1 Liite 1 MALMINKARTANON KAUPUNKIPIENTALOT 26.9.2002/Tuomas Kivelä Haku-, suunnittelu- ja rakennuttamisprosessin kuvaus 1 Tontit julistetaan haettavaksi. Hakumateriaaliin liitetään myös luonnos varaussopimuksesta. 2 Hakijoiden numerojärjestys arvotaan. Tontit tarjotaan varattavaksi hakemusten ja arvonnan perusteella. 3 Tontinvaraukset astuvat voimaan, kun 9 000 euron varausmaksu on maksettu ja varaussopimus allekirjoitettu. Mikäli varauksen saaja ei suorita varausmaksua tai solmi varaussopimusta, varaus ei astu voimaan, ja tonttia tarjotaan numerojärjestyksessä seuraavalle hakijalle. Varausmaksu maksetaan Asuntotuotantotoimiston hanketta varten avaamalle kaupungin tilille. Tonttiosasto lähettää laskut ja valvoo maksujen suorituksen. Varaussopimuksessa varaaja mm. sitoutuu noudattamaan rakennustapaohjeita ja aikataulua suunnittelussa, sitoutuu maksamaan kaupungille ensimmäisen rakennusvaiheen kaikki kustannukset sekä solmimaan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen asetettuun määräaikaan mennessä. Mikäli varaaja ei noudata sopimusta, varaus raukeaa eikä varausmaksua palauteta. Vapautunutta tonttia tarjotaan numerojärjestyksessä seuraavalle hakijalle. 4 Suunnitelmat tarkennetaan ja laaditaan valmiiksi yhdessä tontin varaajien kanssa. Tonttien varaajat voivat palkata omat suunnittelijat tai suunnitella itse talonsa, mikäli heillä on tarvittava ammattipätevyys. Att:n palkkaamat suunnittelijat kuitenkin vastaavat suunnitelmien teknisestä ja kaupunkikuvallisesta yhteensopivuudesta. Muiden suunnittelijoiden suunnitelmat tulee siis esittää näille suunnittelijoille, joka antavat niistä tarvittaessa lausuntonsa tonttiosastolle. Suunnitelmat tulee hyväksyä tonttiosastolla ennen rakennusluvan hakemista. Suunnittelulle asetetaan määräaika, johon mennessä niiden tulee olla valmiina. Mikäli jonkin tontin suunnittelu ei ole määräaikaan mennessä valmiina, käytetään ensivaiheen rakentamisessa luonnossuunnitelman mukaista vaihtoehtoa.
5 Tontit vuokrataan Att:lle lyhytaikaisella sopimuksella rakennusluvan hakemista sekä maanrakennus- ja perustöiden tekemistä varten. 2 Att rakennuttaa ensimmäisen rakennusvaiheen. 6 Kun ensimmäinen rakennusvaihe on valmis, työ tarkastetaan ja luovutetaan tonttien varaajille, kun he ovat solmineet pitkäaikaiset maanvuokrasopimukset ja maksaneet kaupungille varaussopimuksen mukaisesti osuutensa ensivaiheen rakentamisen kustannuksista. Mikäli joku varauksensaaja ei solmi pitkäaikaista maanvuokrasopimusta tai ei maksa määräajassa osuuttaan ensimmäisen rakennusvaiheen kustannuksista, varaus raukeaa eikä varausmaksua palauteta. Vapautunutta tonttia tarjotaan numerojärjestyksessä seuraavalle hakijalle. 7 Pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten solmimisen jälkeen tonttien vuokralaiset voivat aloittaa tonteillaan oman osuutensa rakentamisen. Talot tulee rakentaa valmiiksi esim. vuoden 2005 loppuun mennessä. Lautakunta voi antaa määräaikaan perustellusta syystä lykkäystä. 8 Vuokralainen voi siirtää pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen toiselle ja periä tältä maksamansa maksut ja muut kohtuulliset kustannuksensa. Maksun suuruus tulee esittää kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi. 9 Mikäli vuokralainen ei rakenna taloa määräaikaan mennessä, voidaan vuokrasopimus sanoa irti. Irtisanomistilanteessa kaupunki joutuu lunastamaan keskeneräisen rakennuksen sekä korvaamaan siihen mennessä vuokraajalle aiheutuneita kustannuksia. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, asia joudutaan ratkomaan oikeudessa. Vapautunut tontti vuokrataan joko vielä jonossa olevalle numerojärjestyksessä seuraavalle hakijalle tai julistetaan uudelleen haettavaksi. Uudelta varaajalta peritään kaupungin maksama keskeneräisen rakennuksen hinta.
ESITE 10.10.2002 HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRAA KAUPUNKIPIENTALOTONTTEJA MALMINKARTANOSTA Havainnekuva alueesta
Tontit Malminkartanoon on kaavoitettu 20 kaupunkipientalotonttia vuokrattavaksi omatoimiseen rakentamiseen. Malminkartano sijaitsee läntisessä Helsingissä noin 9 kilometriä keskustasta Vihdintien suuntaan. Tontit sijaitsevat täyttömäen kaakkoispuolella, n. 700 metriä Malminkartanon asemasta länteen. Tonttitehokkuus on 0,6. Tontit muodostavat yhtenäisen kolmen rivitalomaisen rakennusmassan rivin. Talojen päissä sekä välissä sijaitsevat yhteiset pysäköintitontit (LPA) sekä yleinen kevyen liikenteen raitti. Tonteille on tarkoitus rakentaa omatoimisesti kaupunkipientaloiksi kutsuttuja yhden perheen omakotitaloja. Talot rakennetaan rivitalomaisesti kiinni toisiinsa pienille, 188-269 m 2 :n tonteille. Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto rakennuttaa tonteille valmiiksi talojen perustukset ja talojen väliset palomuurit, minkä jälkeen talot voidaan rakentaa asukkaiden toimesta valmiiksi. Rakennuksista on tehty alustavat suunnitelmat ja suunnittelua jatketaan tulevien asukkaiden kanssa rakennuslupavaiheeseen saakka. Tonttien varaus- ja vuokrasopimuksiin liitetään sitovat rakennustapaohjeet. Alustava asemapiirros Asuinrakennukset Rakennukset tulevat olemaan harjakattoisia, pääosin kaksikerroksisia ja niissä on kylmä ullakkotila sekä mahdollisuus autotallin rakentamiseen. Yksikerroksisia osia voi rakentaa sekä pihan että kadun puolelle. Kellaria rakennuksiin ei tule. Maastosta johtuen rakennuksia on kahta eri tyyppiä: osa on tasamaan ratkaisuja (periaateleikkaus A) ja osassa asuntoja on puolen kerroksen porrastus (periaateleikkaus B). Rakennusten sama kattomateriaali, kattokulma ja räystäskorkeus sekä samantyyppisenä toistuva julkisivun osa kadun puolella luovat kaupunkikuvallista yhtenäisyyttä. Rakennustapaohjeet määrittelevät periaatteita myös etupihan rakentamisesta ja pihan rajautumisesta puistoon. Pihajulkisivu on asukkaan vapaammin ratkaistavissa. Rakennukset voidaan toteuttaa joko puu- tai kivirakenteisina. Tonttien ominaisuudet
Tonttien varaaminen ja perittävät maksut Kiinteistövirasto ottaa vastaan rakentamisesta kiinnostuneiden tonttihakemukset. Saman ruokakunnan jäsenet voivat tehdä vain yhden yhteisen hakemuksen. Mikäli hakemuksia tulee enemmän kuin tontteja, tonttiosasto valitsee tontin varaajat arpomalla. Hakijoiden tulee numeroida hakemuksessaan tontit kiinnostavuusjärjestykseen. Numeroimattomia tontteja ei hakijalle tarjota. Tontinvaraus vahvistetaan, kun varauksen saaja on maksanut määräaikaan mennessä varausmaksuna 9 000 euroa ja solminut kiinteistöviraston kanssa varaussopimuksen. Kaupunki ei palauta varausmaksua, mikäli varauksen saaja luopuu hankkeesta eikä solmi pitkäaikaista maanvuokrasopimusta tai ei maksa jo tehtyä suunnittelutyötä, rakennuttamista ja rakentamista määräaikaan mennessä. Tontin rakennusoikeudesta riippuvalla alustavan kustannusarvion mukaan 46 000-67 000 / tontti maksulla katetaan tonteille kaupungin toimesta valmiiksi rakennettavat tonttien väliset palomuurit, tonttien väliset tukimuurit, perustukset, sokkelipalkit ja salaojat sekä asuntotontteja palvelevat yhteiset autopaikkatontit. Maksuun sisältyvät lisäksi mm. kiinteistönmuodostusmaksut, suunnittelu- ja rakennuslupamaksut, rakennuttamispalkkio sekä osa kunnallistekniikan rakennuskustannuksista. Kunnallistekniikan liittymismaksut kukin vuokramies maksaa itse ao. laitokselle. Kunnallistekniikka on valmiiksi rakennettu tonteille ja jokaisella tontilla tulee olemaan omat liittymät vesi-, viemäri-, sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. 9 000 euron varausmaksu vähennetään näistä ensimmäisen rakennusvaiheen maksuista. Tontinvuokra sidotaan elinkustannusindeksiin ja se riippuu tontin rakennusoikeudesta. Tämän hetken hintatasossa laskettuna tontinvuokrat ovat noin 1 230-1 740 / vuosi, jolloin niiden vaikutus asumiskustannuksiin on arviolta noin 1,06 / as-m 2 / kk.
