Päällekkäinen ohjaus energiasektorilla. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ilmasto- ja päästökauppaseminraari Helsinki 15.3.
|
|
- Siiri Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päällekkäinen ohjaus energiasektorilla Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ilmasto- ja päästökauppaseminraari Helsinki
2 Energiatavoitteet ja ohjauskeinot EU:n tavoitteiden kautta katsottuna Uusiutuva energia Ilmastotavoite Energiatehokkuus Markkinat EU:n päästökiintiökauppa Muut sektorit Kansalliset tukijärjestelmät Markkinaregulaatio Valtiontukisäännöt Energiatehokkuusdirektiivi Normit, energiaverot
3 Energiatavoitteet ja ohjauskeinot - joitakin päällekkäisyyksiä ja ristikkäisyyksiä EU:n päästökiintiökauppa Muut sektorit Normit, energiaverot... Ilmastotavoite Kustannustehokkuus/ kilpailukyky kilpailu, markkinat, markkinasääntely Järjest. joustavuus, monipuolisuus Valtiontukisäännöt Energiaomavaraisuus Energiavarmuus Luonnonvarat Uusiutuvien tuet ja tavoitteet Sitovat energiatehokkuustoimet
4 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka keskeisessä roolissa Yhteiset tavoitteet vuodelle 2020 Ilmastotavoitteet (-20% vs. 1990) Uusiutuvan energian tavoitteet (20 % osuus energiankäytöstä) Energiatehokkuustavoitteet (20 % tehostuminen) Yhteiset keinot Yhteiset, avoimet energiamarkkinat Kiintiöintiin perustuva päästökauppajärjestelmä laitenormit ympäristövaatimukset Toisaalta yksinomaan kansalliset uusiutuvan energian edistämiskeinot Muodostaa jatkossa suuren ongelman
5 Pääasiallinen uusiutuvan sähkön tukimuoto teollisen mittakaavan tuotannolle eri EUmaissa syöttötariffi (ml. takuuhinta) hintapreemio syöttötariffi tai preemio sertifikaattijärjestelmä investointituki investointituki + preemiotuki
6 Päästökaupalle tilaa toimia Päästöoikeuksien alhainen hintataso on nostattanut keskustelun järjestelmän toimivuudesta Tosiasiassa päästöt vähenevät ja itse järjestelmä toimii Eri tahot haluavat vedettäväksi oikeuksia markkinoilta (nk. set-aside menettely), syitä on monia Päästökaupan ohjaus lisääntyy heti, jos muuta ohjausta vähennetään Set-aside toisi todennäköisesti huomattavia riskejä markkinoille Avaa mahdollisuuden hintamanipulaatioon jatkossakin, hyvin vaikeasti hallittava riski Tekijä
7 Käytännön case: Suomen CO2-verotus Suomi verottaa tuontipolttoaineita hiilidioksidipohjaisella verolla päästökaupan piirissä Tuontipolttoaineiden käyttö vähenee, energian hinta nousee Päästöt vähenevät Suomessa EU:n päästökiintiö ei muutu, joten päästöt syntyvät muualla Suomen ansiosta muualla EU:ssa päästäminen vähän halvempaa Lopputulos: Suomessa maksetaan energiasta enemmän, jotta muissa maissa voidaan päästää enemmän ja halvemmalla Korjaava liike: päästökaupan piiristä pois CO2-pohjainen verotus
8 Lisävivahde tulossa? Nyt samaa pohditaan myös energiaturpeen osalta EU ei edellytä turpeen energiaverotusta, täysin kotimainen toimenpide Verolla ei olisi myönteistä ilmastovaikutusta Sen sijaan korkeampien energiakulujen lisäksi menettäisimme vielä runsaasti työpaikkoja ja turveliiketoiminnan tuottamia verotuloja
9 Veroilla on toki muitakin tarkoituksia kuin ohjata energiapolitiikkaa Näiden tarkoitusten kanssa olisi hyvä olla läpinäkyvä EU:n energiaverodirektiiviesitys lähtee siitä, että polttoaineilta peritään maltillista energiasisältöveroa (fiskaali komponentti) ja reipasta CO2-komponenttia CO2-komponenttia ei sovellettaisi päästökaupan piirissä Myös energiapoliittisesti täysin tavoitteiden vastakkaisia veroja pohditaan fiskaalisten tarpeiden pohjalta Harkinnassa olevat windfall- ja uraaniverot
10 Voitaisiinko moninaisia tavoitteita saavuttaa yksinkertaisemmalla ohjauksella Riittäisikö esimerkiksi CO2-pohjainen ohjaus tuomaan riittävät tulokset myös... omavaraisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, kilpailukykyisen energian hinnan, hyvän toimitusvarmuuden ja Valtiontalouden kannalta? Mitä muuta tämä edellyttäisi?
