Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 Talousarvio vuodelle 2016 Yhtymähallitus 28.9.2015 192 Yhtymäkokous 26.10.2015 31 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä
Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut 3 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen 3 1.2 Toimintaympäristökatsaus 4 1.3 Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 6 1.3.1 Koulutuskeskus Salpauksen rakenne 8 1.3.1.1 Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.8.2015 8 1.3.2 Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot 9 1.3.3 Tuloperusteet 9 1.3.4 Menoperusteet 10 1.3.5 Toimitilastrategia 10 1.3.6 Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta 12 1.3.7 Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) 14 1.3.8 Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) 15 1.4 Henkilöstösuunnitelma 16 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 17 1.6 Kestävä kehitys ja ympäristö 18 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille 2016 2018 19 2.1 Strategia vuosille 2016 2020 19 2.1.1 Strategiset kehitysohjelmat 20 2.1.1.1 Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelma 21 2.1.1.2 Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen -kehitysohjelma 22 2.1.1.3 Taloudellinen perusta -kehitysohjelma 23 2.1.2 Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet 25 2.1.2.1 Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen 26 2.1.2.2 Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen 27 2.1.2.3 Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen 28 2.2 Tuloskortti 29 2.3 Henkilöstön koulutussuunnitelma 30 3 Tuloslaskelmaosa 31 3.1 Taloudelliset lähtökohdat 31 3.2 Tuloslaskelma 32 3.3 Tuloslaskelma erittelyt 33 3.3.1 Toimintatuotot ja kulut 33 3.3.2 Tulorahoituksen kehitys 34 3.3.3 Korkotuotot ja -kulut 34 3.3.4 Vuosikate 35 3.3.5 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista 35 3.3.6 Poistoeron vähennys 35 4 Investointiosa 36 4.1 Investointien yhdistelmä 36 4.2 Kiinteistöinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain 37 4.2.1 Kiinteistöinvestointien perustelut 38 4.2.2 Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito 38 4.3 Irtaimistoinvestoinnit 39 5 Rahoitusosa 42 5.1 Rahoituslaskelma 42 5.2 Rahoituslaskelman erittelyt 42 5.2.1 Vuosikate 43 5.2.2 Investoinnit 43 5.2.3 Lainakannan muutokset 43 1
Sisällysluettelo 5.2.4 Kassavarojen muutos 44 5.2.5 Leasing-vuokraus 44 6 Liiteosa 45 6.1 Tuloskorttimittareiden selitykset ja laskentakaavat 45 6.2 Talousarvion muut taulukot 47 2
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen Vuoden 2015 alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta on Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamista myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakoulu yhtiötä. Palveluidemme piirissä on vuosittain yli 20 000 eri henkilöä, henkilöstöä kuntayhtymässä on noin 850, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina noin 615 ja noin 235 muuta henkilöstöä ja ennustettu toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna on noin 83 miljoonaa euroa. Uusi hallitusohjelma ei yllättänyt annetuista vaalilupauksista huolimatta. Olemme haastavassa julkisen talouden ja koko kansantalouden tilanteessa. Tehoja ja laatua on haettava yhtä aikaa kaikista niistä julkisista palveluista, joihin yhteisiä resursseja käytetään. Olimme pakotettuja aloittamaan koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut heti kesälomien päätyttyä, jotta lain edellyttämä neuvotteluaika täyttyy ennen sopeuttamistoimenpiteitä ja tavoitteita sisältämän vuosien 2016 2018 toiminta- ja taloussuunnitelma -esityksen tekemistä yhtymäkokoukselle. Käytämme aiempina tilikausina taseeseen saatua ylijäämää, jotta saamme aikaa toiminnan sopeuttamiseen. Seuraavat viisi tilikautta tulevat nykytiedon valossa olemaan alijäämäisiä. Ammatilliseen koulutuksen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina 2014 2018 yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mitkä tarkoittavat lähes 30 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle 2017. Miten säästöt käytännössä toteutuvat, on vielä auki. Leikkausten mittakaavasta johtuen poliittiset päätökset ammatilliseen koulutuksen reformista on tehtävä mahdollisimman nopeasti, jotta koulutuksen järjestäjät voivat sopeuttaa ja muuttaa toimintaansa. Absurdein toteutustapa olisi leikata vain yksikköhintoja ilman lainsäädännön muutoksen mahdollistamaa todellisen muutoksen toteuttamista. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä tulee kehittää. Ongelma on, että uusi lainsäädäntö ei ehdi suurimpien säästöjen kanssa samaan aikatauluun vuoden 2017 alussa. Tämän hetken aikataulun mukaan uusi, erilliset nuoren ja aikuistenkoulutuksen lainsäädännöt korvaava ammatillisen koulutuksen laki tulee voimaan vasta vuonna 2018. Toisen asteen koulutuksen lainsäädäntöä tulisi jatkossa kehittää ja tarkastella kokonaisuutena sekä mahdollistaa osatutkinnot ja siten nopeampi siirtyminen työelämään myös nuorille. Nykyisin työllistyminen kesken kolme-vuotisen tutkinnon tulkitaan negatiiviseksi keskeytykseksi, joka on haitallista sekä opiskelijalle että koulutuksenjärjestäjälle. Ammatillisen koulutuksen jatkoopintokelpoisuuden turvaavan yleissivistävän koulutuksen suorittaminen sekä työn ja opintojen vuorottelun tulisi muodostua aidoksi vaihtoehdoksi osana toisen asteen koulutuskokonaisuutta. Purkamalla sääntelyä mahdollistetaan yhteistyö yli tutkintorajojen ja tarvittaessa koulutuksenjärjestäjien kesken. Samalla lisätään opiskelijan mahdollisuuksia räätälöidä ammatillisista tutkinnon osista ja yhteisistä, yleissivistävistä opinnoista koostuvia henkilökohtaisia oppimisen polkuja. Hallitusohjelman mukaisesti nykyiset nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus, rahoitus ja ohjaus rakennetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämä on oikea, mutta vielä kuitenkin kovin vanhoihin toimintamalleihin tukeutuva tavoite, ellei sitä lakien valmisteluvaiheessa uudisteta riittävän