Työnjaon ja toimintatapojen kehittäminen suun terveydenhuollossa

1 Työnjaon ja toimintatapojen kehittäminen suun terveydenhuollossa Toike-hanke Loppuraportti Oulu Haukipudas Kiiminki 16.6.2009

2 Tiivistelmä Aikuisten hammashuoltouudistuksessa vuonna 2003 poistettiin terveyskeskuksiin hammashoitoon pääsyä rajoittaneet ikärajat. Samalla yksityisellä sektorilla KELA-korvaukset laajennettiin koskemaan kaikenikäisiä. Tämän seurauksena kunnalliseen suun terveydenhuoltoon on hakeutunut runsaasti uusia potilaita. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi suun terveydenhuollon on koko maassa jatkuvasti kehitettävä toimintatapojaan mm. lisäämällä työntekijäryhmien välistä työnjakoa. Tämän hankkeen tarkoituksena oli kehittää suun terveydenhuollon toimintatapoja ja työnjakoa lähtien potilaasta ja päätyen organisaatio- ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön. Erityisesti tavoitteena oli nopeuttaa ja helpottaa väestön pääsyä suun terveydenhoitoon. Jos työnjako saadaan toimimaan, yhtä hammaslääkäriä (tiimiä) kohti laskettuna on mahdollista saada hoidettua huomattavasti enemmän potilaita vuodessa vaikuttamatta annetun hoidon laatuun. Perinteisellä toimintatavalla toimien keskiarvo Suomessa on ollut noin 800 potilasta hammaslääkäriä (tiimiä) kohti vuodessa. Hankkeeseen osallistuivat Oulun kaupunki (vetäjä), Haukiputaan kunta ja Kiimingin kunta. Hankeen yhteistyökumppaneita olivat lisäksi Nordic Healthcare Group, Oulun omahoitohanke, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattiopisto ja Terveys ry. Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2005 31.11.2007. Hankeen keskeisenä tavoitteena oli suun terveydenhuollon työntekijäryhmien välisen työnjaon kehittäminen: tehtävien siirtäminen hammaslääkäreiltä suuhygienisteille ja hammashoitajille. Työnjaon kehittämisen lisäksi tavoitteena oli toimintamallien uudistaminen. Tavoitteena oli myös sektorirajat ylittävän yhteistyön lisääminen suun terveyden edistämisessä ja hyvän suun terveyden ylläpitämisessä kuntalaisten elämänkaaren eri vaiheissa. Kuntalaisia haluttiin aktivoida toimimaan itse oman suun terveytensä edistäjinä. Tavoite oli, että suun terveyden edistämisestä tulisi luonnollinen osa kuntalaisten tervettä ja itsenäistä elämää. Kuntalaisten omatoimisuutta ja terveiden valintojen tekemistä pyrittiin lisäämään. Hankkeen aikana kehitettiin toimintamalli, jota pilotoitiin vuoden ajan yhdellä Oulun kaupungin alueella. Pilotoinnin aikana mallia hiottiin ja kehitettiin, ja sen jalkautus koko Oulun kaupungin suun perusterveydenhuoltoon aloitettiin. Myös muissa hankkeeseen osallistuneissa kunnissa toimintamallia on lähdetty ottamaan käyttöön.

3 1. Hankkeen tausta Koko väestöä koskeva kansanterveyslain muutos (1219/21.12.2003) ja sairausvakuutuslain muutos (1202/21.12.2000) tulivat voimaan 1.1.2001 alkaen vaiheittain. Joulukuun 1. päivästä 2002 alkaen suun terveydenhoidon sairausvakuutuskorvaukset yksityishammaslääkärien antamasta hoidosta koskivat iästä riippumatta kaikkia. Kansanterveyslain uudistus salli kunnille siirtymäajat siten, että viimeistään 1.12.2002 alkaen kaikilla kuntalaisilla oli niin halutessaan oikeus hakeutua kunnalliseen suun terveydenhoitoon. Asiakkaan ikä ei voinut olla enää perusteena hoitoon pääsylle. Hammashoitouudistus toi myös Oulussa suun terveydenhuoltoon runsaasti uusia potilaita. Uusia hoitoon oikeutettuja asiakkaita tuli 65 000. Valtakunnallisten arvioiden mukaan näistä noin kolmasosa tulisi hakeutumaan kunnalliseen suun terveydenhoitoon. Näin on käynyt myös Oulussa. Uudistus on ruuhkauttanut Oulun kaupungin suun terveydenhuollon toimipisteet. Ruuhkien purkamiseksi oli välttämätöntä lähteä kehittämään uusia toimintatapoja. Aikuisväestö on enenemässä määrin tietoinen mahdollisuudestaan hakeutua terveyskeskukseen suun terveydenhoitoon. Potilaan maksuosuus terveyskeskuksessa annetusta hoidosta on huomattavasti pienempi kuin yksityishammaslääkärillä annetusta hoidosta. Oulun kaupungin suun terveydenhuollossa kiireettömään suun tutkimukseen ja hoitoon on jatkuvasti kahden-kolmen tuhannen potilaan jono. Ajallisesti jonotusaika on lähennellyt ajoittain ja joillakin alueilla jo puolta vuotta. Aikuisten suun terveydenhoitouudistus on näkynyt myös yksityishammaslääkäreiden vastaanotoilla niin, että Suomen Hammaslääkäriliiton tekemän kyselyn mukaan työtilanne ei ole ollut yksityissektorilla näin hyvä kertaakaan kansanterveyslain säätämisen jälkeen. Lasten ja nuorten hampaiden terveydentilan hyvä kehityssuunta oli nähtävissä tervehampaisten osuuden moninkertaisena lisäyksenä vuosina 1976 1991. Kun vuonna 1976 Suomessa 12-vuotiaista vain yksi sadasta oli tervehampainen, vastaava luku vuonna 1991 oli 30. Hyvä kehityssuunta tasaantui ja pysähtyi 1990-luvulle tultaessa. Viime vuosina on alkanut tulla hälyttäviä tietoja lasten ja nuorten hampaiden reikiintymisen lisääntymisestä. Syynä on suun terveyteen vaikuttavien terveystottumusten huonontuminen. Lähivuosina suun terveydenhuollon kysyntään ja toiminnan sisältöön vaikuttavat oleellisesti väestön ikääntyminen ja hampaallisen vanhusväestön määrän lisääntyminen, sekä myös poti-

