Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi
Havaintokoetoiminta prosessina Mitä opittiin? Löytyikö ratkaisuja? Ongelma/kehittämisen tarve viljelyssä Esim. lajiketestaukset, lannoitus, kasvinsuojelu, viljelykierrot Oppiminen / ratkaisut Eri vaihtoehtojen pohtiminen yhdessä; viljelijät, tutkimus, neuvonta Pienryhmäkokoontumiset, puhelin- ja sähkö- postikeskustelut Viljelytyöt, havainnot, mittaukset, analyysit, tulosten dokumentointi Havaintokokeiden toteutus -> tulokset -> johtopäätökset Havaintokokeiden sisällöstä päättäminen -> havaintokoesuunnitelma Tilat, lohkot, käsittelyt, koelohkon kartta, suunnitelma havainnoista ja mittauksista, työnjaosta päättäminen
Havaintokokeen toteutus Kenttäkartta Härkäpapu koealue P 55 kpl/m² 70 kpl/m² 100 m Talo 30 m 30 m Havaintokokeen mittaus ja merkitseminen pellolle Konevarasto Lato Pihaan menevä tie Lato Esimerkki kenttäkartasta
Havaintokokeet 2011-2013 Yhteensä 17 havaintokoetta 4 eri tilalla Mikkeli, Rantasalmi, Joroinen (2 tilaa) 1) Punahomeen torjuntakoe kauralla Vuosina 2011-2013 kahdella tilalla, yhteensä 6 koetta 2) Kevätvehnän typpitasokoe Koe vuosina 2011 ja 2013 samalla tilalla 3) Kevätvehnän lajikekoe Koe vuosina 2011-2012 samalla tilalla 4) Ohran laontorjuntakoe Koe vuosina 2011-2013 samalla tilalla 5) Kauran laontorjuntakoe Yksi koe vuonna 2013 6) Puna-apilan esikasvivaikutus kauralla Yksi koe vuonna 2012 7) Härkäpavun esikasvivaikutus ohralla Yksi koe vuonna 2011 8) Härkäpavun kylvötiheyskoe Yksi koe vuonna 2013
Punahomeen torjuntakoe kauralla KANNATTAAKO ERILLINEN PUNAHOMERUISKUTUS? Käsittelyt: 1) Ruiskuttamaton 2) Normaali tautiruiskutus (Zenit, Acanto Prima, Tilt, Stratego) 3) Normaali tautiruiskutus + erillinen punahomeruiskutus (Prosaro, Proline) 4) Pelkkä punahomeruiskutus Lajikkeina kokeissa oli Akseli ja Peppi Yksi käsittelyala oli ruiskun puomin leveys lohkon päästä päähän Ruiskutusaikataulusta päätti viljelijä
Punahomeen torjuntakoe kauralla Yhteenvetona kolmen vuoden tuloksista: Punahometta aiheuttavia Fusarium-sienen eri lajeja oli sadossa kaikissa käsittelyissä Tauti- ja punahomeruiskutukset eivät vähentäneet Fusariumin määrää jyvissä ruiskuttamattomaan verrattuna Yleisimpiä olivat F. culmorum, F. graminearum, F. avenaceum F. culmorum ja F. graminearum ovat hometoksiinin (DON) muodostajia T-2 ja HT-2 toksiinin muodostajaa (F. langsethiae) oli hyvin vähän Jyvissä voi esiintyä punahometta, mutta ei välttämättä toksiineja Jyvissä voi olla runsaasti toksiineja, vaikka punahomeoireet ovat vaikeasti havaittavia Kokeidemme jyvistä ei määritetty toksiineja (siemenviljaa)
Punahomeen torjuntakoe kauralla
Punahomeen torjuntakoe kauralla
Pohdintaa punahometorjunnasta Fusarium-sienen esiintyminen ja kasvu viljoilla näyttäisi riippuvan enemmän kasvukauden aikaisista sääoloista kuin torjuntaruiskutuksista Kannattaako erillinen punahomeruiskutus? Fusarium-sienet lisääntyvät viljoilla nopeasti elokuun aikana Sadonkorjuun viivästyminen sateiden vuoksi lisää Fusarium- saastuntaa ja mykotoksiiniriskiä DON-muodostaja F. graminearum oli yleisin; merkitys suuri elintarvike- ja rehuntuotannossa Viljelytoimenpiteet, jotka edesauttavat pellolla kasvijätteiden hajoamista vähentävät punahomeriskiä Kostea ja lämmin sää kukinta-aikaan sekä sateinen sää sadonkorjuuaikaan lisäävät punahomeriskiä Punahomeen aiheuttamien hometoksiinien ennustemallia on jo käytetty Tavoitteena viljelijäsovellukset ennustemallista