Rasitteet Vuokrasopimuksen liitteisiin tullaan sisällyttämään tarpeelliset ehdot rajaseinistä ja perustusten ulottamisesta naapurin puolelle, veden johtamisesta katolta, kattopinnoitteiden liittämisestä toisiinsa jne. Osa näistä ehdoista on ehkä sellaisia, joista joudutaan lisäksi rakennuslupavaiheessa perustamaan rakennusrasite. Tonttien länsipuolella puistoalueella sijaitsee Gasum Oy:n omistama korkeapaineinen kaasujohto, jolle ei saa syntyä painumia ja joka mm. rajoittaa kaivamista tonttien länsirajalla ja yleisemmin räjäytystoimia ja louhintaa lähialueilla. Ajo-ohje: Vihdintie-Malminkartanontie-Naapuripellontie-Vuorenjuuri Lisätietoja: www.hel.fi/kv (>tontit >ajankohtaista) Tonttien sijainti Informaatiotilaisuus hankkeesta järjestetään 5.11.2002 klo 17.00 alkaen Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa; osoite: Kansakoulukatu 3 Hakemusten tulee olla perillä kiinteistöviraston kirjaamossa 2.12.2002 klo 16.00 mennessä Osoite: Helsingin kiinteistöviraston kirjaamo, PL 2200, 00099 Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Katariinankatu 1, 00170 Helsinki Yhteyshenkilöt: Rakennuttamisasiat / Helsingin Heli Miettinen puh: 7312 2590 kaupungin asuntotuotantotoimisto Seija Karvinen puh: 7312 2593 Tontti- ja tontinvuokra-asiat / Tuomas Kivelä puh: 169 3294 KV, Tonttiosasto: Maria Mannisto puh: 169 3293 Kaavoitusasiat / Tuula Helasvuo puh: 169 4331 KSV, Asemakaavaosasto: Suvi Tyynilä puh: 169 4291 Rakennuslupa-asiat / Hannu Pyykönen puh: 3102 6316 Rakennusvalvontavirasto
1 10.10.2002 MALMINKARTANON KAUPUNKIPIENTALOT / HANKKEEN KUVAUS JA RAKENNUSTAPAOHJE 1. YLEISTÄ Tonttien sijainti Tontit 33340 /2-11 ja 33341/1-12 sijaitsevat Malminkartanon täyttömäen juurella lähellä Vihdintietä. Ne muodostavat yhtenäisen kolmen rivitalomaisen rakennusmassan rivin. Talomassojen päissä sekä välissä sijaitsevat tonttien yhteiset LPA-tontit (autokatosten ja jäteaitausten alueet) sekä yleinen kevyen liikenteen raitti. Asuintontit (20 kpl) rajoittuvat itäpuolella katuun, jonka vastakkaiselle puolelle nousee kaksikerroksisten paritalojen ja nelikerroksisten lamellitalojen muodostama kokonaisuus. Tonttien länsipuolelta alkaa laaja puistoalue. Tonttien katuosoitteet ovat Vuorenjuuri 6-46, 00410 Helsinki. Kuva 1: Tonttien sijainti / Vuorenjuuri 6-48
2 Hankesuunnitelma Hankkeen lähtökohtana on ollut halu kehittää vaihtoehtoja perinteiselle asuntototyypille ns. kaupunkipientaloista, joissa asukkailla olisi tavanomaista enemmän vaikutusmahdollisuuksia asuntoratkaisuunsa. Alueelle on tarkoitus rakentaa toisissaan kiinni olevia omatonttisia omakotitaloja. Omatoimista rakentamista halutaan helpottaa ja ristiriitojen syntymistä naapureiden kesken minimoida siten, että osan rakennustyöstä asukkaat saavat valmiiksi tehtynä. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT) rakennuttaa: talojen perustukset tonttien väliset palomuurit, tonttien välisten aitojen edellyttämät tukimuurit tekniikkaliittymät (kaukolämpö, sähkö sekä vesi- ja viemäri) yhteiset LPA-alueet (autokatokset/ 14 kpl ja jätekatokset) Tämän jälkeen asukkaat voivat joko rakentaa talonsa omatoimisesti tai vaihtoehtoisesti rakennuttaa ne ulkopuolisella urakoitsijalla. Tonttien toteutusvaihtoehtoja on tutkittu viitesuunnitelmilla ja asuntojen jatkosuunnittelu on tarkoitus käydään läpi vuorovaikutteisen suunnittelun keinoin. Varsinaisen toteutussuunnitelmien laatimisen asukkaat voivat tilata joko pääsuunnittelijalta tai itse valitsemaltaan suunnittelijalta. Pääsuunnittelija kuitenkin koordinoi ja valvoo suunnitelmien yhteensopivuutta sekä teknisessä että kaupunkikuvallisessa mielessä. Hankkeelle on jo saatu ns. E-lupa eli rakennustapaohje ja 1/200 luonnossuunnitelmat on hyväksytty kaupunkikuva- ja teknillisessä neuvottelukunnassa. Lupamenettelyn toiseen vaiheeseen laaditaan pääpiirustukset, joiden mukaan rakennusvalvontavirasto voi myöntää varsinaisen rakennusluvan. Mikäli rakennusten suunnitelmat ovat toteutusvaiheeseen tultaessa muuttuneet niin paljon, että tulee tarpeelliseksi hakea muutoslupa, vastaavat asukkaat muutoslupien hakemisesta itsenäisesti. Asemakaava Asemakaava on vahvistettu vuonna 2000. Siinä asuintontit on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Tonttien kaavallinen rakennustehokkuus on e=0,6. Yksittäisten AP-tonttien pinta-alat vaihtelevat 188-269 m 2 välillä ja niiden rakennusoikeudet vastaavasti 113-161,5 m 2. Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 2600 k-m 2. Tonttien länsipuolella kulkee Gasum Oy:n korkeapaineinen kaasujohto, mikä aiheuttaa mm. rakennuksille turvaetäisyysvaatimuksia sekä rajoituksia louhinnalle. Oleellisimmat asuintontteja koskevat kaavamääräykset ovat: Enimmäiskerrosluku on II ½ (ullakkokerros saa olla puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta). Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 15 % sallitusta kerrosalasta kylmää varasto-, kasvihuone-, lasiveranta- tai vastaavaa tilaa sekä 15 m 2 autokatoksen tai tallin 100 k-m 2 kohti.