4 laiden lisääntyneet toiveet ja vaatimukset suun terveydenhoidolle. Kotona asuu nykyään toimintakyvyltään entistä huonokuntoisempia vanhuksia, jotka tarvitsevat apua suun terveyden ylläpitämisessä. Potilaiden terveydentilassa tapahtuneet muutokset, väestön koulutustason lisääntyminen, hygienia- ja ruokailutottumuksissa tapahtuneet muutokset yhdistyneenä tietämyksen lisääntymiseen suusairauksien ehkäisymenetelmistä sekä korjaavassa että kuntouttavassa hammashoidossa vaativat uusia lähestymistapoja väestön suun terveydenhoidossa. Toimintatapoja ja työnjakoa on kehitettävä toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisiksi. Oulun kaupunki lähti heti alussa vastaamaan aikuisten hammashoitouudistuksen mukanaan tuomaan kunnallisten hoitopalvelujen kysynnän lisääntymiseen. Henkilökuntaa palkattiin lisää, toimitiloja nykyaikaistettiin ja uusia rakennettiin. Jo ennen Toike-hanketta työnjakoa kehitettiin, tarkastusvälejä pidennettiin, hoitoja jaksotettiin ja hoitojen sisältöä kehitettiin. Muutosten vauhdittajana käytettiin tulospalkkioita. Tulospalkkiot ovat nyt käytössä koko suun terveydenhuollon perustoiminnassa. 2. Hankkeen tarkoitus Rahoitushakemus: Hankkeen tarkoituksena on kehittää suun terveydenhuollon toimintatapoja ja työnjakoa lähtien potilaasta ja päätyen sektorirajat ylittävään yhteistyöhön. Tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa koko väestön pääsyä suun terveydenhoitoon. Tavoitteena on saada potilaat itse vastaamaan suun terveydentilansa edistämisestä ja ylläpitämisestä. Hammashuollon henkilöstöryhmät pyritään saamaan toimimaan koulutustaan vastaavissa tehtävissä, mieluiten koulutuksensa ja taitojensa sallimalla ylärajalla. Yhteistyötä sairauksien ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja suun terveyttä ylläpitävässä hoidossa lisätänä terveydenhuollon eri toimijoiden välillä. Keskeisimmät tavoitteet: 1. Suun terveydenhuollon työntekijäryhmien välisen työnjaon kehittäminen: tehtävien siirtäminen hammaslääkäreiltä suuhygienisteille ja hammashoitajille. Työnjaon kehittämisen lisäksi tavoitteena on työjakoa tukevan toimintamallin uudistaminen.

