Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1
Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat sähkön sekä kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotantoa, hankintaa, siirtoa, ja myyntiä sekä näihin liittyviä palveluja yli 260 jäsentä ja yli 70 yhteistoimintajäsentä Energiateollisuus ry:n tehtävänä on kansalaisten hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä energiamarkkinoita ja turvaamalla riittävää ja häiriötöntä energian saantia ympäristön ja yhteiskunnan asettamat vaatimukset huomioon ottaen sähkön ja kaukolämmön käytön edistäminen ratkaisuna ympäristöongelmiin ja energiatehokkuuden parantamiseen Suomessa toimivien energia-alan yritysten julkisen kuvan, kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantaminen 2
Esityksen sisältö 1. Muutoksen kolme tekijää 2. Energia- ja ilmastopolitiikka Biopolttoaineiden rooli energiamuutoksessa Suomen haasteet Energia-alan toimet biopolttoaineiden osalta 3. Saatavuus ja toimitusvarmuus Suhdanteet haasteena 4. Markkinahinta Tukipolitiikka Lähimarkkinoiden kehitys 3
Muutos on välttämätön Energia- ja ilmastopolitiikka Ilmasto Energiaomavaraisuus Tarjonnan kehittyminen Saatavuus ja toimitusvarmuus Markkinahinta Metsähakkeen taloudellinen kilpailukyky 4
Energia- ja ilmastopolitiikka Energia- ja ilmastopolitiikka Saatavuus ja toimitusvarmuus Markkinahinta 5
Suomella selvät politiikkatavoitteet vuodelle 2020 Suomen kaiken energian loppukäytöstä 38 % uusiutuvaa vuonna 2020 (nykyään noin 28 % - 30 %) Metsäenergian osuus tavoitteesta 75 % - 80 % Vaaditaan vielä paljon toimia, jotta tavoite saavutetaan Metsäteollisuuden sivutuotepuu on teollisuuden laitoksella syntyvä aines, mm. sahanpuru, kuori ja puutähdehake. Metsähake on puunkorjuussa ja metsänhoidollisissa hakkuissa syntyvistä jakeista (latvukset, oksat, kannot, pienpuu) valmistettu puupolttoaine
Biopolttoaineiden rooli energiamuutoksessa Sähkön osuus energiankäytöstä tulee kasvamaan vuoteen 2050 Sähköä voidaan tuottaa eri tavoin ilman fossiilisia polttoaineita Yli puolet energiasta edelleen muuta kuin sähköä (lämmitys, jäähdytys ja kuljetukset) Fossiilisten polttoaineiden korvaajana mahdollinen lähinnä bioenergia (vetytalous?) Fossiilistenkin käyttö jatkunee maailmalla pitkään laajamittaisena Maakaasu 13,0 % Kivihiili 14,1 % Ydinvoima 31,6 % Öljy 0,6 % Vesivoima 17,4 % Jäte 0,9 % Tuulivoima 0,7 % Turve 7,4 % Biomassa 14,3 % Sähköntuotanto energialähteittäin 2011 Yhteensä 70,6 TWh Uusiutuvat 33 % Hiilidioksidivapaat 64 %
Investoinneilla luotu edellytykset toteuttaa metsähaketavoite Bioenergiainvestointeja 2000-2009: 53 uutta sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitosta 2090 MW sähkötehoa Pääosin kotimaisiin polttoaineisiin perustuvia laitoksia (sis. joitakin maakaasuun perustuvia laitoksia) 300 uutta lämpökeskusta, joilla vähennetty öljyn käyttöä Muut alan investoinnit ovat edistäneet osaltaan vähähiilistä tulevaisuutta Vesivoiman tehonkorotukset: 300 MW uutta säätövoimaa Rakenteilla 1600 MW ydinvoimaa, n. 3000 MW tarjousvaiheessa, 90 MW tehonkorotuksia Tuulivoimainvestoinnit käynnissä, tavoite 2500 MW vuonna 2020 Lähde: Pöyry 2010, (tuulivoimakapasiteetti, VTT) 8
Saatavuus ja toimitusvarmuus Energia- ja ilmastopolitiikka Saatavuus ja toimitusvarmuus Markkinahinta 9
Metsäenergian käytön haasteena on mm. riippuvuus suhdanteista Metsäteollisuuden suhdanteet Lämmitystarpeen syklisyys Sähkömarkkinoiden suhdanteet Suhdanteet vaikeuttavat metsäenergian hankintaketjun kehittämistä Energiantuottajat varautuvat tarjonnan syklisyyteen monipolttoainekattiloilla 10
Saatavuuden ja toimitusvarmuuden edistäminen Metsäpolitiikassa on energiakäyttö huomioitava kaikilla tasoilla Keskeisessä roolissa metsänhoidollisiin harvennushakkuisiin kannustaminen Polttoainemarkkinoiden toiminnan osalta kehitys on hyvää Metsäenergian käytön kestävyydestä myös huolehdittava Myös turpeen saatavuudesta on huolehdittava 11
Markkinahinta Energia- ja ilmastopolitiikka Saatavuus ja toimitusvarmuus Markkinahinta 12
Tukien puolella kehitys valitettavan epävakaata Uudet syöttötariffit käyttöön vuoden 2011 alusta Tukikatko heti vuoden alussa, kun vanhat tuet lakkasivat ennen uusien alkamista Turpeen verokorotuksen myötä metsähakkeen syöttötariffia alennetaan vuoden 2013 alusta Pienemmille käyttäjille tarkoitettu kiinteä tuki lopetettiin yllättäen vuoden 2012 alusta -> uusi tukikatko Pienpuun energiatuki (petu) hankintaketjun alkupäähän kaatui komissiossa ja haketustueksi muutettu versio lähdössä komissioon notifioitavaksi Kentällä vallitsee melkoinen epäluulo niin tukiin kuin tavoitteisiin 13
EU:n uusiutuvan energian politiikka keskeisessä roolissa On valittu yhteisen EU-tavoitteen jakaminen kansallisiin velvoitekiintiöihin Velvoitteista huolehditaan yksinomaan kansallisilla tuilla Tuet ohjaavat investointien sijoittumista Jatkossa myös biopolttoaineiden liikkeitä Ohjannee merkittävämmin kuin kansallisten tukien virittely Kansalliset tuet yhteisillä sisämarkkinoilla ovat ongelma Suomi tuskin menestyy tukikilpailussa 14
Pääasiallinen uusiutuvan sähkön tukimuoto teollisen mittakaavan tuotannolle eri EUmaissa syöttötariffi (ml. takuuhinta) hintapreemio syöttötariffi tai preemio sertifikaattijärjestelmä investointituki investointituki + preemiotuki 15
Biopolttoaineisiin perustuvan sähköntuotantokapasiteetin kasvu 2005 -> 2020 Lähde: EURELECTRIC Report Biomass 2020 (kaavion tiedot: valtioiden NREAPit)
Nyt tarvitaan EU-tasolla selkeyttä ja suuntaviivoja Uusiutuvan energian tukien harmonisointia Aktiivisuutta bioenergian kestävän käytön järkevissä kriteereissä ja CO2-neutraaliuden varmistamisessa Kotimaassa investointiympäristön parantamista Sitoutumista 2020 uusiutuvan energian tavoitteisiin Pidättäytymistä energiaverotuksen korotuksissa Kaavoitus-, lupa- ja YVA-menettelyn selkeyttämistä Ylipäätään vakaata energiapolitiikkaa 17
Kiitoksia mielenkiinnosta! Jukka Makkonen Energiateollisuus ry jukka.makkonen@energia.fi GSM 040 702 8634 www.energia.fi 18