Neuvolaikäisen suun terveys

Transkriptio

1 Yhteisiä tavoitteita Neuvolaikäisen suun terveys Tiina Joensuu HLT Pohjoisen alueen Kaste Fyysinen ja psykososiaalinen kehitys Ravitsemus ja ruokailutottumukset Painon hallinta Hygienia Imemistottumukset ja tutin käyttö Tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ELÄMÄNHALLINTA DMFT % Caries-free 7,4 1 5,2 2 3, DMFT keskiarvo ja tervehampaisten prosenttiosuus 12 vuotiailla Suomessa (WHO 1974, Nordblad et al. 2004). 1,8 23 1,2 35 1,2 37 1,2 38 Yhteisiä tavoitteita suun terveys (1) Odottaville perheille annettava suun terveysneuvonta sisältää ohjeita sekä vanhempien oman suun hoitoon että tulevan lapsen ensimmäisten vuosien ajalle. Tässä vaiheessa voidaan kiinnittää huomiota vanhempien suun hoidon terveydelliseen merkitykseen ja ohjata vanhempia tarpeen mukaan hammashoitoon. Tutkimusten mukaan vanhempien huonot hampaiden puhdistustavat ja heillä todettu karies ovat yhteydessä lapsen hampaiden reikiintymiseen. Yhteisiä tavoitteita suun terveys (2) Ensimmäistä lasta odottavat perheet luovat perustan koko perheen kehityskaarelle. Esikoinen toimii mallina ja esimerkkinä sisaruksilleen tahtomattaankin. Tiedetään, että myös suuhygieniaan liittyvät tavat ja tottumukset kuten hampaiden harjaus ja makean käyttö ovat varsin pysyviä. Siksi on parasta vaikuttaa perheen tapoihin heti perhe-elämän alusta lähtien. Lasten hampaiden harjaus- ja suunhoitotottumukset ovat kiinteästi sidoksissa vanhempien harjaustottumuksiin. Lapsi on jo ensimmäisten hampaiden puhjetessa totutettava siihen, että hampaita harjataan aamuin illoin. Yhteisiä tavoitteita suun terveys (3) Puhkeavien ja vasta puhjenneiden hampaiden purupinnat ovat erityisen alttiita reikiintymiselle, koska niiden lopullinen mineralisoituminen tapahtuu syljen vaikutuksesta suuhun puhkeamisen jälkeen. Puhkeavien hampaiden reikiintymisriskiä lisää, että niiden purupinnoilla on otolliset olosuhteet bakteerien muodostaman peitteen kehittymiselle. Siksi on tärkeätä, että puhkeavien hampaiden purupinnat harjataan kahdesti päivässä fluorihammastahnaa käyttäen. Puhkeavien hampaiden tehokas puhdistaminen vaatii erityistaitoja, jotka tulee opettaa määräaikais- tai muiden suun ja hampaiden tarkastusten yhteydessä. Lisäksi on tärkeää, että vältetään aterioiden välillä tapahtuvaa napostelua ja käytetään janojuomana vettä. 1

2 Terveydenhoitajan arvio lapsen suun terveydentilasta Terveydenhoitaja tekee arvion lapsen suun terveydentilasta 12 kuukauden, viimeistään 18 kuukaudeniässä. Siihen sisältyy yläetuhampaiden pintojen tarkastelu ja mahdollisen bakteeripeitteen (plakkikerros) toteaminen. Bakteeripeitteen voi havaita nostamalla lapsen ylähuulta. Jos etuhampaiden pinnalla on selvästi havaittava plakkikerros, ohjataan lapsi suun terveydenhuoltoon. Terveysneuvonnan täydentävä sisältö Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa. Hampaan reikiintyminen Suun sairauksia aiheuttavien bakteereiden tartunnan ehkäisy (1) Aika Suun mikrobisto -koostumus -organisoituminen Hampaan Karies vastustuskyky -syljen koostumus -fluorin saanti Ravinto -sokerin käytön runsaus ja tiheys Tavallisimpia syljen välityksellä tarttuvien bakteerien aiheuttamia suun sairauksia ovat karies ja ientulehdukset. Kariesta aiheuttavat mutans streptokokki - bakteerit muodostavat ravinnon sokereista happoa, joka syövyttää hampaan pintaan vähitellen reiän. Vastasyntyneen hampaattomassa suussa ei ole mutans streptokokki -bakteereita, mutta niitä esiintyy lähes kaikilla aikuisilla. Suun sairauksia aiheuttavien bakteereiden tartunnan ehkäisy (2) Bakteeri tarttuu lapselle syljen välityksellä hampaiden puhkeamisen aikoihin aikuiselta esim. yhteisen lusikan tai nuolaistun tutin kautta. Mitä enemmän mutans streptokokki -bakteereita tarttuu lapsen suuhun, sitä enemmän ja sitä aikaisemmin lapsen hampaat ovat vaarassa reikiintyä. Tartuntaa edesauttaa lapsen sokeripitoinen ravinto. Tartuntaa voidaan ehkäistä vanhempien ja lapsen säännöllisellä ksylitolin käytöllä. 1,00 0,50 0,00 dmft 0-5 v kohorteittain Kemissä 2,50 Kohortti , , dmft Tornio 5v ikä Joensuu T