5 2. Sektorirajat ylittävän yhteistyön lisääminen suun terveyden edistämisessä ja hyvän suun terveyden ylläpitämisessä kuntalaisten elämänkaaren eri vaiheissa. Tavoite pitää sisällään kolmannen sektorin. 3. Kuntalaiset ovat itse aktiivisia suun terveyden edistäjiä. Tavoitteena on, että suun terveyden edistäminen on luonnollinen osa kuntalaisten tervettä ja itsenäistä elämää. Kuntalaisten omatoimisuutta ja terveiden valintojen tekemistä pyritään lisäämään. 3. Hankkeeseen osallistuvat tahot Oulun kaupungin suun terveydenhuolto (hankkeen vetäjä) Haukiputaan kunnan hammashuolto Kiimingin kunnan hammashuolto 4. Hankkeen toteutus Tavoitteen saavuttamiseksi keskeisten kehittämiskohteitten valinnan jälkeen valittiin toimintaympäristöön sopiva työnjakomalli, määriteltiin koulutustarpeet ja laadittiin koulutussuunnitelma. Tärkeimmät kehittämiskohteet tämän hankkeen puitteissa olivat: työnjaon kehittäminen suun terveydenhuollon sisällä, sektorirajojen ylittäminen terveyden edistämistoiminnassa ja kuntalaisten aktivoin oman suunsa tehokkaaseen terveydenhoitoon. Työnjakomalli otettiin käyttöön valitussa pilottikohteessa. Valittuun työnjakomalliin suunniteltiin optimiolosuhteet. Uusien toimintatapojen seurantamenetelmiä kehitettiin ja mittareita tarkennettiin. Uusien toimintatapojen käyttöönottoa arvioitiin pilotoinnin aikana. Kehittämistä vaativia kohtia tarkennettiin ja toimintamallien käyttöönottoa laajennettiin pilottialueen ulkopuolelle. 5. Hankkeen toteutuksen taustatyö Vuonna 2004 jätettiin hankesuunnitelma ja rahoitushakemus Oulun lääninhallitukselle. Myönteinen rahoituspäätös lääninhallitukselta saatiin helmikuussa 2005. Rahoitus saatiin kansallisen terveyshankkeen rahoista. Hanke toteutettiin yhteistyössä Haukiputaan ja

6 Kiimingin kuntien kanssa. Hanke jakautui vuosille 2005-2007. Oulun kaupungin suun terveydenhuolto toimi hankkeessa vetäjänä. Projektikoordinaattori aloitti työnsä 1.9 2005. Hankkeen aloitusilmoitus jätettiin Oulun lääninhallitukselle 7.9 2005. Oulun kaupungin terveydenhuollon johtaja Seppo Voutilaisen päätöksellä asetettiin projektiryhmä ja seurantaryhmä. Projektiryhmä koostui osallistuvien kuntien suun terveydenhuollon henkilökunnasta. Seurantaryhmän kokoonpanoon kuului sosiaali- ja terveysministeriön, lääninhallituksen edustajista ja hankkeeseen osallistuvien kuntien terveydenhuollon johtavia lääkäreitä. Hankkeen vastuulliseksi johtajaksi nimettiin palveluyksikköpäällikkö Sakari Kärkkäinen. Projektiryhmä aloitti työnsä 30.9 2005. Jo ennen hankkeen aloittamista Oulun kaupungin suun terveydenhuollossa työskenteli useita kehittämistyöryhmiä, joiden töiden tuloksia voitiin käyttää hyödyksi hankkeessa. Haukiputaalla ja Kiimingissä on ollut myös aktiivista kehitystoimintaa suun terveydenhuollon eri osa-alueilla. Hankkeessa paneuduttiin erityisesti työnjakokysymyksiin. Projektiryhmä aloitti työskentelynsä eri kuntien nykytilan kartoituksella. Tavoite oli löytää tärkeimmät työnjaon uudistamista vaativat kohteet. Kevään 2006 aikana hankkeeseen osallistuvien kuntien suun terveydenhuollossa toteutettiin toimintolaskenta. Sen avulla voitiin kartoittaa kehittämiskohteita ja tarkentaa hankkeen tavoitteita. Toimintolaskennan avulla saatiin tietoa myös kustannusten jakautumisesta toiminnoille. Tietojärjestelmien kautta saatavan tilastoaineiston säännöllinen analysointi on pohjana tarvittaville kehitystoimenpiteille. Jotta tietojärjestelmästä saatava aineisto kuvaisi toimintaa mahdollisimman tarkasti, täytyy henkilökunnalla olla selkeät ohjeet asiakastietojärjestelmien yhdenmukaisesta käytöstä. Henkilökunnan käytössä olevia ohjeita on pyritty muokkaamaan selkeämmiksi ja helposti löydettäviksi/hyödynnettäviksi. Oulun kaupungin suun terveydenhuollon kuvaustoiminnan digitalisointi aloitettiin vuoden 2008 aikana. Suun terveydenhuoltopiireillä on asiakaspalvelussa mahdollisuus käyttää mobiilipalveluita apuna ajanvaraustoiminnassa. Mobiilipalveluiden käytön tehostamiseen on kiinnitetty huomiota hankkeen aikana. Yhteistyössä Oulun Omahoito-hankkeen kanssa on pyritty lisäämään potilaiden mahdollisuuksia saada tietoa itsehoidon toteuttamiseksi. Omahoitohankkeen myötä Kaakkurin alueen potilaat voivat saada vastauksia kysymyksiinsä verkkoneuvonnan kautta. Nettiajanvaraus Kaakkurin hammashoitolan suuhygienistin vastaanotolle aloitetaan kevään 2008 aikana.

