qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf
|
|
- Jyrki Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå Turun Seudun TST ry asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Työtä Sosiaalisuutta - Terveyttä ISO ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk Yhteiskuntavastuustandardi löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz TST ry:n yhteiskuntavastuullisuuden kehitys v xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm ja sen tulevaisuus qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå Harri Laaksonen asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu
2 ISO yhteiskuntavastuustandardi ja TST ry Standardi on kansainvälisesti kehitetty organisaatioiden yhteiskuntavastuun mittaamismenetelmä, jota voivat hyödyntää monenlaiset yrityksen ja organisaatiot eri aloilta. Myös yhdistykset voivat käyttää standardin suosituksia ohjeenaan. Riippuen organisaatiosta standardin osa-alueet painotetaan kulloinkin eri tavalla. Kansainvälinen yhtiö tai järjestö jo toimintansa laajuuden ja monipuolisuuden takia kohtaa erilaisia vaatimuksia ja yhteiskuntavastuun osa-alueita kuin vain yhdessä kaupungissa toimiva paikallisyhdistys. Yhteiskuntavastuu mielletään eri tavoin riippuen mm. siitä, onko kysymyksessä yksityinen yritys tai esim. yleishyödyllinen yhdistys. Seuraavassa eritellään standardin tapoja mieltää yhdistyksen vastuita, ja käsitellään Turun Seudun TST ry:ssä toteutettujen arviointikyselyjen tulokset yhdistyksen yhteiskuntavastuun määrittelemiseksi ja mittaamiseksi. Kehityksen vertailua suoritetaan vuosilta Vuonna 2010 arviointeja teki 30 ja vuonna 2012 yhteensä 61 TST ry:n työntekijää ja jäsentä. Tulevien vuosien arvioinnit on suunniteltu ulotettaviksi osin myös TST ry:n projekteihin erikseen. 2
3 1. Organisaation hallintotapa (6.2 ISO) Kohteena on yhdistyksen päätöksentekoprosessin ja hallinnon yhteiskuntavastuullisuus. Arvioijien tehtävä on pohtia miten yhdistyksen johtamisjärjestelmä ohjaa noudattamaan yhteiskuntavastuullisuuden periaatteita, ja mitä vastuita sen tulee omaksua ja missä laajuudessa yhteiskuntavastuullisena pitää esiintyä. Vastuita voivat olla: - vastuu yhdistyksen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön - avoimuus vastuistaan - eettisyys eli rehellisyys, tasapuolisuus ja kunniallisuus - sidosryhmien intressien kunnioittaminen - oikeusjärjestyksen kunnioittaminen - kansainvälisten toimintasääntöjen kunnioittaminen TST ry:n hallintotapaan liittyy kaikki luetellut. Mielenkiinto kohdistuu etenkin vastuuseen yhdistyksen vaikutuksista yhteiskuntaan, yhteisöön ja myös ympäristöön. Toisena painottuu sidosryhmien intressien kunnioittaminen, eli muiden järjestöjen ja myös viranomaistahojen (rahoittajien) ottaminen huomioon. Hallintotapaa tukee avoimuus ja laaja jäsenistö, joka käy aktiivisesti toimintakeskuksessa ja yhdistyksen vuosikokouksissa. Kaavio 1. Ohjaus yhteiskuntavastuullisuuteen TST ry:ssä vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Vuonna 2010 TST ry:n vastaajista 87 % piti tärkeänä tai hyvin tärkeänä sitä, että yhdistyksen johtamisjärjestelmä eli hallitus ja muu johto toiminnallaan ohjaavat noudattamaan 3
