Perusoikeudet työssä Organisaation hallintotapa Ihmisoikeudet Heikossa asemassa olevat väestöryhmät Työntekijöiden terveys ja turvallisuus Ympäris-tön vaaliminen Kestävän Turun Seudun TST ry kehityksen Työtä edistäminen Sosiaalisuutta Oikeuden - Terveyttä mukaiset toimintatavat Kuluttaja- ISO 26000 ja jäsenasiat Yhteisön Yhteiskuntavastuustandardi toimintaan osallistuminen Luomme työpaikkoja ja kehitämme TST ry:n henkilöstön yhteiskuntavastuullisuuden valmiuksia Koulutuksen ja kulttuurin kehitys merkitys yhteisössä Vaurauden luominen ihmisten toimeentulon v. 2010-2014 mahdollis Perusoikeudet työssä Organisaation hallintotapa Ihmisoikeudet Heikossa asemassa olevat väestöryhmät Työntekijöiden terveys ja Harri Laaksonen turvallisuus Ympäris-tön vaaliminen Kestävän kehityksen edistäminen Oikeudenmukaiset toimintatavat Kuluttaja- ja jäsenasiat Yhteisön toimintaan osallistuminen Luomme työpaikkoja ja kehitämme henkilöstön valmiuksia Koulutuksen ja kulttuurin merkitys yhteisössä Vaurauden luominen Ihmisten toimeentulon mahdollisuuksien parantaminen Perusoikeudet työssä Heikossa asemassa olevat väestöryhmät
ISO 26000 yhteiskuntavastuustandardi ja TST ry Standardi on kansainvälisesti kehitetty organisaatioiden yhteiskuntavastuun mittaamismenetelmä, jota voivat hyödyntää yritykset ja muut organisaatiot kuten yhdistykset - eri aloilla. Järjestelmä on luotu asiantuntijayhteistyönä, jossa ovat olleet edustettuina mm. kansalaisjärjestöt, kuluttajat, julkinen sektori, markkinasektori sekä tutkijat yli 90 maasta. Taustajärjestönä on ISO, maailmanlaajuinen kansallisten standardoimisjärjestöjen liitto. Riippuen organisaatiosta standardin osa-alueita painotetaan kulloinkin eri tavalla. Kansainvälinen yhtiö tai järjestö jo toimintansa laajuuden ja monipuolisuuden takia kohtaa erilaisia vaatimuksia ja yhteiskuntavastuun osa-alueita kuin vain alueellisesti toimiva paikallisyhdistys. Yhteiskuntavastuun rooli mielletään riippuen mm. siitä, onko kysymyksessä yksityinen yritys tai esim. yleishyödyllinen yhdistys. Seuraavassa eritellään standardin sisältäviä yhdistyksen vastuita, ja käsitellään Turun Seudun TST ry:ssä toteutettujen arviointikyselyjen tuloksia yhdistyksen yhteiskuntavastuun määrittelemiseksi ja mittaamiseksi. Kehityksen vertailua suoritetaan vuosilta 2010, 2012 ja 2014. Vuonna 2010 arviointeja teki 30, vuonna 2012 jo 61 ja vuonna 2014 yhteensä 56 TST ry:n työntekijää ja jäsentä. Arviointiraportin tarkoituksena on tuoda esille ne asiat, joita jäsenkunta ja työntekijät (usein myös jäseniä) pitävät arvossa yhdistyksen toiminnan jatkoa ajatellen. Itsearviointi ohjaa yleishyödyllisen yhdistyksen hallintaa ja toiminnan kehittämistä suuntaan, joka edistää toiminnassa ja toiminnan kohteena olevien etuja TST ry:n sääntöjen ja yhdessä sovittujen TST ry:n arvojen määräämin muodoin. Vuonna 2014 asiaa tarkasteltiin myös SOSTE-kyselyn pohjalta, josta on laadittu oma raporttinsa (Työtä- Sosiaalisuutta- Terveyttä, Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry, Harri Laaksonen 2014). Sisältö 1. Organisaation hallintotapa 3 2. Ihmisoikeudet, heikossa asemassa olevat väestöryhmät 2 3. Työelämän käytännöt 5 3.1. Perusoikeudet työssä 5 3.2. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus 6 4. Ympäristön vaaliminen ja kestävän kehityksen edistäminen 8 5. Oikeudenmukaiset toimintatavat 9 6. Kuluttaja- ja jäsenasiat 10 7. Yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön kehittäminen 11 7.1. Yhteisön toimintaan osallistuminen 11 7.2. Luommeko vaurautta, työpaikkoja ja kehitämmekö henkilöstön valmiuksia? 13 7.3 Edistetäänkö yhdistyksessä inhimillistä kehitystä ja tuetaanko koulutusta työpaikalla? 15 7.4. Koulutuksen ja kulttuurin merkitys yhteisössä 16 8. Johtopäätökset ja yhteenveto 18 Lähteet 2