Aikainen kauralajike Riski (0-100) että DON-pitoisuus korjatussa viljassa > 500 ppb Aikainen kylvöaika Normaali kylvöaika Myöhäinen kylvöaika
Kevätvehnän typpitasokoe KANNATTAAKO TYPPILANNOITUKSEN JAKAMINEN KEVÄTVEHNÄLLÄ? Typpilannoituskäsittelyt vuonna 2011: 1) 110 kg N/ha kylvön yhteydessä 2) 60 kg N/ha kylvön yhteydessä + 50 kg N/ha 8.7. - Lajike Quarna Typpilannoituskäsittelyt vuonna 2013: 1) 110 kg N/ha kylvön yhteydessä 2) 88 kg N/ha kylvön yhteydessä 3) 66 kg N/ha kylvön yhteydessä Kuva: T. Tontti - Lajike Anniina
Lisätypen vaikutus satoon Lisätypen annon ajankohta Oletettu vaikutus Korrenkasvuvaihe ja sitä ennen Lippulehtivaihe Tähkälle tulo Lisää ja ylläpitää jyvien lukumäärää Jyvien lukumäärä ja paino Jyvien paino 1-2 viikkoa tähkälle tulon jälkeen Valkuainen ja sakoluku Lähde: TEHO: typpilannoituksen tarkentaminen
Kevätvehnän typpitasokoe Mitä välineitä viljelijällä on käytettävissä arvioitaessa lisätyppitarvetta? 1) Miinusruutu (vähennetty N-lannoitus) tai plusruutu (N-ylilannoitus): perustuu kasvuston värin muutoksen tarkkailuun 2) KEG-värikortit (omat eri viljalajeille): kasvuston värin vertailu korttien avulla 3) Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen maasta 4) Lehtivihreämittaus (SPAD-mittari): mittaus kasvin tietyllä kasvuasteella 5) Green seeker: perustuu lehtivihreän heijastumiseen kasvustossa 6) Kasvimassan mittaus
Lehtivihreämittaukset (SPAD-arvo) Pyritään arvioimaan typen riittävyyttä viljakasvuston eri kasvuvaiheissa Viljakasveille on määritelty kahdessa eri kasvuasteessa olevat kriittiset SPAD-arvot ja optimi SPAD-arvot Kasvuaste: 9-10 = lippulehti täysmittainen, tähkä ei näkyvissä 10.5 = tähkä kokonaan ulkona tupesta Kuva: T. Tontti
Lehtivihreämittaukset (SPAD-arvo) 2011 Kevätvehnän lannoituskoe Kasvu -aste* 9.6. SPAD 30.6. SPAD Kasvuaste** Kasvuaste*** 6.7. SPAD 1) N 110 kg/ha 3 51,5 10.3 50,9 10.5.1 50,8 Kriittinen/optimiarvo 42/46 45/46 2) N 60 + 50 kg/ha 3 48,1 10.3 46,6 10.5.1 49 Kriittinen/optimiarvo 42/46 45/46 Lannoitusikkuna 3 46,2 10.3 49,5 10.5.1 48 Kriittinen/optimiarvo 42/46 45/46 Lehtivihreämittausten perusteella kasvustossa ei ollut typpivajausta SPAD-arvon kohottamiseen yhdellä yksiköllä tarvitaan noin 4 kg typpeä /ha Lannoitusikkunan ja muun mitattavan alueen SPAD-lukujen optimiero on: ohra 4 kaura 3 vehnä 2
Nitraattityppituloksia (typpilaukku) 2011 Kevätvehnän typpilannoituskoe Näytteenottosyvyys cm 10.5. 9.6. 30.6. 14.7. 31.8. 1) N 110 kg/ha 0-25 14 28 0 0 0 25-50 14 - - - 0 2) N 60 + 50 kg/ha 0-25 - 14 0 70* 0 25-50 - - - - 14 Lannoitusikkuna 0-25 - 28 0 0 - * Typpilisä 50 kg/ha annettu 8.7.2011 25-50 - - - - -