3 Suun streptokokit ja mutansstreptokokit (MS) Ensimmäiset suun streptokokit S.mitis, S.oralis, S.salivarius muutaman päivän ikäisenä S.sanguinis ja S.mutans 1 2 v ikäisenä pysyvä kolonisaatio kun hampaat puhkeamassa (Berkowitz ym. 1975, Masuda ym. 1979, Loesche 1986) window of infectivity kk (Caufield ym. 1993) MS-tartunta vertikaalinen tartunta äidiltä lapselle (Berkowitz ja Jordan 1975, Masuda ym. 1985, Caufield ym. 1993) isältä lapselle (Kozai ym. 1999, Ersin ym. 2004) horisontaalinen tartunta sisaruksilta, päiväkodeissa (Emanuelsson 1998, Mattos-Graner 2001, Tedjosasongko ym. 2002) MS-tartunnan estäminen Varhainen MS-kolonisaatio suuri kariesriski (Alaluusua ja Renkonen 1983, Köhler ym. 1984) Köhler ym. 1983, 1984, 1988 preventio-ohjelma äideille Laajat preventio-ohjelmat Günay ym Gomez ja Weber 2001, Gomez ym Türksel-Dülgergil ym. 2004, Ercan ym lasten MS-kolonisaatio lasten karies MS-tartunnan estäminen; ksylitoli Ksylitoli Söderling ym. 2000, 2001, Isokangas ym Thorild ym. 2003, 2004, 2006 Nakai ym Ylivieskan äiti-lapsitutkimus (Söderling ym. 2000, 2001, Isokangas ym. 2000) Hammaslääkäriliiton suositus Tulokset 2-vuotiaana Ksylitoli vähensi merkitsevästi MS:n siirtymistä äidiltä lapselle Tulokset 5-vuotiaana X dmft 5v = 0,83 F dmft 5 v = 2,87 Chx dmft 5 v = 3,22 ksylitolipitoisuus vähintään 30 % tuotteen painosta ksylitolin osuus kaikista makeutusaineista vähintään 50 % tuote ei saa sisältää helposti fermentoituvia makeuttajia sorbitoli, mannitoli, maltitoli, aspartaami sallittuja tuote ei saa aiheuttaa happovaikutusta suun olosuhteissa ei saa sisältää sitruunahappoa tms. 3

4 Käypä hoito 2009 Mutansstreptokokkitartunnan välttäminen MS-tartuntaa voidaan ehkäistä välttämällä sylkikontaminaatiota: toisen ihmisen sylkeä ei pitäisi joutua pienen lapsen suuhun Pienten lasten äitien on hyvä käyttää päivittäin ksylitolituotteita (vähintään 5 6 grammaa ksylitolia vuorokaudessa), erityisesti jos heillä on taipumus hampaiden reikiintymiseen (näytön aste B) Käypä hoito 2009 (2) Päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö (vähintään 5 g ksylitolia) syönnin jälkeen vähentää hampaiden reikiintymistä (näytön aste B) Vaikutus on ilmeisesti suurin, jos ksylitolia käytetään ennen pysyvien hampaiden puhkeamista tai niiden puhkeamisen aikaan Pelkästään ksylitolilla makeutettu purukumi ehkäisee hampaiden reikiintymistä paremmin kuin purukumit, joissa on käytetty makeutusaineena ksylitolin ja sorbitolin yhdistelmää Terveysneuvonta Fluorisuositukset: ½ - 2-vuotiaille fluoritahnaa (enintään 500ppm) voi sipaista hammasharjalle 2-5-vuotiaille suositellaan herneenkokoista määrää fluorihammastahnaa (enintään 1100ppm) (Käypähoito. Karieksen hallinta, 2009) Imemistottumukset ja tutin käyttö Imetys vaikuttaa positiivisesti leukojen kasvuun, suun alueen lihaksiston kehittymiseen sekä purentaan. Lapsilla on yksilöllinen imemisen tarve, joka alkaa vähentyä noin kuuden kuukauden ikäisenä. Sen jälkeen tuttia on hyvä käyttää mahdollisimman vähän ja rajoittaa sen käyttö ainoastaan lohtutilanteisiin ja nukahtamiseen. Tiheä ja pitkittynyt tutin käyttö voi aiheuttaa purentavirheitä ja hampaiden reikiintymistä. Myös sormen imeminen voi aiheuttaa purentavirheitä. Parempi vaihtoehto on anatominen tutti, joka on kehitetty ehkäisemään purentavirheitä. Lapsi on helpompi vieroittaa tutista kuin sormesta. Tuttipullosta luovutaan noin kuukauden ikäisenä ja tutista viimeistään lapsen ollessa 2-vuotias. The novel pacifier Alanen, Varrela & Söderling US Patent 1999, 2000 (Plastone, Konnevesi) Soft, broad and flat nipple in order to minimise the adverse effects of the pacifier on the occlusion A pouch in which a food supplement tablet can be inserted (Teemu Taipale) Siirappi Uhari ym päiväkotilapsille ksylitolipurkkaa, pastilleja tai siirappia 3 kk ajan ksylitoliannos 8,4 g (purkka) 10 g (siirappi) /vrk S. pneumoniae otitis media 40 % (purkka) 30 % (siirappi) 20 % (pastillit) 4