rohkeasti. Kuntayhtymä ja Koulutuskeskus Salpaus on sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013 ja 2014. Vuoden 2013 tasosta Salpauksen perusrahoitus on pienentynyt lähes 10 miljoonalla eurolla, mikä on tarkoittanut 14 prosentin leikkausta. Talous on kuitenkin kyetty pitämään kunnossa, eikä lähiopetuksen määrää ei ole vähennetty. Koko kuntayhtymän henkilöstökuluja on sopeutettu 7,4 miljoonalla eurolla vuosina 2013 ja 2014. Vuoden 2015 tulos tulee olemaan alijäämäinen. Hallitusohjelman säästöt vuosille 2016 ja 2017 merkitsevät toisen 10 miljoonan euron leikkausta Salpauksen tuloista. Vuodelle 2016 leikkaus on arvioitu 3,7 miljoonaksi euroksi, jolloin tilikauden tulos jää lähes vastaavan summan alijäämäiseksi. Vuonna 2017 leikkausvauhti kiihtyy ja on peräti 6,5 miljoonaa euroa. Kun toiminnan rahoitusta leikataan vuodesta 2013 vuoteen 2017 lähes 30 %, on toimintaa uudistettava kaikilla keinoilla perustehtävän laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Tehoja 3
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat tulee löytää pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin, koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä, toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä, toimintamalleja ja organisaatiota sekä yhteistyötä alueella on uudistettava ja lisättävä. Turvatakseen koulutuksen laadun sekä opetuksen ja ohjauksen riittävyyden Koulutuskeskus Salpauksessa Yhtymähallitus käynnisti palveluverkkoselvityksen siitä mitä koulutuksia Salpauksen tulee tarjota nuorille suoraan peruskoulusta hakeville ja mitä aikuisille sekä millä paikkakunnilla sen on vaikuttavuuden ja talouden tasapainon kannalta mahdollista tulevaisuudessa toimia. Keskeiset muutosehdotukset talousarviossa 2016 ja vuosien 2016 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmassa perustuvat hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin ja niihin varautumiseen. Ehdotus sisältää lukion ylläpidon ja toiminnan siirtämisen Lahden kaupungille 1.8.2016 lukien sekä palveluverkkoselvitykseen ja hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin perustuen toimipisteiden lakkauttamisesitykset koskien Nastolan ja Orimattilan toimipisteitä siten, että opiskelijoiden sisäänottoa niissä ei enää toteuteta v. 2016. Esitetty toimipaikkojen lakkautus toteutetaan kuitenkin kaventamatta Päijät-Hämeen alueen koulutustarjontaa suhteessa alueen työelämän tarpeisiin opetuksen pedagogisia toteutuksia uudistamalla. Mikäli kiinteistömäärää ei onnistuta vähentämään esitetyn/suunnitellun mukaisesti kohdistuu mm. opetuksen ja ohjauksen henkilöstöresurssien vähentämiseen niin suuri paine, että se ei voi olla vaikuttamatta perustehtävän toteuttamiseen. 1.2 Toimintaympäristökatsaus Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2017 toimintalinjat ovat globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö sekä kestävä ympäristö. Ohjelmassa korostetaan kansainvälisiä osaamisen verkostoja ja kilpailukykyisen osaamisen varmistamista Päijät- Hämeen tarpeisiin. Toimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen edellyttää alueen toimijoilta uusia työskentelytapoja. Kansainväliset kriisit vaikuttavat myös Päijät-Hämeen kehitykseen. Venäjä on Suomelle tärkeä kauppakumppani, jonka talouden vaihtelut vaikuttavat Suomeen viennin ja tuonnin, matkailun sekä suorien investointien kautta. Maailmantalouden positiivisen vireen uskotaan heijastuvan vähitellen myös Suomeen, mikä näkyy teollisuuden uusien tilauksien lisääntymisenä. Lisäksi yritysten vientiodotukset ovat nousseet ja heikentynyt euro tukee Suomen vientiä tänä vuonna etenkin Yhdysvaltoihin. Kotimaista talouskasvua rasittavat nouseva työttömyys, investointien vähäisyys ja julkisen sektorin säästöt. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kesäkuussa julkaiseman pakolaisraportin mukaan vuoden 2014 lopussa pakolaisia oli maailmanlaajuisesti 59,5 miljoonaa, eli enemmän kuin koskaan aiemmin YK:n tilastohistoriassa. Kasvua tuli vuodessa yli kahdeksan miljoonaa, joka sekin on vuositasolla suurin koskaan rekisteröity lukema. Myös Suomeen saapuvien pakolaisten määrän oletetaan nousevan tänä vuonna suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Alueella on vahva teollinen perinne ja vientitoimintaa harjoittavia menestyviä pk-yrityksiä on poikkeuksellisen paljon. Perinteisen teollisuuden rakennemuutos kuitenkin jatkuu edelleen, ja elinkeinorakenteen monipuolistuminen on alueen elinvoimaisuuden säilymisen kannalta tärkeää. Potentiaalisia kehittämiskohteita on muun muassa hyvinvointisektorilla. Alueella on esimerkiksi monipuoliset mahdollisuudet tapahtuma-, liikunta- ja luontomatkailuun. Yritysten tilauskanta on Lahden seutukunnassa alkuvuonna 2015 joiltakin osin vahvistunut. Kasvunäkymät ovat kuitenkin edelleen varsin epäyhtenäisiä: toisaalta näkymät ovat heikkenemässä, toisaalta erityisesti joidenkin merkittävien kansainvälisten metallituote- ja koneenrakennusalan yritysten tilausten kasvu näyttäisi jatkuvan vahvana. Toimintansa lopettamista harkitseville elinkelpoisille yrityksille/yrittäjille ei ole helppo löytää jatkajia. Aloittavien uusien yritysten määrä on viime aikoina ollut laskussa. Valtakunnalliset telakka-alan järjestelyt vaikuttavat Päijät-Hämeessä positiivisesti alueen kalusteteollisuuteen, etenkin Nastolassa ja Lahdessa. Kalustealan tilauskanta on muutenkin selkeästi viime vuotta parempi. Muoviteollisuudessa on ollut jonkin verran uusia investointeja. Linja-autokorien valmistus ja tuotekehitys jatkuu Lahden seudulla myönteisissä merkeissä. Viljaklusteritoimialalla on jatkettu investointeja vähittäiskaupan haasteista huolimatta. Tuotannollisten yritysten investoinnit palveluliiketoiminnan kehittämiseen jatkuvat edelleen. 4
