POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 6/2008 Sydämen asialla 1
Apteekki lähelläsi Kastellin Apteekki sijaitsee kätevästi Oysin ja markettien läheisyydessä, Ranta-Kastellin ostoskeskuksen vieressä. Meille on helppo tulla Apteekkimme edessä on ilmaisia parkkipaikkoja. Myös liiesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Joustavaa palvelua Käytössämme on reseptilääkkeiden suoratoimitus. Sama farmaseutti hoitaa asiasi alusta loppuun, eikä turhaa odottelua synny. Kajaanintie 79, 90230 OULU Puh. 040 353 0033, (08) 330 033 kastellin.apteekki@apteekit.net Palvelemme: ma pe 9 18 la 9 15 TERVETULOA! www.kastellinapteekki.fi Me pesemme puhdasta fiilistä työpaikallesi! Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2009 Työnjohtajat/asiakaspalvelu 044 3158 230 Toimitusjohtaja 044 3158 200 Toimisto 044 3158 111 OULUN KESKUSPESULA OY www.oulunkeskuspesula.fi TEKSTIILIHUOLTOA YRITYKSILLE, YHTEISÖILLE JA LAITOKSILLE 2
Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja Myönteisiä näkymiä Kuva : Katja-Maaria Kilponen Vuoden vaihteen lähestyessä alkaa luontevasti tarkastella kuluvaa / kulunutta vuotta ja arvioida, miten se on mennyt ja mitä se on merkinnyt. Mutta samalla se merkitsee joulun odotusta. Minulle vuosi on merkinnyt työn aloittamista uudessa yhteisössä. Se on merkinnyt uuteen yhteisöön ja ympäristöön tutustumista ja perehtymistä. Olen kokenut, että minut on otettu tosi mukavasti ja lämmöllä vastaan. Vielä kerran kiitos teille kaikille siitä. Myös yhteistyökumppaneiden kanssa on jo ollut tilaisuus keskusteluun ja pohdintaan tulevaisuudesta. Terveydenhuollolla onkin tulevina vuosina melkoinen joukko haasteita. Näistä vähäisempiä ei ole väestön ikääntyminen. Parin seuraavan vuosikymmenen aikana palvelutarpeet lisääntynevät liki 50 prosentilla. Samanaikaisesti työmarkkinoille tulevien terveydenhuollon osaajien määrä laskee ikäluokkien pienentymisen myötä. Haastetta tuovat myös elintapojen muutokset. Myöskään talouden tulokehitys ei liene yhtä voimakas kuin tarpeen ennustettu kasvu. Mutta näiden lisäksi on myös erityisen myönteisiä näkymiä ja odotuksia. Esimerkiksi terveydenhuoltolaki vahvistaa yliopistollisen sairaalan merkitystä erityisvastuu alueellaan hoitokäytännöt ja diagnostiset menetelmät uudistuvat 5 10 vuodessa voimakkaasti mm. teknologian kehityksen myötä meiltä odotetaan tukea niin alueemme terveyskeskuksissa kuin myös erityisvastuualueen keskussairaaloissa tutkimus ja kehittäminen korostuvat, kun innovaatioiden merkitys toiminnan kehittämisessä korostuu henkilöstön työhyvinvoinnin merkitys korostuu strategiamme kirkastuu ja saa muotonsa ensi vuoden alkupuolikkaan aikana Vuosi on merkinnyt myös hoitotakuun toteuttamista ja toteutumisen arviointia. Siinä olemme melkein kuivilla. Se on vaatinut ponnisteluja voimallisesti ja lisätyönkin merkeissä. Haluankin kiittää koko henkilöamme onnistuneesta työstä kansalaisten hyväksi. Kiitos kuuluu myös työnsä päättävälle valtuustolle ja hallitukselle sekä muille yhteistyökumppaneille ja omistajillemme. Joulu ja sen sanoma pysäyttävät meitä elämän peruskysymysten äärelle. On tärkeää, että pysähdymme kuulemaan joulun sanomaa läheistemme kanssa ja keräämään voimia tulevien haasteiden ja arjen paineiden varalle. Toivotan teille kaikille hyvää, rauhaisaa joulua sekä antoisaa uutta vuotta 2009. 3
12 3 Pääkirjoitus Myönteisiä näkymiä sisältö 15 7 8 12 14 15 16 17 18 Teema: Sydämen asialla Pallolaajennus pääasiallinen sepelvaltimotaudin hoitomuoto Sydänpotilaan tilanne määrittää oikean hoitotavan Rytmihäiriöiden ablaatiohoito paranee uuden magneettilaitteiston avulla Tarkkaa hoitotyötä arkirutiinin ohessaa Potilas: Puoli tuntia pallolaajennuksessa Kaksi kohdetta sydäntutkimuksessa Pallolaajennushoitojen hajautus Erva-alueelle on onnistunut hyvin Sydänystävällistä joulun aikaa ruokapöydästä 20 20 22 24 Laatupalkinnot 2008 1. palkinto: Kriittisesti sairaan tai vammautuneen aikuispotilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa 2. palkinto: Sydänpotilaan ohjauksen toimintamalli erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa 3. palkinto: Vieritutkimusprosessin kehittäminen OYS:ssa 25 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 2011 26 26 Maajohtaja Pauli Harju: Maaliitto panostaa ihmisten hyvinvointiin 28 Kantasoluhoitojen kehittämiseen uutta yhteistyötä Oulun seudulla 29 Lasten kirurginen osasto on ollut valoisa työpaikka 30 Tulista ja flirttailevaa cha cha chaata etsimässä 4 30 Kannen kuva: Terho Pelkonen, Vastavalo.fi Viereisen sivun kuva: Jani Seppänen, Vastavalo.fi
Joulutervehdys Arvoisa henkilöstö Arkinen aherrus lähenee loppuaan tänä vuonna. Arvokasta työtä potilaiden parhaaksi on tehty sairaaloissamme tunnollisesti ja määrätietoisesti. Työnne tuloksena on moni potilas saanut avun sairauteensa. Myös syntymän ja kuoleman hetkellä olette olleet läsnä ja auttaneet perheitä elämän ilon ja surun hetkillä. Potilaan hoito on monimutkainen ja vaativa tehtävä, johon tarvitaan osaavaa henkilöstöä ja kaikkien sairaalassa toimivien ammattiryhmien yhteistyötä. Laadukas ja oikeaaikainen hoito on edellyttänyt myös sairaalan eri yksiköiden johdolta sitoutumista yhteiseen päämäärään. Niinpä esimerkiksi useimmat hoitotakuun piiriin kuuluvat potilaat ovat saaneet hoidon määräajassa. Olemme saavuttamassa vuoden loppuun mennessä hoitotakuutavoitteet. Sairaala on auki joka hetki eli nykykielellä ilmaistuna 24/7. Myös tänä jouluna monet teistä työskentelevät sairaaloissa eri tehtävissä. Joulu sairaalassa sisältää teille samoja arkisia töitä kuin muulloinkin. Joulu sairaalassa voi luoda kuitenkin parhaimmillaan toisenlaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja rauhaa niin henkilökunnalle kuin potilaille. Jouluna olemme erityisen kiitollisia auttavista ja valvovista lähimmäisistämme. Te turvaatte osaltanne meidän kaik kien joulunviettoamme ja joulurauhaamme. Kiitämme Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöa ja yhteistyökumppaneita työstä, jota kukin on tehnyt potilaiden ja omaisten parhaaksi. Toivotamme koko henkilökunnalle perheineen ja Pohjanpiirin lukijoille Rauhallista ja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Kaarina Torppa hallintoylihoitaja Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri 5