7 2.3 Toiminnan muutos / Tuiran pilotti Työnjakomallin valinta Pilotissa toteutettavaa työnjakomallia varten laadittiin toimintaohjeet hammaslääkäreille, hammashoitajille ja suuhygienisteille sekä avoterveydenhuollon terveydenhoitajille. Uudet toimintamallit tehtiin alle kouluikäisille, koululaisille, aikuisille ja ikääntyville. Lisäksi ohjeistettiin toimintatavat uusille asiakkaille ja erityisryhmille. Oulun kaupungin suun terveydenhuollon toimintatapojen muuttamisen/kehittämisen pilottialueeksi valittiin Tuiran suun terveydenhuoltopiiri. Turan suun terveydenhuoltopiirin alueella asuu noin 25 000 oululaista. Tuiran suun terveydenhuoltopiirissä työskenteli pilotoinnin aikana seitsemän hammaslääkäriä perushammashoidossa ja yksi hammaslääkäri, joka vastaa piirin oikomishoidoista. Vaativimmat oikomishoidot on koko kaupungissa keskitetty erikoishammaslääkäreille suun erikoishoidon yksikköön (SEHY). Hammashoitajia oli kymmenen ja suuhygienistejä pilotin myötä kolme, aikaisemman kahden sijasta. Yhden suuhygienistin työpanoksesta puolet kohdistuu oikomishoitoon. Välinehuoltajia on kaksi ja he vastaavat koko terveysaseman välinehuollosta. Uuden työnjakomallin pilotointi aloitettiin lokakuun alussa 2006. Pilotti jatkui vuoden 2007 loppuun. Pilottialueelle muodostettiin hoitotiimit, jotka muodostuivat hammaslääkäristä, hammashoitajasta ja kolmasosasta yhden suuhygienistin työpanosta. Koulut, hoitolaitokset ja palvelukodit jaettiin tiimeille. Aikuispotilaat jaettiin tiimeille niiden kulloisenkin työtilanteen mukaan. Yhden tiimin hoitovastuulle annettiin noin 2 400 potilasta. 2.3.1 Työnjako Tuiran pilotissa Hammashoitajat, suuhygienistit ja terveydenhoitajat tekevät terveystarkastuksia, hoidon tarpeen arviointeja ja koulutuksensa mukaisia työtehtäviä. Tarvittaessa potilas ohjataan hammaslääkärille, joka tutkii potilaan ja tekee hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelma pitää sisällään mahdollisen suunnitelman hoidon jaksottamisesta, seuraavista tarkastusajankohdista ja siitä, kuka tarkastukset tekee. Työnjako perustuu tiimin toteuttamaan yhteistyöhön.

8 Työnjaon toimintamalli kaaviona: 2.3.2 Pilotin toimintamallit ja ohjeet Odottavat perheet ja 0-2-vuotiaat Lastenneuvolan ja suun terveydenhuollon yhteistyöstä ja käytännöistä kirjoitetaan kirjalliset ohjeet. Suun terveyden riskiryhmiin kuuluvat lapset pyritään löytämään ja ohjataan asianmukaiseen ehkäisevään ja korjaavaan hoitoon. Terveyden edistämisessä pyritään sektorirajat ylittävään työhön. (Lastenneuvola perheiden tukena, opas työntekijöille, STM, 2004:14, s. 38) Odottavien vanhempien ohjaus Raskauden alkuvaiheessa neuvolakäynnillä terveydenhoitaja kertoo odottaville vanhemmille suun terveydenhoitopalveluista. Vanhemmille annetaan Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaisema Odottava perhe, odottava äiti ja isä -lehtinen. Terveydenhoitaja tiedottaa vanhemmille suuhygienistin pitämästä ryhmätilaisuudesta. Ryhmätilaisuus pidetään, kun lapsi

9 on noin kolmen kuukauden ikäinen. Suuhygienistit suunnittelevat tilaisuutta varten diaesityksen. Terveydenhoitaja kertoo odottavien vanhempien suun terveyden merkityksestä lapselle ja odottavan äidin suussa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista raskauden aikana. 0-2-vuotiaat Terveydenhoitajan toteuttama suun terveydenhoidon neuvonta Kolmen kuukauden ikäisten lasten vanhempien ohjaus Terveydenhoitaja tiedottaa suun terveydenhoidon tilaisuudesta kolmen kuukauden ikäisten lasten vanhemmille. Ryhmätilaisuus pidetään lastenneuvolassa ja sen pitää suuhygienisti. Tilaisuuteen toivotaan osallistuvan lapsen kanssa molemmat vanhemmat. Sopiva ryhmäkoko on 10-15 osallistujaa. Neuvonnan sisältö: Vanhempien suun terveyden edistäminen ja omien suunhoitotapojen ja tottumusten tarkistaminen Ksylitoli Lapsen hampaiden kehittyminen Streptokokki mutans- bakteerin tarttuminen ja tartunnan ehkäisy Imetys Tutin/tuttipullon käyttäminen Lapsen suun ja hampaiden puhdistaminen Kuuden kuukauden ikäiset lapset Terveydenhoitaja tarkastaa lapsen suun. Lapsi saa hammasharjan ja terveydenhoitaja opastaa vanhempia lapsen suun puhdistamiseen. Terveydenhoitaja muistuttaa Streptokokki mutans - bakteeritartunnasta ja sen ehkäisystä. Tällä käynnillä keskustelun aiheena ovat perheen ruokailutavat, säännöllinen ruokailurytmi ja terveellinen ruokavalio. Lapsen janojuomaksi suositellaan vettä. Terveydenhoitaja antaa vanhemmille Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaiseman lehtisen Pikkuvauvat ja parivuotiaat.