3 Rakennusten tulee olla tiilipintaisia ja/tai rapattuja ja/tai puuta. Kadunpuoleisen rakennusalan rajan saa ylittää yksikerroksisilla rakennusosilla, jotka ulottuvat 2,5 m:n etäisyydelle tontin rajasta ja ovat leveydeltään enintään 50 % katujulkisivusta. Kutakin asuntoa kohti tulee rakentaa vähintään 5 m 2 asunnon ulkopuolista varastotilaa. Rakennuksissa on oltava harjakatto ja vähintään 0,3 m ulkonevat räystäät. Jokaiseen asuntoon tulee liittyä aidalla tai istutuksin rajattu oleskelupiha, jonka pinta-ala on vähintään 20 m 2. Tontti tulee rajata puistoa sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua vasten aidalla. Tontti tulee rajata katualuetta vastaan noin 0,5 m korkealla muurilla. Kullekin tontilla saa tehdä vain yhden, enintään 3 m leveän ajoaukon. Yksi autopaikka tulee rakentaa asunnon sisäänkäynnin yhteyteen. Tontilla olevien ajoväylien tulee olla kivettyjä tai laatoitettuja. Talot tulee kytkeä toisiinsa. Tonttien rajalle saa rakentaa yhteisen palomuurin Vierekkäisten tonttien talousrakennukset saa rakentaa kiinni toisiinsa. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/ 95 k-m2 eli 28 autopaikkaa. Asemakaavaote (kts. Liite 1) Viitesuunnitelma Rakennukset ovat harjakattoisia, pääosin kaksikerroksisia ja niissä on kylmä ullakkotila. Yksikerroksisia osia on mahdollista rakentaa sekä pihan että kadun puolelle. Varjostussyistä kaksikerroksinen osa on määritelty suhteellisen kapearunkoiseksi. Samasta syystä ulkonevia parvekkeita ei sallita. Kadun ja länsipuolen puiston korkeuseroista johtuen rakennuksista on kaksi leikkaustyyppiä; osassa asuntoja on puolen kerroksen porrastus. Rakennukset voidaan toteuttaa joko puu- tai kivirakenteisina. Tonteille ajo tapahtuu Vuorenjuurentieltä. Jokaisen rakennuksen edessä on autopaikka ja yhteisillä LPA-alueilla on yhteensä 14 autopaikkaa. Lisäksi asuntoihin voidaan tehdä autotalli. Asemapiirroskaavio / kts. Liite 2 Rakennusten sama kattomateriaali-, kattokulma ja -väritys sekä samantyyppisenä toistuva julkisivun osa kadun puolella luovat kaupunkikuvallista yhtenäisyyttä. Myös etupihan muurien ja laatoitusten periaatteet, tonttien välisten aitojen korkeus ja väritys sekä pihan rajaustapa puistoon päin määritellään rakennustapaohjeissa. Muu osa kadunpuoleisesta julkisivusta sekä pihanpuoleinen julkisivu kokonaisuudessaan ovat vapaammin asukkaan ratkaistavissa. Sisäänkäyntejä personoidaan voimakkain ovivärein ja erityyppisin katoksin. Kustakin asunnosta on tehty kaksi esimerkkiratkaisua, joista toinen on autotallillinen versio. Yhdestä asunnosta on lisäksi esitetty useampia malliratkaisuja, joilla havainnollistetaan laajemmin asuntojen mahdollisia ratkaisutapoja. Viitesuunnitelmassa esitetty väritysmalli on periaatteellinen. Hallitsevina väreinä tulevat olemaan lämpimät värisävyt ja taitettu valkoinen. Vierekkäiset asunnot eivät saa olla väritykseltään samanlaisia. Tarkempi värityssuunnitelma tehdään asukassuunnitteluvaiheessa.
4 Kuva 2: Katujulkisivu, periaate 2. ASEMAKAAVAA JA VIITESUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSTAPA- OHJEET Rakennustapaohjeissa on asemakaavaa tarkempia rakentamis- ja ympäristöohjeita, joiden avulla pyritään sopimaan yhteisistä pelisäännöistä. Näin voidaan edesauttaa rakennussuunnitelmien kaupunkikuvallista ja teknistä yhteensopivuutta. Suositukset on merkitty kursiivilla, muut ohjeet ovat sitovia. Asuinrakennukset Tontinkäyttökaaviossa (kts. Liite 4) on määritelty 1- ja 2-kerroksisen rakentamisen alueet. Rakennuksen kaksikerroksinen osa tulee sijoittaa kiinni kadun puoleiseen rakennusalan rajaan asemakaavan mukaisesti. Palomuurin on ulotuttava 30 cm vesikaton yläpuolelle ja 10 cm ulkoseinälinjan yli. Rungosta ulkonevia parvekkeita ei saa rakentaa. Kellaria ei saa rakentaa. Kattokulma ja räystäskorkeudet toteutetaan viitesuunnitelmien mukaisesti. Vesikatteena on tummanharmaa, konesaumattu Pural-pintainen teräslevy. Asunnon periaateleikkaukset ovat viitesuunnitelman mukaisia. (Kts Liite 3) Rakennukset sovitetaan luontevasti maaston tasoeroihin. Viitesuunnitelmassa esitetyt sisääntulokerrosten (kadun ja pihan puoli) korkotasot ovat viitesuunnitelman mukaisia ja niitä tarkennetaan jatkosuunnitteluvaiheessa. Rakennusten korot ovat sidottuja viereisten rakennusten korkoihin viitesuunnitelmassa esitetyllä tavalla (asunnot ryhmittäin samalla korkotasolla). Pihan ja kadun puolelle tulevissa yksikerroksisissa rakennuksen osissa on pulpettikatto; vietto omalle tontille päin. Asuinrakennusten julkisivumateriaalina on rappaus ja/tai puuverhous Kadun puolella on viitesuunnitelmassa määritelty julkisivun osa, joka toteutetaan samantapaisena kaikissa asunnoissa. Em. osan julkisivupinnoitteena on värillinen rappaus ja muussa julkisivun osassa puuverhous. Ulko-ovet ovat maalattuja, värisävyltään selvästi rakennuksen värisävyä tummempia. Ikkunapuitteet ja karmit ovat maalarinvalkoisia. Rakennukset voivat olla keskenään eri värisiä ja väritysperiaatteista sovitaan yhteisesti asukassuunnitteluvaiheessa.
5 Ullakkotilan mahdolliset kattoikkunat ovat ns. lapeikkunoita ja niiden tarkemmasta ulkonäöstä sovitaan asukassuunnitteluvaiheessa. Kattoikkunat eivät saa rikkoa räystäslinjaa. Etupihat Sisääntulokäytävän kiveys tai laatoitus on asukkaan valittavissa. Pinnoitteeksi suositellaan betonikiveystä, esim. iso sauvakivi / tiililadonta, väri harmaa. Autopaikan osuus tehdään Vihernappula-betonikivestä (Lemminkäinen Oy). Asuntojen etupihoja kadulle päin rajaava tukimuuri rakennetaan punaisesta graniittimuurikivestä (esim. Lemminkäinen Oy). Muurikiven leveys on 300 mm. Harkkomuurin ylimmän kerroksen korkeus on 250 mm ja alemman 350 mm (jolloin 100 mm jää maan pinnan alle). Jos muurin korkeus kadun tasoeroista johtuen on yli 500 mm, tehdään alin muurikerros vastaavasti korkeampana. Muurikiven pituus n. 500-600 mm. (Tukimuuria ei saa rakentaa betonikivestä) Kuva 3: Etupihojen rakentamisperiaate Isommalle etupihalle (jos 1.kerroksista osaa ei rakenneta kadun puolelle) istutetaan pikku puu, jonka enimmäiskorkeus on n. 7 metriä. Pikkupuuksi ei saa istuttaa pylväsmuotoisia puita. Puu istutetaan sivusuunnassa muurilla rajatun etupihan keskelle, pituussuunnassa puu sijoitetaan n. 1500 mm ajotien reunasta. Sopivia puita ovat esim. ruotsinpihlaja, tuohituomi, pilvikirsikka, rusokirsikka tai marjaomenapuu. Mikäli kadulle päin halutaan hieman näkösuojaa, voidaan istuttaa pieniä pensaita (n. 1,0-1,5 metriä korkeita) muurin reunalle, esim. norjanangervoa, keijuangervoa, ruusupensaita tai seppelvarpua. Kukkapenkki voisi kaunistaa pihanäkymää, etenkin jos ikkunat ulottuvat suhteellisen alas. Sisääntulotasanteen yhteyteen voidaan rakentaa säleikkö ja istuttaa esim. tuoksuköynnöskuusamaa tai köynnöshortensiaa. Mikäli etupihalle halutaan pieni istuskelupaikka, sen pinnoitteeksi sopivat puuritilät. Oleskelutilaa voidaan rajata pensailla,