1. Organisaation hallintotapa Kohteena on yhdistyksen päätöksentekoprosessin ja hallinnon yhteiskuntavastuullisuus. Arvioijien tehtävä on pohtia miten yhdistyksen johtamisjärjestelmä ohjaa noudattamaan yhteiskuntavastuullisuuden periaatteita, ja mitä vastuita sen tulee omaksua ja missä laajuudessa yhteiskuntavastuullisena pitää esiintyä. Vastuita voivat olla: - vastuu yhdistyksen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön - avoimuus vastuistaan - eettisyys eli rehellisyys, tasapuolisuus ja kunniallisuus - sidosryhmien intressien kunnioittaminen - oikeusjärjestyksen kunnioittaminen - kansainvälisten toimintasääntöjen kunnioittaminen TST ry:n hallintotapaan liittyy kaikki luetellut. Mielenkiinto kohdistuu etenkin vastuuseen yhdistyksen vaikutuksista yhteiskuntaan, yhteisöön ja myös ympäristöön. Toisena painottuu sidosryhmien intressien kunnioittaminen, eli muiden järjestöjen ja myös viranomaistahojen, rahoittajien ottaminen huomioon. Hallintotapaa tukee avoimuus, läpinäkyvyys ja laaja jäsenistö, joka käy aktiivisesti toimintakeskuksessa ja yhdistyksen vuosikokouksissa, myös viikko-palavereissa. Kaavio 1. Ohjaus yhteiskuntavastuullisuuteen TST ry:ssä vuonna 2010. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Vuonna 2010 TST ry:n vastaajista 87 % piti tärkeänä tai hyvin tärkeänä sitä, että yhdistyksen johtamisjärjestelmä eli hallitus ja muu johto toiminnallaan ohjaavat noudattamaan yhteiskuntavastuullisuuden periaatteita. Vastaajista 27 % arvioi, että johtamisjärjestelmä ohjaa yhteiskuntavastuullisuuteen melko paljon tai paljon, kun taas 10 % katsoi ohjailun olevan melko vähäistä. Tulevaisuuden tavoite oli selkeä, järjestelmältä edellytettiin ohjailun lisäämistä (kaavio 1). 3
Kaavio 2. Ohjaus yhteiskuntavastuullisuuteen TST ry:ssä vuosina 2010, 2012 ja 2014. Pystyakselilla prosentit vastaajista, vaaka-akselilla vuodet. Kahdessa vuodessa kehitys johti tavoiteltuun suuntaan, mutta ei vielä riittävästi (kaavio 2). Vuonna 2014 tilanne oli jo parempi. Standardin käyttöönotto oli jo sinänsä osoitus johdon sitoutumisesta asiaan. Yhteiskuntavastuullisuuden siirtäminen koko organisaatioon edellyttää pitkäjännitteisyyttä sekä oppivaan prosessiin kuuluvaa kertausta. Hallitus ja esimiestaso ovat avainasemassa ja velvollisia levittämään ja juurruttamaan käytäntöjä ja ajattelua läpi työyhteisön. TST ry:n tapauksessa jatkuva työ ja informointi korostuu jo siksikin, että aktiiviset toimijat ja etenkin työntekijät vaihtuvat usein. 2. Ihmisoikeudet, heikossa asemassa olevat väestöryhmät TST ry ei voi sallia missään olosuhteissa ihmisoikeuksien loukkauksia toimintansa piirissä. Ihmisoikeudet tulee olla selviö. Toiminta häiriintyy ja rampautuu oleellisesti, jos tällä saralla on puutteita. Ihmisoikeudet määritellään yleensä melko kattavasti. Kun lähtökohtana on kansainvälinen ISOstandardi, Suomen oloissa ihmisoikeustilanne on luonnollisesti parempi kuin esim. kehitysmaissa. TST ry:ssä tarkastelu ja arviointi kohdennetaan esim. työn perusoikeuksien noudattamiseen, syrjintään ja heikossa asemassa olevien ryhmien kohteluun yhdistyksen sisällä (ks. jäljempänä). TST ry:n arviointiin osallistujista kukaan ei ollut sitä mieltä, että ihmisoikeuksien noudattamisessa ja oikeudenmukaisten toimintatapojen toteuttamisessa olisi vakavia puutteita. Vuonna 2010 tilanteelle annettiin asteikolla 1-5 arvosanaksi 3,6. Tavoitteeksi asetettiin keskiarvo 4,3 (kaavio 3). 4