11 Energiamuutos Suomen näkökulmasta
12 EU:n energiankäyttö 1990 ja
13 Uusiutuvan energian osuus ja tavoitteet EU:ssa vuoteen 2020 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Ranska Espanja Kreikka Saksa Italia Iso-Britannia Puola Alankomaat Tshekinmaa Belgia 2005 % Kasvu %-yks
14 Sähköntuotanto energialähteittäin EU-27, yhteensä 3210 TWh (2009) 19 % 26 % 3 % 28 % 24 % JUL
15 Sähkön tuotanto Suomessa energialähteittäin 2011 (70,6 TWh) Kivihiili 14,1 % Öljy 0,6 % Vesivoima 17,4 % Maakaasu 13,0 % Tuulivoima 0,7 % Turve 7,4 % Biomassa 14,3 % Uusiutuvat 33 % Hiilidioksidivapaat 64 % Ydinvoima 31,6 % Jäte 0,9 %
16 CO2-päästöt tuotettua sähköä kohti eräissä Euroopan maissa Tiedot , lähde Eurelectric Power Statistics 2010 Puola Tanska Romania Saksa Iso-Britannia Italia Slovenia Unkari Espanja Belgia Suomi Ranska Ruotsi g CO2 / kwh
17 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös lämmönjakolaitteiden käyttämän sähkön sekä kiukaiden sähkön Puu: sisältää myös kiukaiden käyttämän puun
18 Kaukolämmön tuotanto ,4 TWh Kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotettu yhteistuotantosä hkö 14,9 TWh
19 Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet
20 Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet polttoaine-energia yhteensä 56,6 TWh
21 Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio
22 Asetetut tavoitteet Tukea kansalaisten hyvinvointia ja kansallista kilpailukykyä Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Lisätä energiatehokkuutta Tukea kotimaisen energian hyödyntämistä Löytää kustannustehokkaita ratkaisuja 22
23 Teknologian kehittyminen tuo mahdollisuuksia Energian käyttö tehostuu Älykäs sähköverkko Tuotantoteknologiat kehittyvät sähkön ja lämmön yhteistuotanto uusiutuvat pientuotanto ydinvoiman 4. sukupolvi Liikenteen sähköistyminen Lämpöpumput Kaukojäähdytys, jäähdytyksen lämpöenergian hyödyntäminen Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) 23
24 Sähkön kysyntä Sektori Sähkön käyttö (TWh/a) Asuminen Kotitaloussähkö Rakennusten lämmitys Rakennnusten jäähdytys ,2 1 2 Teollisuus Palvelut & julkinen 15, Liikenne 0, Häviöt Yhteensä
25 Yhtenevä tulos Eurelectricin skenaarion kanssa: Vähemmän energiaa... Eurelectricin Power choices skenaario Euroopan energiankulutuksesta
26 on enemmän sähköä! 2050 / EU Uusiutuvat 1800 TWh (38 %) Tuuli: 56% uusiutuvasta Ydinvoima 1300 TWh (27%) CCS: 1400 TWh (30%) Muu fossiili (ei CCS): 230 TWh (5%) Eurelectricin Power choices skenaario Euroopan sähkönkulutuksesta
27 Sähköntuotanto2050 Hiilidioksidin talteenotto kattaa reilun kolmanneksen polttoaineista vuonna
28 Kaukolämpö 2050 Hiilidioksidin talteenotto on yleisesti käytössä kivihiiltä ja maakaasua samoin kuin suurimmissa turvetta ja puuta käyttävissä voimalaitoksissa vuonna Lämpökeskuksissa käytettävä öljy on bioöljyä. 28
29 Tarvitaan paljon investointeja Nykyisistä tuotantolaitoksista käytössä 2050 nyt rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö nykyistä vesivoimatuotantoa tuotanto yhteensä TWh Tuotantotarve TWh Uutta tarvitaan n TWh Juha Naukkarinen 29
30 Sähköntuotantokapasiteetti 2050 Tuotantokapasiteetti MW vuonna 2050 tarvitsemme uutta kapasiteeettia MW. 30
31 Vähäpäästöistä tuotantoa Sähköntuotanto kasvaa n. 50 prosenttia Sähkön päästöt 280 g/kwh g/kwh Kaukolämmön päästöt 220 g/kwh 25 g/kwh Sähkön ja kaukolämmön kokonaispäästöt 5 7 Mt CO 2, nykyisin 30 Mt Päästövähennys 25 Mt 31