6 esim. angervoilla tai ruusuilla. Pikku puuksi sopii esim. kauniisti kukkiva kirsikkapuu (mm. pilvikirsikka). Jos etupiha on pieni (kadun puolella on 1-kerroksinen rakennuksen osa ) istutetaan puun sijasta iso pensas, jonka korkeus enintään 5 metriä. Pensas istutetaan myös sivusuunnassa muurilla rajatun alueen keskelle, pituussuunnassa pensas sijoitetaan n. 1200-1500 mm ajotien reunasta. Suositeltavia pensaita ovat esim. syreenit tai mongolianvaahtera. Pihan helppohoitoisuutta lisäisi maanpeitekasvien istuttaminen pensaan alle. Varastot ja tonttien väliset aidat Tontinkäyttösuunnitelmassa on esitetty varaston rakentamisalue. Varaston maksimileveys on 2400 mm. Varastossa on pulpettikatto, jonka kaato on omalle tontille päin. Aitojen värinä on maalarin valkoinen. Aitojen on taattava riittävä näköeste naapuriin päin, jolloin niiden korkeus on maantasosta /terassitasosta n. 1700 mm Varastot voivat olla keskenään eri värisiä ja niiden väritysperiaatteista sovitaan yhteisesti asukassuunnitteluvaiheessa. Puiston puoleinen aita ja istutukset Tontti rajataan puistoon päin aidalla ja istutuksilla. Aidan korkeus on n. 1700 mm. Aidassa voivat vaihdella umpinaisemmat ja avoimemmat osat; vähintään 1/3 aidan pinta-alasta on kuitenkin toteutettava säleikkötyyppisenä. Aitojen/säleikköjen värinä on maalarin valkoinen. Säleikköaidan yhteyteen (kaasuputken varoetäisyydestä/aidan sijainnista riippuen pihan puolelle tai puiston puolelle) istutetaan n. 1,5 2,5 m korkuinen pensasaidanne. Sopivia lajeja ovat idänvirpiangervo, lehtokuusama (myrkyllinen) tai lumimarja. Pensasaidanteeseen voidaan yhdistellä eri lajeja. Jos osalle tontin rajaa halutaan enemmän näkösuojaa, voidaan istuttaa korkeampi yksittäispensas, esim. pihasyreeni tai isotuomipihlaja. Kuva 4: Tontin rajausperiaate puistoon päin, pohjapiirros
7 Kuva 5: Tontin rajausperiaate puistoon, julkisivu Tekniset ratkaisut ja pihavarusteet Asunnon sähkökaappi integroidaan porrasrakenteeseen. Postilaatikkojen sijoitusperiaatteista sovitaan yhteisesti asukassuunnitteluvaiheessa. 3. VUOKRASOPIMUSEHDOT Kahden tontin yhteinen palomuuri ulottuu yhtä paljon kummankin tontin puolelle (n. 100 mm) Tonttien välisten palomuurien ja aitojen perustukset sekä mahdolliset tonttien väliset tukimuurit ulottuvat yhtä paljon kummankin tontin puolelle. Pihan sisäänkäyntiportti voidaan tukea kiinni naapurin varastorakennukseen. Pihavaraston räystäs saa ulottua enintään 200 mm naapurin puolelle. Kadun puoleisen yksikerroksisen rakennuksen osan ulkoseinä saa tarvittaessa ulottua enintään 60 mm naapurin puolelle. Sen räystäs saa ulottua 200 mm naapurin puolelle. Ympäristösuunnittelu OK Jämeräntaival 11 G 02150 Espoo Puh: (09) 460 533 www.ymparistosuunnittelu.com
1 Liite 4 3334x tontti yy, osoite varaajan nimi Tuomas Kivelä MALMINKARTANON KAUPUNKIPIENTALOT VARAUSSOPIMUS Sopimuksen tausta Sopimuksen tarkoitus Malminkartanon omakotitonttien rakentaminen edellyttää suunnittelussa ja rakentamisen alkuvaiheessa tavallista tiiviimpää yhteistyötä tonttien varaajien ja kaupungin välillä. Tonteille rakennutetaan ensin varauksen saajien yhteishankintana tonttien väliset palomuurit ja aitojen tukimuurit, perustukset, sokkelipalkit ja salaojat sekä yhteiset pysäköintitontit. Menettely mahdollistaa suunnittelun ja rakentamisen yhteisen alkuvaiheen jälkeen tonttien omatoimisen rakentamisen erikseen ja eri aikaan toisistaan riippumatta. Menettelyllä ja rakennustapaohjeilla pyritään myös varmistamaan, että talot rakennetaan niin, että tonteille syntyy suojaisat ulko-oleskelutilat ja rakennukset eivät liikaa varjosta naapuripihoja. Tämän sopimuksen tarkoituksena on määritellä toisaalta kaupungin ja toisaalta varauksen saajien oikeudet ja velvollisuudet varausaikana. Kiinteistölautakunnan päätös ja tontin varaus Tonttien vuokraaminen Kiinteistölautakunnan 08.10.2002 tekemän päätöksen ja 4.12.2002 suoritetun arvonnan mukaisesti Malminkartanon jäljempänä mainittu tontti on alustavasti varattu tämän sopimuksen allekirjoittaneille varauksen saajalle. Varaus astuu voimaan, kun 9 000 euron suuruinen varausmaksu on suoritettu liitekirjeessä ilmoitetulle tilille ja tämä varaussopimus on allekirjoitettu. Varaus on voimassa kunnes tontista on solmittu pitkäaikainen vuokrasopimus, enintään kuitenkin 30.6.2004 saakka. Asuntotontit ja autopaikkatontit vuokrataan varauksen saajille kaupunginvaltuuston päättämin vuokrausperustein pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella varauksen saajien esittämästä ajankohdasta alkaen, kuitenkin myöhemmin päätettävän aikataulun ja tämän varaussopimuk-
sen mukaisen määräajan puitteissa. Maanvuokrasopimus tehdään vain varauksen saajan tai yhteisesti hänen ja puolisonsa nimiin. 2 Ennen pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen solmimista edellä mainitut tontit vuokrataan Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistolle lyhytaikaisella maanvuokrasopimuksella rakennuslupien hakemista ja maanrakennus- ja perustustöiden sekä muiden yhteisten rakenteiden edellyttämien rakennustöiden suorittamista varten. Varaussopimuksen ehdot Allekirjoittanut varauksen saaja sitoutuu noudattamaan seuraavia varausehtoja: 1 Varauksen saaja maksaa liitekirjeessä ilmoitetulle pankkitilille varausmaksun 9 000 euroa määräaikaan xx.xx.2003 mennessä. 2 Varauksen saaja sitoutuu noudattamaan 10.10.2002 päivättyjä rakennustapaohjeita tontin suunnittelussa ja rakentamisessa. 3 Varauksen saaja sitoutuu noudattamaan tonttinsa suunnittelussa ja rakentamisessa myöhemmin tarkemmin sovittavaa aikataulua. 4 Varauksen saaja sitoutuu siihen, että varattujen asuntotonttien sekä niiden yhteisten pysäköintitonttien yhteisen suunnittelun ja alkuvaiheen rakennuttamisen hoitaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto varauksen saajan kanssa erikseen sopimallaan tavalla. 5 Varauksen saaja sitoutuu maksamaan osuutensa ensimmäisen vaiheen suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen kustannuksista ennen pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen allekirjoittamista. Jo maksettu varausmaksu on osa tästä maksusta. 6 Varauksen saaja sitoutuu hakemaan pitkäaikaista vuokrasopimusta myöhemmin päätettävän määräajan kuluessa. Vuokrasopimus koskee jäljempänä mainittua asuntotonttia sekä 1/20-osaa autopaikkatonteista 33340/2 ja 33341/7.