10 Yksivuotiaat lapset Käynnin yhteydessä terveydenhoitaja tarkastaa lapsen suun ja hampaat. Hän muistuttaa hampaiden puhdistamisesta iltapesun yhteydessä. Fluoritahnan käytön aloittamista suositellaan lapsen ollessa 1 ½-vuotias. Terveydenhoitaja muistuttaa säännöllisen ruokailun ja terveellisen ruokavalion merkityksestä hampaiden terveyden kannalta. Vanhempien omaa esimerkkiä korostetaan. Keskustellaan tutista ja tuttipullosta luopumisesta. Kaksivuotiaat lapset Terveydenhoitaja tarkastaa lapsen suun ja hampaat. Käynnin aikana keskustellaan suun terveyttä edistävistä asioista; hampaiden puhdistaminen, terveellinen ravinto, napostelun välttäminen. Herkkuhetki voi olla kerran viikossa. Ksylitolituotteet ovat hyvä vaihtoehto. Terveydenhoitaja tietää perheiden tarpeet ja vanhempien voimavarat. Hän tarvittaessa ohjaa lapsen vanhempineen suuhygienistin tai hammashoitajan vastaanotolle. Mikäli lapsen hampaat ovat terveet ja suunhoito kotona onnistuu, seuraava käynti on suuhygienistin vastaanotolla, kun lapsi on kolmevuotias. Käynnin ajankohta kirjataan lapsen neuvolakorttiin. Lapsen vanhemmat varaavat itse tarkastusajan suuhygienistin vastaanotolle. Terveydenhoitaja kirjaa antamansa suun terveydenhoidon ohjauksen ja lapsen suun tarkastuksen lapsen neuvola-asiakirjoihin ja neuvolakorttiin. Kolmevuotiaan suun tarkastus ja kotihoidon ohjaus Kaikille kolmivuotiaiden vanhemmille/huoltajille lähetetään kehotus varata aika suuhygienistin/hammashoitajan vastaanotolle lapsen suun ja hampaiden tarkastusta varten. Suuhygienistin/hammashoitajan vastaanotolla tehdään suun terveystarkastus ja selvitetään lapsen suun terveyteen vaikuttavat kotihoitotottumukset, ja annetaan tarpeellinen ohjaus. Suositukset: o Hampaiden puhdistus lasten fluorihammastahnalla kahdesti päivässä vanhempien avustuksella. o Säännölliset ateriat. Napostelun välttäminen.

11 o o o o o Janojuomaksi vesi. Mehujen haitalliset vaikutukset hampaisiin. Yhtenä vaihtoehtona herkkuhetki kerran viikossa. Ksylitolipurkka/-pastilli aterian ja herkkuhetken päätteeksi. Lisäfluorin käytön suositus, mikäli lapsella on alkavaa reikiintymistä. Imeskelytottumukset Suun tarkastus Tarkastus suoritetaan hammashoitotuolissa. Samalla tutustutaan hoitotuoliin ja hoitovälineisiin. Mikäli hampaisto on täysin ehjä ja hampaiden kotihoito on kunnossa, seuraava tarkastuskäynti on viisivuotiaana. Hammashoitaja/suuhygienisti kirjaa potilasasiakirjoihin tekemänsä havainnot ja suun terveydentilamerkinnät. Jos terveystarkastuksessa käy ilmi, että kotihoito on puutteellista ja lapsen hampaissa on bakteeripeitteitä, kutsutaan lapsi tarpeen mukaan uudelle käynnille. Vanhemmille korostetaan kotihoidon merkitystä ja näytetään bakteeripeitteet lapsen hampaista. Merkinnät tehdään kuten edellä. Jos lapsen hampaistossa on merkkejä alkavasta karieksesta, kutsutaan hänet uudelleen suuhygienistin vastaanotolle (Re). Merkinnät tehdään kuten edellä. Jos hampaistossa on paikattavaa kariesta, lapselle varataan aika hammaslääkärille. Tällöin potilasasiakirjoihin kirjataan käynnin yhteydessä esille tulleet asiat, mutta statusmerkinnät tehdään vasta hammaslääkärin tekemän tarkastuksen yhteydessä. Jos lapsi ei ole yhteistyökykyinen, suun tarkastusta voidaan siirtää eteenpäin. Seuraavaan tarkastukseen lapsi kutsutaan viimeistään viisivuotiaana ja kutsu merkitään Efficalle (Re). Viisivuotiaat vastaanotolla Viisivuotiaan suun tarkastus ja kotihoidon ohjaus Suuhygienisti tarkastaa lapsen suun terveystilanteen ja purennan. Tiedot kirjataan HAMlehdelle. Statusmerkintöjä ei tehdä, mikäli lapsi lähetetään hammaslääkärin vastaanotolle suun terveyden tai poikkeavan purennan takia. Tällöin hammaslääkärin vastaanotolla tehdään suun tarkastus ja kirjaukset HAM-lehdelle. Kariesaktiivisille lasten kuutoshampaat pinnoitetaan. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen suun kotihoidosta ja annetaan tarvittaessa lisäohjeita.