Kaavio 3. Ihmisoikeudet ja oikeudenmukaiset toimintatavat TST ry:ssä vuonna 2010. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Yleishyödyllinen yhdistys pitää huolen siitä, ettei se syrji jäseniä, työntekijöitä, asiakkaita, sidosryhmiä yms. tahoja, joiden kanssa organisaatio on tekemisissä. TST ry työllistää erilaisia ja eri kulttuurin omaavia ihmisiä ja harjoittaa yhteistyötä sellaisten organisaatioiden kanssa, jotka kuuluvat syrjittyihin tai unohdettuihin ryhmiin. Koska kysymyksessä on erityisryhmän perustama yhdistys, ensisijaisesti kumppaneina ja kohteina ovat heikompiosaiset, työttömät ja työttömien perustamat yhdistykset. 3. Työelämän käytännöt 3.1. Perusoikeudet työssä Työelämän käytäntöihin kuuluu laaja skaala työnantajan ja työntekijöiden välistä kanssakäymistä, kuten työsuhteen aloittaminen ja päättäminen, työaika, työhygienia, kurinpito- ja valitusmenettelyt, koulutus, turvallisuus, työolosuhteet yms. Käytännöt ovat usein sidottu lakiin, kuten työsuojelu. TST ry kouluttaa itse vapaaehtoisesti työntekijöitään ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia henkilöitä (työturvallisuuskortti, hygieniapassi, ensiapukurssi). Se on välttämätöntä työsuhteen tai siihen rinnastettavan toiminnan onnistumisen mahdollistumiseksi. TST ry:n kunnioittaa työntekijöiden perusoikeuksia. Työsuhteen tai työn tapaisen suhteen päättäminen perustuu vain työn vaatimuksiin tai palkkauksen, työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan määräaikaisuuteen. Yhdistys tarjoaa työolosuhteet, jotka ovat verrattavissa samanlaisten kyseisellä alueella toimivien työnantajien työolosuhteisiin ja ne tarjoavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. 5
Ensimmäisenä tarkasteluvuonna 2010 työolosuhteiden ja ehtojen sekä työnormien suhteen nähtiin TST ry:ssä parantamisen varaa, joskin tilanne koettiin jo tyydyttäväksi tai melko hyväksi. Selvä enemmistö vastaajista uskoo, että työolosuhteet ja ehdot ovat tärkeä osa yhdistyksen uskottavuuden ja toiminnan kehittämistä myös jatkossa. Merkittävä työolosuhteisiin vaikuttava tekijä on toimintakeskuksen tilojen käyttö ja kunto. Kaavio 4. Työolosuhteet ja -ehdot TST ry:ssä 2010, 2012 ja 2014. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla vuodet. Kun kysymys uusittiin kahden vuoden kuluttua 2012, jäsenet ja työntekijät arvioivat tilanteen pysyneen samankaltaisena (kaavio 4). Toimintakeskuksen pitkittynyt tilaratkaisu oli edelleen tekemättä, mikä osaltaan jätti vanhoja tiloja rasittaneet puutteet arvioinnissa päällimmäisiksi. Muuton tuomat ratkaisut ja parannukset näkyivät vasta viiveellä vuoden 2013 aikana. Uudet tilat mahdollistavat mm. paremmat sosiaalitilat ja väljemmät, käyttökelpoisemmat työskentelyolosuhteet, minkä takia vuoden 2014 vastaukset painottuivat tavoitteiden ja odotusten mukaisesti. Palkkatukeen oikeutettujen työttömien työehtojen parantaminen on yksi TST ry:n kaltaisen edunvalvojan tärkeimmistä tehtävistä. Työllistämisen ehdot on valtion tuella palkattavien henkilöiden tapauksessa kirjattu lakiin. Niiden muuttaminen on hallituspoliittinen kysymys ja kiinni Eduskunnan tahdosta, johon työttömien järjestöt omalta osaltaan yrittävät vaikuttaa. 3.2. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus TST ry tähtää työntekijöiden, työkokeilijoiden ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja palauttamiseen. Yhdistys järjestää liikuntaa, sosiaalista toimintaa sekä koulutusta tavoitteen saavuttamiseksi. Työpaikan terveysriskien minimoiminen luo turvallisuutta. Työterveyden ja -turvallisuuden järjestäminen ja seuraaminen kuuluu työnantajan ja työntekijäpuolen yhteisille elimille jo lain mukaan. Arviointi tilanteesta on aiheellista toteuttaa säännöllisesti työntekijätasolla kyselyin. Vaikka suurin 6