Oulun kaupunki Joulun lahja Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, näinhän me laulamme Sylvian joululaulussa. Joulu tulee varmasti ja suunnitellusti. Sehän tulee meille almanakan mukaan, ei yllätyksenä eikä näkymättömästi. Moni asia ympärillämme viestittää joulun saapumista. Meidän sisimpämme ottaa vastaan joulun merkit ja vastaa niihin omilla viesteillään. Se mitä sieltä kuuluu, onkin jo paljon epävarmempaa. Erilaiset odotukset ja toiveet sekä huolet, jopa pelotkin, risteilevät mielessämme. Millainen on tämä joulu? Ehkä siinä on jotain tuttua, turvallista ja perinteistäkin, mutta rinnalla on myös uutta ja erilaista eri syistä johtuen. Näyttäytyykö joulun aika lempeänä vai pelottavana, iloa tuottavana vai ahdistavana? Me käymme joulun viettohon, sillä sitä ei ole peruttu eikä irtisanottu. Se tulee keskellemme, olipa oma tilanteemme tänä vuonna millainen tahansa. Me käymme joulun viettohon työssä ja kotona, perheen kanssa tai yksin, terveinä tai sairaina, iloisen touhun keskellä tai yksinäisyyden tuomassa hiljaisuudessa. Joulu pujahtaa sisään kun raotat hieman ovea, sillä se tulee aina sydämeen. Se tarjoaa lahjan lahjan, jonka tuhmatkin saavat. Ja lahjan voi saada yllätyksenä, kuten paimenet kedolla. Enkelin viesti oli ja on meillekin: Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle, teille on syntynyt Vapahtaja. Siinä se on joulun lahja Sinulle ja minulle. Paimenten kanssa voimme vain ihmetellä ja kiittää. Sairaalapappien tiimin puolesta toivotan Sinulle, Hyvä Lukija, joulun iloa ja rauhaa, sekä valoisaa tulevaa vuotta! Maire Heikkinen sairaalapastori 6
Teemana: Sydämen asialla Pallolaajennus pääasiallinen sepelvaltimotaudin hoitomuoto Teksti ja kuva : Olavi Määttä k u va : Ol a v i Mä ät tä kuva : Hannu Marjamaa Sepelvaltimotautia sairastava rintakipupotilas on tyypillisin OYS:n kardiologian osaston asiakas. 40 vuotta toimineen osaston tutkimus- ja potilasmäärät ovat viime vuosina merkittävästi lisääntyneet, kun hoidon painopiste on siirtynyt kirurgisesta hoidosta pallolaajennushoitoon. Teksti: Olavi Määttä OYS:n kardiologian osasto tarkasteli 40-vuotista toimintaansa järjestämällä kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua toimintaan osastolla ja juhlasymposiumissa myös menneeseen. Osaston potilasvirran kasvua kuvaa se, että yksistään sydämen sepelvaltimoiden tukoksia selvittävien varjoainetutkimusten määrä on siellä noussut lyhyessä ajassa 1500:sta lähes 2000:een vuodessa. Kun vielä v. 2000 Pohjois- Suomen kaikki verisuonten varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset tehtiin Oulussa, nyt niitä tehdään OYS:n erityisvastuualueen (Erva) kaikissa keskussairaaloissa eli OYS:n lisäksi Kajaanissa, Rovaniemellä, Kemissä ja Kokkolassa. Kardiologian sektorin ylilääkärin, professori Heikki Huikurin mukaan vielä 1990-luvulla osastolle lähetetyistä rintakipupotilaista jopa kolme neljästä lähetettiin kuvauksen jälkeen sydänkirurgille ohitusleikkaukseen. Nyt suhde on kääntynyt päälaelleen, kun vain joka neljäs potilas siirtyy leikkauspöydälle ja kolme neljästä hoidetaan pallolaajennuksella. Nykyisin kirurgista hoitoa vaatii vain potilas, joka ei sovellu pallolaajennukseen eli jolla on paljon ahtaumia ja ne ovat useassa eri suonessa. Ei voida ajatella, että kaikkiin sepelvaltimoihin laitetaan metalliputkia. Vaativimmat potilaat menevät kirurgille. Pääasiassa yksittäisiä ahtaumia suonissa hoidetaan pallolaajennuksella, Huikuri kertoo. Kysymyksessä on yleiseurooppalainen suuntaus sen jälkeen, kun pallolaajennuksilla asetettavat metalliverkot ja lääkeainestentit ovat kehittyneet. Ennen suonet pyrkivät pallolaajennuksen jälkeen ahtautumaan uudestaan, joka johti uusintatoimenpiteisiin. Uudelleen ahtautumisen Sydänsairauksia ovat sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt, läppäviat, sydänlihassairaudet sekä synnynnäiset sydänviat. Tärkeimmät sydän- ja veri suonisairauk sien riskitekijät ovat korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino ja lihavuus. Tupakointi ja alkoholin runsas käyttö lisäävät riskiä. määrä on vähentynyt dramaattisesti eli tippunut 20:sta 5 prosenttiin, jopa sen alle. Valinta on potilaalla. Potilaalle kerrotaan, että tauti voidaan hoitaa pallolaajennuksella, jossa uusintariski kymmenen vuoden aikana on ehkä viiden 7
