HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET KAUPUNGIN OMISTAMILLE AO-TONTEILLE KORTTELEISSA 86009-86015. Kaupunkisuunnittelu / LTO, MBR 24.2.2009 Raja 24.2.2009 liite 12.1 Alueen yleiskuvaus Alue rajautuu itä-, etelä- ja länsipuolella Siimapuisto-nimiseen lähivirkistysalueeseen. Yleiskaavan mukaan virkistysalueen leveys on eteläreunalla n. 55 metriä ja itäreunalla n. 100 metriä. Lähes kaikilla Säynetien tonteilla on avokalliota tai kallio on alle yhden metrin syvyydessä. Maisema antaa hyvät lähtökohdat kallio- ja kivikkopuutarhoille sekä avokallioiden lomaan sovitetuille istuskelupaikoille. Suuria nurmikenttiä ei tälle alueelle kannata havitella. Haukitiellä ja Madekujalla ei ole aivan yhtä kallioista kuin Säynetiellä. Rakentamisohjealueen tonteista 25 on tarkoitettu yhtä omakotitaloa varten. Korttelin 86009 kolme tonttia on tarkoitettu kahdelle erilliselle omakotitalolle. Avokallio Kallio alle metrin syvyydessä Sa = savi Si = Siltti Mr = Moreeni Rakentamisohjealue 1:2000 Maalajit 1 metrin syvyydessä, lisäksi esitetty avokalliot.
Tonttikoot ja rakennusoikeudet Yhden omakotitalon tonteilla tonttikoot vaihtelevat 973 ja 1571 m 2 :n välillä ja niitä vastaavat rakennusoikeudet 195 ja 239 krs-m 2 :n välillä. Korttelin 86009 tontit ovat kooltaan 1643 m 2. Ne on tarkoitettu kahdelle omakotitalolle ja niiden rakennusoikeus on 328 krs-m 2. Tämän lisäksi kullekin tontille saa asuntoa kohti rakentaa 40 krs-m 2 autosuojia ja asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, askartelu- ym. tiloja. Rakennusten sijoitus ja kerrosluku Rakennusten sijoittelussa noudatetaan oheista korttelisuunnitelmaa. Korttelisuunnitelmiin on merkitty ehdottomasti noudatettavat etäisyydet tontin rajoista (1:500 -mittakaavaiset kartat). Kadun puolella kuistit, sisääntulokatokset tms. saa rakentaa merkittyä lähemmäksi tontin rajaa. Puiden tai avokallioiden säilyttämisen niin vaatiessa voidaan rakennuksen paikkaa vähäisesti siirtää. Asuinrakennuksen on sijaittava vähintään 4 m päässä naapurin tontin rajasta, autotalli / talousrakennus voi naapurin luvalla sijoittua 2 metrin päähän naapurin rajasta. Asemakaava on määritellyt rakennusten etäisyydeksi kadun puoleisesta tontin rajasta lähes joka paikassa vähintään 5 metriä. Autotallit tai -katokset rakennetaan erillisinä irti asuinrakennuksesta siellä missä korttelisuunnitelma niin esittää. Rinnetonteilla voi autotallin ja varastotilaa tehdä myös kellariin jolloin erillistä autotallia/talousrakennusta ei tarvitse tehdä. Siellä missä autotallit tai -katokset on rakennettava kiinni asuinrakennukseen, tulisi ne suunnitella päämassasta erottuvaksi, esim. matalammaksi ja sisäänvedetyksi. Rakennusten muoto on ohjeellinen. I 2/3 ja I 1/2 -kerroksisten asuinrakennusten pohjan perusmuoto on kuitenkin oltava suorakaide, jossa voi olla vähäisiä ulkonevia osia, kuten sisäänkäynti- ja oleskelukatoksia. I -kerroksiset asuinrakennukset voivat olla myös L-muotoisia ja niiden muotoa suositellaan elävöitettäväksi kuistilla, sisääntulokatoksella tms. I-kerroksisissa asuinrakennuksissa suositellaan räystäs rakennettavaksi tavanomaista korkeammaksi, jolloin on mahdollista tehdä käyttöullakko. Ullakolle suositellaan pieniä päätyikkunoita. Kun korttelisuunnitelmassa kerrosluvuksi on merkitty I 2/3 (tai I 1/2), on toiseen kerrokseen on rakennettava osa rakennusoikeudesta, kuitenkin enintään 2/3 (tai 1/2) ensimmäisen kerroksen alasta. Toisessa kerroksessa kerrosalaan lasketaan 160 cm korkeammat tilat. Asuinrakennus ei saa näyttää täysin kaksikerroksiselta.