osa arvioijista vuonna 2012 (kaavio 5) piti tilannetta kohtuullisena tai melko hyvänä, yli 10 prosenttia katsoi tilanteen olevan melko huono tai jopa huono. Kaavio 5. Terveyden ja turvallisuuden huomiointi TST ry:ssä 2012 ja tulevaisuus. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. Vuoden 2014 kysely osoitti, että tilanne oli muuttunut parempaan suuntaan (kaavio 6). Kun terveyden ja turvallisuuden huomiointi oli 2012 hyvää tai melko hyvää runsaassa 40 prosentissa vastauksista, kahta vuotta myöhemmin saman arvion ilmoitti jo runsas 70 prosenttia vastaajista. Kaavio 6. Terveyden ja turvallisuuden huomiointi TST ry:ssä 2012 ja 2014. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla vuodet. Koska melkein kaikki TST ry:n uudet työntekijät ovat vaikeasti työllistyviä ja palkkatukeen oikeutettuja pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät ole olleet aikoihin työterveydenhuollon piirissä, työntekijöiden kunnon ja terveyden nykytaso on usein kartoittamatta. Julkinen sektori ei ole kyennyt 7
järjestämään työttömille järjestelmällisesti terveystarkastuksia työttömyysaikana. Yhdistyksen harkintaan jää, onko sillä resursseja järjestää esim. työhöntulotarkastuksia tapauksissa, jossa laki ei sitä eritoten vaadi. 4. Ympäristön vaaliminen ja kestävän kehityksen edistäminen Yhdistykset, kuten muutkin organisaatiot, ovat sidoksissa ympäristöön ja luontoon. Myös laki velvoittaa toimimaan mahdollisimman yhteiskunta- ja luontovastuullisesti. Voittoa tavoittelemattomalla sektorilla vastuullisuus on ymmärretty kohtalaisen hyvin. Elinkaariajattelu, ympäristöriskien hallinta, ekotehokkuus ja ympäristövaikutusten arviointi ovat osa tätä. Ympäristönsuojelussa on kirjaamisperiaate, jonka mukaan organisaation tulisi mitata esim. vedenkulutuksen, energiankulutuksen tai jätteentuottamisen vähentymistä. Tähän kuuluu, että yhdistys tunnistaa toimintoihinsa, palveluihinsa ja tuotteisiinsa liittyvät saasteet ja jätteet. Kaavio 7. Kestävien resurssien käyttö TST ry:ssä vuonna 2010 ja tavoitetaso. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. 8
Kestävää resurssien käyttöä pidettiin vastaajien joukossa ensiarvoisesti yhteiskuntavastuullisena toimintana. Ryhmään kuuluvat katsoivat pääosin, että yhdistyksessä sovelletaan joko keskinkertaisesti tai tyydyttävästi tätä tavoitetta. Jäsenillä oli vuonna 2010 tavoitetaso korkealla jatkon suhteen (kaavio 7). Tulokset olivat jotakuinkin samanlaisia, kun arvioitiin yhdistystä laajemmin ympäristön vaalimisen suhteen. Kestävän kehityksen edistäminen ja ympäristön suojelu alkaa pienistä teoista, kuten lajittelusta, toimistopaperin säästämisestä ja tupakantumppien asiallisesta talteenotosta. Kahdessa vuodessa pylväissä oli TST ry:n osalta tapahtunut pientä kehitystä, mutta vuonna 2014 tilanne oli jo selvästi toinen. Kestävä resurssien käyttö oli vastausten perusteella lisääntynyt kiitettävästi (kaavio 8). Kaavio 8. Kestävien resurssien käyttö TST ry:ssä vuosina 2010, 2012 ja 2014. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla vuodet. 5. Oikeudenmukaiset toimintatavat Osiossa korostuu yhdistyksen eettiset toimintatavat sen ja muiden organisaatioiden ja henkilöiden välisissä liiketoimissa. Tällä tarkoitetaan mm. oikeudenmukaista kilpailua. Erikoisluonteestaan johtuen yleishyödyllisen yhdistyksen on pystyttävä osoittamaan ja todistamaan, ettei sen toiminnassa ole esim. polkumyyntiä tai ettei se osallistu kilpailua vääristävään toimintaan. Yleishyödyllinen yhdistys tuottaa yleistä hyvää, jota ei muuten saada aikaiseksi. Voiton maksimointi ei käytännössä onnistu voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, jonka tehtävään saattaa varsinaista toimintaa tukien kuulua työpisteiden eli asemapaikkojen luominen työttömille tai kuntoutettaville, jotka eivät muuten työtehtäviä saa. Vaikeasti työllistyvien työttömyys johtuu moninaisista syistä, jotka toisinaan yhdistyvät tehottomuuteen ja tarvittavan työnohjauksen suureen määrään, mikä taas heijastuu kustannuksina tulokseen. 9