32 Sähköntuotannon ominaispäästöjen arvioitu kehitys CO2 g/kwh EU EU-27 Lähteet: Samuli Honkapuro, LTY ET Visio 2050 Eurelectric: Power Statistics
33 Sähkö ja kaukolämpö korvaavat fossiilisia Sähkö ja kaukolämpö korvaavat fossiilisia polttoaineita ja vähentävät päästöjä Liikenne: -8 milj. tonnia Lämmitys: -3 milj. tonnia Teollisuus: -1 milj. tonnia Sähkön tuonti korvautuu pienellä viennillä Päästövaikutus -6 milj. tonnia Päästövähennys yhteensä MtCO 2 33
34 Energiankulutus 2050 Energian kulutus vähentyy Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa nykyisestä 28 %:sta noin 46 %:iin Kaukolämmön osuus kasvaa lievästi (11 %), vaikka lämmöntarve rakennuksissa pienentyy Sähkön ja kaukolämmön tuotannon CO 2 -päästöt vähenevät noin 80 % samalla kun sähköä ja kaukolämpöä käytetään noin puolet enemmän Energiatehokkuuden parantumisen myötä energian loppukäyttö on 30 % pienempi kuin perusuralla (jolloin energiatehokkuus sekä sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja polttoaineet olisivat nykyiset eikä ydin- ja vesivoimaa voi rakentaa lisää). 34
35 Vision toteutuminen vahvistaa kauppatasetta Lähde: Honkapuro, Jauhiainen, Partanen ja Valkealahti. 35
36 Energiateollisuus: Täysin mahdollista Suomessa Hiilineutraali energiantuotanto Omavaraisuus paranee Energiatehokkuus lisääntyy Uusiutuvat ja kotimaiset energialähteet kasvavat Kansantalous vahvistuu; hyvinvointi ja bruttokansantuote kasvavat Ostovoima nousee sähkön ja kaukolämmön hintoja nopeammin 36
37 EU:n energiatiekartan mallinnusskenaario tulee samankaltaiseen tulokseen 2005 NYKYPOLITIIKKA VÄHÄHIILISET SKENAARIOT (-85% vuoteen 2050) Cref CPol EnEf DivT RES CCS NUC Prim energian vähennys vuoteen 2050 (vrt. 2005) Sähköistyminen (%) vuoteen RES % FEC RES-E % CCS-E % NUC-E % DivT ei teknologiarajoituksia, vain CO2- hintaohjaus Pia Oesch
38 Energiatulevaisuuden toteuttamisen edellytyksiä Ilmastotavoitteeseen sitoudutaan pitkällä aikajänteellä Hiilidioksidille maailmanlaajuinen hinta Hiilidioksidikustannuksen kohdistuminen päästöjä aiheutuviin toimintoihin Ei päällekkäisiä tai ristikkäisiä ohjuskeinoja päästökaupan kanssa Avoimet ja yhtenäiset eurooppalaiset sähkömarkkinat Energiainvestoinneille varmistetaan vakaa ja ennustettava investointiympäristö Kaavoitus-, YVA- ja lupajärjestelmiä nopeutetaan 38 38
39 Energia-ala on ylivoimaisesti pääomaintensiivisin teollisuutemme Teollisuuden pääomaintensiivisyys Teollisuus yhteensä = 100 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK
40 Investoinnit ja suunnitelmat eri teollisuudenaloilla Suomessa (milj. euroa) Teva Graafinen Rakennus Elintarvike Elektroniikka ja sähköteoll. Metallinjalostus Metsä Kone- ja metallituote Kemia Sähkö, kaasu, vesi Lähde: EK:n investointitiedustelut 2007, 2008, 2009, 2010 ja
41 Energia-ala on investoinut paljon 2000-luvulla Kotimaisten polttoaineiden suosio kasvanut 53 uutta sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitosta 2090 MW sähkötehoa Pääosin kotimaisiin polttoaineisiin perustuvia laitoksia, joitakin maakaasuun perustuvia laitoksia Vesivoiman tehonkorotuksia 300 MW uutta säätövoimaa Ydinvoimaa Rakenteilla 1600 MW ydinvoimayksikkö, tehonkorotuksia 90 MW 300 uutta lämpökeskusta Biopolttoaineilla korvattu erityisesti öljyn käyttöä Tuulivoiman investoinnit käynnistyivät 197 MW tuulivoimaa 2010-luvulla odotetaan yli kymmenkertaista määrää uutta kapasiteettia Lähde: Pöyry 2010, (tuulivoimakapasiteetti, VTT)