Katon muoto ja väri Asuinrakennuksissa tulee olla musta tai tumman harmaa harjakatto (myös "katkaistu" harjakatto yllä olevan kuvan mukaisesti on mahdollinen). Kattokaltevuuden on I-kerroksisissa asuinrakennuksissa oltava 1:2,5 ja muissa 1:2. Jos autotalli on päärakennuksessa kiinni, käytetään siinä päärakennuksen kattokaltevuutta. Erillisissä talousrakennuksissa kattokaltevuuden on oltava 1:3. Harjan suunta on esitetty korttelisuunnitelmassa. Jos rakentaa L-muotoisen rakennuksen on päämassan harjan suunta oltava korttelisuunnitelman mukainen. Erillisissä talousrakennuksissa on oltava pulpettikatto, kaltevuudeltaan 1:3. Myös talousrakennuksen katon väri on oltava musta tai tumman harmaa. Talousrakennuksen enimmäisleveys on 5 metriä. Jos haluaa toiselle autolle katoksen tai lisää varastotilaa, voi ne rakentaa kuvan mukaisesti toiseen suuntaan viettävän pulpettikaton alle. Tällöin kokonaisleveys voi ylittää 5 metriä. Julkisivumateriaalit, värit ja -arkkitehtuuri Pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla puu. Julkisivut tulee maalata murretuin, tummin sävyin. Ohessa värimalleja (esimerkiksi Tikkurilan talomaali 534x, 543x, 557x, 582x ja 613x). Talousrakennuksen tulee olla saman värinen kuin päärakennuksen. Kaksi vierekkäistä asuinrakennusta ei saa olla samanvärisiä. 534x 543x 557x 582x 613x Rakennusten arkkitehtuurissa pyritään nykyaikaiseen vaikutelmaan. Listoituksissa ja täydentävissä rakennusosissa värityksen valöörin tulee olla lähellä rakennuksen pääväritystä. Niissä voi lisäksi käyttää myös harmaan ja ruskean sävyjä.
Pihat Säilytettävä kasvillisuus Tonteilla mahdollisesti säilyneitä mäntyjä ja katajia kannattaa säilyttää pihapuina. Myös metsän pohjakasvillisuutta voi säilyttää ja liittää maanpeitekasveilla tai pensailla pihan rakenteisiin kuten oleskeluterasseihin ja kiveyksiin. Säilytettävä kasvillisuus pitää suojata rakentamisen aikana huolellisesti aitaamalla. Aidat Kadun puolelta tontti rajataan istutuksin tai aidalla. Pihaa suojaavat pensasaidat voi istuttaa kadunvarteen siellä, missä kallio ei ole aivan pinnassa. Pensasaitojen taakse, tontin puolelle voi rakentaa korkeintaan 80 cm korkean aidan. Pensaat voivat olla vapaasti kasvavia ja melko kookkaiksi, jopa 2 metriä korkeaksi kasvavia pensaita. Tässä on esimerkkinä kaksi kallioisella alueella viihtyvää, kiiltävälehtistä pensasta. Alueelle tulee yhtenäinen ilme, jos aidat ja pensaat ovat melko samannäköisiä. Aroniat, esimerkiksi marja-aronia, Aronia mitschurinii, koristeellinen punainen syysväri ja syötävät marjat. Kiiltotuhkapensas, Cotoneaster lucidus, kalliomaastossa viihtyvä kaunislehtinen pensas, joka on tosin myrkyllinen. Pensas sietää myös leikkausta. Jos tonttia ei rajata kadusta pensain, kadun varteen on rakennettava korkeintaan 80 cm korkea aita. Kadun varren aidaksi suositellaan luonnonkivimuuria esim. harmaasta graniitista. Myös tonttien välisille ja virkistysalueiden puoleisille rajoille voi halutessaan rakentaa aidan. Aidan värin tulee olla tumma harmaa ja korkeus enintään 150 cm. Aitaa voidaan korottaa köynnössäleiköllä tai -pergolalla. Myös aidoille kiipeämään voi istuttaa köynnöksiä. Sopivia ovat vaikkapa erilaiset kestävät kärhöt. Köynnösten riittävästä, multavasta kasvualustasta on huolehdittava. Siperiankärhö, Clematis sibirica, viihtyy puolivarjossa Kiinankärhö, Clematis tangurica, viihtyy auringosta puolivarjoon Istutukset Jokaiselle tontille tulee istuttaa yksi orapihlajapuu antamaan alueelle omaleimaisuutta. Jos tontilla on kuitenkin useita säilytettäviä puita ja paljon avokalliota, istutus voidaan jättää tekemättä. Korttelisuunnitelmiin on merkitty viitteellinen puun istutuspaikka. Puut tulee istuttaa vähintään neljän metrin päähän rakennuksesta ja mielellään lähelle katua. Mustamarja-orapihlaja, Crataegus douglasii, kaunis pikkupuu, jolla on runsas kukinta, koristeelliset marjat ja kirkkaanpunainen syysväri. Pihoille istutettaviksi kannattaa valita kasveja, jotka viihtyvät kuivalla, kallioisella paikalla. Kallionkoloihin ja varsinkin oleskelupaikkojen viereen voi istuttaa kukkivista kasveista pensas- ja perennaryhmiä. Kasveille pitää tehdä kunnon kasvualustat, jotta taimet pääsevät kasvun alkuun. Istutuskuopan pitäisi olla 50 cm syvä. Kalliopinnan ja kasvualustan välissä on oltava sorakerros, jotta vesi ei jää seisomaan istutuskuoppaan. Jäteastiat on näkösuojattava istutuksin. Pinnoitteet ja rakenteet Suositeltavia pinnoitteita ovat luonnonkivi kuten liuskekivet, talon väriin sopivat betonikivet, puuterassit ja kivituhka. Tonteilla ei saa käyttää asfalttia. Kivetyt pinnat ja puuterassit voidaan rakentaa seurailemaan kallion muotoja. Louhinnasta syntyvää materiaalia kannattaa hyödyntää pihan rakenteissa ja pinnoitteissa.