6. Kuluttaja- ja jäsenasiat Jos yhdistys tarjoaa tuotteita tai palveluja asiakkaille, TST ry:n tapauksessa jäsenille, yhdistyksen tulee huomioida vastuunsa myös tältä osin. Kuluttajalla on esim. oikeus turvallisuuteen, oikeus valittaa, oikeus hyvitykseen tai oikeus tietoon. Yhdistyksellä on mm. eettinen velvollisuus markkinoida oikein ja suojata keräämänsä asiakastiedot. Jäsentietojen ja asiakastietojen suojaamista ja yksityisyyttä pidettiin vuoden 2012 kyselyn vastauksissa tärkeänä. Henkilön jäsenyys on hänen oma asiansa, eikä yhdistys tule käyttämään häntä identifioituna yksilönä millään muotoa, jollei henkilön kanssa toisin sovita. Suojaamisen ja varjelun tilanne nähtiin yhdistyksessä tyydyttävänä tai melko hyvänä (kaavio 9), mutta tavoite oli kuitenkin parantaa tilannetta. Kuten kaaviosta 10 näkyy, tilanne on vastausten perusteella vuonna 2014 jo riittävän hyvä. Kuluttaja-asioihin liittyvä standardi korostaa myös ns. kestävää kulutusta, joka tarkoittaa resurssien ja tuotteiden kuluttamista sellaiseen tahtiin, joka vastaa kestävää kehitystä. Kaavio 9. Jäsentiedot, asiakastiedot ja yksityisyys TST ry:ssä, vuonna 2012 ja tulevaisuudessa. Pystyakselilla prosenttiosuudet vastaajista, vaaka-asteikolla skaalaus. 10
Kaavio 10. Jäsentiedot, asiakastiedot ja yksityisyys TST ry:ssä, vuonna 2012 ja 2014. Pystyakselilla prosenttiosuudet vastaajista, vaaka-asteikolla vuodet. 7. Yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön kehittäminen 7.1. Yhteisön toimintaan osallistuminen Standardissa yhteisöksi määritellään yhteiskunta, kansalaisyhteiskunta tai muu pienempi kokonaisuus, jonka sidosorganisaatio yhdistys on. Nimittäjänä on yhteisten intressien olemassaolo. Tämä voi tarkoittaa kaikkien työttömien yhdistysten joukkoa, mutta myös aluetta, kuten kaupunkia, jonka etu liittyy ja yhtenee jotenkin yksittäisen yhdistyksen tavoitteisiin. TST ry:n osalta painotus on maantieteellisellä alueella, etenkin Turun kaupungin suuntaan. Osana verkostoa ja sen pyrkimyksiä yhdistys voi omalta osaltaan toteuttaa yhteiskuntavastuuta järkevästi eli hyödyttäen itseään, mutta myös muita. Alueen toimintaan osallistuminen, vuorovaikutus ja verkostoituminen ovat jatkuvaa työtä, joka osin saattaa jäädä jäsenistöltä huomaamatta. Vuonna 2010 TST ry:n verkostoituminen arvioitiin melko vähäiseksi tai tyydyttäväksi kahden kolmasosan enemmistöllä. Osio sinänsä koetaan yhdeksi TST ry:n tärkeimmistä tehtävistä. Tulevaisuuden tavoitetaso vuonna 2010 asetettiin silloista tasoa selvästi korkeammalle. Jo kahden vuoden jälkeen tilanne on toinen. Arvioinnit tukevat tulkintaa, että osallistuminen alueen toimintaan on kasvanut. Kaaviossa 11 näkyy edelleen, kuinka vuosien vieriessä skaalaus melko paljon tai paljon on lisääntynyt selvästi. TST ry on nivoutunut paikalliseen yhteisöön yhä enemmän luomalla uusia kontakteja sekä kansalaisyhteiskunnan että julkisen sektorin suuntaan. 11
