Lien ryhmät D 380 klo Ratkaisut 6+6=12

Samankaltaiset tiedostot
Lineaariset Lien ryhmät / Ratkaisut 6 D 381 klo

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

HAARIN MITTA. 1. Differentiaalimuodot Tangenttivektorit ja -kuvaukset Vektorikentät Vektorikentät derivaatioina 4

(1.1) Ae j = a k,j e k.

Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1. Derivoidaan molemmat puolet, aloitetaan vasemmasta puolesta. Muistetaan että:

{I n } < { I n,i n } < GL n (Q) < GL n (R) < GL n (C) kaikilla n 2 ja

Ratkaisu: Ensimmäinen suunta. Olkoon f : R n R m jatkuva eli kaikilla ε > 0 on olemassa sellainen δ > 0, että. kun x a < δ. Nyt kaikilla j = 1,...

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

Monistot LUKU 4. (P ): on olemassa avoin, pisteen x sisältävä joukko U R n, avoin joukko W

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

Algebra 1, harjoitus 9, h = xkx 1 xhx 1. a) Käytetään molemmissa tapauksissa isomorfialausetta. Tarkastellaan kuvauksia

Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

Insinöörimatematiikka D

Matematiikan tukikurssi

Esko Turunen MAT Algebra1(s)

1. Tarkastellaan esimerkissä 4.9 esiintynyttä neliön symmetriaryhmää

Lien ryhmät, Lien algebrat ja esitysteoria

Vastaa kaikkiin kysymyksiin (kokeessa ei saa käyttää laskinta)

f (t) + t 2 f(t) = 0 f (t) f(t) = t2 d dt ln f(t) = t2, josta viimeisestä yhtälöstä saadaan integroimalla puolittain

Transversaalit ja hajoamisaliryhmät

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

4.3.7 Epäoleellinen integraali

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

kaikille a R. 1 (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, 2 a(b + c) = ab + ac ja (b + c)a = ba + ca kaikilla a, b, c R, ja

Jatkuva-aikaisten Markov-prosessien aikakehitys

Differentiaalimuodot

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

Esimerkki A1. Jaetaan ryhmä G = Z 17 H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}.

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Konvergenssilauseita

renkaissa. 0 R x + x =(0 R +1 R )x =1 R x = x

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

Ryhmä SO(3) ja sen lineaariset redusoitumattomat esitykset

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10

HN = {hn h H, n N} on G:n aliryhmä.

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Derivointikaavoja, interpolointi, jousto, rajatuotto, L4b

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

Ortogonaalisen kannan etsiminen

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

Ryhmäteoriaa. 2. Ryhmän toiminta

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

6. OMINAISARVOT JA DIAGONALISOINTI

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS

Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen

Mikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen

Reaalianalyysin perusteita

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

Algebra I, harjoitus 8,

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

U missä U A := {U R n : U avoin ja U A}; intuitiivisesti suurin avoin joukko, joka sisältyy A:han. Määritellään A:n sulkeuma A := F F A

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

1 Sisätulo- ja normiavaruudet

Täydellisyysaksiooman kertaus

11. Poissonin yhtälö Perusratkaisu. Laplacen yhtälöön liittyvää epähomogeenista osittaisdifferentiaaliyhtälöä

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Surjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei.

Derivointiesimerkkejä 2

1. Jatketaan luentojen esimerkkiä 8.3. Oletetaan kuten esimerkissä X Y Bin(Y, θ) Y Poi(λ) λ y. f X (x) (λθ)x

Insinöörimatematiikka IA

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

Metriset avaruudet 2017

1. Määritä funktion f : [ 1, 3], f (x)= x 3 3x, suurin ja pienin arvo.

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.

Algebra I, harjoitus 5,

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Luuppien ryhmistä Seminaariesitelmä Miikka Rytty Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2006

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

1 Avaruuksien ja lineaarikuvausten suora summa

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

Stokesin lause LUKU 5

9. Tila-avaruusmallit

Matematiikan peruskurssi 2

sitä vastaava Cliffordin algebran kannan alkio. Merkitään I = e 1 e 2 e n

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Transkriptio:

JYVÄSKYLÄN YLIOPISO MAEMAIIKAN JA ILASOIEEEN LAIOS Lien ryhmät 22.5.2012 D 380 klo. 10-12 Ratkaisut 6+6=12 1. Käytä ehtoa g = {X M n n exp(tx) kaikille t R} ja tarvittaessa tietoa et exp A = exp r A toistaksesi yhen tai useampia seuraavista. (1) so(n, R) = {X M n n X + X = 0} (2) u(n, C) = {X M n n X + X = 0} (3) su(n, C) = {X M n n X + X = 0 ja r X = 0} Olkoon X M n n. (1) SO(n, R) = {A M n n AA = I}. Oletetaan ensin X + X = 0. Olkoon t R. Osoitetaan, että exp(tx) SO(n, R). Koska oletettiin, että X + X = 0, niin X = X, joten X ja X kommutoivat ja siis exp(tx)(exp(tx)) = exp(tx)(exp(tx )) = exp(t(x + X )) = exp 0 = I. Oletetaan seuraavaksi, että että exp(tx) SO(n, R) pätee kaikilla t R. Osoittetaan, että X + X = 0. Oletuksen mukaan kaikilla t pätee exp(tx) SO(n, R) eli exp(tx) exp(tx) = I. Campbellin ja Hausorffin lauseen mukaan pätee, kun X ja Y < 1 log(2 1 2 2 2): log(exp X exp Y ) = X + Y + 1 2 [X, Y ] + 1 ([X, [X, Y ]] + [Y, [Y, X]]) 12 + {korkeammanasteisia Lien sulkeita}. Pienillä t pätee siis oletuksen mukaan 0 = log I = log(exp(tx) exp(tx )) = t(x + X ) + t 2 1 2 [X, X ] + t 3 P (X, X ), missä jäännöstermi P on rajoitettu matriisifunktio. 1 ästä seuraa, että X + X = 0. (2) U(n) = {A M n n (C) AA = I}. Voiaan siis laskea kuten kohassa (1), kunhan huomioiaan kompleksikojugointi tarvittaessa. (3) SU(n, C) = {A M n n (C) AA = I ja et A = 1}. Kohan (2) mukaan riittää siis tarkastaa, että et A = 1 r A = 0, ja tämähän pätee, koska tehtävässä kerrottiin, että exp A = exp(r A). 2. Osoita, että exp(a X ) = A exp X Ohje: Sekä kuvaus γ 1 (t) = exp(t a X ) että kuvaus γ 2 (t) = A exp(tx) ovat lineaarisen Lien ryhmän yhen parametrin aliryhmiä samalla alkuarvolla γ 1(0) = γ 1(0) = a X, joten ne ovat sama kuvaus. arkasta yksityiskohat. 1 arvitaanko selitys?

Yksiparametriset aliryhmät yhtyvät, kun niillä on sama erivaatta kohassa t = 0, joten riittää tosiaan tarkastaa, että γ 1 ja γ 2 ovat yksiparametrisia aliryhmiä eli homomorfismeja R ja laskea niien erivaatat kohassa t = 0. a) Homomorfisuus: ietenkin a on lineaarikuvaus ja t a X ja s a X kommutoivat, joten γ 1 (t + s) = exp(a (t+s)x ) = exp((t + s) a X ) = exp(t a X +s a X ) = exp(t a X ) exp(s a X )) = γ 1 (t)γ 1 (s). Muistaen, että ryhmän ajungoitu esitys A on homomorfismi, saaaan γ 2 (t + s) = A exp((t+s)x) = A exp(tx+sx) = A exp(tx) exp(sx) = A exp(tx) A exp(sx) = γ 2 (t)γ 2 (s). b) Derivaattojen alkuarvot: γ 1 on helppo erivoia: t γ 1(t) = t exp(t a X) = a X exp(t a X ) = a X γ 1 (t), joten γ 1(0) = γ 1(0) = a X. Kuvaus γ 1 vaatii hieman harkintaa, onhan A A Y = AY A 1 ja erivointi A:n suhteen vaatii siis matriisitulon erivointikaavaa. Käänteisen erivointia ei tässä tarvita, koska tässä onneksi A:n roolissa on exp(tx), on A 1 = exp( tx). Käytämme rreaalimuuttujan erivaatan määritelmää ja piämme selvyyen vuoksi muuttujan Y mukana: t γ 2(t)Y = t A exp(tx) Y = t exp(tx)y exp( tx) = X exp(tx)y exp( tx) + exp(tx)y ( X) exp( tx) = [X, Y ] = a X Y. 3. äyennä merkityt yksityiskohat: Lien sulkeien säilymisen toteamiseksi vektorikentät ξ Ξ kannattaa tulkita erivaatioiksi, onhan erivaatioien ξ ja η Lien sulje yksinkertaisesti [ ξ, η] = ξ η η ξ. Merkitsemme vektorikenttää ξ vastaavaa erivaatiota tässä selvyyen vuoksi ξ Ξ. Muistin virkistykseksi: ξ : C () C : ( ξf)(g) = (Df) g ξ g. Erityisesti vektorikenttää ξ X vastaa erivaatio ( ξ X f)(g) = (Df) g (ξ X ) g = (Df) g (gx). Erityisesti, jos X e tulkitaan 1. tehtävän määritelmän mielessä, siis matriisina, jolla jokainen exp(tx) ), niin ( ξ X f)(g) = (Df) g (gx) = t sillä (a) ketjusäännön mukaan erivoien t f(g exp(tx)) = (DF ) ge tx f(g exp(tx)), (gxe tx ) = (Df) g (gx). 2