12 Seuraavaan tarkastukseen lapsi kutsutaan viimeistään 7-vuotiaana hammaslääkärille ja kutsu merkitään Efficalle (Rc). Koululaiset ja aikuiset Hammaslääkärin suorittama tutkimus Pääsääntöisesti lapset tulevat hammaslääkärin tutkimukseen ensimmäisen kerran 7- vuotiaana, jolloin hammaslääkärin tarkastukseen kutsutaan koko ikäluokka. Tutkimus sisältää potilaan kliinisen tutkimisen, jossa käydään läpi purenta, hampaisto, parodontium ja limakalvot. Tutkimuksen perusteella tehdään asiaankuuluvat diagnoosit. Tutkimukseen perustuen ja potilaan yleisterveydelliset seikat huomioiden hammaslääkäri tekee korjaavan, ehkäisevän ja ylläpitohoidon hoitosuunnitelman tarkoituksenmukaisine työnjakoineen. Suunnitelma tehdään kirjallisena potilaskortin HAM-lehdelle sille varattuun tilaan. Tässä yhteydessä hammaslääkäri määrittelee seuraavien tarkastusten ajankohdat ja kirjaa Efficalle tarvittavat kutsut (Re,Rc). Hammaslääkäri pitää omassa kontrollissaan vain kohonneen riskin potilaat. Riski voi liittyä mm. kariestilanteeseen, parodontiumiin tai purennankehitykseen. Mikäli potilaan suun tilanne näyttää stabiililta eikä merkkejä kohonneesta riskistä ole, potilas voidaan siirtää suuhygienistin tarkastettavaksi. Tutkimuksen tehnyt hammaslääkäri antaa suuhygienistille ohjeet siitä, kuinka tiheästi potilas otetaan suuhygienistin vastaanotolle tarkastuksiin. Suuhygienistin tekemä suun terveystarkastus Suuhygienisti lähettää tekemänsä terveystarkastuksen jälkeen hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon potilaat, jotka tarvitsevat hammaslääkärin hoitoa. Lähettämisen syy voi olla mm. suusairauksien kohonnut riski tai purennalliset syyt. Jos potilas lähetetään hammaslääkärille, suuhygienisti ei tee Efficalle status-merkintöjä. Merkinnät tehdään hammaslääkärin vastaanotolla. Kariesriskipotilaista hammaslääkärille lähetetään aina ne, joilla on paikattavaa kariesta. Jos potilaan suu on siisti ja hoidettu, ei vähäisen initiaalikarieksen takia potilasta tarvitse lähettää hammaslääkärille, vaan suuhygienisti voi seurata tilannetta aluksi itse. Suuhygienisti laatii potilaalle suunnitelman karieksen pysäyttämiseksi. Suunnitelma sisältää sekä potilaan omahoito-ohjeet että suuhygienistin tekemät toimenpiteet. Mikäli ikenistä tai limakalvoista löytyy poikkeavaa, lähetetään potilas hammaslääkärille. Tavanomaiset hammaskivenpoistot suuhygienisti tekee itsenäisesti.