T Sydämen asialla Heikki Huikuri Kardiologian osasto 40 v. 6 professoria kardiologiasta 40 v. aikana 28 väitöskirjaa huomioitu nopeatasoisesta ja aktiivisesta tutkimuksesta EVO-pisteitä runsaasti tieteellisiä artikkeleita n. 25/v. laajasti kansallista ja kansainväistä tutkimusyhteistyötä. Pallolaajennus vai ohitusleikkaus? Sydänpotilaan tilan Teksti ja kuvat : Olavi Määttä ja pirjo pyhäluoto prosentin luokkaa tai kirurgialla, jossa uusintariski samana aikana on pienempi. Pallolaajennuksesta pääsee huomenna kotiin, kun leikkauksesta toipuminen kestää pitempään. Valtaosa valitsee pallolaajennuksen, Huikuri sanoo. Sydäninfarkti yleisin kuolinsyy Sepelvaltimotaudista aiheutuva äkillinen sydänkohtaus on edelleen yleisin kuolinsyy sekä miehillä että naisilla Suomessa ja muissa länsimaissa. Yli 10.000 suomalaista kuolee vuosittain sydäninfarktiin. Tavallisin syy äkilliselle tapahtumalle on sepelvaltimon yhtäkkinen tukkeutuminen. Kymmenen vuotta sitten äkillisen sydäninfarktin saaneet potilaat hoidettiin lääkkeellä. Nyt kiireelliset potilaat saadaan kuvauksiin parin päivän sisällä oireiden alkamisesta. Nyt osastolle tulevista noin joka toinen on äkillinen infarktipotilas. Heitä hoidetaan joko pallolaajennuksella tai leikkauksella. Vaikka Pallolaajennukset Pohjois-Suomessa 2008 OYS:ssa n. 850 Kajaanissa, Rovaniemellä ja Kemissä yhteensä n. 650. Erva-alueella yhteensä 1500. äkillistä sydänkohtausta ei enää pidetä niin vaarallisena kuin aikaisemmin, vieläkin lähes joka toinen henkilö kuolee kahden vuoden kuluessa saatuaan sepelvaltimotukoksen. Valtaosa kuolemista tapahtuu äkillisesti heti sepelvaltimon tukkeuduttua, ennen kuin potilas ehtii sairaalaan. Varsin suuri osa OYS:n sydänpotilaista tutkitaan kardiologian poliklinikalla. Kun potilaalla epäillään läppävikaa tai sydämen vajaatoimintaa, asiaa selvitetään ultraäänitutkimuksella. Sydämen kuntoa, sepelvaltimotautia ja joskus rytmihäiriöitä voidaan tutkia kliinisen rasituskokeen avulla. Sydänfilmin vuorokausinauhoitukset ja tahdistinpotilaiden kontrollit ovat myös rutiinintutkimuksia kardiologian poliklinikalla. Läppävikoja voidaan tutkia myös sydänkatetroinnilla, jossa katetri viedään nivustaipeesta tai ranteesta verisuonta pitkin sydämeen ja siellä mitataan läppävian aiheuttamia painemuutoksia ja kuvataan sepelvaltimot. Katetrointia tarvitaan silloin, kun harkitaan läppävian kirurgista hoitoa. Rytmihäiriöitä hoidettiin ennen lääkkeillä, mutta katetriablaatio on syrjäyttänyt lääkehoidon useissa rytmihäiriöissä. Tavallisinta rytmihäiriötä, sydämen eteisvärinää, hoidetaan nykyisin paljon katetriablaatiolla. Rytmihäiriöiden katetriablaatiot aloitettiin OYS:ssa jo 1990-luvun alussa ensimmäisenä koko maassa. v Kardiologi Matti Niemelä ohjaa tarkkana pallokatetria kohti sydämen sepelvaltimoahtaumaa, instrumenttihoitajat Asta Partanen ja Jaana Bergroth-Salo avustavat. Sepelvaltimotaudin hoidossa sydänlihaksen verensaantia voidaan parantaa ja oireita lievittää lääkehoidon lisänä pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen avulla. Hoidon suunnittelussa sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on tärkeä tutkimus. Sen avulla selviää sepelvaltimoiden rakenne ja mahdolliset ahtaumat. Sepelvaltimotaudissa kardiologit tekevät esitutkimukset ja arvion hoitomenetelmästä. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksissa viedään paikallispuudutuksessa punktiotekniikalla nivustaipeesta tai ranteesta ohut kuvauskatetri sydämen sepel valtimoiden suulle ja ruiskutetaan sepelvaltimoihin varjoainetta. Näin selviävät mahdolliset sepelvaltimoahtaumat, 8
T Sydämen asialla ne määrittää oikean hoitotavan niiden sijainti ja soveltuvuus esim. pallolaajennukseen tai leikkaushoitoon. Tietyissä tapauksissa potilaalle tehdään saman tien pallolaajennus. Rajatapaukset ja leikkaushoitoon suositeltavat potilaat käsitellään OYS:ssa keskiviikkoaamuisin kardiologien ja sydänkirurgien yhteisissä meetingeissä, joihin ovat tarvittaessa teleyhteydessä myös Kajaanin, Kemin ja Rovaniemen kardiologit. Pääsääntöisesti meetingissä on käsittelyssä sepelvaltimotautipotilaita, mutta myös leikkausharkinnassa olevia läppäpotilaita. Pallolaajennus on soveliaampi ainakin sellaisille potilaille, joilla on yhden suonen tauti (tukos tai ahtauma) ja usein myös sellaisille, joilla on monen suonen tauti, mutta joiden ahtaumat ovat lyhyitä ja ovat siten helppo hoitaa. Jos on kysymyksessä useamman sepelvaltimon tauti ja ahtaumat ovat hyvin pitkiä, vaaka kallistuu ohitusleikkauksen puolelle, kertoo apulaisylilääkäri Matti Niemelä OYS:n kardiologian osastolta. Pallolaajennushoidossa ohut pallokatetri viedään sepelvaltimoahtaumaan ja ahtauma avataan sitä laajentamalla. Yleensä samalla ahtautuneeseen kohtaan laitetaan lisäksi metalliverkkoputki eli stentti, joka estää suonen uudelleen ahtautumista. Niemelä kertoo, että mitä pitemmälle matkalle verkkoputkea joudutaan laittamaan, sitä herkemmin laajennettuun kohtaan kehittyy uudelleen ahtaumia. Tällöin potilas saattaa joutua tulemaan uusintatoimenpiteeseen palautuneen rintakipuoireen vuoksi. Myös sokeritautipotilaat, joilla on monisuonitauti, saavat ohitusleikkauksesta pallolaajennusta paremman hyödyn. OYS:n sydän- ja thoraxkirurgian vastuulääkäri, osastonylilääkäri Martti Lepojärvi ottaa esimerkiksi kolmen suonen sepelvaltimotaudin, jossa tautia on kaikissa pääsuonissa. Kardiologeille kaikkien kolmen suonen tukkeuman avaaminen onnistuu kohtalaisen usein. Toisaalta pallolaajennuksella ei aina pystytä tekemään täydellistä revaskularisaatiota (koko sydänlihaksen verenkierron palauttamista), mikä tarkoittaa sitä, että kolmen suonen viassa jokin haara voi jäädä tukkoon tai ahtautuneeksi. Kolmen suonen taudissa ohitusleikkaus on paras vaihtoehto. Kirurgisesti pystytään tekemään useimmiten täydellinen revaskularisaatio. Kaikkiin sepelvaltimoihin, jotka sitä vaativat, pystytään tekemään ohitus; Lepojärvi selventää. Leikkausta