4 yhteiskuntavastuullisuuden periaatteita. Vastaajista 27 % arvioi, että johtamisjärjestelmä ohjaa yhteiskuntavastuullisuuteen melko paljon tai paljon, kun taas 10 % katsoi ohjailun olevan vähäistä. Tulevaisuuden tavoite oli selkeä, järjestelmältä edellytettiin ohjailun lisäämistä (kaavio 1). Kaavio 2.. Ohjaus yhteiskuntavastuullisuuteen TST ry:ssä vuosina 2010 ja Pystyakselilla prosentit vastaajista, vaaka-akselilla asteikko. Kahdessa vuodessa kehitys on johtanut tavoiteltuun suuntaan, mutta ei vielä riittävästi (kaavio 2). Standardin käyttöönotto oli jo sinänsä osoitus johdon sitoutumisesta asiaan. Yhteiskuntavastuullisuuden siirtäminen koko organisaatioon edellyttää pitkäjännitteisyyttä sekä oppivaan prosessiin kuuluvaa toistoa. Hallitus ja esimiestaso ovat avainasemassa ja velvollisia levittämään ja juurruttamaan käytäntöjä ja ajattelua läpi työyhteisön. TST ry:n tapauksessa jatkuva työ ja informointi korostuu jo siksikin, että aktiiviset toimijat ja etenkin työntekijät vaihtuvat usein. 2. Ihmisoikeudet, heikossa asemassa olevat väestöryhmät (6.3 ISO) Organisaatio ei voi sallia missään olosuhteissa ihmisoikeuksien loukkauksia toimintansa piirissä. Ihmisoikeudet tulee olla selviö. Toiminta häiriintyy oleellisesti, jos tällä saralla on puutteita. Ihmisoikeudet määritellään yleensä melko kattavasti. Suomen oloissa ihmisoikeustilanne on parempi kuin esim. kehitysmaissa. TST ry:ssä tarkastelu ja arviointi kohdennetaan esim. työn perusoikeuksien noudattamiseen, syrjintään ja heikossa asemassa olevien ryhmien kohteluun yhdistyksen sisällä (ks. jäljempänä). 4
5 Kaavio 3. Ihmisoikeudet ja oikeudenmukaiset toimintatavat TST ry:ssä vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. TST ry:n arviointiin osallistujista kukaan ei ollut sitä mieltä, että ihmisoikeuksien noudattamisessa ja oikeudenmukaisten toimintatapojen toteuttamisessa olisi vakavia puutteita. Vuonna 2010 tilanteelle annettiin asteikolla 1-5 arvosanaksi 3,6. Tavoitteeksi asetettiin keskiarvo 4,3 (kaavio 3). Yleishyödyllinen yhdistys pitää huolen siitä, ettei se syrji jäseniä, työntekijöitä, asiakkaita, sidosryhmiä yms. tahoja, joiden kanssa organisaatio on tekemisissä. TST ry työllistää erilaisia ja eri kulttuurin omaavia ihmisiä ja harjoittaa yhteistyötä sellaisten organisaatioiden kanssa, jotka kuuluvat syrjittyihin tai unohdettuihin ryhmiin. Koska kysymyksessä on erityisryhmän perustama yhdistys, ensisijaisesti kumppaneina ja kohteina ovat heikompiosaiset, työttömät ja työttömien perustamat yhdistykset. 4. Työelämän käytännöt (6.4 ISO) 4.1. Perusoikeudet työssä Työelämän käytäntöihin kuuluu laaja skaala työnantajan ja työntekijöiden välistä kanssakäymistä, kuten työsuhteen aloittaminen ja päättäminen, työaika, työhygienia, kurinpito- ja valitusmenettelyt, koulutus, turvallisuus, työolosuhteet yms. Käytännöt ovat usein sidottu lakiin, kuten työsuojelu. TST ry kouluttaa itse vapaaehtoisesti työntekijöitään ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia henkilöitä (työturvallisuuskortti, hygieniapassi, ensiapukurssi). Se on välttämätöntä työsuhteen tai siihen rinnastettavan toiminnan onnistumisen mahdollistumiseksi. TST ry:n kunnioittaa työntekijöiden perusoikeuksia. Työsuhteen tai työn tapaisen suhteen päättäminen perustuu vain työn vaatimuksiin tai palkkauksen, työkokeilun tai kuntouttavan 5
6 työtoiminnan määräaikaisuuteen. Yhdistys tarjoaa työolosuhteet, jotka ovat verrattavissa samanlaisten kyseisellä alueella toimivien työnantajien työolosuhteisiin ja jotka tarjoavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Kaavio 4. Työolosuhteet ja -ehdot TST ry:ssä vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaakaakselilla asteikko. Vuonna 2010 työolosuhteiden ja ehtojen sekä työnormien suhteen nähtiin TST ry:ssä parantamisen varaa, joskin tilanne koettiin jo tyydyttäväksi tai melko hyväksi (kaavio 4). Selvä enemmistö vastaajista uskoo, että työolosuhteet ja ehdot ovat tärkeä osa yhdistyksen uskottavuuden ja toiminnan kehittämistä myös jatkossa. Merkittävä työolosuhteisiin vaikuttava tekijä on toimintakeskuksen tilojen käyttö ja kunto. 6