42 Investoinnit mittavia jatkossakin Suomessa Sähkö- ja kaukolämpöalan investoinnit seuraavan 15 vuoden aikana arviolta miljardia euroa Mm. Tuulivoima Ydinvoima Älykkäät sähköverkot Kantaverkko Yhteistuotanto Kaukolämpökeskukset ja verkot
43 Suorat työllisyysvaikutukset yhteensä ET:n vision mukainen energiatulevaisuus Energiateollisuuden vision mukaisella kehityksellä ja nykyisellä työn tuottavuudella energia-alan suora työllisyysvaikutus kasvaa yli 50% Työllisyysvaikutus kasvaa hieman nykyisestä, mikäli työn tuottavuuden kasvulle oletetaan keskimääräinen 1 %:n vuotuinen kasvu. Työn tuottavuuden kasvu ei jakaannu tasaisesti eri alojen kesken. Työllisyys kasvaa mm. tuulivoimassa ja hiilidioksidin talteenotossa Energiateollisuuden vision mukaisella kehityksellä on positiivinen vaikutus energia-alan työllistävyyteen Kuvan luvut eivät sisällä sähkökauppaa, koulutusta, tutkimusta ja viranomaishallintoa Kokonaistyöllisyysvaikutus, htv/a Lähde: ÅF Consult Nykyhetki 2050, nykyisellä työn tuottavuudella Kaukolämmön jakelu, suora Polttoaineiden tuotanto ja jakelu, suora Sähkön siirto ja jakelu, suora Energian tuotanto, suora Laitosrakentaminen, suora 43
44 Suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset yhteensä ET:n vision mukainen energiatulevaisuus Välilliset vaikutukset arvioitu Tilastokeskuksen panos-tuotostaulukon työpanoskertoimien perusteella Kertoimien kokonaistyöllisyysvaikutus koostuu kolmesta tekijästä: Välitön työpanos Välituotepanosten (toiminnan aikaansaamiseksi käytetyt tuotteet ja palvelut) työllisyysvaikutukset Kulutuksen kautta lisääntyvän tuotantotoiminnan työllisyysvaikutukset Käytetyt panos-tuotoskertoimet ovat vuodelta 2007 Eri arvioiden mukaan panos-tuotostaulukon kokonaistarkkuus pysyy luotettavana noin 5-10 vuotta Polttoaineiden tuotannon ja jakelun suorat työpaikat on vähennetty energiantuotannon välillisistä työllisyysvaikutuksista päällekkäisyyksien välttämiseksi Välilliset työllisyysvaikutukset karkeasti suorien työllisyysvaikutusten suuruiset Nykyisellä työn tuottavuudella energia-alan työllisyysvaikutus kasvaa yli 50 % Energia-alan työllisyys kasvaa hieman, mikäli huomioidaan työn tuottavuuden 1 %:n vuosikasvu Kokonaistyöllisyysvaikutus, htv/a Lähde: ÅF Consult Nykyhetki 2050, nykyisellä työn tuottavuudella Kaukolämmön jakelu, välillinen Kaukolämmön jakelu, suora Polttoaineiden tuotanto ja jakelu, välillinen Polttoaineiden tuotanto ja jakelu, suora Sähkön siirto ja jakelu, välillinen Sähkön siirto ja jakelu, suora Energian tuotanto, välillinen Energian tuotanto, suora Laitosrakentaminen, välillinen Laitosrakentaminen, suora 44
45 Kiitos! Lisätietoa: Jukka Leskelä Energiateollisuus ry p
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotHaasteista mahdollisuuksia
Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotUusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki
Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotBiopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-
LisätiedotHiilineutraaliin sähköntuotantoon
Hiilineutraaliin sähköntuotantoon Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaari 29.8.2013 1 Tavoite: Tulevaisuuden sähkö on hiilineutraalia koko Euroopan Unionissa CO2-päästöt