Kevätvehnän typpitasokoe Satotiedot N-lannoitus Sato, kg/ha Tjp, g Hlp, kg Sakoluku Raakavalk. % Itävyys-% V. 2011, lajike Quarna N 110 kg/ha 5061 34,0 79,0 308 14,6 97,0 N 60 + 50 kg/ha* 4661 36,3 78,9 264 17,8 96,5 V. 2013, lajike Anniina N 110 kg/ha 5317 37,4 80,9 167 13,5 92,5 N 88 kg/ha 5032 36,8 80,8 157 13,0 91,0 N 66 kg/ha 4224 35,1 79,9 139 12,5 89,0 * Lisätyppi annettu 8.7. Kuva: T. Tontti
Kevätvehnän typpitasokoe Pohdintaa typpilannoituksen jakamisesta Lajike vaikuttaa: aikaisilla lajikkeilla (esim.anniina) saadaan vähäisempi hyöty kuin myöhäisillä lajikkeilla Esikasvi ja maalaji vaikuttavat: jos maassa runsaasti orgaanista ainesta -> kylvön yhteydessä annettu typpi riittää Lisätyppi annettava riittävän ajoissa, jos halutaan vaikuttaa sadon määrään Lisätyppi annetaan tähkimisvaiheessa, kun halutaan lisätä valkuaispitoisuutta Yksinkertaisin menetelmä kasvuston lisätypen tarpeen määrittämiseen on miinusruutu (vähennetty N-lannoitus) Kuva: T. Tontti
Kevätvehnän lajikekoe Anniina vs. Quarna ja Wellamo Lajikeominaisuuksia MTT:n virallisten lajikekokeiden 2006-2013 mukaan: Anniina Kasvuaika 97,1 pv Hlp 79,7 kg Valk-% 15,0 Pituus 78 cm Quarna Kasvuaika 100,2 pv Hlp 79,7 kg Valk.-% 15,0 Pituus 74 cm Kuva: T. Tontti Wellamo Kasvuaika 102,0 pv Hlp 80,1 kg Valk.-% 13,5 Pituus 82 cm
Kevätvehnän lajikekoe Keskiarvosatotiedot vuosilta 2011-2012 Lajike Sato, kg/ha Sadon sl Tjp, g Hlp, kg Sakoluku Valkuais-% Itävyys-% Anniina 2517 100 27 77 348 14,6 94,5 Quarna 3149 125 31,8 77,9 285 14,1 89 Wellamo 3148 125 27,9 77,5 295 12,4 94 Kylvötiheys kaikilla lajikkeilla v. 2011 650 siementä/m 2 ja v. 2012 700 siementä/m 2 Typpilannoitustaso 110 kg/ha Sademäärät (mm) koelohkoilla kylvöstä korjuuseen 2011/2012: toukok. 42/21, kesäk. 71/98, heinäk. 133/149, elok. 58/71, syysk. -/43 Vuonna 2012: Orastiheys kpl/m 2 : Anniina 420, Quarna 393, Wellamo 345 Tähkien Kuva: T. Tontti lukumäärä/m 2 : Anniina 585, Quarna 828, Wellamo 885
Ohran ja kauran laontorjuntakokeet Kannattaako kasvunsääteiden käyttö ja millä ainemäärällä? Ohran laontorjunta 2011-2013, lajike Einar 1) Ei laontorjuntaa 2) Laontorjunta puolella ainemäärällä, Terpal 0,4 l/ha 3) Laontorjunta tilalla normaalisti käytettävällä ainemäärällä, Terpal 0,8 l/ha Kauran laontorjunta 2013, lajike Akseli 1) Ei laontorjuntaa 2) Laontorjunta puolella ainemäärällä, Moddus 0,15 l/ha 3) Laontorjunta tilalla normaalisti käytettävällä ainemäärällä, Moddus 0,3 l/ha Kuva: T. Tontti
Ohran ja kauran laontorjuntakokeet Ohran tulokset koevuosien 2011-2013 keskiarvoina Käsittely Sato, kg/ha Sadon sl Tjp, g Hlp, kg Pituus, cm Itävyys-% Ei laontorjuntaa 5065 100 39,3 61,0 75,0 94 Terpal 0,4 l/ha 5275 104 41,3 62,1 76,3 91 Terpal 0,8 l/ha 5140 102 41,2 61,9 70,3 88 Lakoa ei esiintynyt kasvustossa yhtenäkään koevuonna missään käsittelyssä Ainoastaan vuonna 2013 saatiin kasvunsäädekäsittelyillä sadonlisää 600-700 kg/ha ruiskuttamattomaan verrattuna Terpal 0,4 l/ha antoi parhaan hehtaarisadon kaikkina koevuosina Terpal 0,8 l/ha-käsittelyssä esiintyi sadossa vihreitä jyviä (jälkiversontaa?) Kuva: T. Tontti Einar-lajike on lujakortinen, virallisissa lajikekokeissa lako-% 7 -> laontorjuntakäsittely harkiten