7 Kaavio 5. Työolosuhteet ja -ehdot TST ry:ssä ja tulevaisuus. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. Kun kysymys uusittiin kahden vuoden kuluttua, jäsenet ja työntekijät arvioivat tilanteen pysyneen samankaltaisena (kaavio 5). Toimintakeskuksen pitkittynyt tilaratkaisu oli edelleen tekemättä, mikä osaltaan jätti vanhoja tiloja rasittaneet puutteet arvioinnissa päällimmäisiksi. Muuton tuomat ratkaisut ja parannukset näkyvät vasta viiveellä vuoden 2013 aikana. Uudet tilat mahdollistavat mm. paremmat sosiaalitilat ja väljemmät, käyttökelpoisemmat työskentelyolosuhteet. Koska n. 60 prosenttia vastaajista edellyttää normien noudattamista ja olosuhteiden huomattavaa parantamista, viesti johdolle ja hallinnolle on selvä. Palkkatukeen oikeutettujen työttömien työehtojen parantaminen on yksi TST ry:n kaltaisen edunvalvojan tärkeimmistä tehtävistä. Työllistämisen ehdot on valtion tuella palkattavien henkilöiden tapauksessa kirjattu lakiin. Niiden muuttaminen on hallituspoliittinen kysymys ja kiinni Eduskunnan tahdosta, johon työttömien järjestöt omalta osaltaan yrittävät vaikuttaa. Yksi kysymys, joka vuonna 2013 ratkaistaan on työssäoloehdon täyttyminen: ennen palkkakatukijakso ei ole kerryttänyt ansiosidonnaiseen oikeuttavaa työaikaa riittävästi, mutta jatkossa tilanne helpottuu lain muutuessa Työntekijöiden terveys ja turvallisuus TST ry tähtää työntekijöiden, työkokeilijoiden ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja palauttamiseen. Yhdistys järjestää liikuntaa, sosiaalista toimintaa sekä koulutusta tavoitteen saavuttamiseksi. Työpaikan terveysriskien minimoiminen luo turvallisuutta. Työterveyden ja -turvallisuuden järjestäminen ja seuraaminen kuuluu työnantajan ja työntekijäpuolen yhteisille elimille. Arviointi nykytilanteesta ja tulevaisuuden tavoitetasosta on aiheellista toteuttaa säännöllisesti myös 7
8 työntekijätasolla kyselyin, koska henkilöstön vaihtuvuus on melko suurta ja kokemus- ja tietotaso saattavat vaihdella. Vaikka suurin osa arvioijista vuonna 2012 (kaavio 6) piti tilannetta kohtuullisena tai melko hyvänä, yli 10 prosenttia katsoi tilanteen olevan melko huono tai jopa huono. Koska melkein kaikki TST ry:n uudet työntekijät ovat vaikeasti työllistyviä ja palkkatukeen oikeutettuja pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät ole olleet aikoihin työterveydenhuollon piirissä, työntekijöiden kunnon ja terveyden nykytaso on usein kartoittamatta. Julkinen sektori ei ole kyennyt järjestämään työttömille järjestelmällisesti terveystarkastuksia työttömyysaikana. Yhdistyksen harkintaan jää, onko sillä resursseja järjestää esim. työhöntulotarkastuksia tapauksissa, jossa laki ei sitä eritoten vaadi. Kaavio 6. Terveyden ja turvallisuuden huomiointi TST ry:ssä 2012 ja tulevaisuus. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. 5. Ympäristön vaaliminen ja kestävän kehityksen edistäminen (6.5 ISO) Yhdistykset, kuten muutkin organisaatiot, ovat sidoksissa ympäristöön ja luontoon. Myös laki velvoittaa toimimaan mahdollisimman yhteiskunta- ja luontovastuullisesti. Voittoa tavoittelemattomalla sektorilla vastuullisuus on ymmärretty kohtalaisen hyvin. Elinkaariajattelu, ympäristöriskien hallinta, ekotehokkuus ja ympäristövaikutusten arviointi ovat osa tätä. 8
9 Kaavio 7. Kestävien resurssien käyttö TST ry:ssä vuonna 2010 ja tavoitetaso. Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Kestävää resurssien käyttöä pidetiin vastaajien joukossa yhteiskuntavastuullisena toimintana. Ryhmään kuuluvat katsoivat pääosin, että yhdistyksessä sovelletaan joko keskinkertaisesti tai tyydyttävästi tätä tavoitetta. Jäsenillä oli tavoitetaso korkealla jatkon suhteen (kaavio 7). Tulokset olivat jotakuinkin samanlaisia, kun arvioitiin yhdistystä laajemmin ympäristön vaalimisen suhteen. Kestävän kehityksen edistäminen ja ympäristön suojelu alkaa pienistä teoista, kuten lajittelusta, toimistopaperin säästämisestä ja tupakantumppien asiallisesta talteenotosta. Kahdessa vuodessa pylväissä oli TST ry:n osalta tapahtunut vain pientä kehitystä. Tavoitetasosta jäätiin, joten tältä osin haastetta riittää jatkossakin. 9