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Maakunnan uusina kehittyvinä toimialoina nähdään ympäristöosaaminen, teollinen muotoilu ja hyvinvointiin liittyvä liiketoiminta. Kaupan alan kasvunäkymät eivät lyhyellä aikavälillä ole erityisen hyvät, joskaan ala ei ole kovin suhdanneherkkä. Julkisten terveyspalvelujen murros jatkuu, mikä avaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia yksityisille palveluntuottajille. Kansainvälisillä markkinoilla Lähi-Itä on kiinnostava alue, jonka kanssa Lahden seutukunnan terveyssektorin toimijat ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä. Yritysten rekrytoinnit ovat Päijät-Hämeessä vähäisiä heikon taloustilanteen vuoksi. Työsuhteet ovat lisäksi usein määräaikaisia tai osa-aikaisia. Teollisuuden ja kaupan alalla työvoiman kysyntänäkymät ovat aiempaa heikommat. Teollisuusammattien häviäminen aiheuttaa kohtaanto-ongelmia: työttömänä olevien osaamistaso ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus tulevat siten korostumaan nykyistä enemmän etsittäessä uusia työmahdollisuuksia. Päijät-Hämeen työttömyysaste heinäkuussa 2015 oli 16,9 % ja koko maassa 14,5 %. OKM:n nimeämä työryhmä julkaisi kesäkuussa 2015 raportin, jossa esitetään ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14). Raportin mukaan Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja ovat erityisesti teollinen internet, bio- ja kiertotalous, cleantech, luovat alat sekä hyvinvointiklusteri. Panostuksia tarvitaan myös tällä hetkellä vahvojen toimialojen työvoimapoistuman korvaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan, maatalouden, kuljetusalan ja useiden teollisuuden alojen riittävän koulutustarjonnan turvaamista ja koko työvoimareservin hyödyntämistä. Työryhmä esittää nuorille suunnatun koulutuksen tutkintomäärän lisäystä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tutkintomäärän vähennystä ehdotetaan kulttuurialalle, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä hieman matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle. Kouluasteittain tarkasteltuna tutkintotarve kasvaa yliopistokoulutuksessa, vähenee ammattikorkeakoulutuksessa ja myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työryhmä esittää lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintomäärien lisäämistä. Työryhmä suosittaa, että alakohtaisten työvoima- ja koulutustarpeiden tavoitteiden ohella tulisi keskittyä turvaamaan elinkeinoelämälle ja sen uudistumiselle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset osaamistasoa nostamalla, metatason osaamista vahvistamalla ja toimialarajat ylittävien osaamiskokonaisuuksien hallintaa parantamalla. Lisäksi elinkeino- ja koulutuspolitiikassa olisi tarpeen tavoitteellisen elinkeinorakenteen tukemisen ohella vahvistaa kokeiluja, joilla luodaan rohkeasti edellytyksiä uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kasvulle. (Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14.) Digitaalisuus synnyttää uusia palveluita ja tuotteita, mutta myös muuttaa oleellisesti toimintatapoja nykyisissä työtehtävissä. Esineiden internet lähentää ihmistä ja koneellista ympäristöä toisiinsa. Tämä kehitys edellyttää jokaiselta uudenlaista osaamista. Robotisaation ja automaation kehitys muuttaa ammatteja ja rutiiniluonteisia työtehtäviä on kadonnut. Sosiaalista älykkyyttä, moraalia, tunneviestintää, oivaltamista ja luovuutta sisältävät työtehtävät säilyvät pisimpään ihmisen työnä. Oppimista tapahtuu kaikkialla, kun oppiminen ja opetus siirtyvät rajatuista fyysisistä tiloista virtuaalisiin tiloihin ja muokattaviin yhteisöllisiin tiloihin osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Fyysisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöä on kehitettävä saumattomaksi. Työn tekemisen tavat muuttuvat, ja yrittäjämäinen työskentely korostuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin. Monitaitoisuus ja eri alojen osaamisen yhdistäminen joustavasti tutkinnoiksi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Keskeinen väestöön liittyvä tekijä on yli 65-vuotiaiden absoluuttisen määrän ja suhteellisen osuuden nopea kasvu lähivuosina. Seniorikuluttajien kysyntä ja ostovoima muovaavat tuotantorakenteita. Toisaalta vanhusten määrän lisääntyessä heidän käyttämiensä palveluiden merkitys kasvaa edelleen, ja palveluiden tuottaminen vaatii tekniikan kehityksestä huolimatta paljon ihmistyövoimaa. 5
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden nopea muuttuminen, väestön ikääntyminen sekä julkisen talouden kestävyysongelmat ja tuottavuuspaineet edellyttävät, että ammatillinen koulutus tuottaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti työelämän edellyttämää korkeatasoista osaamista. Salpauksen on jatkuvasti kehitettävä uusia koulutustuotteita ja - palveluita sekä toteutettava niitä entistä joustavammin, yhteistyössä työelämän ja muiden kumppaneiden kanssa. Joustavia ja monipuolisia oppimispolkuja luodaan työelämän ja yksilön tarpeiden ja edellytysten mukaisesti niin työelämään siirtymiseen kuin työuran eri vaiheissa tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena tulee olla jatkuva ja tuloksellinen kehittämiskumppanuus, jonka tuloksena yritysten toimintatavat kehittyvät ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. Parhaimmillaan elinkeinoelämän, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden, eri koulutusasteiden opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön yhteistyö erilaisissa kehittämishankkeissa on luonnollinen osa työ- ja oppimisprosesseja. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilta opiskelijoilta edellytetään kansainvälisen toiminnan valmiuksia ja osaamisvaatimuksissa painottuvat entistä enemmän kielitaito, sosiaaliset taidot sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemus. Tulevaisuuden työyhteisöt ovat entistä monikulttuurisempia, mikä asettaa haasteita osaamiselle. Keskeiset lähteet: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015 (TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu) Danske Bankin suhdannekatsaus, 16.6.2015 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusselonteko Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14 1.3 Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kuntalain 65 :n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä määritellään, että kuntien ja kuntayhtymien talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteet: a) kokonaistalouden näkökulma tuloslaskelmaosa rahoitusosa b) toiminnan ohjauksen näkökulma käyttötalousosa investointiosa. Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmaosissa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, rahoituskulut sekä suunnitelman mukaiset poistot. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimistä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Hallitusohjelman merkittävä rahoituksen lasku aiheuttaa suunnitelmakaudella 2016 2018 merkittäviä alijäämiä, joiden kattamiseen käytetään taseen ylijäämiä. Rahoitussuunnitelmalla osoitetaan, kuinka kuntayhtymän menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Kuntayhtymän toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kuntayhtymän on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta ovat lainanotto ja lisäksi mahdolliset jäsenkuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Suunnittelukaudella 2016 2018 lainamäärä lisääntyy ja maksuvalmius laskee suunnitellusti. 6
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kuntayhtymän eli Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelmaosa 2016 (2016 2018) sisältää: Strategia ja kehitysohjelmat 2016 2020 Tuloskortti Henkilöstön koulutussuunnitelma Investointiosassa esitetään kuntayhtymän investointien kokonaisuus sekä kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tulkinnan mukaisesti sellainen lahjoitettu omaisuus, joka ei lisää luovuttajan äänivaltaa tai omistusosuutta uudessa yhteisössä, on käsiteltävä arvostuseränä taseessa. Tällaista omaisuutta konsernissa on kaikki valtion luovuttama omaisuus. Arvostuseristä ei voi tehdä kirjanpitolain mukaisia poistoja. Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymältä, Lahden kaupungilta, Heinolan koulutuskuntayhtymältä ja Nastolan kunnalta tullut omaisuus on lisännyt kuntien omistusosuutta konsernissa. Näin ollen talousarvio sisältää suunnitelmapoistot vain Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän, Heinolan koulutuskuntayhtymän ja Nastolan kunnan luovuttamasta omaisuudesta sekä vuoden 1996 jälkeen hankitusta käyttöomaisuudesta. 7
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.1 Koulutuskeskus Salpauksen rakenne Vuoden 2015 alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta on Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamisen myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakouluyhtiötä. Kuntayhtymän nimenmuutos Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymäksi olisi perusteltua, koska erillistä kuntayhtymäorganisaatiota ei ole olemassa vuoden 2015 alun jälkeen. Kuntayhtymässä on yksi tulosalue, Koulutuskeskus Salpaus, joka jakautuu neljään toimialaan: Oppimis- ja koulutuspalvelut Ammatillisen peruskoulutus Ammatillisen aikuiskoulutus Lukiokoulutus Valmistava koulutus Toimialan hallinto Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppimisen kehittämispalvelut Opiskelijapalvelut Työelämäpalvelut Toimialan hallinto Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut Rehtorintoimisto ja hallinto 1.3.1.1 Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.8.2015 8
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.2 Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot 1000 euroa Sito- Talousarvio vuus 1) 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA (toimintakate) - Oppimis- ja koulutuspalvelut N -2 890 - Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut N 50 - Oppilaitospalvelut N 8 305 - Rehtorintoimisto ja hallinto N 71 Yhteensä 5 536 TULOSLASKELMAOSA (rahoitustuotot ja -kulut) - Oppimis- ja koulutuspalvelut N 0 - Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut N 0 - Oppilaitospalvelut N -200 - Rehtorintoimisto ja hallinto N 19 Yhteensä -182 INVESTOINTIOSA - Oppimis- ja koulutuspalvelut N -545 - Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut N -190 - Oppilaitospalvelut N -9 945 - Rehtorintoimisto ja hallinto N -310 Yhteensä -10 990 RAHOITUSOSA (kassavirtaan vaikuttavat erät) - Lainojen lisäykset N 2 500 - Lainojen lyhennykset N -4 755 Yhteensä -2 255 TALOUSARVION LOPPUSUMMA -7 891 1) N = nettositovuus, B = bruttomääräraha, K = kassavaikutus 1.3.3 Tuloperusteet Käyttötalousosassa määrärahojen käyttö edellyttää tuloarvioiden toteutumista. Tulosalueiden vaikutus kassavarojen muutokseen, lisää kohdassa 5.2.4 Kaikki tuotot kirjataan lyhentämättöminä toimialoille ja tulosyksiköille. Perusrahoitus (yksikköhintarahoitus) käsitellään tulosyksikkötasoisesti. Koulutuksen järjestämisluvan mukaiset muutokset huomioidaan opiskelijamäärissä ja perusrahoituksen laskennassa. Koulutuskeskus Salpaus on ottanut arvioissaan huomioon perusrahoituksen OKM:n linjaukset vuodelle 2016. Yksikkökohtaisia tuloja ovat työtoiminnan tulot, opetuspalveluiden myynti (aikuiskoulutus) sekä hankekohtaiset, kuten harjoittelun ja kansainvälisen toiminnan valtionosuudet. Opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja. Pieniä tuloja saadaan tarvikkeiden ja materiaalien myynnistä opiskelijoille. 9
1.3.4 Menoperusteet Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Henkilöstömenot Talousarviossa 2016 henkilösivukuluihin on varattu vuoden 2015 toteutuneen tason mukaisesti 28,653 % palkkamäärärahoista. Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja varten on varattu 5,495 % palkkasummasta ja eläkevakuutusmaksuja varten 23,158 %. Palkat on laskettu maaliskuun 2015 tason mukaisesti ottaen huomioon 1,0 %:n varaus kokemuslisä- ja muihin sopimuskorotuksiin. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. Arvonlisävero Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Koulutustoimintaan saatava valtion perusrahoitus ei myöskään sisällä arvonlisäveron osuutta, koska kuntayhtymä saa ostoihin sisältyvän arvonlisäveron palautuksena ja vähennyksenä. Sisäiset erät Sisäiset erät ovat merkityksellisiä niin yksittäisen yksikön kuin toimialan talousarviota suunniteltaessa ja sen toteutumista arvioitaessa. Koulutuskeskus Salpauksen yhteisten resurssien kustannukset kohdennetaan sisäisillä kuluilla toiminnalle. Tästä aiheutuu sisäisiä menoja ja vastaavasti tuloja. Näitä kustannuksia on yhteensä 18.564.011 euroa ja ne koostuvat Rehtorintoimiston ja hallinnon, Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelujen sekä Oppilaitospalveluiden kustannuksista. 