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotEnergiantuotannon näkymät Suomessa ja Euroopassa - strategia hiilineutraaliin sähköön ja lämpöön
Energiantuotannon näkymät Suomessa ja Euroopassa - strategia hiilineutraaliin sähköön ja lämpöön Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Tampere 1 CO2-päästöt verrattuna
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotKotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit
Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotEU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.
. EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotMuuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.
Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotSähkömarkkinat Suomessa lähivuosikymmeninä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Sähköurakoitsijapäivät Turku
Sähkömarkkinat Suomessa lähivuosikymmeninä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Sähköurakoitsijapäivät Turku 17.11.2011 1 Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää nopeita ja laajamittaisia toimia 30 25 CO 2
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotTerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä
TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotEnergiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
LisätiedotENERGIATRENDIT Uusiutuvan energian ratkaisut Hamina Energiateollisuus ry Pia Oesch
ENERGIATRENDIT Uusiutuvan energian ratkaisut Hamina 12.3.2013 Energiateollisuus ry Mitä suuntauksia energia-alalla meneillään? Pyrkimys energiatehokkuuteen ja vähähiiliseen energiajärjestelmään Uusiutuvien
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotSuomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia
Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotLiikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotEnergia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari
Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotTulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY
Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY 2.11.2017 Kestävä energiajärjestelmä Saatavuus (toimitusvarmuus, turvallisuus, luotettavuus, saavutettavuus,...) Ympäristö
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä
Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotKotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki
Kotimainen energiakatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki 16.3.2017 SUURET MUUTOSILMIÖT Vähähiilisyys ja uusiutuvat: Ilmastoneutraali tuotanto, uudet tuotantoteknologiat
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotKuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys
Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotInteraktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa
Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotEnergiateollisuus ry. Syysseminaari
Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotÄlykäs kaupunkienergia
Älykäs kaupunkienergia Lyhennelmä Pöyryn loppuraportista (kesäkuu 2018) Hankkeen rahoittaja: Energiateollisuus ry Kaukolämpötutkimus Sähkötutkimuspooli Ympäristöpooli Älykäs kaupunkienergia: kohti ilmastoneutraalia
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Lisätiedot