10 Ympäristönsuojelussa on kirjaamisperiaate, jonka mukaan organisaation tulisi mitata esim. vedenkulutuksen, energiankulutuksen tai jätteentuottamisen vähentymistä. Tähän kuuluu, että yhdistys tunnistaa toimintoihinsa, palveluihinsa ja tuotteisiinsa liittyvät saasteet ja jätteet. 6. Oikeudenmukaiset toimintatavat (6.6 ISO) Osiossa korostuu yhdistyksen eettiset toimintatavat sen ja muiden organisaatioiden ja henkilöiden välisissä liiketoimissa. Tällä tarkoitetaan mm. oikeudenmukaista kilpailua. Erikoisluonteestaan johtuen yleishyödyllisen yhdistyksen on pystyttävä osoittamaan ja todistamaan, ettei sen toiminnassa ole esim. polkumyyntiä tai ettei se osallistu kilpailua vääristävään toimintaan. Yleishyödyllinen yhdistys tuottaa yleistä hyvää, jota ei muuten saada aikaiseksi. Voiton maksimointi ei käytännössä onnistu voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, jonka tehtävään saattaa varsinaista toimintaa tukien kuulua työpisteiden eli asemapaikkojen luominen työttömille tai kuntoutettaville, jotka eivät muuten työtehtäviä saa. Vaikeasti työllistyvien työttömyys johtuu moninaisista syistä, jotka toisinaan yhdistyvät tehottomuuteen ja tarvittavan työnohjauksen suureen määrään, mikä taas heijastuu kustannuksina tulokseen. 7. Kuluttaja- ja jäsenasiat (6.7 ISO) Jos yhdistys tarjoaa tuotteita tai palveluja asiakkaille, TST ry:n tapauksessa jäsenille, yhdistyksen tulee huomioida vastuunsa myös tältä osin. Kuluttajalla on esim. oikeus turvallisuuteen, oikeus valittaa, oikeus hyvitykseen tai oikeus tietoon. Yhdistyksellä on mm. eettinen velvollisuus markkinoida oikein ja suojata keräämänsä asiakastiedot. Jäsentietojen ja asiakastietojen suojaamista ja yksityisyyttä pidettiin vuoden 2012 kyselyssä tärkeänä. Suojaamisen ja varjelun nykytilanne nähtiin yhdistyksessä hyvänä (kaavio 8). Tavoite on kuitenkin parantaa tilannetta. Kuluttaja-asioihin liittyvä standardi korostaa myös ns. kestävää kulutusta, joka tarkoittaa resurssien ja tuotteiden kuluttamista sellaiseen tahtiin, joka vastaa kestävää kehitystä. 10
11 Kaavio 8. Jäsentiedot, asiakastiedot ja yksityisyys TST ry:ssä, vuonna 2012 ja tulevaisuudessa. Pystyakselilla prosenttiosuudet vastaajista, vaaka-asteikolla skaalaus. 8. Yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön kehittäminen (6.8 ISO) 8.1. Yhteisön toimintaan osallistuminen Standardissa yhteisöksi määritellään yhteiskunta, kansalaisyhteiskunta tai muu pienempi kokonaisuus, jonka sidosorganisaatio yhdistys on. Nimittäjänä on yhteisten intressien olemassaolo. Tämä voi tarkoittaa kaikkien työttömien yhdistysten joukkoa, mutta myös aluetta, kuten kaupunkia, jonka etu liittyy ja yhtenee jotenkin yksittäisen yhdistyksen tavoitteisiin. TST ry:n osalta painotus on maantieteellisellä alueella, etenkin Turun kaupungin suuntaan. Osana verkostoa ja sen pyrkimyksiä yhdistys voi omalta osaltaan toteuttaa yhteiskuntavastuuta järkevästi eli hyödyttäen itseään, mutta myös muita. Alueen toimintaan osallistuminen, vuorovaikutus ja verkostoituminen ovat jatkuvaa työtä, joka osin saattaa jäädä jäsenistöltä huomaamatta. Vuonna 2010 TST ry:n verkostoituminen arvioitiin melko vähäiseksi tai tyydyttäväksi kahden kolmasosan enemmistöllä. Osio sinänsä koetaan yhdeksi TST ry:n tärkeimmistä tehtävistä. Tulevaisuuden tavoitetaso vuonna 2010 asetettiin silloista tasoa selvästi korkeammalle. Kahden vuoden jälkeen tilanne on toinen. Arvioinnit tukevat tulkintaa, että osallistuminen alueen toimintaan on selvästi kasvanut. Samassa yhteydessä on arvioitu sitä, mihin jatkossa suunnataan. Kaaviossa 9 näkyy, kuinka kahdessa vuodessa skaalaus melko paljon tai paljon on lisääntynyt, ja tulevaisuuden tavoite on asetettu 90 prosenttisesti korkeammalle tasolle (4 tai 5), kuten jo kahta vuotta aiemminkin. 11