5 Odottava perhe Suun terveyden edistämisen ja suun terveydenhoidon toimintamalli Posion kunnassa, PaKaste-hanke Tavoitteena Vanhempien suu on terve ennen lapsen syntymää. Säännöllinen hammashoitosuhde Vanhemmat tietävät - varhaisen mutansstreptokokkitartunnan ehkäisemisestä - oman suun terveyden merkityksestä Luodaan tulevan vauvan suun terveyden säilymiselle edellytykset vanhemmilla tiedolliset ja taidolliset valmiudet sekä myönteinen asenne Odottava perhe Odottavat vanhemmat käyvät suun terveystarkastuksessa ennen lapsen syntymää Terveydenhoitaja ohjaa odottavat vanhemmat suuhygienistin vastaanotolle Suuhygienisti neuvoo potilasta suun omahoidossa ja ohjaa hammaslääkärin vastaanotolle. Hammaslääkäri tekee suun tutkimuksen ja laatii hoitosuunnitelman. Suun terveystarkastukset Posion terveyskeskuksen hammashoitolassa Alle yksivuotiaat 1-vuotiaat 2-vuotiaat 3-vuotiaat 4-vuotiaat 5-vuotiaat 6-vuotiaat Suuhygienistin KAIKILLE terveysneuvonta Shg suun terveystarkastus riskipotilaille, jos tarkastuksessa havaittu näkyvää plakkia, syö öisin tai juo janojuomana mehua Shg suun terveystarkastus riskipotilaille, lapsella näkyvää plakkia eikä säännöllistä ateriarytmiä Alle yksivuotiaat Tavoitteena Varhaisen mutansstreptokokkitartunnan ehkäiseminen äidiltä/muilta perheenjäseniltä lapselle Terveellisten ravitsemustottumusten luominen Hyvien imemistottumusten omaksuminen Lapsen säännölliseen suuhygienian ohjaus Riskipotilaiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa Yhtenäinen terveysneuvonta neuvolan terveydenhoitajan kanssa Terveysneuvonta pikkulapsilla Varhaisen mutansstreptokokkitartunnan merkitys ja sylkikontaktin välttäminen Annetaan ensimmäinen harja harjaamiseen totuttelu, fluorin käyttö Säännöllinen ruokailurytmi, suunnitellut ateriat Vältetään runsas ja tiheään toistuva Janojuomana vesi 5

6 Riskitekijät Runsas plakki, ientulehdus, varhaiset kiillevauriot tai aiempi reikiintyminen Epäsäännöllinen ruokailurytmi Runsas hoitamaton karies äidillä/isällä/sisaruksilla Krooninen sairaus, toistuvia infektioita, säännöllinen lääkitys tai kehitysvamma. Tehostettu hoito Lapsen omaan ruokavalioon perustuva neuvonta Käytännön harjausopetus vanhemmille Huoltajan ja lapsen täysksylitolin käyttö Leikki-ikäiset Tavoitteena Säännöllisten puhdistustapojen vahvistaminen Säännölliset ja terveelliset ruokailutottumukset Vältetään runsas ja tiheään toistuva Täysksylitolin käytön lisääminen, aina aterian jälkeen Säännölliset hoitokäynnit totuttaminen hammashuollon palveluihin Oikomistarpeen arviointi Terveysneuvonta leikki-ikäisillä Oikean harjaustekniikan ohjaus vanhemmille, vasta 6-vuotiaana mainitaan lapsen oma harjaus Säännöllinen ruokailurytmi, suunnitellut ateriat Vältetään runsas ja tiheään toistuva Janojuomana vesi Ksylitolin käyttäminen aina aterian jälkeen (täysksylitolipurukumi tai -pastilli) Tutista luopuminen viimeistään 2-vuotiaana Leikki-ikäiset Riskitekijät Varhainen mutansstreptokokkitartunta Runsas plakki, ientulehdus, varhaisia kiillevaurioita Epäsäännöllinen ruokailurytmi, runsas ja tiheä Pitkittynyt rintaruokinta ja tuttipullo Yleissairaudet, lääkitykset, kehitysvammaisuus Tehostettu hoito Ruokailutottumusten arviointi, ateriointitiheys (sokerikello) Täysksylitolin merkitystä korostetaan, karkkihetki vain kerran viikossa Harjausopetus huoltajalle kädestä pitäen Plakkikohtien huomioiminen (plakkivärjäys) Paikalliset fluorikäsittelyt 6