1.3.5 Toimitilastrategia Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian päivittäminen aloitettiin maaliskuussa 2014 yhteistyössä Haahtela-yhtiöiden kanssa. Tavoitteena oli löytää tavoitetila toimitilojen määrälle ja toimintojen sijoittamiselle siten, että Lahdessa Salpaus toimisi kolmella kampukselle keskustassa, Vipusenkadulla ja Jokimaalla. Toteutus tarkoittaa Kujalan, Teinintien, Sammonkadun, Katsastajankadun ja Kannaksenkadun toimipisteistä luopumista, joista Katsastajankadusta luopuminen ajoittuisi vuoden 2018 syksylle. Kaiken kaikkiaan toimitilastrategian toteutusaika olisi noin 10 vuotta. Toimitilastrategian toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta. Iso kuva Salpaus-tasolla valmistelussa on se, että kun lähtötilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v. 2013 oli noin 163 000 m 2, olisi tavoitetila 2025 noin 100 000 m 2 (noin -40 prosenttia). Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteena on keskustakampuksen maksimaalinen käyttö, koska se on sijaintina koulutuksen vetovoiman, opiskelijoiden saavutettavuuden ja kaupunkikuvan elävänä pitämisen näkökulmasta paras. Salpauksen on mahdollisuus käyttää keskustakampuksen tilat kokonaisuutena mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat. Vipusenkadulle sijoitettaisiin lähinnä raskasta logistiikkaa ja työpajoja vaativat toiminnot. Nämä eivät mahdu keskustakampukselle eivätkä sijoitu luontevasti ja toiminnallisesti keskusta-alueelle. Näitä ovat kuljetus ja logistiikka, rakentaminen sekä kone- ja metalliala. Keskustakampus on ulkoasultaan suojeltu ja kaavassa koulutuskäyttöön määritelty. Keskustakampuksen mahdollisuuksien täysimääräinen käyttäminen vähentää myös uudisrakentamisen tarvetta Vipusenkadulle. Osin vanhan purkaminen ja uudisrakentaminen on Vipusenkadulla kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu ja tuo mukanaan myös muuntojoustavat tilat pitkälle tulevaisuuteen. Yhtymähallituksen pyysi Lahden kaupungilta kannanottoa siihen, miten Salpauksen toimintoja suunnitellaan sijoitettavan Lahden alueen kampuksille. Täytetäänkö keskustakampus ja supistetaan Vipusenkadun kiinteistöjen ja toiminnan määrää tarvittavilta osin? Vai vaihtoehtoisesti sijoitetaanko Vipusenkadulle toimintoja enemmän siten, että Pikku-Vesijärven puoleisesta päästä lukien keskusta-kampuksen tiloja 10
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat vapautuisi muuhun käyttöön, mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat? Lahden kaupungin kannanotto tarvitaan syyskuun 2015 alkuun mennessä, koska Vipusenkadulla nykyisen A-talon tekninen kunto pakottaa aloittamaan uudisrakennuksen suunnittelun syksyllä 2015, jotta kiinteistö olisi käyttöönotettavissa syksyllä 2017. Nykyisen A-talon purkutyöt alkaisivat saman vuoden kesällä. Uudisrakennuksen suunnittelun ja mitoituksen näkökulmasta tarvitaan näkemys toiminnoista, jotka Vipusenkadulle tulevaisuudessa sijoittuvat. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sisältää esityksen, että Nastolan toimipisteen ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna 2016. Nastopoli-kiinteistö tuli kuntayhtymään kokonaisuutena samassa yhteydessä, kun lukio siirtyi Nastolan kunnalta kuntayhtymän ylläpidettäväksi. Järjestelyyn liittyen esitys tulee olemaan Lahden kaupungille, että Lahti ottaa Nastopoli kiinteistöstä vastuun. Lukiotoiminta jatkaa kiinteistössä Lahden ylläpidossa, ja kiinteistöä voi mahdollisesti käyttää Nastolan alueen muun kouluverkon käyttöön. Lisäksi esityksenä on, että Orimattilan Koulutien toimipisteen ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna 2016. Kiinteistöä tarjotaan Orimattilan kaupungin käyttöön tai laitetaan myyntiin. Lahdessa Katsastajankadun toimipiste on tarkoitus lakkauttaa vuonna 2018, jolloin Vipusenkadun tilat on saatu järjestelyn edellyttämälle tasolle. Kannaksenkadun kulta- ja hopeaseppäkoulutus siirretään Ståhlberginkadun kampukselle osana järjestelyjä. Kaikkiaan Lahden toimipisteiden määrää on tavoitteena vähentää kahdeksasta (8) kolmeen (3), jolloin jäädään Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksille sekä Jokimaalle. Lahden ulkopuolella Salpauksen toimintaa olisi esitysten toteutuessa Heinolassa yhdessä rakennuskokonaisuudessa Opintie 1:ssä ja Asikkalan toimipisteessä. Heinolan Opintie 2:n rakennusta on tarjottu Heinolan kaupungille lukiokäyttöön. Kiinteistöhallinta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöasioiden hoito on keskitetty Kiinteistöpalveluille. Uudessa organisaatiomallissa Kiinteistöpalvelut on osa Salpauksen Oppilaitospalveluita yhdessä Ravintolapalveluiden ja Tietohallintopalveluiden kanssa. Toimitusjohtaja johtaa kiinteistöpalveluiden toimintaa. Kiinteistöjen käytöstä on jo mittavasti luovuttu (Lahdessa Kujala, Teinintie ja Sammonkatu, Hollolassa Kukonkoivu, Kuhmoisissa Tanhua). Lahdessa Kujala ja Teinintie sekä Kuhmoisissa Tanhua on myyty. Sammonkadun luovutus Lahden kaupungille on vielä valituksesta johtuen kesken. Orimattilan Heinämaantien kiinteistöstä tehty kauppa purkautui kosteusvaurioiden takia. Kiinteistön mahdollista purkamista tai tyhjillään säilyttämistä valmistellaan. Näiden lisäksi lähivuosien aikana on tavoitteena luopua kiinteistöstä osoitteessa Svinhufvudinkatu 7-11, Lahti. Hollolan Kukonkoivun kiinteistö on edelleen myynnissä. Salpauksen käytöstä poistuvien kiinteistöjen jatkokäytön onnistumisessa on ensiarvoisen tärkeää yhteistyö sijaintikuntien kanssa. Näin omistajakunnat voivat omalta osaltaan mahdollistaa toiminnan sopeuttamisen Salpauksessa julkisen laskevan rahoituksen mukaiseksi. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistusosuuden luovutuksesta Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8:n tiloihin oikeuttavista B-osakkeista on valitettu Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Tästä johtuen näiden tilojen omistus säilyy toistaiseksi Päijät-Hämeen koulutuskonsernilla ennen kuin hallinto-oikeus on käsitellyt ja tehnyt päätöksen asiasta. Osakkeiden luovutus oli tarkoitus toteuttaa alentamalla Päijät-Hämeen koulutuskonsernin peruspääomaa sekä edellisten vuosien ylijäämää sekä Lahden kaupungin osuutta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin peruspääomaan sekä edellisten vuosien ylijäämään. Siihen saakka kunnes osakkaiden luovutus on saanut lainvoiman, Sammonkadun tilojen käyttöä kehitetään ja tiloja vuokrataan kuntayhtymän toiminnan puitteissa. 11