12 Kaavio 9. TST ry:n osallistuminen yhteisön toimintaan ja verkostoituminen. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla TST ry:n osallistumisasteikko. Käyrän vuosisiirtymä oikealle kuvastaa toiminnan tehostumista ja kasvua. TST ry:n yhteisöön osallistuminen on konkretisoitunut viime vuosina mm. alueelliseen ja kansalliseen työttömien järjestötoimintaan ja edunvalvontaan osallistumisena, Turun kuntakokeilun ohjausryhmään liittymisenä, työttömien liikuntakortin edistämisenä, Järjestötoritapahtuman organisoimisena, Föri-työttömien risteilyn järjestämisenä, turkulaisten järjestöjen Polku-työllistämisen edistämisenä, Monitaide-hankkeen palvelu- ja hoivakotiesiintymisinä, jäsentoiminnan puolelta esim. lauluryhmän palvelutalovierailuina ja muuna vapaaehtoistyönä palvelutaloissa, koulujen ja kauppojen ylijäämäruoan vastaanottajana ja jakajana, EU-ruokakassien välittäjänä ja etenkin keskisuurena paikallisena työllistäjänä. On myös muistettava, että yli kolme neljäsosaa TST ry:n rahoitusvirrasta tulee talousalueen ulkopuolelta, lähinnä valtiolta ja RAY:lta, mikä heijastuu taloudellisesti paikallisyhteisöön kysynnän ja verotulojen kasvun muodossa. 12
13 8.2. Luomme työpaikkoja ja kehitämme henkilöstön valmiuksia Työn puuttuminen on yhteiskunnallisten ongelmien ensisijainen syy. Työpaikkojen luominen sekä tehdystä työstä maksettava palkka ja muut korvaukset ovat keskeisiä yhdistyksen yhteiskunnallisia ja taloudellisia panoksia. TST ry käy yhteiskunnallista vuoropuhelua ja osaltaan vaikuttaa mm. siihen, millä ehdoilla pitkään työttömänä olleet ja vaikeasti työtä löytävät voivat työllistyä. Yhdistyksen ja sen tarjoamien työpaikkojen avulla lisätään yksilöiden valmiuksia työllistyä edelleen, jopa avoimelle sektorille. Henkilöstön kokemusten kartuttaminen, kouluttaminen ja pätevöittäminen ovat yhdistyksen tavoitteita. 13
14 Kaavio 10. Työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien kehittäminen TST ry:ssä vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Kuinka tärkeänä pidät työpaikkojen luomista yhdistykseen ja henkilöstön valmiuksien kehittämistä yhteiskuntavastuun kehittämisen osana? Kun vuonna 2010 arviointikysymys esitettiin, kolme neljäsosaa TST ry:n vastaajista piti asiaa yhdistyksen yhteiskuntavastuun kannalta tärkeänä. Tulevaisuuden tavoite asetettiin korkealle, mutta pääsääntöisesti oltiin yhdistyksen silloiseen tilanteeseen jo melko tyytyväisiä (kaavio 10). 14
15 Vuonna 2012 asiaa pyydettiin arvioimaan uudelleen (kaavio 11). Käytännössä merkittävää muutosta ei ollut tapahtunut. Tämä tarkoittaa sitä, että melko haasteellista tavoitetasoa ei ole kahdessa vuodessa kyetty lähestymään. TST ry:n harjoittama toiminta ei ole elinkeinotoimintaa. Se on työvoimavaltaista toimintaa, jossa työpisteen rakentaminen eli työn luominen on muodostunut vähitellen erääksi syyksi toimia eli keinoksi vähentää paikallista työttömyyttä ja lisätä samalla vähävaraisten palveluja. Pohjimmiltaan työpaikkojen luomisen ongelma on kuitenkin sama kuin yrityksilläkin: mikäli tuottavaa ja jäsenistöä hyödyttävää työtä ja sitä kautta selkeitä työn tuloksia ei kyetä luomaan, työpaikkojen ylläpitomahdollisuudet hiipuvat ja katoavat. Kaavio 11. Työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien kehittäminen TST ry:ssä Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. TST ry työllisti vuonna 2012 yhteensä 144 henkilöä. Työelämävalmennettavia, työharjoittelijoita ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita oli 75 henkilöä. Määrät ovat olleet nousussa. 15