puoltaa sekin, että ohitusleikatut potilaat ovat useimmiten täysin oireettomia leikkauksen jälkeen, ja he voivat siten elää suorituskyvyltään normaalia elämää. Myös uusintatoimenpiteiden tarve on vähäisempi leikkaushoidon jälkeen. Molemmilla toimenpiteillä on etunsa Pallolaajennuksessa toimenpide tehdään potilaan hereillä ollessa nivus- tai rannevaltimon kautta. Potilas voi kotiutua samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Kun hänelle ei tehdä avoleikkausta eikä hoitoon liity tehohoitovaihetta, hän on periaatteessa työkykyinen muutaman päivän kuluessa. Pallolaajennus on tässä mielessä säästävämpi ja kevyempi hoito, mutta se ei sovellu kaikille. Pallolaajennus tulee usein kysymykseen myös silloin, kun potilas on aiemmin ohitusleikattu. Jos potilas rupeaa oirehtimaan uudelleen, hänet hoidetaan pallolaajennuksella, jos se on suinkin mahdollista, Niemelä sanoo. Leikkauksessa avataan potilaan rintakehä rintalasta halkaisten. Sen jälkeen potilas viipyy yleensä viikon verran sairaalassa. Toipuminen kotona vie 2 3 kuukautta, mikä Lepojärven mukaan on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika, kun ottaa huomioon sen, että ohitusleikkausta ei juuri koskaan tarvitse uusia koko elinaikana. Leikkaushoito on nykyisin käytännössä melko riskitön toisin kuin ennen. Sydänleikkauk- 9
T Sydämen asialla Ahtauma ennen laajennusta. Pallolaajennus ja stenttaus menossa. Lopputulos laajennuksen jälkeen. sissa, joissa tehdään pelkästään ohitukset (esim. ilman samanaikaista läppäleikkausta) potilaiden kuolleisuus on vain 0 1 prosentin luokkaa, Lepojärvi korostaa. Käytännössä ohitusleikkauksen jälkeen alle viisi prosenttia potilaista tulee uusintaleikkaukseen. Ohitusleikkaus on ollut vallitseva hoitotapa 1990-luvulle asti. Nyt kolme neljästä sepelvaltimopotilaasta hoidetaan pallolaajennuksella. Ikä ei ole hoidon poissulkukriteeri, kuten vielä 80-luvulla, jolloin yli 65-vuotias potilas harvoin pääsi ohitusleikkaukseen. Nyt leikkaus ei tule kysymykseen, jos potilas on monisairas iäkäs henkilö, jolla on kenties aivohalvausta, syöpää, dementiaa tms. vasta-aiheita. Potilaalle kerrotaan vaihtoehdot Potilaan mielipidettä hoitotavan valinnassa kuullaan silloin, kun katsotaan, että molemmat hoitovaihtoehdot tulevat kyseeseen. Potilaalle kerrotaan: Joko ohitusleikkaus, jossa saadaan kaikki kerralla kuntoon, viivytään viikko sairaalassa ja toivutaan 2 3 kuukautta tai pallolaajennus, josta toivutaan nopeasti, mutta jossa saatetaan joutua tekemään uusintatoimenpiteitä. Monet potilaat valitsevat pallolaajennuksen, kun katsotaan, että potilas voi tehdä asiassa päätöksen. Vaikka kirurgi ei ole siinä tilanteessa mukana, kardiologinkin velvollisuus on kertoa molemmat vaihtoehdot ja niiden hyvät ja huonot puolet, Lepojärvi korostaa. Pallolaajennukset 2008 OYS:ssa n. 850 OYS:n erityisvastuualueella yht. n. 1500 Lepojärven mukaan potilaan edun pitäisi aina ratkaista hoitomuodon valinnassa. Hän on pannut merkille, että varsinkin nuoremmat potilaat haluavat valita pallolaajennushoidon niin pitkään kuin se pystytään tekemään. Leikkaukseen mennään Avausviilto. Sydänkirurgi Martti Lepojärvi aamukierrolla osasto 3:n valvontahuoneessa, takana vasemm. Marketta Heinonen, Anu Lämsä ja Sari Ahokas. 10
T Sydämen asialla Kardiologit ja sydänkirurgit pohtimassa sepelvaltimopotilaiden hoitovaihtoehtoja viikkopalaverissaan. Teleyhteydessä on kardiologi Sakari Säkö Lapin keskussairaalasta. Kuvat : pirjo pyhäluoto OYS:n sydänleikkaukset v. 2007 Sydänleikkauksia 650, joista ohitusleikkauksia n. 400 läppä- ja yhdistelmäleikkauksia lähes 200 vasta sitten, kun se on ainoa mahdollisuus. Tutkimusten mukaan ohitusleikkauksen tulokset ovat kuitenkin huonommat silloin, kun potilaalle on tehty ensiksi pallolaajennuksia eli laitettu metalliverkkoputkea useaan sepelvaltimohaaraan. Mahdollisuus parhaaseen mahdolliseen tulokseen on silloin osittain menetetty, hän sanoo. Jonotuksesta eroon Rintakipupotilaan lähetteen tullessa kardiologian osastolle tarkistetaan, onko potilaalla asiallinen sydänlääkitys. Jos siitä huolimatta potilaalla on häiritseviä oireita ja rasituspolkupyörätestissä on tullut esille tiettyjä löydöksiä, potilas hyväksytään varjoainekuvaukseen. Sen perusteella määritellään, jatketaanko lääkehoidolla vai tehdäänkö sen lisäksi pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Nyt ei enää ole onneksi pitkiä jonoja. Vielä tämän vuoden alkuun asti potilaat joutuivat jonottamaan varjoainekuvaukseen selvästi yli puoli vuotta ja joskus jopa reilusti yli vuoden. Nyt tilannetta on helpottanut se, että kuvauksia tehdään myös Kajaanissa, Kemissä, Kokkolassa ja Rovaniemellä, Niemelä huokaisee. Akuutit sepelvaltimotautikohtauspotilaat hoidetaan aluksi sisäteholla. Jos potilaalla on vakava ja äkillinen ST-nousuinfarkti ja hän tulee sairaalaan päivystysajan ulkopuolella, potilas saa liuotushoidon ja seuraavana päivänä tehdään yleensä varjoainekuvaus. Sen perusteella tehdään yleensä pallolaajennus, Niemelä kertoo. Päiväsaikana akuutin ST-nousuinfarktin sairastaneet hoidetaan pallolaajennuksella, mikä on infarktin tehokkain hoito. Tulevaisuuden haasteena on luoda kardiologipäivystysjärjestelmä kiireellisten potilaiden ja akuuttien sydänkohtausten hoitoa varten virka-ajan ulkopuolella. Päivystysjärjestelmä on jo olemassa esimerkiksi HUS:ssa ja Tampereen yliopistosairaalassa, ja Turkuunkin sitä ollaan suunnittelemassa. Kun sydäninfarkti esiintyy ilman ST-nousua sydänfilmissä, potilaista hoidetaan n. 50 % pallolaajennuksella, yli 