3 7 Varauksen saaja voi palkata kustannuksellaan varatulle tontille omat suunnittelijat tai suunnitella talonsa itse, mikäli heillä on tarvittava pätevyys. Suunnitelmat tulee kuitenkin ennen rakennusluvan tai rakennusluvan muutoksen hakemista esittää asuntotuotantotoimiston palkkaamalle hankkeen suunnittelijalle, joka vastaa eri hankkeiden suunnitelmien yhteensovittamisesta ja rakennustapaohjeiden noudattamisen valvonnasta. Suunnitelmille tulee saada ennen rakennuslupien tai rakennuslupien muutoksien hakemista tonttiosaston hyväksyntä. Rakennuslupaa tai rakennusluvan muutosta ei oteta rakennusvalvontavirastossa käsiteltäväksi ilman tonttiosaston hyväksymistä ja tarkistusleimaa. 8 Varauksen saaja sitoutuu siihen, että varattu tontti liitetään Helsingin Energian kaukolämpöverkkoon ja varauksen saaja sitoutuu tekemään kaukolämmön liittymissopimuksen ja maksamaan liittymismaksun. 9 Mikäli varauksen saaja rikkoo varausehtoja, raukeaa tontin varaus eikä varausmaksua palauteta. Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi varauksen saajalle ja yksi kiinteistöviraston tonttiosastolle Helsingissä.. 2003 Malminkartanon korttelin 3334x tontin yy Varauksen saaja/saajat varauksen saajien allekirjoitukset ja nimen selvennykset Mikael Nordqvist tonttiosaston osastopäällikkö
Liite 5 1 YHTEISJÄRJESTELYSOPIMUS 1. Sopijapuolet Yhteisjärjestelysopimus koskee Helsingin kaupungin 33. kaupunginosan korttelin nro 33340 tontteja nrot 3 11, korttelin nro 33341 tontteja nrot 1 6 ja 8 12 (asuntotontit) sekä 33340/2 ja 33341/7 (autopaikkatontit). Tässä sopimuksessa käsitellään ensiksi autopaikkatontteja koskevat yhteisjärjestelyt (kohta 3. A) ja sitten sekä autopaikkatontteja että asuntotontteja koskevat yhteisjärjestelyt (kohta 3. B). Sopijapuolina ovat asuntotonttien tulevat vuokralaiset (jäljempänä haltija/haltijat) myöhemmin tehtävien pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten perusteella. Vuokrasopimuksiin tullaan sisällyttämään ehto, joka velvoittaa asuntotonttien haltijat vuokraamaan yhteisesti autopaikkatontit 33340/2 ja 33341/7. Kunkin asuntotontin osuus autopaikkatonttien yhteenlasketusta maanvuokrasta tulee olemaan 1/20-osa. Korttelin nro 33340 tontti nro 3, jonka haltijoina ovat Korttelin nro 33340 tontti nro 4, jonka haltijoina ovat Korttelin nro 33340 tontti nro 5, jonka haltijana on Korttelin nro 33340 tontti nro 6, jonka haltijana on Korttelin nro 33340 tontti nro 7, jonka haltijoina ovat Korttelin nro 33340 tontti nro 8, jonka haltijoina ovat Korttelin nro 33340 tontti nro 9, jonka haltijoina ovat Korttelin nro 33340 tontti nro 10, jonka haltijoina ovat Korttelin nro 33340 tontti nro 11, jonka haltijoina ovat Korttelin nro 33341 tontti nro 1, jonka haltijana on Korttelin nro 33341 tontti nro 2, jonka haltijana on Korttelin nro 33341 tontti nro 3, jonka haltijana on Korttelin nro 33341 tontti nro 4, jonka haltijoina ovat Korttelin nro 33341 tontti nro 5, jonka haltijoina ovat Korttelin nro 33341 tontti nro 6, jonka haltijoina ovat
Korttelin nro 33341 tontti nro 8, jonka haltijoina ovat 2 2. Sopimuksen tausta Korttelin nro 33341 tontti nro 9, jonka haltijoina ovat Korttelin nro 33341 tontti nro 10, jonka haltijoina ovat Korttelin nro 33341 tontti nro 11, jonka haltijoina ovat Korttelin nro 33341 tontti nro 12, jonka haltijana on Malminkartanoon on kaavoitettu kaksikymmentä omakotitalotonttia (33340/3-11, 33341/1-6 ja 33341/8-12). Ne muodostavat kolme rivitalomaista rakennusmassaa, joiden viereen sijoittuvat asemakaavassa nro 10650/7.6.2000 omakotitonttien yhteiskäyttöön osoitetut autopaikkatontit 33340/2 ja 33341/7. Omakotitalotonttien ja autopaikkatonttien toteutus on kaksivaiheinen. Tonteille rakennetaan ensiksi yhteisen rakennuttajan, kaupungin asuntotuotantotoimiston, toimesta autopaikkatonttien maanrakennustyöt jakavan kerroksen yläpintaan sekä osa aitojen tukimuureista, rakennusten perustukset ja salaojat. Tonttien rakentajat rakentavat tonttien väliset palomuurit itse naapuritonttiensa kanssa sopimalla tavalla. Asuntotuotantotoimiston rakennuttaman osuuden jälkeen sopijaosapuolet jatkavat hanketta vastaten itse hankkeidensa loppuun saattamisesta. 3. Sopimuksen sisältö Sopijapuolet sitoutuvat noudattamaan 10.10.2002 päivättyä rakennustapaohjetta siihen tehtyine muutoksineen ja hankkeelle myönnettyä rakennuslupaa. A) Autopaikkatontteja koskevat rasitteet Autopaikat, autokatokset ja jätesäiliöt sekä muut autopaikkatonteille rakennettavat rakenteet, laitteet ja rakennelmat: Autopaikkatonteilla sijaitsevat autopaikat osoitetaan rakennusluvan mukaisesti tonttien nrot 33340/4, 5 ja 6 sekä 33341/1, 2, 3, 4, 5, 6, 9 ja 11 käyttöön. Näitä autopaikkoja eivät sopijapuolet saa luovuttaa pysyvästi muutoin kuin em. tonttien vuokralaisille. Näiden autopaikkojen rakenteiden, laitteiden ja rakennelmien kunnossapitokustannuksista mukaan lukien mahdollisista uusimisista johtuvat kustannukset vastaavat näiden autopaikkojen haltijat. Sopijapuolet voivat sopia keskenään autopaikkatonteilla sijaitsevien autopaikkojen asumisaikaisesta käytöstä tarkemmin keskenään. Sopijapuolilla on pysyvä oikeus käyttää autopaikkatonteilla sijaitsevia yhteisiä jätesäiliöitä sekä muita niille rakennettavia yhteisiä rakenteita, laitteita ja rakennelmia.
Jätehuollon kustannuksista sopijapuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin, elleivät osapuolet myöhemmin toisin sovi. 3 Pysyvään hallintaan luovutettujen autopaikkojen ulkopuolelle jäävien alueiden rakenteiden, laitteiden ja rakennelmien kunnossapitokustannuksista mukaan lukien mahdollisista uusimisista johtuvat kustannukset vastaavat sopijapuolet yhtä suurin osuuksin. Kunnossapitokustannuksiin kuuluvat mm. sähkö- ja huoltosopimuksista aiheutuvat kustannukset sekä kaikki ylläpito-, hoito- ja huoltokustannukset. Sopijapuolet sitoutuvat yhteisesti hakemaan autopaikkatontteja koskevat luvat mm. rakennusluvat koskien autopaikkatonteilla sijaitsevien rakennelmien uusimista, muuttamista tai täydentämistä. Sopijapuolet voivat halutessaan antaa valtuutuksen lupien hakemiseen. Sopijapuolet ovat velvollisia liittymään asukkaiden perustamaan yhdistykseen, jonka tarkoituksena on järjestää yhteisten alueiden hoito, huolto ja kunnossapito. Jalankulkuoikeudet Sopijapuolilla on pysyvä jalankulkuoikeus yleiselle alueelle autopaikkatonttien kautta. Kerrostalotontilla 33340/1 on rasitteena pysyvä jalankulkuoikeus tontin 33340/2 kautta omalle tontilleen myöhemmin osapuolten kesken sovittavin ehdoin. Sopijapuolet vastaavat jalankulkuyhteyden kunnossa- ja puhtaanapidon kustannuksista yhtä suurin osuuksin, elleivät osapuolet myöhemmin toisin sovi. B) Kaikkia tontteja koskevat rasitteet Rakenne-, rakennelma- ja laiterasitteet Sopijapuolten on sallittava yhteisten palomuurien rakentaminen tonttien rajoille asemakaavan mukaisesti sekä palomuurien perustusten ja mahdollisten salaojien sekä routaeristysten ulottaminen tonttiensa puolelle enintään 2000 mm. Palomuuri on kaikissa tapauksissa rakennettava tonttien rajalle. Sopijapuolten on sallittava aitojen ja tukimuurien rakentaminen tonttien yhteisille rajoille sekä näiden aitojen ja tukimuurien perustusten ulottaminen tonttiensa puolelle enintään 500 mm. Sopijaosapuolten on sallittava rajanaapureidensa rakennusten ja pihavarastojen kattojen räystäiden ulottaminen tonttiensa puolelle enintään 200 mm. Sopijapuolten on korvauksetta sallittava varastorakennuksensa käyttö rajanaapurin pihaan johtavan sisäänkäyntiportin tai aidan tukemiseen.