Maastonmuotoilu Rakennusten korkeusasemat tulee suunnitella siten, että maansiirtotoimet (täytöt ja leikkaukset) jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Erityisesti kallioiden tarpeetonta louhimista tulee välttää. Naapuritontin rajalla pyritään luonnonmukaisiin korkoihin. Oleskelutilojen maastoon sovittamisessa on puuterassi usein kallioita säästävä ratkaisu. Mikäli tontin tasaus edellyttää täyttöä, luiskat voidaan tarvittaessa ulottaa katualueelle kuntatekniikan keskuksen ohjeiden mukaan. Luiskiin kannattaa istuttaa nurmikon sijaan matalia pensaita tai perennoja. Jyrkemmät luiskat voi viimeistellä myös kenttäkiveyksellä. Lamohietakirsikka, Prunus pumila var. depressa, joka on maata myöten suikertava kuivan ja paahteisen paikan maanpeittopensas. Hieno syysväri. Sianpuolukka, Arctostaphylos uva-ursi, joka on kasvutavaltaan tiheä, aina vihreä peittokasvi. Muuta Asemakaavan mukaan alueen alle saa sijoittaa maanalaisen väestönsuojan. Sen vuoksi maalämpökaivantojen, porakaivojen yms. syvien kaivantojen tekeminen on kielletty. Tämä ei koske korttelin 86014 tonttia 8. Väestönsuojan toteuttamisajasta ei ole tietoa. Tontille varataan henkilöauton kääntämistila, ettei kadulle tarvitse peruuttaa. Pintavesien poisjohtaminen on esitettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Pihajärjestelyissä kannattaa muistaa lumitilan varaaminen. Vantaalla 24.2.2009 Lassi Tolkki Marika Bremer Ohje on laadittu yhteistyössä kaupunkisuunnittelun, rakennusvalvonnan, kuntatekniikan keskuksen ja yrityspalveluiden kanssa. Sen tekemiseen ovat osallistuneet Ani Pentinmikko kaupunkisuunnittelusta, Liisa Saarela ja Matti Lehtinen rakennusvalvonnasta, Erkki Lång kuntatekniikan keskuksesta sekä Tuula Hurme yrityspalveluista.
Liitteet Korttelisuunnitelma 1:1500 ja 1:500 sekä ote asemakaavasta 1: 2000. KORTTELISUUNNITELMA 1:1500
Merkintä osoittaa rakennuksen sivun, jonka etäisyystontin rajasta on oltava merkinnän osoittama metrimäärä. KORTTELISUUNNITELMA / HAUKITIEN länsiosa 1:500
Tällä tontilla rakennuksen voi rakentaa rinneratkaisuna kallion kupeeseen tai tasamaaratkaisuna kadun lähelle. Merkintä osoittaa rakennuksen sivun, jonka etäisyystontin rajasta on oltava merkinnän osoittama metrimäärä. KORTTELISUUNNITELMA / HAUKITIEN itäosa 1:500
KORTTELISUUNNITELMA / SÄYNETIEN länsiosa 1:500
Merkintä osoittaa rakennuksen sivun, jonka etäisyys tontin rajasta on oltava merkinnän osoittama metrimäärä. KORTTELISUUNNITELMA / SÄYNETIEN itäosa 1:500
Merkintä osoittaa rakennuksen sivun, jonka etäisyystontin rajasta on oltava merkinnän osoittama metrimäärä. KORTTELISUUNNITELMA / SÄYNETIEN eteläosa 1:500
Asemakaavaote 1:2000