15 % ohitusleikkauksella ja n. 30 %:lla jatketaan pelkästään lääkehoitoa. Miten pallolaajennus toteutetaan? Sepelvaltimoon viedään kuvauskatetrin avulla läpivalaisussa hyvin ohut vaijeri. Vaijeria pitkin ahtaumakohtaan viedään pallokatetri, ja pallon sisälle ahtaumakohtaan suonen seinämää vasten ruiskutetaan keittosuolavarjoaineseosta 10 20 baarin paineella. Se aukaisee suonen, Niemelä kertoo. Laajennuksen jälkeen verkkoputki viedään pallokatetrin päällä paikalle ja painetaan se paineella ahtaumakohtaan. Kun pallo tyhjennetään, verkkoputki jää laajentuneena suonen seinämiä vasten ikään kuin tueksi. Ennen kuin verkkoputket tulivat käyttöön, suoni saattoi venytyksestä ärtyä ja seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana jopa puolelle potilaista siihen kehittyi uudelleen ahtaumaa. Taipumus on vähentynyt niin, että uudelleen ahtautumista esiintyy nykyisin vain 10 15 prosentilla potilaista. V. 2003 lähtien käytössä on ollut myös lääkeainepinnoitteisia verkkoputkia, joihin on laitettu hitaasti suonen seinämään vapautuvaa lääkeainetta estämään uudelleen ahtautumista. Kehitteillä on myös verkkoputkia, jotka ajan oloon itsestään liukenevat pois, jolloin suoneen ei jää vierasesinettä. v 11
T Sydämen asialla Rytmihäiriöiden ablaatiohoito paranee uuden magneettilaitteiston avulla teksti ja Kuvat : olavi Määttä Eteisvärinän hoidossa Pekka Raatikainen eristää radiotaajuusenergian avulla keuhkolaskimot muusta eteiskudoksesta. SYDÄMEN rytmihäiriöiden katetriablaatiohoitoon OYS:n vastuualueella on tulossa merkittävästi lisäkapasiteettia ensi syksynä, jolloin on määrä ottaa käyttöön uusi magneettinavigointilaitteisto ja samalla neljäs toimenpidesali. Rytmihäiriöpotilaiden määrä kasvaa nopeasti. Heistä entistä useampi hoidetaan katetriablaatiolla. Magneettinavigointilaitteiston avulla toimenpiteiden määrä voidaan kaksinkertaistaa nykyisestä, sanoo apulaisylilääkäri Pekka Raatikainen OYS:n kardiologian osastolta. Uuden laitteiston avulla ablaatiosta saadaan aikaisempaa turvallisempi, tehokkaampi ja nopeampi. Katetriablaatiossa rytmihäiriöpesäkkeet käsitellään radiotaa- Eteisvärinäkatetriablaatio käynnistetään keuhkolaskimoiden kuvaamisella. Kolmiulotteisen kuvan avulla työskenneltäessä ei tarvita läpivalaisua. senttia saadaan paranemaan. Nykyisellään eteisvärinäpotilaita hoidetaan katetrilla vain silloin, kun lääkkeet eivät ole tehonneet. Tarvitaan lisätietoa siitä, miten hoito tehoaisi vieläkin paremmin. OYS on mukana tutkimuksessa, juusenergialla. Tämä aiheuttaa kudokseen pienen kuolion, joka muuttaa rytmihäiriörakenteen. OYS on ollut edellä kävijä katetriablaatiohoidossa maassamme. Ensimmäiset rytmihäiriöiden radiotaajuusablaatiohoidot tehdiin meillä prof. Heikki Huikurin toimesta jo 1990-luvun alussa. Sittemmin toiminta on laajentunut huomattavasti. Eteisvärinää on OYS:ssa hoidettu katetriablaatiolla vuodesta 2000 lähtien jälleen ensimmäisenä sairaalana koko maassa. Aikaisemmin eteisvärinää hoidettiin pelkästään lääkkeellä. Niihin liittyy vakavia sivuvaikutuksia. Lääkitys pitää n. 20 prosenttia potilaista oireettomina normaalissa rytmissä kolmen vuoden hoidon jälkeen, kun ablaatiolla potilaista 70 80 projossa selvitetään, onko mahdollista tehdä ablaatio potilaille heti eikä vasta epäonnistuneiden lääkehoitojen jälkeen. Useita muita rytmihäiriöitä hoidetaan heti ablaatiolla. Eteisvärinäkatetriablaatio käynnistetään keuhkolaskimoiden kuvaamisella. Eteinen käydään läpi elektroanatomisella kuvantamislaitteella ja sinne merkitään kaikki kriittiset rakenteet, kuten keuhkolaskimot. Kolmiulotteisen kuvan avulla työskenneltäessä ei tarvita läpivalaisua, mikä on tärkeää sekä henkilökunnan että potilaan säderasituksen kannalta, Raatikainen kertoo. Eteisvärinän hoidon ideana on eristää radiotaajuusenergialla keuhkolaskimot muusta eteiskudoksesta, koska keuhkolaskimossa olevat pesäkkeet yleensä käynnistävät eteisvärinän. OYS:n kardiologisella osastolla rytmihäiriötutkimuksia ja katetriablaatiotoimenpiteitä tehdään yli 350 vuodessa. Eteisvärinäpotilaita hoidetaan vuodessa runsas sata. Raatikaisen mukaan OYS:ssa on tehty tähän mennessä noin puolet maan kaikista eteisvärinän katetriablaatioista. Eteisvärinän ablaatiohoitoon liittyy harvinaisia riskejä, jotka voivat olla vakavia. Esimerkiksi keuhkolaskimot saattavat tukkeutua, ja eteisen käsittely aiheuttaa aivoinfarktin. Uusi magneettilaite vähentää riskejä. Nykyisin katetri ohjataan käsin nivusen kautta eteiseen. Magneettinavigointilaitteessa katetri ohjataan tietoteknisesti toisesta huoneesta, jolloin se pystytään suuntaamaan millimetrin tarkkuudella paikalleen. Laite myös etsii rytmihäiriöitä aiheuttavia vikoja ja piirtää tarkemman kolmiulotteisen kuvan eteisestä tietokoneelle. v 12
Yksi verensokerimittari monta käyttötapaa Helppo perusmittari Ei koodausta Mittausaika 5 sekuntia 480 tuloksen muisti Näytteen koko 0,6 µl Alitäytön tunnistus Käyttölämpötila-alue 5-45 C Edistyksellinen Ateriamerkkausmahdollisuus Hälytystoiminto Päiväkirjamerkintä PC-liitäntämahdollisuus Ammattikäyttöön Näyte: arteria-, vena- ja kapillaariveri (happi ei häiritse reaktiota) Mittausalue 0,6-33,3 mmol/l Hematokriittialue 0-70% Soveltuu neonataalinäytteiden määrittämiseen Soveltuu peritoneaalidialyysipotilaille (maltoosi ei häiritse reaktiota) GRØSET 9.07.A.FI 13