4 Sopijapuolten on sallittava rajanaapureidensa asuinrakennuksen kadun puoleisen yksikerroksisen osan ulkoseinän ulottaminen enintään 400 mm tonttinsa puolelle ja tämän seinän perustusten, routaeristyksen ja mahdollisten salaojien ulottaminen tonttinsa puolelle enintään 1 500 mm sekä katon räystään ulottaminen tonttinsa puolelle enintään 400 mm. Oikeutetun kiinteistön haltijalla on oikeus tehdä asuinrakennuksensa kadun puoleisen yksikerroksisen osan, joka sijaitsee naapurin puolella, ulkoseinän tarvitsemat huolto- ja korjaustoimenpiteet rasitetun kiinteistön (naapurin) puolelta. Huoltotyö on suoritettava kohtuullisessa ajassa ja mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavalla tavalla. Rakentamisesta ja huoltotöistä naapuritontin istutuksille tai rakenteille aiheutuneiden vaurioiden korjaamisesta vastaa töitä suorittavan tontin haltija. Suuremmista ylityksistä sovitaan naapuritonttien vuokralaisten välillä erikseen. Rakennusten ja pihavarastojen salaojat ja sadevesiviemärit saa johtaa tonttien välillä yhteisesti. Perusvesikaivot sijoitetaan 33340/5 ja 9 sekä 33341/ 6 ja 12. Tonttien rajalle palomuurin kohdalle saa sijoittaa yhteiset syöksytorvet kattovesien johtamiseksi. Sopijapuolten tulee rakentaa rakennuksien talotikkaat ja kulkusillat tonttien välillä yhteisiksi. Päätytonteille nrot 33340/3 ja 11, 33341/1 ja 6 sekä 33341/8 ja 12 on rakennettava talotikkaat katolle. Mikäli asuinrakennuksia rakennetaan eriaikaisesti, tulee puuttuvien talojen naapuritonttien sallia rakennettavaksi väliaikaiset talotikkaat ja sallia hätäpoistuminen tonttinsa kautta. Tässä kohdassa mainituista rasiteoikeuksista ei makseta puolin eikä toisin korvauksia. Kuitenkin kahden naapurin yhteisten rakennelmien, laitteiden ja rakenteiden rakentamis- ja kunnossapitokustannukset jaetaan puoliksi rajanaapureiden kesken, elleivät rajanaapurit myöhemmin keskenään muuta sovi. Muitten rakennelmien, laitteiden ja rakenteiden rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista vastaa yksin se kiinteistö, jota rakennelma, laite tai rakenne palvelee. Työnaikaiset järjestelyt Sopijapuolten on huolehdittava siitä, että kulkutiet tonteille ovat vapaana eikä niitä tukita pitkäaikaisesti rakennustarvikkeiden kuljetusten yhteydessä. Sopijaosapuolet ovat tietoisia siitä, että rakennustarvikkeita saa säilyttää vain oman tontin alueella sekä autopaikkatonteilla. Mikäli asuintontille rakennetaan myöhemmin kuin naapuritontille, tulee tontin vuokralaisen sallia naapuritonttinsa vuokralaisen asentaa väliaikainen lämpöeristys yhteiseen palomuuriin. Lämpöeristyksen myöhemmästä purkamisesta vastaa sen asentanut osapuoli. Sopijapuolten tulee huolehtia tonttiensa rajalle rakennettavien palomuurien suojaamisesta palomuurin molemmilla puolilla talojen rakentamisen aloitukseen saakka.
5 4. Sopimuksen siirtäminen Sopijapuolet sitoutuvat siirtämään tässä sopimuksessa mainitut ehdot myös kiinteistöjen uusia omistajia tai haltijoita koskeviksi. 5. Sopimuksen pysyvyys Tämä sopimus on pysyvä eikä sitä voida irtisanoa eikä muuttaa ilman kunkin osapuolen hyväksymistä. Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi vuokralaisen toimesta perustettavalle yhdistykselle ja yksi tontin omistajalle. Tämä sopimus liitetään asunto- ja autopaikkatonttien pitkäaikaisiin maanvuokrasopimuksiin. Helsingissä kuun päivänä 2004.
Asuntotontit : 6 33340/3: 33340/4: 33340/5: 33340/6: 33340/7: 33340/8: 33340/9: 33340/10: 33340/11: 33341/1: 33341/2: 33341/3: 33341/4: 33341/5: 33341/6: 33341/8: 33341/9: 33341/10: 33341/11: 33341/12:
Liite 6 1 ASUKKAIDEN PALAUTE Asukkaiden palaute perustuu heille lähetettyyn kyselyyn. Kyselyllä pyrittiin mm. selvittämään kuinka kaupunki onnistunut helpottamaan omatoimisten rakentajien rakennusurakkaa rakentamalla osan hankkeesta etukäteen ja mikä merkitys etukäteen tehdyllä rakentamistapaohjeella ja suunnittelun ohjauksella on ollut rakentajille Lisäksi haluttiin saada tietoa heidän kokemuksistaan sekä parannusehdotuksiaan toisiinsa kiinni rakennettavien omakotitalotonttien luovutusmenettelyyn ja rakentamisen organisointiin. Kahdestakymmenestä rakentajasta vain yhdeksän vastasi kyselyyn keväällä 2005. Vastaukset eivät lisääntyneet vaikka syksyllä lähetettiin uusi viesti asiasta. Vastausprosentin alhaisuuden syystä ei ole tietoa. Kyselylomakkeessa oli 24 kysymystä ja lisäksi asukkailta pyydettiin mielipiteitä hankkeesta ja sen kulusta. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti asukkailta saatuja vastauksia kysymys kysymykseltä. 1. Missä vaiheessa ja miksi tulitte mukaan hankkeeseen? Useimmat olivat tulleet mukaan hankkeen alkuvaiheessa. Vastauksista selviää, että vastaajien motiivina hankkeeseen ryhtymiseen on ollut tontin saaminen Helsingistä. Vastaajien unelmana on ollut oman omakotitalon rakentaminen, mutta vastaajilla ei ole ollut varaa ostaa tonttia Helsingistä. Osa oli nimenomaan kiinnostunut tällaisesta hankkeesta. 2. Missä vaiheessa olette talonne rakentamisessa? Vastaajista yksi oli muuttanut taloon 31.12.2005 kaikista rakentajista ensimmäisenä. Nyt syyskuussa 2005 asutaan jo lähes puolessa taloista. Yksi ilmoitti, että talo on vielä rakentamisen alkuvaiheessa, loput vastaajista totesivat olevansa rakentamisessa loppusuoralla. 3A. Saitteko riittävästi tietoa hankkeesta ennen tontin hakemista? Kahdeksan vastaajaa yhdeksästä ilmoitti saaneensa riittävästi tietoa hankkeesta ennen tontin hakemista. Näistä yksi kirjoitti, että Etukäteistieto ja esitteet olivat hyvät. Yksi totesi, että Saimme, mutta tiedot eivät pitäneet paikkansa. Yksi vastasi: Jälkeenpäin ajatellen emme. 3B. Pitivätkö ennakkotiedot paikkansa? Kuuden vastaajan mielestä ennakkotiedot eivät pitäneet paikkansa. Yhden vastaan mielestä ne pitivät paikkansa ja kahden mielestä ne kuitenkin pitivät pääosin paikkansa. Ne jotka olivat sitä mieltä, etteivät tiedot pitäneet paikkansa olivat sitä mieltä, että ennakkotiedot muuttuivat kaiken aikaa mm. aikataulun, kustannusten ja rakentamistapaohjeiden osalta.