13 Jos suuhygienisti havaitsee potilaan purennankehityksessä poikkeavaa, konsultoi hän hammaslääkäriä tai apuoikojaa. Ikääntyvät Ikääntyneillä oululaisilla tulee olla mahdollisuus saada monipuoliset suun terveydenhoitopalvelut, joilla edistetään suun terveyttä ja tuetaan omahoitoa. Työryhmän laatimissa tavoitteissa asiakaslähtöisyys on hoidon ja palvelun lähtökohta. Kotona asuvat ikääntyvät potilaat pääsevät suun terveydenhuollon potilaiksi kuten muutkin aikuiset. 75-vuotiaat ja sitä vanhemmat potilaat otetaan vastaanotolle jonottamatta. Hampaiden ja suun hoito toteutetaan hammaslääkärin tekemän hoitosuunnitelman mukaisesti. Laitoshoitopotilaiden suun terveydenhoito Vuodeosastot ja vanhainkodit Hammaslääkäri tekee pitkäaikaispotilaille suun ja hampaiston tutkimuksen ja hoitosuunnitelman. Status ja hoitosuunnitelma kirjataan Effican HAM-lehdelle. Suun tutkimukset tehdään yhdessä suuhygienistin ja osaston vakituiseen henkilökuntaan kuuluvan hoitajan kanssa. Hoitohenkilökunta ohjeistetaan osastolla suoritettavasta suunhoidosta. Hammaslääkärin tai suuhygienistin hoitoa vaativat toimenpiteet tehdään potilaan kunnon mukaan joko osastolla tai hammashoitolassa. Suuhygienisti käy hampaallisten potilaiden luona suorittamassa ylläpitohoitoa tarpeen mukaan. Hän opastaa hoitohenkilökuntaa suun ja hampaiden sekä proteesien puhdistamisessa. Osastoilla pidetään henkilökunnalle suunhoitoon liittyviä ohjaus- ja koulutusinfoja. Kaupungin suun terveydenhuollon kanssa yhteistyössä toimivalle yksityiselle erikoishammasteknikolle kuuluvat proteesien pohjaukset ja korjaukset. Osastolta voidaan olla suoraan yhteydessä erikoishammasteknikkoon. Laitoksessa olevien pitkäaikaispotilaiden hammashuollon maksut peritään sisäisen laskutuksen kautta. Palvelukodit Vuonna 2006 on aloitettu palvelukotien asukkaiden suun tarkastukset, jotka suuhygienisti suorittaa alueensa palvelukodeissa vuosittain. Status ja suoritetut toimenpiteet kirjataan Effi-

14 can HAM-lehdelle sekä Khot-lehdelle. Hoitohenkilökuntaa ohjeistetaan asukkaiden suun terveydenhoidossa. Tarvittaessa palvelukodin asukkaat ohjataan hammaslääkärin tai suuhygienistin hoitoon hammashoitolaan. Asukkailta peritään asetuksen mukaiset maksut hammashoidosta. Palvelukotien henkilökunnalle pidetään infoja suunhoidosta tarvittaessa. Ajanvaraus ja neuvonta Tuiran suun terveydenhuoltopiirissä on osittain keskitetty ajanvaraus. Potilaiden jatkohoitoajat annetaan hoitohuoneista. Ajanvarauskirjan suunnittelussa vastaanottotyötä tekevät voivat vastaanottolajeja hyödyntäen jaksottaa omaa työtään ja hallita potilasvirtaa. Esimerkiksi hammaslääkäri ja suuhygienisti voivat halutessaan varata tarvittavan määrän aikoja recall-potilaita varten. Hoitolassa voidaan sopia tiettyjä käytäntöjä kaikille vapaista ajoista ja huoneesta annettavista ajoista. Hoitojen jaksottamisella ajanvarauskirjalle saadaan joustavuutta työskentelyyn. Hammaslääkärit kävivät pilotin alkuvaiheessa siihen asti kertyneiden recall-potilaiden listat läpi. He avasivat potilastiedot ja siirsivät suuhygienistille ne potilaat, joiden arvioivat sopivan suuhygienistin tarkastettaviksi. Effica-tietojärjestelmään muutettiin kutsun vastaanottajatiedot. Viisivuotiaiden terveystarkastukset siirrettiin suuhygienisteille. Suun terveyden edistäminen pilotissa Toike-hankkeen yhtenä tavoitteena on suun terveyttä edistävien tapojen ja tottumusten saaminen luonnolliseksi osaksi kuntalaisten jokapäiväistä elämää. Heillä tulee olla mahdollisuus tehdä suun terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja. Tavoitteena on nostaa tietoisuutta hyvän suuhygienian merkityksestä ja keinoista sen ylläpitämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kansallisten terveyspoliittisten linjausten ja ohjelmien tärkeimpiä tavoitteita. Suun terveydellä on vaikutusta yksilön ja väestön yleisterveyteen ja hyvinvointiin. Suu- ja hammasterveyden tavat ja tottumukset omaksutaan jo lapsuudessa. Valmiuksiaan lapsi ja nuori kehittää yhdessä vanhempien, lähiympäristön ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Valtaosa oululaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Hyvinvoinnin puutteet näyttävät kasautuvan samoille yksilöille ja perheille. Kariesongelma koskettaa melkoisesti osaa koululaisistamme ja aiheuttaa suuret kustannukset sekä suun terveydenhuollon menoina että opetuksesta poissa olona. Voimakkaasti tehostetulla yksilöllisellä ehkäisyllä ei saada hampaiden reikiintymistä kuriin. Suomalaisten elintavat ovat muuttuneet hampaiden reikiintymistä suosiviksi. Virvoitusjuomien, makeisten ja muiden hampaille haitallisten napostelutuotteiden