T Sydämen asialla Kardiologian hoitotyö: Tarkkaa hoitotyötä arkirutiinin ohessa Teksti ja kuvat : Olavi Määttä Vaikka angiografiat, pallolaajennukset, rytmihäiriöhoidot jne. ovat kardiologian osaston arkirutiinia, jokaiseen toimenpiteeseen valmistaudutaan ja paneudutaan huolella. Hoitotiimin jäsenet tuntevat tarkoin tehtävänsä. Työ vaatii erityistä tarkkuutta. Tilanne saattaa toimenpiteen aikana muuttua hyvinkin nopeasti ja siihen pitää saman tien reagoida. Saattaa esimerkiksi tulla äkillinen rytmihäiriö, jota ei voi ennakolta tietää, ollaanhan tekemisissä sydämen kanssa, korostaa sairaanhoitaja Tiina Wright. Tiettyihin asioihin kiinnitetään huomiota jo ennakoivasti. Ennen toimenpidettä tarkistetaan, ettei verisarvoissa ole heittoja eivätkä munuaisarvot ole koholla. Tulehdusarvot eivät saa olla koholla. Kaikki nämä asiat vaativat ennakkoselvittelyä, Wright kertoo. Toimenpiteen aikana seurataan koko ajan mm. potilaan verenpainetta, pulssia, sydämen rytmiä ja tietenkin vointia. Potilaan tuntemuksia kuulostellaan myös keskustelemalla hänen kanssaan. Hoitotiimin muodostavat lääkärin ohella röntgenhoitaja, instrumenttihoitaja ja tarkkaileva hoitaja. Tarkkaileva hoitaja keskittyy seuraamaan erityisesti potilaan vointia ja huolehtimaan lääkityk- Kardiologian hoitohenkilö: 19 23 sairaanhoitajaa 1 perushoitaja 1 laboratoriohoitaja 6 röntgenhoitajaa. 5 osastonsihteeriä 1 välinehuoltaja 1 lääkintävahtimestari potilaskuljetuksissa sestä. Hän kirjaa tietoja hoitosuunnitelmaan ja anestesiakaavakkeelle, kuuntelee potilasta ja välittää tarpeelliset tiedon tiimin muille jäsenille. Röntgenhoitaja vastaa siitä, että kuvaustekniikka toimii ja tarvittavaa välineistöä on saatavilla. Hänen osaamisaluettaan on kuvaustekniikka, kuvien arkistointi ja tutkimus- ja toimenpidevälineistö. Röntgenhoitajat voivat toimia myös instrumenttihoitajina, kertoo röntgenhoitaja Mikko Remsu. Instrumenttihoitaja on lääkärin välittömänä avustajana toimenpiteessä. Salissa olevalla henkilökunnalla on toimenpiteen aikana aina röntgensäteitä suojaava haarniska yllään. Hoitotyön keskeisimmät haasteet osastolla? Haasteena on koko ajan jatkuva valppaana ja hereillä olo. Pitää koko ajan on valmiina, että pystyy heti toimimaan, jos tilanne muuttuu. Tärkeätä on, että kaikki yllättävät tilanteet pystytään ennakoimaan, Wright ja Remsu tähdentävät. Ammatillisena haasteena on myös se, että pysyy kehityksen kulussa ja valmius kasvaa aina vaativampien potilaiden auttamiseen. Potilaan ohjaaminen on myös keskeinen osa-alue kardiologian osastonhoitajan työssä. Oman haasteensa ohjaamiselle tuo todella lyhyt hoitosuhde. v Röntgenhoitaja Seija Kangas- Kiljander ja instrumenttihoitaja Päivi Karvonen sekä kardiologi Ulla-Maija Koivisto päättämässä sepelvaltimoiden varjoainekuvausta. Sairaanhoitaja Tuula Takkunen keskustelee potilaan, Aimo Vähäsaaren, kanssa toimenpiteen aikana. 14
T Sydämen asialla Puoli tuntia pallolaajennuksessa Teksti ja kuva : Olavi Määttä Maija Hukari (70) Pudasjärveltä on kuuden hengen sisarussarjan nuorin. Sisaruksista kolmelle on tehty sydämen ohitusleikkaus. Minulle tuli ahdistuksen tunteita, kipujakin. Selkäpuolelta on aina tuntunut kuin siellä olisi hiiriä. Olen hierottanut ja koettanut, josko ne vaivat olisivat vain lihas- eikä sydänperäisiä. Ne eivät kuitenkaan hieromalla hävinneet, päinvastoin tuntemuksia tuli vain lisää kahden vuoden aikana eritoten lapojen välissä, Hukari kertoo sängystään pian sen jälkeen, kun lääkäri Matti Niemelä oli tehnyt hänelle puoli tuntia kestäneen yhden suonen pallolaajennuksen. Sairaanhoitaja Jaana Bergroth-Salo laittaa vielä sidettä hänen ranteeseensa, josta rannevaltimon kautta hoitava katetri oli äsken viety sydämeen. Enhän minä olisi tätä uskonut enkä lääkärille ihan vähällä olisi lähtenytkään. Tuli vielä juteltua, että sisarussarjassa niin monelle oli tehty ohitusleikkaus. Lääkäri Terttu Ahonen terveyskeskuksessa sanoi, että kyllähän tämä asia kannattaa tutkia. Sitten otettiin sydänfilmi ja tehtiin polkukokeet. Hän kait näki siitä, että olisi aihetta mennä OYS:aan, vaikka minä vähän vähättelin, Hukari kertoo nyt tyytyväisenä. Häntä oli toki huolestuttanut se, Sairaanhoitaja Jaana Bergroth-Salo hoitaa Maija Hukarin punktiokohtaa heti toimenpiteen jälkeen. että osalle sisaruksista sydänleikkaus oli tehty jo häntä nuorempana. Samanlaista operaatiota tiesi pelätä. Aika pantiin vetämään OYS:aan. Yllätyin, kun se aika tuli niin kauhean nopeasti, meniköhän siinä edes kahta viikkoa. Hän tuli sairaalaan toimenpidepäivän aamuna puoli kahdeksaksi. Toimenpiteen jälkeen kello on nyt yhden maissa päivällä. Miltä tuntui? Ihan mukavalta. Ensin hämmästyin, miten paljon siinä operaatiossa pitää olla porukkaa, lääkäreitä, hoitajia, koneita ja laitteita. Oli ihan mukava, kun sain koko ajan seurata työn edistymistä. Välillä näki kuvaruudultakin, minkälaisia sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla. En minä yleensä ole kova jännittämään erilaisten tilanteiden takia. Huomenna on sitten kotiutuminen. Liikkeelle ja ulkoilemaankin saa lähteä omien voimien mukaan, kunhan muistaa kättä pitää pari päivää levossa. Mitään raskasta ei saa tehdä, kuuma suihku ja saunakin pitää jättää väliin, sairaanhoitaja Ritva Kauttio kertoo. v Naisten sydänoireita vaikea tunnistaa Sydänsairauksia on perinteisesti pidetty suomalaisten miesten ongelmana. Naisista jopa puolet pelkää kuolevansa rintasyöpään ja vain neljä prosenttia sepelvaltimotautiin. Naisia koskevat samat riskitekijät kuin miehiäkin: perimä, kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, liikunnan puute, ylipaino ja diabetes. Selkein ero miehiin verrattuna on se, että naiset sairastuvat