Kaavio 11. Alueellinen toiminta ja verkostoituminen TST ry:ssä vuonna 2010, 2012 ja 2014. Pystyakselilla prosenttiosuudet vastaajista, vaaka-asteikolla vuodet. TST ry:n yhteisöön osallistuminen on konkretisoitunut viime vuosina mm. alueelliseen ja kansalliseen työttömien järjestötoimintaan ja edunvalvontaan osallistumisena, Turun kuntakokeilun ohjausryhmään liittymisenä, työttömien liikuntakortin edistämisenä, Järjestötori-tapahtuman organisoimisena, Föri-työttömien risteilyn järjestämisenä, turkulaisten järjestöjen Polkutyöllistämisen edistämisenä, Monitaide-hankkeen palvelu- ja hoivakotiesiintymisinä, jäsentoiminnan puolelta esim. lauluryhmän palvelutalovierailuina ja muuna vapaaehtoistyönä palvelutaloissa, koulujen ja kauppojen ylijäämäruoan vastaanottajana ja jakajana, EU-ruokakassien välittäjänä ja etenkin keskisuurena paikallisena työllistäjänä. On myös muistettava, että yli kolme neljäsosaa TST ry:n rahoitusvirrasta tulee talousalueen ulkopuolelta, lähinnä valtiolta ja RAY:lta, mikä heijastuu taloudellisesti paikalliseen yhteisöön tarjonnan kysynnän ja verotulojen kasvun muodossa.. 12
7.2. Luommeko vaurautta, työpaikkoja ja kehitämmekö henkilöstön valmiuksia? Työn puuttuminen on yhteiskunnallisten ongelmien ensisijainen syy. Työpaikkojen luominen sekä tehdystä työstä maksettava palkka ja muut korvaukset ovat keskeisiä yhdistyksen yhteiskunnallisia ja taloudellisia panoksia. TST ry käy yhteiskunnallista vuoropuhelua ja osaltaan vaikuttaa mm. siihen, millä ehdoilla pitkään työttömänä olleet ja muut vaikeasti työtä löytävät voivat työllistyä tai saada työkokeilupaikan. Yhdistyksen ja sen tarjoamien työpaikkojen avulla lisätään yksilöiden valmiuksia työllistyä edelleen. Henkilöstön kokemusten kartuttaminen, kouluttaminen ja pätevöittäminen ovat yhdistyksen osatavoitteita. Kaavio 12. Työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien kehittäminen TST ry:ssä vuonna 2010. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Kysymys: kuinka tärkeänä pidät työpaikkojen luomista yhdistykseen ja henkilöstön valmiuksien kehittämistä yhteiskuntavastuun kehittämisen osana? Kun ensimmäisenä kyselyvuonna arviointikysymys esitettiin, kolme neljäsosaa TST ry:n vastaajista piti asiaa yhdistyksen yhteiskuntavastuun kannalta tärkeänä. Tulevaisuuden tavoite asetettiin korkealle, mutta pääsääntöisesti oltiin yhdistyksen silloiseen tilanteeseen jo melko tyytyväisiä (kaavio 12). 13
Vuonna 2012 asiaa pyydettiin arvioimaan uudelleen. Käytännössä muutosta ei juurikaan ollut tapahtunut. Sen jälkeen haasteellista tavoitetasoa alettiin lähestyä - ja se saavutettiinkin neljässä vuodessa arvioinnin aloittamisesta (kaavio 13). Kaavio 13. Työpaikkojen ja henkilöstön valmiuksien luominen TST ry:ssä vuonna 2010, 2012 ja 2014. Pystyakselilla prosenttiosuudet vastaajista, vaaka-asteikolla vuodet. TST ry:n harjoittama toiminta ei ole elinkeinotoimintaa. Se on työvoimavaltaista toimintaa, jossa työpisteen rakentaminen eli työn luominen on muodostunut vähitellen erääksi syyksi toimia eli keinoksi vähentää paikallista työttömyyttä ja lisätä samalla vähävaraisten palveluja. Pohjimmiltaan työpaikkojen luomisen ongelma on kuitenkin sama kuin yrityksilläkin: mikäli tuottavaa ja jäsenistöä hyödyttävää työtä ja sitä kautta selkeitä työn tuloksia ei kyetä luomaan, työpaikat hiipuvat ja katoavat. Mikä olennaisinta, TST ry:n työllistämiskyky on aina sidoksissa valtiovallan työvoimapoliittisiin ratkaisuihin. Mikäli valtion vuosittain osoittamat palkkatukivarat loppuvat ennen aikojaan, TST ry ei kykene työllistämään työttömiä. Kumppanuus ja vuorovaikutus laajemmassa yhteisössä luo vaurautta sekä yhdistykselle että muille. Toimintakykyiset ja monipuoliset työyhtymät ja yritykset ovat yhteisöjen tärkein vaurautta ja hyvinvointia tuottava väline. Ihmisten toimeentulo kohenee tätä kautta. TST ry osoittaa eritoten yhteiskuntavastuullisuuttaan työllistämällä vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä. Sen kerrannaisvaikutukset tuntuvat kaupungin verotulojen kasvuna, työmarkkinatukiosuuden ja sosiaali- ja terveysmenojen laskuna. Toimeentulon mahdollisuuksien kartuttaminen ja vaurauden luominen käsitettiin vuonna 2010 yhdistyksen toiminnan näkökulmasta tavoiteltavana. Tilanne näyttäytyi osalle vastaajista tässä suhteessa melko heikkona (23 %). Odotukset olivat kovemmat kuin toteutuma. Kahdessa vuodessa 14