15 myynti lisääntyy jatkuvasti. Napostelemaan houkutellaan kaikkialla, jopa julkisin varoin ylläpidetyissä kouluissa. Ennaltaehkäisevän työn merkitys kumuloituu vanhemmalla iällä pienempänä hoidon tarpeena. Tällöin huolehditaan siitä, että rajallisia resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Kolmen kuukauden ikäisistä lapsista ja heidän vanhemmistaan kootaan ryhmä yhteistyössä neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Neuvonnan sisältö: Vanhempien suun terveyden edistäminen ja omien suunhoitotapojen ja tottumusten tarkistaminen Ksylitoli Lapsen hampaiden kehittyminen Streptokokki mutans- bakteerin tarttuminen ja tartunnan ehkäisy Imetys Tutin/tuttipullon käyttäminen Lapsen suun ja hampaiden puhdistaminen Hammashoitaja käy päiväkodeissa kerran vuodessa pitämässä suun terveysneuvontatilaisuuden esikoululaisille. Hän lukee esimerkiksi lapsille hammasaiheisen sadun ja opastaa lapsia pienryhmissä hampaiden harjaamisessa ja fluoritahnan käytössä. Henkilökunta on mukana näissä tilaisuuksissa. Suuhygienistit käyvät Tuiran alueen perhepäivähoitajien palavereissa puhumassa alle kouluikäisen lapsen suun terveyden edistämisestä. Infot sovitaan alueen perhepäivä-ohjaajien kanssa. Toimintamuoto aloitettiin kevään 2007 aikana. Koulunsa aloittaville lapsille ja heidän vanhemmilleen suunniteltiin esite suun terveydenhuollosta. Esitteessä kerrotaan suun terveyteen vaikuttavista asioista ja painotetaan omien valintojen merkityksestä suun ja koko kehon terveyteen.(hei, ekaluokkalinen-kirje). Kouluissa hammashoitajat antavat suun terveysneuvontaa 1.-luokkalaisille kerran syys- ja kevätlukukaudella, 3.-ja 5.-luokkalaisille kerran lukuvuoden aikana. Neuvontaa annetaan hampaiden harjauksessa ja fluoritahnan käytössä. Dieettineuvonta sisältää lyhyesti seuraavia

16 asioita; säännölliset ateriat, vesi janojuomaksi ja kerran viikossa herkkuhetki, mikäli se on tarpeen. Oppilaat saavat myös tietoa ksylitolituotteiden käytöstä. Plakkivärjäystä käytetään apuna 5.-luokkalaisten harjausopetuksessa. Suuhygienistit suunnittelevat 5.-luokkalaisille tarkoitetun suun terveystieto tapahtuman. Se toteutetaan elämystapahtumana, ajankohta on syyslukukausi 2007. Hammashoitajat opastavat 6.-luokkalaisia hammaslangan käytössä. Huolellista hampaiden harjausta fluorihammastahnalla korostetaan. Kerrataan napostelun ja makeiden/happamien juomien vaikutuksista hampaisiin ja liikaenergiansaantiin. Annetaan ohjeita ksylitolipurukumien ja pastillien käytöstä. 8.- luokkalaisille pidettävissä infoissa kerrotaan hammashoitopalveluista ja hoitoon hakeutumisesta. Lyhyesti kerrataan suun kotihoitoa ja painotetaan itsehoidon merkitystä. Tilaisuuksia pitävät joko suuhygienistit tai hammashoitajat kouluissa esimerkiksi oppituntien alussa. Pilotin aikana järjestettiin 23.11 2006 yhdeksäsluokkalaisille SuukkO-tapahtuma (Suu kunnossa koululaisilla Oulussa). Suukko-tapahtumalle otettiin pohjaksi Terve Tulevaisuus! - toimintamalli oululaisten nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintamallilla pyritään vaikuttamaan hyvinvointia ja terveyttä edistäviin asenteisiin. Perheen ja vanhempien rooli kasvattajana vahvistuu sekä nuorten omaa vastuu lisääntyy. Positiivisuus, toiminnallisuus ja tukeminen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Yhteistyöllä tuetaan kasvatus- ja hyvinvointityötä nuortemme hyväksi. Terve Tulevaisuus! toimintamallin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, nuorten oman terveystietoisuuden ja osallisuuden lisääminen, vastuullisen vanhemmuuden ja aikuisuuden tukeminen ja hyvinvointia ja terveyttä edistävän arjen kulttuurin vahvistaminen. Keskeisin tavoite Suukko-tapahtumalla oli oululaisten nuorten suun terveyden edistäminen ja nuorten oman aktiivisuuden lisääminen suun terveydenedistäjinä ja vastuunottajina omista päätöksistään. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä eri oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyöhön saatiin mukaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun suuhygienisti- ja terveydenhoitajaopiskelijoita, Oulun seudun ammattiopiston suun hoitoon suuntautuvia lähihoitajaopiskelijoita ja Terveys Ry:n edustaja. SuukkO-päivä sujui suunnitelman mukaisesti. Marraskuussa järjestetty SuukkO-tapahtuma oli pilotti ja sitä on tarkoitus kehittää ja mahdollisesti tehdä siitä perinne kuitenkin uudis-