Ohran ja kauran laontorjuntakokeet Kauran tulokset vuodelta 2013 Käsittely Sato, kg/ha Sadon sl Tjp, g Hlp, kg Pituus, cm Itävyys-% Ei laontorjuntaa 6127 100 33,7 55,5 92,4 79 Moddus 0,15 l/ha 6100 100 32,4 55,1 85,2 82 Moddus 0,3 l/ha 5942 97 35,2 55,3 70,2 87 Lakoa ei esiintynyt missään käsittelyssä Korjuun viivästyessä käsittelemätön kasvusto ränsistyi eniten, täyden annoksen saanut vähiten Käsittelyillä oli selkeä vaikutus kasvuston pituuteen Akseli on lujakortinen lajike, virallisissa lajikekokeissa lako-% 17 Kasvunsääteiden käyttö harkitaan lajikkeen, viljelyyn satsattujen panosten ja Kuva: T. Tontti vallitsevien kasvuolojen mukaan Rutiininomaista kasvunsääteiden käyttöä tulisi välttää talous-, ympäristö- ja terveyssyistä
Palkokasvien esikasvivaikutus Mikä on viljojen typpilannoitustarve palkokasvien jälkeen? Härkäpavun esikasvivaikutus ohralla (Einar) Käsittelyt: 1) Kaura esikasvina, N 90 kg/ha (verranne) 2) Härkäpapu esikasvina, N 60 kg/ha 3) Härkäpapu esikasvina, N 90 kg/ha Puna-apilan esikasvivaikutus kauralla (Akseli) Käsittelyt: 1) Puna-apila esikasvina, ei lannoitusta 2) Puna-apila esikasvina, lannoitus VISU:n mukaan, N 66 kg/ha
Palkokasvien esikasvivaikutus Ohran (Einar) satotiedot 2011 Käsittely Sato, kg/ha Sadon sl Tjp, g Hlp, kg Itävyys-% Kaura esikasvina, N 90 kg/ha 5341 100 40,8 62,1 96 Härkäpapu esikasvina, N 60 kg/ha 5219 98 41,8 62,8 96 Härkäpapu esikasvina, N 90 kg/ha 5709 107 41,5 63,4 95,5 Kauran (Akseli) satotiedot 2012 Käsittely Sato, kg/ha Tjp, g Hlp, kg Itävyys, % Kasvuston kork. cm Puna-apila esikasvina, ei lannoitusta 4382 34,7 53,6 68,5 75 Puna-apila esikasvina, lannoitus VISU:n mukaan, N 66 kg/ha 6212 37,6 52,1 78,5 95
Palkokasvien esikasvivaikutus Yleensä edeltävä palkokasvi korvaa vain osan väkilannoitetypestä Taloudellisista ja ympäristösyistä voi olla järkevää vähentää palkokasvin jälkeen lannoitetypen määrää Palkokasvien esikasviarvoon vaikuttavia tekijöitä: Yksi- vai monivuotinen Kasvilaji Peltoon jäävän massan määrä (maanpäällinen ja juuristomassa) Palkokasvin muokkausajankohta Palkokasvien ja biologisen typensidonnan merkityksestä viljelyssä fossiilisen energian säästäjänä löytyy lisätietoa julkaisusta: MTT Raportti 76, http://jukuri.mtt.fi/handle/10024/480767
Härkäpavun kylvötiheyskoe Lajike: Kontu Käsittely Sato, kg/ha Oraita/m 2 Palkoja/kasvi Siemeniä/kasvi Siemeniä/palko Hlp, kg Tjp, g Kylvötiheys 55 kpl/m 2 2 937 96 15 42 3 79,7 309,0 Kylvötiheys 70 kpl/m 2 3 047 121 14 42 3 79,4 298,0 Käsittely Kuiva-aine % Raakavalk. g/kg ka Raakakuitu g/kg ka Raakarasva g/kg ka Tuhka g/kg ka Typettömät uuteaineet g/kg ka Kylvötiheys 55 kpl/m 2 87 303 84 5 37 571 Kylvötiheys 70 kpl/m 2 87 298 92 5 39 565 Satotaso keskimääräinen/hyvä Eri kylvötiheyksillä ei saatu eroja satokomponentteihin Taimitiheydet korkeat kylvötiheyteen verrattuna Rehuarvot yleistä tasoa, paitsi raakarasva hieman alakantissa
Kiitos viljelijöille havaintokoetoimintaan osallistumisesta!