Moni asia todella muuttui projektin aikana, joten asiat eivät mennetkään niin kuin esitteissä oli kerrottu. Asuntotuotantotoimiston rakennuttamaa osuutta ei toteutettu alkuperäisessä laajuudessa, rakentamistapaohjeet joustivat ja autopaikkoja piti rakentaa 40 kpl aiemmin ilmoitetun 29 sijaan. Muutokset aiheuttivat suunnittelijoille ja toteuttajille hyvin paljon lisätyötä ja hampaiden kiristystä sekä heijastuivat mm. aikatauluihin aiheuttaen myös kustannuspaineita. 4. Kuinka paljon olette itse osallistuneet talonne rakentamiseen? Vastaukset oman talon rakentamiseen osallistumisesta osoitti varsin suurta hajontaa vastaajien kesken. Siinä missä yksi ilmoittaa rakentaneensa talon kokonaan itse, toinen ilmoittaa osallistuneensa vain siivoukseen ja valvontaan ja jättäneensä rakennuttamisen valitsemalleen ammattirakennuttajalle. Yksi ilmoitti tilanneensa pystyttämisen vesikattovaiheeseen urakoitsijalta. Kaksi ilmoitti omaksi osuudekseen rakentamisesta noin 30 %. 5. Onko mielestänne kaupungin rakennuttamalla osuudella kyetty helpottamaan omatoimisten rakentajien osuutta? Perustele kantasi. Yhden mielestä kytkettyjen talojen toteuttamisessa on periaatteessa hyvä, että yksi taho, tässä projektissa kaupunki, teettää maa- ja pohjarakennusurakan ja anturavaiheen kollektiivisesti. Sama vastaaja kuitenkin moittii asuntotuotantotoimistoa epäonnistumisista joissain rakennussuorituksissa mainiten takapihan hulevesijärjestelyt ja anturaraudoituksen, minkä vuoksi hän loppujen lopuksi suhtautuu kriittisesti kaupungin panokseen sen huonon hinta-laatusuhteen perusteella. Kahden vastaajan mielestä kaupunki on selkeästi kyennyt helpottamaan omatoimisten rakentajien urakkaa omilla suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteillä. Toinen näistä perustelee kantaansa sillä, että Kun rakentaminen eteni niin eri tahtiin kuin kohteessa on edetty, voi vain kuvitella mitä olisi tapahtunut, mikäli jokainen olisi itse saanut tehdä omat perustuksensa ja salaojansa. Enemmistön mielestä vastaus esitettyyn kysymykseen on kuitenkin Ei ole. Aikataulun pettäminen ja liian korkeat kustannukset ilmoitettiin pääasialliseksi syyksi sille, että kaupungin etukäteen rakennuttamaan osuuteen ei oltu tyytyväisiä. 6. Ovatko mielestänne kaupungin suunnitteluttaman / rakennuttaman osuuden tekniset ratkaisut osoittautuneet kelvollisiksi/huonoiksi? Perustele kantasi. Yksi vastaajista kirjoitti, että Kelvolliset kyllä, mutta hieman pidemmälle olisi voinut rakentamisen osuus mennä, ennen kaikkea yhteisten palomuuriseinien osalta sekä sade- ja pintavesien poistojärjestelmien teko, ainakin rungot jo perustuksien yhteydessä. Tämän vastaajan aikaisemmista vastauksista ilmenee, ettei hän itse osallistunut juurikaan talonsa rakentamiseen, mikä omalta osaltaan selittänee miksi hänen vastauksensa on erilainen kuin muiden vastaukset. Muiden vastaukset ovat hyvin kriittisiä ja arvostelevia. Kritiikki kohdistuu ensisijaisesti kaupungin tuottamaan palomuuriratkaisuun, jota pidettiin ylimitoitettuna ja mahtipontisena, ja sen vuoksi myös kalliina sekä jonkun mielestä jopa teknisesti virheellisenä. Kritiikkiä tuli myös mm. anturaporrastuksista ja tartuntaraudoista. 2
3 Yksi omatoiminen rakentaja ilmoitti tiedustelleensa vuoden 2003 syksyllä betonitehtaalta kaupungin tuottaman palomuuriratkaisun hintaa, jolloin sen kustannusarvio oli 150 /m2. Saman tietolähteen mukaan muottiharkoilla tehdyn lämpimän palomuurin hinnaksi tuli sittemmin noin 60 /m2. 7. Onko mielestänne kaupungin rakennuttama osuus synnyttänyt omalle hankkeellenne kustannussäästöä verrattuna siihen, että olisitte itse huolehtinut vastaavista toimenpiteistä? Perustele kantasi. Yksi vastaajista toteaa, että Hintavaikutusta on vaikea mitata, koska kohteessa on muitakin kuluja, joita tällä perustamiskululla katettiin. Toinen vastaaja toteaa, että Riippuu mihin vertaa. Maa- ja pohjarakennuskustannukset suhteellisen edulliset, mutta jos vertaa siihen, että olisi käyttänyt omaa tai esim. virolaisten työtä niin ei välttämättä. Alkusuunnittelun kustannukset tuntuivat korkeilta ja heillä lienee taksat suuremmat kuin sukulais- ym. kontaktein hankitut omien suunnittelijoiden kulut. Mutta kokonaisuutena en usko, että asukkaat ainakaan suuremmin kärsivät. Useimmat vastaajat olivat sitä mieltä, ettei kustannussäästöä ollut syntynyt ja perustelivat sitä useimmiten aikataulun venymisellä, koska siitä aiheutui heille erilaisia lisäkuluja. 8. Rakennusprojektin alkuperäisessä aikataulussa ei pysytty. Mitkä syyt käsityksenne mukaan johtivat siihen? Vastausten perusteella aikataulujen venyminen johtui asukkaiden mielestä useasta eri syystä. Tässä ne tavallisimmat : Rakentajat hidastelivat suunnitelmien toimittamisessa, eikä rakentajiin sovellettu alussa uhattuja sanktioita. Rakennusluvan saanti kesti poikkeuksellisen pitkään. Hankkeen toteutusmahdollisuuksia ei oltu arvioitu ennen urakkakyselyä. Ensimmäinen urakkakilpailu epäonnistui. Sekavuus organisaation sisällä eli viranomaisten yhteistoiminnan heikkous. Hanke ensimmäinen laatuaan Helsingissä, viranomaiset selkeästi pihalla. Projektinvetäminen oli poikkeuksellisen haastavaa, koska osapuolia oli niin monta. Pääsyy hankkeen aikataulun venymiseen oli kaupungin huono projektinjohto ja osaaminen. 8. Mitä vaikutuksia aikataulun viivästymisellä on ollut teille henkilökohtaisesti? Vastauksista selviää, että asukkaat ovat pääosin pystyneet mukautumaan aikataulumuutoksiin. Koska rakentamisen aloitus viivästyi, monet joutuivat jatkamaan vuokralla tai ahtaasti asumistaan pitempään Joku ilmoitti joutuneensa muuttamaan hyvin keskeneräiseen taloon. Joku menetti valitsemansa urakoitsijan muihin töihin. Yleisesti ottaen voi todeta, että aikataulun viivästyminen hankaloitti aputyövoiman saantia ja oman työajan käyttöä. 10. Onko mielestänne ATT:n alkuvaiheen suunnitteluprosessi ollut mielestänne tarpeellinen/tarpeeton? Perustele. Kaikki vastaajat pitivät sitä tarpeellisena. Kytketyt talot, joten yleissuunnitelma on tarpeen eli yhteistä suunnittelua tarvitaan tällaisessa projektissa. Moni vastaaja ei kuitenkaan kokenut alkuvaiheen suunnitteluprosessin olleen riittävän asukaslähtöistä, mutta toisaalta olisi kaivattu enemmän jämäkkyyttä ja päätöksissä pysymistä.