arvioitsijoiden näkemykset tilanteesta paranivat selvästi. Tulos on tulkittavissa niin, että TST ry:llä on annettavaa työttömien jokapäiväisen elämän tukijana ja elämisen edellytysten rikastuttajana, vaikka julkinen turvaverkko ja esim. tuettu työllistäminen markkinasektorille on omalla tahollaan olemassa. Kun lasketaan mukaan työkokeilijat, TST ry työllisti vuonna 2013 yhteensä 163 henkilöä. Vuonna 2014 määrä oli lähes samaa luokkaa, 156. Vaikuttaa siltä, että ihmisten vaurauden ja toimeentulon luomisessa TST ry näyttää onnistuneen. Puolet vastanneista katsoo, että tulos on siltä osin hyvä tai melko hyvä, joskin tyytymättömienkin määrä vaihtelee vuodesta riippuen viidenneksestä alle kymmenenteen osaan vastaajista (kaavio 14). Kaavio 14. Vaurauden ja ihmisten toimeentulon mahdollisuuksien luominen TST ry:ssä vuonna 2010, 2012 ja 2014. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla vuodet. 7.3 Edistetäänkö yhdistyksessä inhimillistä kehitystä ja tuetaanko koulutusta työpaikalla? Kysymys liittyy myös ISO 26000-standardin työelämän käytäntöihin. Inhimillinen kehitys määritellään positiivisten tapahtumien sarjaksi, joka tähtää pitkään ja terveeseen elämään, tietoon ja kunnolliseen elämään. Vuonna 2010 Arvioijat kokivat, että tavoitetasoa on syytä nostaa, koulutusta ja inhimillistä kehitystä pitää tukea TST ry:llä enemmän. Tältä osin yhdistyksen yhteiskuntavastuu tunnistettiin kautta linjan. Kuten kaaviosta 15 näkyy, pylväsosissa Paljon tai melko paljon tapahtui kahden vuoden kuluessa kasvua tavoiteltuun suuntaan. Seuraavien vuosien aikana tilanne pysyi samana. Viimeisissä kyselyissä selvä enemmistö arvioijista välitti kiitettävää arvosanaa inhimillisen kehityksen ja koulutuksen saavuttamisen suhteen. 15
Kaavio 15. TST ry inhimillisen kehityksen ja koulutuksen tukijana (työnantajana) vuonna 2010, 2012 ja 2014. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla vuodet. 7.4. Koulutuksen ja kulttuurin merkitys yhteisössä Vuonna 2010 arviointiin osallistuneista lähes sata prosenttia piti tärkeänä tai hyvin tärkeänä, että yhdistys edistää ja tukee edelleen jäsentensä koulutusta ja kulttuuria. Vaikka toiminta on ollut jo pitkään suosittua, vireää ja keskeistä toimintaa, tulevaisuuden tavoitetaso asetettiin vieläkin korkeammalle (kaavio 16). Kaavio 16. TST ry:n koulutus- ja kulttuuritarjonta vuonna 2010. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. 16
2012 loppuvuodesta TST ry:n omaehtoiseen koulutukseen tuli osittainen katkos, mikä vaikutti osallistujamääriin. Tilaongelmat välittyivät kurssitarjontaan, mikä normalisoitui vähitellen vuoden 2013 loppupuolella ja vuoden 2014 aikana. Jäsenistön koulutusta ulkopuolisissa opistoissa on yhdistyksen toimesta tuettu. Kulttuuria on kehitetty, ja sitä on tarjottu jäsenistölle yhtenä jäsentoiminnan muotona (esim. oma teatteritoiminta, kuoro). Kulttuuri on ollut myös osa työllistämisprojekteja, joissa muusikot, tanssijat, video- ja kuvaamataiteilijat ym. ovat kehittäneet taitojaan. ISO 26 000 standardissa korostetaan sitä, että yhteiskuntavastuullisen organisaation, kuten TST ry:n, tulisi edistää heikossa asemassa olevien tai syrjittyjen koulutusmahdollisuuksia. Koska kysymyksessä on alun perin työttömien perustama yhdistys, syrjäytyneet työttömät ovat jo yhdistyksen sääntöjenkin mukaan luonnollisin kohde. TST ry:n tehtävä on tukea työttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita sekä koulutuksen että kulttuuritarjonnan suhteen eli helpottaa yhteisön heikompiosaisia jäseniä saavuttamaan elämässään enemmän. Kaaviosta 17 nähdään, että kehitys on ollut neljässä vuodessa myönteinen, joskin viimeisenä vuonna on ollut pieni taantuma. Yhdistys edistää kykyjensä mukaan muiden organisaatioiden ja valtiollisten instituutioiden kanssa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kunnioittamista ja toteutumista. Keskeistä on, kuten on laajalti todettu, että TST ry tukee ja kannustaa toiminnallaan jäsentensä ja työntekijöidensä elinikäistä oppimista. Kaavio 17. Jäsenten ja työntekijöiden arvio TST ry:n koulutus- ja kulttuuritarjonnasta vuosina 2010, 2012 ja 2014. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla vuodet. 17
8. Johtopäätökset ja yhteenveto Yhdistyksessä tullaan käyttämään ohjeena ISO 26 000 standardin mukaisia suosituksia yhteiskuntavastuuasioissa. Valitut standardin yhteiskuntavastuualueet osoittautuivat yhdistyksen suhteen toimiviksi ja mitattaviksi. Niihin kuuluivat: työelämän käytännöt, ihmisoikeudet ja oikeudenmukaiset toimintatavat, yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön (alueen) kehittäminen (työpaikat, vaurastuminen, inhimillinen kehitys), ympäristö, jäsenten koulutus ja kulttuuri sekä organisaation hallintatapa. Standardissa on myös muita alueita, jotka sisällytetään mukaan, mm. terveys ja turvallisuus työssä ja kuluttajan, asiakkaan asema. ISO 26000-standardin koulutusseminaariin ja kyselyyn vastanneet TST ry:n jäsenet asettivat tavoitteita ja osoittivat mihin edetä. Kuten kaikissa organisaatioissa, yhdistyksessäkin on kautta linjan tai ainakin soveltuvin osin parantamisen varaa. Vastauksista päätellen yhdistys voi edistää ihmisten toimeentuloa ja luoda vaurautta vieläkin enemmän yhteiskuntavastuunsa osoituksena. Kestävien resurssien valinta ja käytön lisääminen on sekin selvää näyttöä yhteiskuntavastuusta. Vastaukset osoittavat, että työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien edistäminen sekä jäsenistön palveleminen on tavoitteellista ja suotavaa yhdistystoimintaa jatkossakin. Kaiken kaikkiaan Turun Seudun TST ry:n kehitys v. 2010-2014 näyttää kyselyjen pohjalta hyvältä: Neljässä vuodessa on edetty TST ry:n osalta etenkin ihmisten toimeentulon ja yleisen vaurauden lisääjänä. Kolme neljäsosaa vastaajista katsoo vuonna 2014, että työolosuhteet ja ehdot toimivat normien mukaisesti hyvin tai melko hyvin. Johtamisjärjestelmä on mukautunut yhteiskuntavastuullisuuteen hyvin. Myös jäsenten koulutuksen ja kulttuuritajonnan suhteen on edistytty. Arvioitsijoiden mukaan koulutus työpaikalla on parantunut ja lisääntynyt, myös inhimilliseen kehitykseen on vaikutettu enemmän. Arvioinnit tukevat tulkintaa, että TST ry:n osallistuminen alueen ja yhteisön toimintaan on selvästi kasvanut, ja etenkin työpaikkojen luominen ja henkilöstövalmiuksien lisääminen on tarkasteluajanjaksolla ollut onnistunutta. Myös kestävä resurssien käyttö oli vastausten perusteella lisääntynyt kiitettävästi neljässä vuodessa. Tietojen suojaus toimii entistä paremmin. Koko yhteiskuntavastuuseen pyrkimisen kannalta tulevaisuuden tavoite on selkeä, hallinnolta ja johtamisjärjestelmältä edellytetään ohjailun lisäämistä. Ohjailuun kuuluu myös osana etenkin se, että ISO 26000 standardin toteuttamisesta tiedotetaan sekä ulospäin että sisäänpäin. Luonnollisesti standardi edellyttää seurantaa. ISO 26000 standardin lähteinä käytetty: Tuominen, Kari, Yhteiskuntavastuuopas ISO 26 000, Oy Benchmarking Ltd, 2010. Yhteiskuntavastuuopas, Guidance on Social Responsibility, SFS ry, 2009. 18