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Tavoitteeksi asetettiin, että Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä jäljelle jäävä kuntayhtymä vapautuu Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistövastuista vuonna 2015, jolloin näiden osalta kiinteistöjen taloudellinen vastuu siirtyy Lahden ammattikorkeakoululle. Kirkkokadun osalta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistusosuuden siirto Osaamiskiinteistöjen osakkeista toteutui suunnitelman mukaisesti. Hoitajankadun ja Kannaksenkadun kiinteistöjen omistuksen siirrosta on kuitenkin valitettu 2014 hallinto-oikeuteen. Tämän johdosta Hoitajankadun ja Kannaksenkadun tilojen omistus säilyy Päijät-Hämeen koulutuskonsernilla entisellään siihen saakka kunnes hallinto-oikeus on käsitellyt ja tehnyt päätöksen asiasta. Siihen saakka Lahden ammattikorkeakoulun on tarkoitus säilyä näissä tiloissa vuokralaisena. Osa Lahden ammattikorkeakoulun opetustoiminnoista jatkaa kuntayhtymän omistamissa kiinteistöissä keskustan kampusalueella ja myös maksaa näistä tiloista normaalisti vuokraa koulutuskonsernille. Lahden ammattikorkeakoulun toiminta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistamissa tiloissa kampusalueella päättyy nykysuunnitelman mukaan asteittain vuoden 2017 kesään mennessä. Kiinteistöpalvelut tarjoaa edellisen lisäksi ammattikorkeakoululle omia isännöinti- ja postinkuljetuspalveluita erillisen palvelusopimuksen mukaisesti. Kiinteistöpalveluiden talousarvioon on sisällytetty kiinteistöjen kaikki ylläpito- ja pääomakustannukset, jotka se perii edelleen tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina. Käyttökuluvuokra (ylläpitovuokra) muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Budjetoidut kiinteistöjen käyttökulut vuonna 2016 ovat keskimäärin 6,43 / m 2 /kk, ja ne sisältävät myös käyttötalouden määrärahoilla toteutettavien rakennushankkeiden osuuden. Kiinteistökohtainen pääomavuokra määräytyy suoritetun salkutuksen (4 salkutusryhmää) pohjalta siten, että määräävinä tekijöinä ovat kiinteistön ikä, suoritetut peruskorjaukset sekä tilojen tehokkuus. Pääomavuokra kuntayhtymässä vuonna 2016 pysyy eri salkutusryhmissä vuoden 2013 tasolla pääomavuokran vaihdellessa 3,62 5,82 /m 2 /kk välillä keskimääräisen pääomavuokran ollessa 4,10 /m 2 /kk kaikki sisäisen vuokran piirissä olevat kiinteistöt mukaan lukien. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylläpitämiä tiloja vuoden 2016 alussa on talousarvion mukaan yhteensä noin 136 604 m 2, joista Koulutuskeskus Salpauksen vuokrien piirissä on 123 566 m 2. Kiinteistöpalveluiden ylläpitämiä tiloja on vuokrattu vuoden 2016 alussa Työhönvalmennus Valma Oy:lle (ent. Tuoterengas) 2112 m 2, sekä Lahden ammattikorkeakoululle 10 956 m 2. Edellisten lisäksi tyhjinä toimitiloina Salpauksella on vuonna 2014 käytöstä luovuttu Kukonkoivun toimipiste, jonka jatkokäyttöä parhaillaan selvitetään. Toimitilat, jotka ovat tyhjentyneet käytöstä tai muuten luovuttavien listalla, kerätään erilliseen resurssipankkiin, jossa niistä kertyviä kustannuksia seurataan siihen saakka, kunnes tiloista on saatu luovuttua. Näiden tyhjien tilojen vuosikustannus on koulutuskeskus Salpaukselle vuoden 2016 talousarviossa 178 500 euroa. 1.3.6 Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta Kirjanpitolautakunnan suositusten mukaisesti poistosuunnitelmaan on tehty muutos vuodesta 2013 lukien. Rakennusten ja kiinteistöjen poistoaika on 20 vuotta aiemman 30 vuoden sijasta ja atk-laitteiden 3 vuotta aiemman 5 vuoden sijasta. Talousarvioon sisältyy kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti lasketut suunnitelmapoistot, jotka ovat seuraavat: Talousarvion poistot vuonna 2016 ovat (arvioitu toteutuvien investointien vaikutus). 12
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Om.arvo * Poistot Poistonalainen omaisuus Poistoaika 1.1.2015 v. 2016 Tietoliikenneohjelmat 3 v. 217 135 72 378 Muut pitkävaikutteiset menot 3 v. 0 0 Rakennukset ja rakennelmat 5-20 v. 85 424 668 7 322 100 Kiinteät rakenteet ja laitteet menoj. 25 % 65 037 16 259 Koneet ja kalusto 3-10 v. 3 144 048 1 561 362 Yhteensä 88 850 889 8 972 100 *) Luvut evät sisällä talousalueen Lahdenammattik ork eak oulun arvoa Poistot jakauma kiinteistö- / irtaimistoinestoinnit Rakennukset 7 322 100 Muu omaisuus 1 650 000 Yhteensä 8 972 100 1 650 000 Rakennukset Muu omaisuus 7 322 100 13
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.7 Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät 1000 euroa Tuotot ja kulut sitovuustasot 31.12.2014 asti TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos% TUOTOT Koulutuskeskus Salpaus 79 567 93 691 91 178-2,68 Lahden ammattikorkeakoulu 38 713 0,00 Tuoterengas 6 118 0,00 Yhteiset palvelut 35 346 0,00 TUOTOT YHTEENSÄ 159 745 93 691 91 178-2,68 KULUT Koulutuskeskus Salpaus 77 640 86 560 85 642-1,06 Lahden ammattikorkeakoulu 37 060 0,00 Tuoterengas 5 952 0,00 Yhteiset palvelut 26 058 0,00 KULUT YHTEENSÄ 146 710 86 560 85 642-1,06 SUUNNITELMAPOISTOT Koulutuskeskus Salpaus 1 059 9 312 8 972-3,65 Lahden ammattikorkeakoulu 441 0,00 Tuoterengas 275 0,00 Yhteiset palvelut 8 192 0,00 SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ 9 967 9 312 8 972-3,65 KULUT YHTEENSÄ 156 677 95 872 94 615-1,31 NETTO 3 068-2 181-3 436 57,58 Tuotot ja kulut sitovuustasot 1.1.2015 