pitää etukäteen olla selkeä käsitys projektista, eikä siinä enää venkslailla suuntaan eikä toiseen. Viitesuunnitelmia pidettiin myös tarpeettomina. 4 Vastauksista paistaa läpi monet vaikeudet, jotka liittyvät koerakentamishankkeisiin. Nähtiin, että keskeisessä roolissa olevan rakennusvalvontaviraston tulisi osallistua aktiivisemmin prosessiin, ja että sen sitovat ja lopulliset kannat esille tuleviin ongelmiin tulisi saada jo suunnitteluvaiheessa. 11. Jos olette valinneet hankkeellenne oman pääsuunnittelijan viitesuunnitelman laatijan sijaan, missä vaiheessa päädyitte siihen ja miksi? Oma pääsuunnittelijan valinnan ratkaisi pääsääntöisesti raha. Otettiin suunnittelija, jonka kanssa päästiin sopimukseen edullisimmasta palkkiosta. Osa ei pitänyt luonnossuunnitelmista: ne olivat latteita tai niissä oli liian monta kerrostasoa. 12. Asemakaavaan sisältyy useita rakentamista koskevia merkintöjä ja määräyksiä. Ovatko jotkut kaavaratkaisut, merkinnät ja määräykset mielestänne osoittautuneet harkitsemattomiksi/huonoiksi tai jopa hankkeen onnistumisen kannalta kriittisiksi? Mitkä / mitkä ovat, peruste kantasi. Aika moni koki, ettei kaavamääräyksissä ollut ongelmaa. Selkeästi ongelmalliseksi yksi ilmoitti yhteiset autopaikkatontit, jotka vastaajan mielestä ovat aiheuttaneet ja tulevat aiheuttamaan paljon ristiriitoja rakentajien kesken. 13. Rakentamistapaohjeeseen sisältyy useita rakentamista koskevia määräyksiä kuten kellarin rakentamisen kieltävän määräyksen. Ovatko jotkut niistä mielestänne osoittautuneet harkitsemattomiksi/huonoiksi / toteuttamiskelvottomiksi? Mitkä / mitkä ovat, peruste kantasi. Ne, jotka ottivat kantaa kysymykseen pitivät kellarin rakentamiskieltoa harkitsemattomana. Asukkaiden mielestä tiiviissä kaupunkirakentamisessa kellarilla on tärkeä merkitys varastotilana. Edelleen moitittiin kattomateriaalin valintaa, kaksiväristä julkisivua ja harjakorkeuden määrittämistä. Ilmoitettiin myös, ettei ole mieltä vaatia punaista graniittimuuria, jos tien toisella puolella on betonikiviset muurit! Huonona pidettiin lisäksi sisääntulon portaita, määräystä noppakivestä pihakivenä etupihalla ja varaston sijoitusta takapihalle; viimeksi mainittu seikka tosin johtui kaavasta. 14. Onko ATT:n suunnitteluprosessi ollut mielestänne asukaslähtöistä ja oletteko mielestänne voineet toteuttaa asumistoiveenne? Monen mielestä asukaslähtöisyyteen kyllä pyrittiin, mutta käytännössä siihen ei ylletty. Yksi vastaaja totesi lakonisesti, että hänen ja hänen perheensä asumistoiveita rajoitti lähinnä tontin pienuus. 15. Miten mielestäsi on toiminut tiedonkulku hankkeessa (esim. rakennusvalvonnan tulkinnat koordinoivan arkkitehdin kautta asukkaille, asuintalojen pääsuunnittelijoille ja erikoissuunnittelijoille)? Entä muu tiedonkulku? Mitkä ovat olleet mielestäsi tiedonkulun ongelmakohdat. Monen mielestä tiedonkulussa oli vakavia puutteita. Joku näki perusongelmana olevan rakentajien heikot tiedot toimintatavoissa. Monilukuinen rakentajien määrä,
5 useita eri näkökohtia talojen rakentamiseen liittyvistä suunnitelmista, materiaaleista jne. omalta osaltaan vaikeuttivat tiedonkulkua, vuorovaikutusta ja yhteisymmärryksen löytämistä. Koska hanke oli ensimmäinen laatuaan Helsingissä, koettiin, että tietoa ei saatu tarpeeksi tai ajoissa, tai jos saatiin, se oli sekavaa. 16. Kuinka hyvin yhteistyö toimi eri tahojen kanssa? Rengasta mielestäsi osuvin vaihtoehto riveittäin. Seuraavan taulukon ruuduissa on yhdeksän (erikoissuunnittelijoiden kohdalla kahdeksan) vastaajan rengastuksien määrät. Vastaukset on pisteytetty niin, että vastauksen erittäin hyvin arvo on viisi ja erittäin huonosti arvo on yksi. Näin voidaan laskea vastauksista keskiarvot. Yhteistyön sujuminen erittäin hyvin Kohtuul- huonosti erittäin hyvin lisesti huonosti pisteytys 5 4 3 2 1 keskiarvo ATT 1 2 4 2 2,2 Koordinoiva arkkitehti ATT:n erikoissuunnittelijat Rakennusvalvonta Kiinteistöviraston tonttiosasto Helsingin Energia Hgin Vesi / Rakennusvirasto 1 3 4 1 2,4 3 2 3 2,0 1 3 1 4 2,1 5 4 3,6 1 3 2 3 3,2 2 4 3 3,9 Korkeimman keskiarvon 3,9 saa yhteistyö Helsingin Veden ja rakennusviraston kanssa. Toiseksi parhaiten keskiarvolla 3,6 yhteistyö sujui vastaajien mielestä tonttiosaston kanssa. Hieman ehkä yllättäen myös Helsingin Energia sai melko hyvän keskiarvon 3,2. Huonoimman keskiarvon 2,0 yhteistyöstä saivat ATT:n erikoissuunnittelijat. Melkein yhtä huonoksi arvioitiin yhteistyö myös rakennusvalvonnan kanssa: keskiarvo on 2,1. Att:n keskiarvo on 2,2 ja koordinoivan arkkitehdin keskiarvo on 2,4. (Vaikuttaa melkein siltä, että mitä vähemmän asukkaat ovat jonkin tahon kanssa olleet yhteystyössä, sitä paremmin yhteistyö näyttää sujuneen. )
17. Mitä positiivista näet asukkaana/rakennuttajana tämän tyyppisessä hankkeessa olevan? 6 Useimmat näkivät hankkeen vahvuutena sen, että se antoi heille taloudelliset edellytykset toteuttaa oma unelma omassa talossa asumisesta ja nimenomaan vielä Helsingissä. Kolme vastaajaa näkee ansiona mielenkiintoisen kaupunkirakenteen syntymisen hyvine tehokkuuksineen. Näistä yksi vastaaja kirjoitti : Pidämme rakennustavasta, pieni tontti, naapurit vieressä, mahdollisuus rakentaa kaupungissa edullisemmin. 18. Pidätkö Malminkartanon kaupunkipientalohankkeen tapaista toteutustapaa kehittämiskelpoisena? Mitä parannusehdotuksia esität? Kaikkien vastaajien mielestä Malminkartanoon valittu toteutustapa on kehittämiskelpoinen. Asukaslähtöisen suunnittelun merkitystä korostetaan ja ennen kaikkea kykyä valita taloudellisesti harkittuja ratkaisuja. Tästä seuraa, että suunnittelun tulisi olla kustannustietoisempaa ja, että rakennusvaiheet olisi kyettävä täsmentämään. On väärin lähteä siitä, että ristiriitoja tulee välttää kaikin keinoin. Tärkeintä on lähteä siitä, että kustannukset pysyvät kohtuullisina. Mm. seuraavat parannusehdotukset saatiin : Tulevaisuudessa vastaavassa hankkeessa olisi hyvä olla yksi projektinjohtaja sekä kaupungin taholla että rakennuttajien taholla. He koordinoisivat hanketta yhdessä ja neuvottelisivat omilla tahoillaan eri kysymyksistä. Rakentajien puolella projektinjohtajan tulisi olla rakentamisen ammattilainen, jonka ei välttämättä tarvitsisi olla yksi rakentajista. Projektissa olisi pitänyt olla selkeä projektisuunnitelma ja prosessi, jonka mukaan edetään ja johon kaikki eri viranomaiset ovat sitoutuneet. Rakennustapaehtoihin olisi pitänyt saada selkeät maininnat niistä seikoista, joihin yhteisellä suunnittelulla voi vaikuttaa tai ei voi vaikuttaa. Kaikkein selvintä olisi, jos tällaiset tontit olisi kaavoitettu niin, että ne toimivat itsenäisinä (siis ei yhteisiä alueita). Talojen ulkomitat olisi määrätty niin, että talot olisivat kuutioita (ei siis ulokkeita). Kaupunki tekisi maansiirtotyöt ja palomuurien ja mahdollisten tonttien tukimuurien anturat. Tontit ilmoitettaisiin hakuun vasta kun perustustöiden kustannukset on selvät. Jokainen tekisi sitten itse tarvitsemansa anturat jne. 19. Arvioitteko tällä toteutustavalla saavanne asunnon halvemmalla / kalliimmalla kuin vastaavan asunnon muulla tavoin hankittuna? Yksi vastaaja jätti vastaamatta tähän kysymykseen, mutta muut vastaajat olivat sitä mieltä, että asunnon saa halvemmalla. Muitakin etuja nähtiin olevan kuten sen, että voi vaikuttaa lopputulokseen. 20. Kuinka suuriksi arvioitte kokonaiskustannukset? Arviot kokonaiskustannuksista vaihtelivat 165 000-210 000 euron välillä. Yksi ilmoitti kokonaishinnaksi noin 300 000 euroa.