sepel- valtimosairauteen noin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehet. Estrogeeni eli naishormoni nostaa hyvän kolesterolin osuutta. Kun estrogeenituotanto loppuu vaihdevuosien yhteydessä, kolesterolitasapaino muuttuu ja naisten sairastuvuus lisääntyy. Naisten sydänoireet ovat epämääräisempiä kuin miehillä. Miehet tekevät usein fyysisesti raskaampaa työtä kuin naiset ja heidän oireensa tulevat esille selvemmin ja äkillisemmin. Naisilla saattaa olla miehiä enemmän vaikeasti sepelvaltimoperäisiksi tunnistettavia oireita, kuten väsymystä, ylävatsavaivoja ja pahoinvointia. Naiset saavat myös miehiä helpommin sydäntuntemuksia, joita kutsutaan palpitaatioksi: sydän hakkaa ja tekee lisälyöntejä. Niitä ei kuitenkaan aina osata yhdistää mahdolliseen sepelvaltimotaustaan. Terveydenhuollossa ja yleislääkäritasolla naisten sydänvaivoja ei aina osata ottaa tarpeeksi vakavasti, koska sydänsairauksia ei ole perinteisesti mielletty naisten vaivaksi. Yleislääkäri tapaa potilaita, etenkin naispuolisia sepelvaltimopotilaita, satunnaisesti. Silloin etsitään helposti muita kuin sydämeen liittyviä syitä naisen oireisiin. v 15
T Sydämen asialla Kaksi kohdetta sydäntutkimuksessa teksti: olavi Määttä SYDÄNSAIRAUKSIEN tutkimuksen kärkikohteita ovat tällä hetkellä sydänperäisen äkkikuoleman tutkimus ja tutkimus kantasolun hyödyntämisestä sydäninfarktin hoidossa. Tutkimusryhmiä vetää professori Heikki Huikuri. Kantasolututkimusta tehdään Oulussa laajassa tutkimusryhmässä yhteistyössä Turun yliopiston professori Juhani Airaksisen tutkimusryhmän kanssa. Kantasolututkimuksessa on havaittu, että luuytimestä otetulla kantasolulla saadaan sydäninfarktin jälkeen vasemman kammion pumppaus paranemaan. Nyt tutkimuksessa on käynnistynyt kakkosvaihe. Kaikilla ihmisillä sydän menee kuolioon ison sydäninfarktin ollessa akuutissa vaiheessa. Kantasolututkimuksella pyritään siihen, että kun sydäninfarktiin muutaman päivän kuluessa ruiskutetaan kantasoluja, ne korjaavat syntyneen vaurion. Tätä asiaa on jo selvitetty kansainvälisessä tutkimuksessa. Kun sydämen ejektiofraktio (pumppauskyvyn mitta) on alle 55, sydän ei pumppaa riittävästi. On todettu, että kantasoluhoidolla pumppaus on parantunut. Tutkimus tehtiin sokkotestinä. Mielenkiintoista on se, että potilaat, joilla on ollut iso sydäninfarkti, hyötyvät hoidosta selvästi eniten. Potilaat, joilla on pieni infarkti, eivät hyödy siitä ollenkaan. Meillä on uusi tutkimus, jossa tämä ejektiofraktio on alle 55. Jos se potilaalla jää alle 40:n, hänellä on iso riski kuolla muutaman vuoden kuluessa infarktin jälkeen, Huikuri kertoo. Uudessa tutkimuksessa on 15 potilasta. Siinä käytetään kantasoluja kaksinkertainen määrä aiempaan verrattuna. Näin halutaan saada entistä parempi efekti esille kantasoluhoidossa. Tutkimuksen tuloksia saataneen 2 3 vuoden kuluttua. Sydänperäinen äkkikuolema Tavallisin syy äkilliselle sydäninfarktille on sepelvaltimon äkillinen tukkeutuminen. Sen tapahduttua sepelvaltimoahtauman repeämän ja siitä johtuvan veren hyytymisen takia kolmasosa potilaista kuolee vaaralliseen rytmihäiriöön jo ennen sairaalaan pääsyä. Sairaalaan pääsevien sydäninfarkti hoidetaan ja heillä on parempi ennuste. Äkillinen sydäninfarkti on tavallisin kuolinsyy länsimaissa. Tutkimuksessa on Oulun yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen professorin Marja- Leena Kortelaisen kanssa kerätty aineistoa kohta kymmenen vuoden aikana henkilöiltä, jotka ovat kuolleet äkilliseen sepelvaltimotukokseen ja jotka ovat selvinneet sairaalaan. Tutkimuksessa on verrattu, mitä eroja näissä ihmisissä on ja miten voisimme ennalta tunnistaa ne, jotka kuolevat saman tien saatuaan sepelvaltimotukoksen. DNA:n avulla on tutkittu geneettistä taustaa. Kari Kaikkosen ensi vuonna tulevan väitöskirjan tärkein johtopäätös lienee se, että ihmisillä, jotka kuolevat äkillisesti, on myös ensimmäisen asteen sukulaisilla enemmän äkillisiä sydänpysähdyksiä kuin niillä, jotka selviävät siitä. On siis periytyvä tausta sille, että sydän pysähtyy äkillisesti, kun sepelvaltimo menee tukkoon. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että olemme alkaneet tutkia, millaisia geenimuunnoksia äkillisen sydänpysähdyksen taustalla voisi olla. Meillä on iso kansainvälinen yhteistyö Montrealin ja Oregonin yliopistojen kanssa. Olemme yhdistämässä aineistoja. Yritämme löytää kromosomeja, jotka vaikuttavat siihen, että sydän pysähtyy. Jos joku tällainen löytyy, ehkä voidaan jatkossa geenitesteillä identifi oida henkilöitä, joiden vaaratekijöistä pitäisi huolehtia tarkemmin, Huikuri sanoo. Diabeteksen osuus selvitetään Kolmas tutkimus koskee diabeetikkoja. Sitä toteutetaan yhteistyössä Verven (ent. Merikosken tutkimuslaitos) kanssa. Neljäsosalla varjoainekuvaukseen tulevista ihmisistä on diabetes (sokeritauti). Tutkimuksessa otetaan kohteeksi kaksi ryhmää. Toisessa on 600 diabeetikkoa, joilla on varjoainekuvauksessa todettu sepelvaltimotauti ja toisessa 600 samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa henkilöä, joilla on sepelvaltimotauti, mutta Kirjat Koonnut: olavi Määttä Markku Mäkijärvi, Raimo Kettunen, Antti Kivelä, Hannu Parikka ja Sinikka Yli-Mäyry: Sydänsairaudet ei diabetesta. Tarkoituksena on verrata näiden henkilöiden riskiprofi ilia monilla eri muuttujilla: rasitustesteillä, sydämen ultraäänitutkimuksella, verikokeilla, DNA:lla jne). Henkilöitä on tarkoitus seurata pitempään ja selvittää, mitkä seikat heillä ennustavat tulevia tapahtumia. Kun tiedetään ennestään, että