16 Kaavio 12. TST ry inhimillisen kehityksen ja koulutuksen tukijana (työnantajana) vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Edistetäänkö yhdistyksessä inhimillistä kehitystä ja tuetaanko koulutusta työpaikalla? Vuonna 2010 Arvioijat kokivat, että tavoitetasoa on syytä nostaa, koulutusta ja inhimillistä kehitystä pitää tukea TST:llä enemmän (kaavio 12). Tältä osin yhdistyksen yhteiskuntavastuu tunnistettiin kautta linjan. Kuten kaaviosta 13 näkyy, pylväiköissä 4 ja 5 tapahtui kahden vuoden kuluessa kasvua tavoiteltuun suuntaan. 16
17 Kaavio 13. Arviointia. TST ry inhimillisen kehityksen ja koulutuksen tukijana (työnantajana) v Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko Koulutuksen ja kulttuurin merkitys yhteisössä Vuonna 2010 arviointiin osallistuneista lähes sata prosenttia piti tärkeänä tai hyvin tärkeänä, että yhdistys edistää ja tukee edelleen jäsentensä koulutusta ja kulttuuria. Vaikka toiminta on ollut jo pitkään suosittua, vireää ja keskeistä, tulevaisuuden tavoitetaso asetettiin vieläkin korkeammalle (kaavio 14) loppuvuodesta TST ry:n omaehtoiseen koulutukseen tuli osittainen katkos, mikä vaikutti osallistujamääriin. Tilaongelmat välittyivät kurssitarjontaan, mikä normalisoituu vähitellen vuoden 2013 loppupuolella ja vuoden 2014 aikana. Jäsenistön koulutusta ulkopuolisissa opistoissa on yhdistyksen toimesta tuettu. Kulttuuritarjontaa on kehitetty, ja sitä on tarjottu jäsenistölle yhtenä jäsentoiminnan muotona, mutta myös työllistämisprojektin osana. ISO standardissa korostetaan sitä, että yhteiskuntavastuullisen organisaation, kuten TST ry:n, tulisi edistää heikossa asemassa olevien tai syrjittyjen koulutusmahdollisuuksia. Koska kysymyksessä on alun perin työttömien perustama yhdistys, syrjäytyneet työttömät ovat jo yhdistyksen sääntöjenkin mukaan luonnollisin kohde. TST ry:n tehtävä on tukea työttömiä sekä koulutuksen että kulttuuritarjonnan suhteen eli helpottaa yhteisön heikompiosaisia jäseniä saavuttamaan elämässään enemmän. Kaaviosta 15 nähdään, että kehitys on ollut kahdessa vuodessa myönteinen. Yhdistys edistää kykyjensä mukaan muiden organisaatioiden ja valtiollisten instituutioiden kanssa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kunnioittamista ja toteutumista. TST ry tukee toiminnallaan jäsentensä ja työntekijöidensä elinikäistä oppimista. 17
18 Kaavio 14. TST ry:n koulutus- ja kulttuuritarjonta vuonna Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Kaavio 15. Jäsenten ja työntekijöiden arvio TST ry:n koulutus- ja kulttuuritarjonnasta vuosina ja tulevaisuudessa. Pystyakselilla vastanneiden prosenttiosuudet, vaaka-akselilla asteikko. 18
19 8.4. Vaurauden luominen ja ihmisten toimeentulon mahdollisuuksien parantaminen Kumppanuus ja vuorovaikutus laajemmassa yhteisössä luo vaurautta sekä yhdistykselle että muille. Toimintakykyiset ja monipuoliset työyhtymät ja yritykset ovat yhteisöjen tärkein vaurautta ja hyvinvointia tuottava väline. Ihmisten toimeentulo kohenee tätä kautta. TST ry osoittaa eritoten yhteiskuntavastuullisuuttaan työllistämällä vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä. Sen kerrannaisvaikutukset tuntuvat kaupungin verotulojen kasvuna ja sosiaali- ja terveysmenojen laskuna. Kaavio 16. TST ry vaurauden ja toimeentulon parantajana vuosina 2010 ja Pystyakselilla vastanneiden määrä, vaaka-akselilla asteikko. Toimeentulon mahdollisuuksien kartuttaminen