alkaen TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos% TUOTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu 69 503 66 961-3,66 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 1 185 1 507 27,16 Oppilaitospalvelut 22 146 21 994-0,68 Rehtoritoimisto ja hallinto 858 716-16,47 TUOTOT YHTEENSÄ 93 691 91 178-2,68 KULUT Oppimis- ja koulutuspalvelu 56 186 55 548-1,13 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 8 103 8 404 3,72 Oppilaitospalvelut 18 871 18 289-3,09 Rehtoritoimisto ja hallinto 3 400 3 401 0,02 KULUT YHTEENSÄ 86 560 85 642-1,06 SUUNNITELMAPOISTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu 1 150 1 135-1,30 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 18 50 177,78 Oppilaitospalvelut 8 116 7 697-5,16 Rehtoritoimisto ja hallinto 28 90 216,90 SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ 9 312 8 972-3,65 KULUT YHTEENSÄ 95 872 94 615-1,31 NETTO -2 181-3 436 57,58 14
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.8 Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät 1000 euroa Tuotot ja kulut TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos% TUOTOT 52 Myyntituotot 131 967 74 174 70 128-5,46 55 Maksutuotot 252 16 22 36,71 58 Tuet ja avustukset 7 218 1 776 3 409 91,94 63 Vuokratuotot 20 067 17 726 17 588-0,77 67 Muut toimintatuotot 177 0 32 0,00 68 Valmistus omaan käyttöön 64 0 0 0,00 TUOTOT YHTEENSÄ 159 745 93 691 91 178-2,68 KULUT 01 Palkat 61 165 37 034 35 797-3,34 02 Sosiaalivakuutusmaksut 12 624 8 120 8 291 2,11 57 Henkilöstökorvaukset 2 981 1 987 2 117 6,55 06 Muiden palveluiden ostot 30 393 12 216 12 117-0,81 14 Aineet, tarvikkeet, tavarat 12 263 8 663 8 222-5,08 15 Varastojen muutos -506-571 -571 0,00 18 Avustukset 1 433 963 1 069 11,08 19 Vuokrat 24 375 16 683 17 193 3,06 20 Verot 1 183 998 936-6,24 27 Muut kulut 800 467 471 0,89 KULUT YHTEENSÄ 146 710 86 560 85 642-1,06 NETTO 13 035 7 132 5 536-22,37 16 Suunnitelmapoistot 9 967 9 312 8 972-3,7 15
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Henkilöstösuunnitelma 1.4 Henkilöstösuunnitelma TALOUSARVIO 2016 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA (henkilötyövuosina) Tilinpäätös 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 htv htv htv htv Oppimis- ja koulutuspalvelut 504 520 492 483 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 161 96 88 88 Oppilaitospalvelut 167 151 144 140 Rehtorintoimisto ja hallinto 36 34 30 30 YHTEENSÄ 900 868 801 754 741 16
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokous on hyväksynyt 31.3.2014 kokouksessaan sisäisen valvonnan ja riskihallinnan perusteet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on hyväksytty yhtymähallituksen kokouksessa 15.12.2014. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa kuntayhtymän toimintaa, eivätkä ne ole muista toiminnoista ja prosesseista erillisiä toimintoja. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja linjauksista. Yhtymäkokous edellyttää, että kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kiinteä osa päätöksentekoa ja niiden on oltava tehokasta ja systemaattista sekä tulevaisuuteen katsovaa. Yhtymähallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Yhtymähallitus on velvollinen antamaan toimintakertomuksessa selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Selonteossa tulee kuvata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, valvonnassa havaitut puutteet, keskeiset johtopäätökset kehittämiskohteista sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Toimitusjohtaja, rehtori, johtajat ja sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat valvonnasta seuraavalle vastuussa olevalle taholle. Yhtymähallituksen ja johdon tulee reagoida, mikäli raportointi sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ei osoita järjestelmän toimeenpanoa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden, sääntöjen ja tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista osaamistaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja kehittämällä ja niistä viestimällä tulee varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Sisäinen tarkastus arvioi yhtymähallituksen hyväksymään suunnitelmaan perustuen objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä antaa suosituksia eli esittää toimenpide-ehdotuksia hallintojärjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä. Katsaus riskinhallinnan tilanteeseen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta viedään osaksi päivittäistä johtamista ja esimiestyötä. Johdon ja esimiesten osaamista aihealueella kehitetään ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja viedään käytäntöön laaditun ohjeen ja yhtymäkokouksen hyväksymien perusteiden mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen heikkeneminen sekä opetussuunnitelmien muutos edellyttää toimintatapojen muuttamista erityisesti pedagogisten ratkaisujen osalta. Näihin haasteisiin vastaaminen on riskienhallinnan osalta keskeisinä painopisteinä vuosina 2015 ja 2016. Vuoden 2015 aikana käynnistetään koulutusaloilla tapahtuva perustehtävään painottuva riskienarviointi. Tavoitteena on arvioida uudistettujen opetussuunnitelmien vaikutuksia ja kartoittaa onnistumisen kannalta keskeiset huomioitavat asiat. Riskienarvioinnin 17
