsinki-Pietari -oikorataa ei tehdä, varaudutaan jatkamaan Söderkullaan päättyvää metroliikennettä taajamajunamaisen nopeana Porvooseen saakka (erikoismetrokalusto) Kytkentä päärataan, Lentoradan vaikutukset, Pietarin yhteyden linjauksen vaikutukset ja uudentyyppisen nopean metrokaluston mahdollisuudet ovat asioita jotka tulee selvittää Kerava-Nikkilä -rata Nykyisen radan kehittäminen henkilöliikenteelle, ratkaisu vaatii tarkempaa suunnittelua Toteuttamispolkua tukevat strategiset toimet 1. Pitäytymisvaihe (2010 2020) Täydentymisvaiheen ratkaisujen suunnittelu MAL-prosesseja tukeva suunnittelu 2. Täydentymisvaihe (2015 2040) Laajentumisvaiheen ratkaisujen ennakoiva suunnittelu Mahdollisten uusien ohjaus- ja rahoituspolitiikkojen käyttöönotto 3. Laajentumisvaihe (2030 2050) Tuetaan maankäytön kehittämistä riittävän aikaisella päätöksenteolla Sopimukset tiiviistä maankäytöstä uusissa ratakäytävissä 4. Varautumisvaihe (2050 20XX) Mahdollistetaan ratakäytävien jatkuminen edelleen mikäli maankäyttö tai kasvu sitä edellyttää
Raideverkkoa tukeva maankäyttö perustuu MYLLY-menetelmään Seudun liikenneyhteyksien palvelutasot on kuvattu etäisyyksien, nopeuden ja vuoromäärän avulla (joukko- ja tieliikenne) Saavutettavuus riippuu liikenneyhteyden palvelutasosta ja siitä, kuinka paljon työpaikkoja ja asukkaita yhteyden varrella on Mitä saavutettavampi paikka on, sitä vetovoimaisempi se on. Koko seudun arvioitu kasvu sijoitetaan saavutettavuuksien suhteessa Menetelmä varmistaa myös, että maankäyttöä ei sijoiteta sinne missä kaavat ja nykyinen rakenne ovat esteenä uusien asukkaiden sijoittumiselle Seudulle mahtuva maankäytön määrä perustuu kuntien arvioihin Liikenneverkko Saavutettavuus
Tavoiteverkkoa tukevat asemanseudut Raideverkkoa tukeva tavoitteellinen maankäyttö - asukkaat
Raideverkkoa tukeva tavoitteellinen maankäyttö - työpaikat Edellytykset joukkoliikenteen hyvän palvelutason järjestämiselle ovat sitä paremmat, mitä tiiviimpi rakenne on
Kävelyn ja pyöräilyn osuus muodostuu sitä suuremmaksi, mitä tiiviimpi rakenne on, jolloin mm. palvelut ovat lähempänä MARAn laajenemisstrategia: lyhyet sormet Lähtökohtana pitäytyminen nykyisissä ratakäytävissä Täydennetään ydinaluetta avaamalla lyhyitä ratakäytäviä Käytäväkohtaiset selvitykset ja kannanotot mm. kehittämistavoitteista ja valmiudesta noudattaa tehokkaan maankäytön periaatteita Ratakäytävien maankäytön suunnitteluprosessit mahdollistetaan tekemällä riittävän aikaisin päätökset radan toteuttamisesta Ratakäytävän tehokkaan maankäytön kehittäminen voi perustua aluksi kumipyöräjoukkoliikenteen laatukäytäviin
Seudun kehittämissuunnat Lännen strategia Pohjoisen strategia Idän strategia Ydinalueen strategia Ydinalueen strategia Seudun voimakas kasvu ja MARAn tavoitteellinen strategia aiheuttavat paineita pääkaupunkiseudun yleiskaavojen tarkistamiseen ja tehostamiseen Ydinalue on keskeisessä asemassa seudun laajenemispaineiden hallinnassa ja HLJ:n tavoitteiden toteutumisessa - maankäytön tulisi olla ydinalueella mahdollisimman tehokasta Kantakaupungin, Pasilan ja Aviapoliksen alueen työpaikkamäärien kasvu vaikuttanee merkittävästi liikenteen suuntautumiseen tulevaisuudessa Ydinalueen raideratkaisut esimerkiksi pikaratikoiden ja metron roolien osalta tehdään jatkosuunnittelun yhteydessä, MARA:ssa kuvataan yhtenäisenä verkkona
Länsisuunnan strategia Maankäyttöä tiivistetään jo tulossa olevien raidekäytävien (Länsimetron ja Espoon kaupunkiradan) varressa pitäytymisvaiheessa (2010 2020) ja täydentymisvaiheessa (2015 2040) Jos Länsimetron, Espoon kaupunkiradan ja Kirkkonummen käytävä kehittyy voimakkaasti ja uusien käytävien saavutettavuus paranee, avataan lyhyt raidekäytävä Histaan asti sekä jatketaan rantaradan kehittämistä Siuntioon laajentumisvaiheessa (2030 2050). Varaudutaan tämän jälkeen käytävän jatkamiseen. Jos Helsinki-Turku -yhteys päätetään rakentaa, valitaan lännen suunnassa laajentumisvaiheessa (2030 2050) pitkän raidekäytävän strategia, jolloin Lohjan ja Helsingin välille kehitetään harvempi, mutta tehokas asemanseutujen helminauha asemanseutu kerrallaan Itäsuunnan strategia Ensi vaiheessa (2010 2020) maankäytön kasvupaine suunnataan Östersundomissa raideliikenteen varteen Arvioidaan tämän jälkeen riittääkö asemanseutujen vetovoima Östersundomin ja Söderkullan välillä tehokkaisiin raideliikenneratkaisuihin laajentumisvaiheessa (2030-2050) Varautumisvaihetta (2050-) varten tutkitaan mahdollisuudet järjestää nopea yhteys Porvooseen Lentoradan kautta kulkevan Pietarinradan avulla. Tämän yhteyden vetovoima kasvaa jos seudulle kehittyy vahva työpaikka-akseli kantakaupunki-pasila-lentoasema tutkitaan mahdollisuutta jatkaa metroa (uudentyyppisen nopean kaluston avulla) Söderkullasta edelleen Porvooseen tilanteessa, jossa Pietarinrata ei toteudu
Pohjoissuunnan strategia Kehittämistä priorisoidaan pitäytymis- ja täydentymisvaiheisiin Pääradan maankäyttöä tiivistetään tehokkaasti Jokelaan asti ulottuvan lisäraiteen myötä. Ristikytöä kehitetään tulevana rataverkon risteyskohtana. Pääradan kehittymistä tuetaan lisäksi parantamalla pääradan kapasiteettia ja palvelutasoa täydentymisvaiheessa (2015-2040) (Lentokenttärata ja sen edellyttämä Pisara-rata) Selvitetään Klaukkalan radan linjaus, toteutettavuus sekä maankäytön kehittämispotentiaalit laajentumisvaiheessa (2030 2050) raideliikenteen varaan Kerava-Nikkilä-radan, mahdollisen Hyrylän ratakäytävän ja Oikoradan käytävän osalta selvitetään vielä maankäytön kehittämispotentiaalien ja liikennöinnin tehostamista, jolloin niiden rooli suunnan strategiassa täsmentyy Mahdollisissa laajentumiskäytävissä varaudutaan pitäytymis- ja täydentymisvaiheissa vahvaan bussilinjastoon ja liityntäliikenteeseen