ja vaurauden luominen käsitettiin vuonna 2010 yhdistyksen toiminnan näkökulmasta tavoiteltavana. Tilanne näyttäytyi osalle vastaajista tässä suhteessa melko heikkona (23 %). Odotukset olivat kovemmat kuin toteutuma. Kahdessa vuodessa arvioitsijoiden näkemykset tilanteesta paranivat selvästi (kaavio 16). Tulos on tulkittavissa niin, että TST ry:llä on annettavaa työttömien jokapäiväisen elämän tukijana ja elämisen edellytysten rikastuttajana, vaikka julkinen turvaverkko ja esim. tuettu työllistäminen markkinasektorille on omalla tahollaan olemassa. 9. Johtopäätökset ja yhteenveto Yhdistyksessä tullaan käyttämään ohjeena ISO standardin mukaisia suosituksia yhteiskuntavastuuasioissa. Valitut standardin yhteiskuntavastuualueet osoittautuivat yhdistyksen suhteen toimiviksi ja mitattaviksi. Niihin kuuluivat: 1) työelämän käytännöt, 2) ihmisoikeudet ja oikeudenmukaiset toimintatavat, 3) yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön (alueen) 19
20 kehittäminen, 4) ympäristö, 5) jäsenten koulutus ja kulttuuri sekä 6) organisaation hallintatapa. Standardissa on myös muita alueita, jotka sisällytetään mukaan, mm. terveys ja turvallisuus työssä ja kuluttajan, asiakkaan asema. Standardi-koulutukseen ja kyselyyn vastanneet yhdistyksen jäsenet asettivat tavoitteita ja osoittivat mihin edetä. Kuten kaikissa organisaatioissa, yhdistyksessäkin on kautta linjan tai ainakin soveltuvin osin parantamisen varaa. Vastauksista päätellen yhdistys voi edistää ihmisten toimeentuloa ja luoda vaurautta vieläkin enemmän yhteiskuntavastuunsa osoituksena. Kestävien resurssien valinta ja käytön lisääminen on sekin selvää näyttöä yhteiskuntavastuusta. Vastaukset osoittavat, että työpaikkojen luominen ja henkilöstön valmiuksien edistäminen sekä jäsenistön palveleminen on tavoitteellista ja suotavaa yhdistystoimintaa jatkossakin. Tähän liittyy myös työehtojen ja -olosuhteiden kehittäminen. Kahdessa vuodessa eli on edistytty TST ry:n osalta etenkin ihmisten toimeentulon ja yleisen vaurauden lisääjänä. Myös jäsenten koulutuksen ja kulttuuritajonnan suhteen on edistytty. Arvioitsijoiden mukaan koulutus työpaikalla on parantunut ja lisääntynyt, myös inhimilliseen kehitykseen on vaikutettu enemmän. Arvioinnit tukevat etenkin tulkintaa, että TST ry:n osallistuminen alueen ja yhteisön toimintaan on selvästi kasvanut. Koko yhteiskuntavastuuseen pyrkimisen kannalta tulevaisuuden tavoite on selkeä, hallinnolta ja johtamisjärjestelmältä edellytetään ohjailun lisäämistä. Ohjailun lisäämiseen kuuluu myös osana etenkin se, että ISO standardin toteuttamisesta tiedotetaan sekä ulospäin että sisäänpäin. Luonnollisesti standardi edellyttää seurantaa. Standardiin perehtymisen lähteinä käytetty: Tuominen, Kari, Yhteiskuntavastuuopas ISO , Oy Benchmarking Ltd, Yhteiskuntavastuuopas, Guidance on Social Responsibility, SFS ry,
Turun Seudun TST ry. toimintatavat Kuluttaja- ISO 26000 ja jäsenasiat Yhteisön. Yhteiskuntavastuustandardi
Perusoikeudet työssä Organisaation hallintotapa Ihmisoikeudet Heikossa asemassa olevat väestöryhmät Työntekijöiden terveys ja turvallisuus Ympäris-tön vaaliminen Kestävän Turun Seudun TST ry kehityksen
LisätiedotTyötä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen
Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena
LisätiedotTST ry: yhteiskuntavastuullisena toimijana välityömarkkinoilla ISO 26000
TST ry yhteiskuntavastuullisena toimijana välityömarkkinoilla ISO 26000 8.4.2014 Harri Laaksonen 1 TST ry: 1 096 jäsenkorttinsa ostanutta henkilöjäsentä (v. 2012) Kotipaikka Turku, perustettu v. 1992 Kaksi
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotVerkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?
Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää
LisätiedotPohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen
Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotJ Ä R J E S T Ö H A U T O M O
Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen
LisätiedotPalkkatuki muutoksia10.5.2010
Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana
LisätiedotIt s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4
It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotPaneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen
Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotJärjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma
Järjestöedustamo ja Kumppanuus 2020- ohjelma Tampereen kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Eläkeläisvaltuuston kokous 27.3.2018 1 Kumppanuus 2020-ohjelma Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo
LisätiedotFSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotTyöelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus
Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotSosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen
Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon
LisätiedotSosiaalinen yritys. Case: PosiVire
Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta
Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta
LisätiedotFSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotKokemuksia ISO 26000 -standardin käytöstä. PK-yrityksen kokoista yhteiskuntavastuuta. SFS-seminaari
Kokemuksia ISO 26000 -standardin käytöstä PK-yrityksen kokoista yhteiskuntavastuuta SFS-seminaari Susanna Vahtila 15.5.2013 SFS:n kokouskeskus, Helsinki ISO 26000 käyttöönoton laajuus? Countries that have
LisätiedotJulkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä
Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2018 kunnanvaltuutettujen,
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotHenkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK
Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista
LisätiedotJärjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä. Helsinki Kaija Ray
Järjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä Helsinki 1.6.2018 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 44 taustayhteisöä, henkilöstöä 11-15, rahoittajana STEA (ent. RAY) Vates edistää
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotHyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi
Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotLainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko
Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotYhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina
Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotBerner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet
1/5 Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet Berner-konsernin yhteistyökumppaneiden ja toimittajien (tästä eteenpäin Toimittaja ) on noudatettava kaikkea soveltuvaa lainsäädäntöä,
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,
LisätiedotYhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy
Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotKysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012
Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät
LisätiedotJYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013
JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen
Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila
Lisätiedotkumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?
Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kumppanuus Mistä oikein on kysymys? Kommenttipuheenvuoro Oulu 16.11.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija ritva@pihlaja.fi 0400 895 140 Tulevaisuuden kunta Järjestöjen rooli
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotOsallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa
Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotSUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA
SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit
LisätiedotKolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita
1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on
LisätiedotMitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta
Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Henkilöstöjohtaja Erja Saari Kyselyn toteutus Kyselyn toteutus Kokonaisarvosanaksi saimme 7,05 (7,16 vuonna 2017). Kyselyn vastausprosentti oli 67 % (52
LisätiedotHelsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE
LisätiedotFIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!
FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotLiedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely
Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely Kysely yhdistyksille 33 vastausta 28 eri yhdistyksestä Yhdistysrekisterin mukaan Liedossa toimii 200 yhdistystä, aktiivisesti toiminnassa? Kunnan
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotInnostus tarttuu! Varsinais-Suomen järjestötiekartta
Innostus tarttuu! Varsinais-Suomen järjestötiekartta Järjestöt vaikuttajina terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä 25.10.2018 Suunnittelupäällikkö Jaana Halin, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Toiminnanjohtaja
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotYritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen
Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotMerkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush
Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys
LisätiedotAlue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille
Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille 1. Hyvä hallinto Kuvaus: Sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä johdetaan läpinäkyvästi, tehokkaasti ja johdonmukaisesti, ja niitä arvioidaan yrityksen menestyksen
Lisätiedotedellä kuntakokeilussa
edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotTyöllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015
Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015 19.2.2015 Esittäjän nimi 1 Työmarkkinatuen kuntaosuus tammikuulta noin 2 miljoonaa euroa Ennuste vuositasolle on 24,5 M Vuodesta 2011 tähän vuoteen
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotPisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)
STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta
LisätiedotTietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet
Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun Liikunta ja urheilu ovat avoimia kaikille. Tasavertaisuus,
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotJärjestökentän työelämä tutkimuksen valossa
Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa YTT, KTM Petri Ruuskanen Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Järjestökenttä ~ kolmas sektori Markkinoiden, julkisen
LisätiedotMonimuotoisen työyhteisön hyvinvointi
Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotVAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN. Ryhmäpohdinnan koonti
VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN Ryhmäpohdinnan koonti ESTEET Maakuntapäätös ja suunnittelu lipuvat yhä kauemmaksi järjestöjen työstä Järjestö-maakunta, ei hyvä
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotYhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa
Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
Lisätiedot