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen tulokset kootaan yhteen muun riskienhallinnan aineiston kanssa ja niistä muodostetaan dokumentti riskienhallinnan kokonaisuudesta Lahden kaupungin konserniohjeen mukaisesti. Samalla riksienhallinnan prosessia tehdään näkyvämmäksi osaksi muuta toimintaa. 1.6 Kestävä kehitys ja ympäristö Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toiminnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen tavoitteet sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Kestävä kehitys on olennainen osa opetusta ja kuntayhtymän toimintakulttuuria. Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun tavoitteet huomioidaan muun muassa hankintojen suunnittelussa sekä energiansäästötavoitteissa. Opetus- ja koulutustyön osalta kestävän kehityksen tavoitteena on lisätä opiskelijan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Opiskelijoilla tulee olla omalla alallaan vahva kestävän kehityksen osaaminen ja sitoutuminen vietäväksi työelämään. Päämääränä on kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Kestävän kehityksen toimintakulttuurin ja ympäristövastuun vahvistamiseksi kuntayhtymän prosesseja arvioidaan ja kehitetään aktiivisesti. Kehittämistavoitteissa painopisteinä ovat muun muassa toimitilojen energiatehokkuuden kasvattaminen sekä käytettävän paperimäärän vähentäminen. Uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelussa huomioidaan energiatehokkaat ratkaisut ja pyritään vähentämään toimitilojen energiankulutusta. Paperinkulutuksen vähentämiseksi kuntayhtymän tulostusjärjestelmä uudistetaan. Uudistuksella tavoitellaan kopiopaperin käytön puolittamista. Tavoitetta tukee sähköisen opetusmateriaalin entistä laajempi käyttö. 18
Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille 2016 2018 2.1 Strategia vuosille 2016 2020 Salpauksen strategiavalmistelu vuosille 2016 2020 käynnistyi keväällä 2014 hallituksen lähetekeskustelulla. Strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät ovat osallistuneet strategiavalmisteluun. Syksyllä 2014 toteutettiin arvoprosessi ja Salpauksen arvoiksi vahvistettiin: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ja sloganiksi: Me muutamme maailmaa. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvot otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. Salpauksen perustehtävä: "Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen". Salpauksen visio 2020: "Salpaus - enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka". Strategiset kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi: Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen Taloudellinen perusta Kuva 1. Salpauksen strategia 2016 2020 Osana strategiaprosessia on määritelty tavoiteltava toimintakulttuuri. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat: Opiskelijoiden osallistuminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen 19
Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 Kehitysohjelmille ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueille on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät, jotka suunnittelevat konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastaavat tavoitteiden toteutumisesta. Strategiset kehitysohjelmat on esitetty luvussa 2.1.1. ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet on esitetty luvussa 2.1.2. Brändilinjausten valmistelu ja brändin kehittämistyö etenevät osana strategiavalmistelua. Brändikäsikirja, joka sisältää Salpauksen brändin määrittelyn sekä linjaukset toimintatavoista ja visuaalisesta ilmeestä, julkaistaan elo-syyskuussa 2015. Salpauksen strategiset painopisteet tukevat myös valtakunnan hallituskauden tavoitteita koulutukselle: Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. 2.1.1 Strategiset kehitysohjelmat Strategiset painopisteet ja kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi: Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen. Taloudellinen perusta -kokonaisuudessa määritellään talouden suunta, tarvittavat muutokset ja päätökset, jotta toiminta on taloudellisesti kestävää ja kannattavaa. Kehitysohjelmista ja taloudellisesta perustasta on laadittu matriisit, joissa on visio vuodelle 2020, tarvittavat toimenpiteet ja päätökset, tarvittavat hankinnat ja vaikutukset budjettiin sekä mittarit vuositasolla vuosille 2016 2020. 20
Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 2.1.1.1 Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelma Koulutuskeskus Salpauksella on työelämän tarpeista lähtevä keskeinen rooli alueellisena kouluttajana, kehittäjänä ja verkostojen vahvistajana. Lisätään Salpauksen vaikuttavuutta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Luodaan lisäarvoa ja menestystä alueelle yhdessä työelämän ja opiskelijoiden kanssa. Työelämän kumppanuuksia systemaattisesti syventämällä ja verkostoja vahvistamalla Salpauksesta kehittyy palveluintegraattori sekä ammatillisen elinikäisen oppimisen uudistaja ja vauhdittaja. Kehitysohjelma 2016 2017 2018 2019 2020 Vastuuhenkilö Päivi Saarelainen Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020? Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Työelämäyhteistyön ja verkostojen arviointi Suunnitelman ja sopimusten mukainen uudistava kumppanuusyhteistyö Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijan ja työelämän kohtaamispaikka Kumppanuusohjelman laadinta yhdessä työelämän kanssa koko Salpauksen tasolla, toimialoittain jne. Toimintamallin käyttöönotto Kumppanuusyhteistyön toteuttaminen työelämän toimijoiden ja opiskelijoiden kanssa yhdessä ammatti-/ toimialoittain Kumppanien henkilöstön osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen yhdessä Työelämäyhteistyön ja kumppanuusohjelman arviointi Kumppanien henkilöstön osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen yhdessä Työelämäyhteistyön ja kumppanuusohjelman arviointi ja kehittäminen jatkuu Salpaus on palveluintegraattori - tulokselliset toimintamallit kumppanuuksien toteuttamiseen verkostoissa - koko henkilöstö osallistuu toiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen Tarvittavat päätökset Tarvittavat hankinnat/ budjetti Mittarit Kumppanuusohjelman vahvistaminen ja toimeenpano Kumppanuusohjelman toimeenpanon kustannukset Valmistuneiden työllistyminen Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistamisen toimenpiteet vaikuttavat läpäisyyn, opinnoista eroamiseen jne. Opettajien työelämäjaksot (ei tuloskorttimittari) Sidosryhmätutkimuksen toteutus Päätös kumppanuusohjelman kehittämisestä Kumppanuusohjelman toimeenpanon ja arvioinnin kustannukset Sidosryhmätutkimuksen toteutus Valmistuneiden työllistyminen Työelämän arvio Salpauksen toiminnasta Opettajien työelämäjaksot (ei tuloskorttimittari) Salpaus on ammatillisen elinikäisen oppimisen vauhdittaja koko työuran ajan 21