(b) ästä saaaan sulkeien säilymiskaava. arvitaan tosin lemma (c): ( ξ X ( ξ Y f))(g) (a) = s s=0 t f(g exp(sx) exp(ty )) = (D 2 f) g (gx, gy ) + (Df) g (gxy ). Osoitetaan ensin, että (c) riittää: Väite on Määritelmän ja lemman (c) mukaan ([ ξ X, ξ Y ]f)(g) = ( ξ [X,Y ] f)(g). ([ ξ X, ξ Y ])(g) = ( ξ X ( ξ Y f))(g) ( ξ Y ( ξ X f))(g) ja = ((D 2 f) g (gx, gy ) + (Df) g (gxy )) ((D 2 f) g (gy, gx) + (Df) g (gy X)) joten riittää huomata, että s ( ξ [X,Y ] f)(g) = (Df) g (g[x, Y ]) = (Df) g (gxy gy X) = (Df) g (gxy ) (Df) g (gy X), (D 2 f) g (gx, gy ) = ((D 2 f) g (gy, gx), mikä C -funktiolle f päteekin. Osoitetaan lopuksi, että lauseke (c) on oikein eli että s=0 t ämä on suora lasku 2. f(g exp(sx) exp(ty )) = (D 2 f) g (gx, gy ) + (Df) g (gxy ). 4. Olkoon ω -ulotteisen lineaarisen Lien ryhmän vaseninvariantti -muoto ja x ϕ(x) = x 1, käänteisen muoostamiskuvaus ϕ :. Osoita, että ϕ ω = et( A g )ω. Ohje: a) Muista (tai osoita) että (Dϕ) e A = A. b) Osoita sitten, että kaikilla g on (Dϕ) g (gx) = g 1 (A g X). c) Loput. a) Osoittaminen sujuu soveltamalla tulon erivoimiskaavaa tuloon XX 1 = e kohassa e: 0 = D(XX 1 ) e A = D(X ϕx) e A = Aϕ(e) + e(dϕ) e A = A + (Dϕ) e A. b) Kuvaus ϕ : on yhistetty kuvaus 2 mutta vaatii työtä ja rauhaa. L g 1 R g 1 x g 1 x x 1 g x 1 erityisesti: g e e g 1. ϕ 3

Lineaarikuvausten erivaatat ovat ne itse, ja kääntämisen erivaatta neutraalialkion kohalla tunnetaan, joten erivoimalla saaaan lausuttua (Dϕ) g : (DL g 1 ) g (DR g 1 ) e g e (Dϕ)e e g 1 X g 1 X g 1 X g 1 Xg 1 siis: gx g 1 gx g 1 gx g 1 gxg 1 = g 1 A g X. c) ω on -ulotteisen Lien ryhmän vaseninvariantti -muoto, joten 3 (ϕ ω) x (xx 1,..., xx ) = ω ϕ(x) ((Dϕ) x (xx 1 ),..., (Dϕ) x (xx )) = ω x 1( x 1 A x X 1,..., x 1 A x X ) = ω e ( A x X 1,..., A x X ) = et( A x )ω e (X 1,..., X ) = et( A x )ω x (xx 1,..., xx ) Siis ϕ ω = et( A g )ω. Huomautus: -ulotteisella ryhmällä vaseninvariantti -muoto ω määrää vaseninvariantin eli Haarin itan µ. Äsken toistettu merkitsee, että kaikilla g ja kompaktikantajaisilla jatkuvilla funktioilla f on f(x 1 ) µ(x) = f(x) et(a g 1) µ(x), ämän avulla voiaan uuelleen toistaa lause 3.24 eli väite (g) = et(a g 1), sillä emojen (10) seurauksen mukaan kaikilla g ja kompaktikantajaisilla jatkuvilla funktioilla f on f(x 1 ) µ(x) = f(x) (x 1 ) µ(x), missä µ on Haarin mitta. 5. Osoita, että jos Lien ryhmän esitys η on unitaarinen ja W on invariantti aliavaruus, niin W :n ortogonaalinen komplementti W = {v V (v, u) = 0 kaikilla u W } on myös invariantti. u W (u w) = 0 kaikilla w W. Olkoon u W ja g. Osoitetaan, että η g u W. Olkoon w W. Unitaarisuusehon nojalla (η g u w) = (u η g w) = (u η g 1w) = 0, koska W :n invrianssin mukaan η g 1w W. 6. Olkoon kompakti Lien ryhmä ja η sen äärellisulotteinen esitys. Silloin on olemassa korjattu sisätulo avaruuessa V siten, että η on sen suhteen unitaarinen. Ohje: Osoita, että (u v) η = (η gu η g v) µ(g) kelpaa. Huomaa, että kun g, niin {gh h } =. 3 Vrt. toistus lauseelle (3.24?) (g) = et A g 1, jossa on eri ϕ-kuvaus. 4

(u v) η = (η gu η g v) µ(g) on äärellinen, sillä on kompakti ja kuvaus g (η g u η g v) on jatkuva. Selvästi siis (u v) η on sisätulo avaruuessa V. Osoitetan esityksen η unitaarisuus tämän sisätulon (u v) η suhteen. Väite sanoo, että kaikille h on voimassa (η h u η h v) η = (u v) η. Lasketaan huomaten, että ryhmä on kompakti, siis unimoulaarinen, joten µ on myös oikeainvariantti. : µ oik inv (η h u η h v) η = (η g η h u η g η h v) µ(g) = (η gh u η gh v) µ(gh) = (u v) η. 5