diabeetikot, joilla on sepelvaltimotauti, kuolevat aikaisemmin kuin ne, joilla ei ole sepelvaltimotautia, haluamme selvittää, mitkä tekijät diabeteksessa vaikuttavat juuri siihen asiaan. Miten voidaan tunnistaa ne korkeat riskit ja voidaanko riskiä liiinterventiolla vähentää. Tuloksia saataneen viiden vuoden kuluessa. v Vasta ilmestynyt kirja esittää yleisnäkemyksen siitä, mitä ovat sydän- ja verisuonisairaudet. Kirjasta löytyy tietoa näiden sairauksien synnystä, ehkäisystä ja itsehoidosta. Erityisesti siinä korostetaan potilaan hoitoa ja ohjausta kokonaisuutena tunnistaen erilaiset yksilölliset vaaratekijät. Sydänsairaudet -kirja (Kustannus Oy Duodecim) on uusi työkalu sydänsairauksien hoitoon. Kirjan tietojen avulla potilas saa valmiuksia toimia oman hoitonsa asiantuntijana ja aktiivisena toteuttajana. Ammattilaisille kirja on potilasohjauksen laaja ja monipuolinen tukimateriaali. Kirjan lyhyitä ja jäsenneltyjä artikkeleita voi käyttää sellaisenaan potilasohjeina. Seurantataulukot toimivat malleina potilaan omalle hoidon seurannalle. Myös monipuolinen ja runsas kuvitus tukee ymmärrystä. Kirjan keskeisen osan muodostavat sepelvaltimotautia, sydäninfarktia, kohonnutta verenpainetta, sydämen vajaatoimintaa, yleisimpiä rytmihäiriösairauksia sekä kohonnutta kolesterolia käsittelevät luvut. Esillä on myös tupakoinnin ja alkoholin käytön haittavaikutukset sekä ravinnon ja liikunnan merkitys sydänsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. v 16
T Sydämen asialla Pallolaajennushoitojen hajautus Erva-alueelle on onnistunut hyvin Teksti ja kuva : Olavi Määttä Timo Mäkikallio Varjoainekuvausten ja pallolaajennushoidon hajauttaminen v. 2005 lähtien OYS:n erityisvastuualueella Oulun lisäksi Rovaniemelle, Kajaaniin ja Kemiin on osoittautunut erittäin onnistuneeksi toimenpiteeksi. Osaamisen ja kapasiteetin lisäys alueilla on vähentänyt hoitoon pääsyn painetta OYS:ssa, kertoo sisätautien professori Timo Mäkikallio, jonka vastuulla on ollut sydänsairauksien toimenpidelaboratorioiden pystytys pohjoisen keskussairaaloissa. Toimintaverkko on valmiina ja toiminnan määrä on saatu sille tasolle, millä sen pitääkin olla. Määrällinen hätä on poistunut. Aikaisemmin elektiivisiin toimenpiteisiin jouduttiin jonottamaan toista vuotta, kun nyt niihin pääsee muutamassa kuukaudessa, Mäkikallio toteaa. Mäkikallion mukaan nyt on päästy sepelvaltimotautien invasiivisen hoidon mahdollisuuksien osalta valtakunnalliselle tasolle. Vielä v. 2003 pallolaajennushoidon määrä oli hyvin vähäinen Pohjois-Suomessa, kun niitä tehtiin silloin vain noin puolet valtakunnallisesta keskimäärästä. Hajautus lähes kaksinkertaisti kapasiteettia lisäämällä mm. ku- vausmäärää 2500:sta 4500:een. Sydänpotilaiden tutkiminen keskussairaaloissa on tehostunut, kun kardiologit ovat kaikissa sairaaloissa. Sydämen ultraläänitutkimukset ovat tehostuneet ja rytmihäiriöpotilaiden valinta OYS:aan on selkeytynyt. Hän korostaa, että kaikki keskussairaalayksiköt pystyvät toimimaan varsin itsenäisesti. Suurin osa hoitopäätöksistä ja toimenpiteistä tehdään heti paikan päällä. Kohtuullisen iso määrä on potilaita, joiden osalta päätöksentekoon tarvitaan keskustelua. Siinä tukena on kaksi järjestelmää keskussairaaloissa. Sieltä voidaan olla teleyhteydessä Ouluun kardiologien ja kirurgien meetinkiin, jossa keskustellaan potilaan tilanteesta ja mietitään järkevin hoitomuoto ja -paikka. Toinen tapa perustuu verkottumiseen. Potilaan ollessa esimerkiksi Rovaniemellä pöydällä ja toimenpide ollessa kesken sieltä voidaan olla yhteydessä vaikkapa suoraan minuun. Tarkastelen toimenpidettä täällä kuvasta ja mietimme yhdessä, mikä on järkevin tapa edetä. Näin tehdään silloin tällöin, kun on vaikeampi tapaus kysymyksessä, Mäkikallio kertoo. Ennusteen mukaan tänä vuonna Erva-alueella Kokkolaa lukuun ottamatta tehdään n. 1500 pallolaajennusta, joista OYS:ssa 850, Kemissä yli 100, Kajaanissa yli 200 ja Rovaniemellä yli 350. Meillä riittää vielä paljon töitä kiireellisten hoitojen hoitoketjujen tehostamisessa. Siihen pitää seuraavaksi paneutua. Erittäin nopeata suorituskykyä vaativien tilanteiden hyvä hallinta on ensiarvoisen tärkeätä jatkossa. Meillä on siinä pitkistä etäisyyksistä johtuen ongelmia verrattaessa tilannetta muuhun maahan. v 700 600 500 400 300 200 100 0 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Ohitusleikkaukseen ohjattujen määrä ERVA alue 2005-2007 16 558 575 574 Pallolaajennusten määrä ERVA alue 2003-2007 LKS LPKS KAKS OYS 863 43 1078 1121 1561 193 79 251 1038 2003 2004 2005 2006 61 26 64 327 478 2005 2006 2007 50 23 60 282 1418 232 89 212 885 415 2007 320 115 200 890 1525 LKS LPKS KAKS OYS 2008 Arvio 11/08 PCI vs CABG Suomessa Ohitusleikkausten ja pallolaajennusten (PCI) kehitys Suomessa 10000 8000 6000 4000 2000 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 4577 1998 2000 P C I CABG 2002 2004 2006 9685 2867 (tilastot/sks) 17
T Sydämen asialla Sydänystävällistä joulun aikaa ruokap Teksti: Suvi Heinonen, Ravitsemussuunnittelija, PPSHP, Ravintopalvelut Joulu on perinteisesti ollut ruoan ja herkuttelun juhlaa. Monessa perheessä ruokaperinteet ovat pysyneet samana vuodesta toiseen, eikä joulu ilman tiettyjä ruokatraditioita, tuoksuja ja makuja tuntuisi oikein miltään. Tänä päivänä monet meistä ovat kuitenkin huolissaan painostaan, kolesterolistaan tai verensokeristaan. Miten joulusta voisi nauttia tuntematta syyllisyyttä ja miten onnistuisi tekemään joulupöydässäkin sydänystävällisiä valintoja? Monella joulupöydän suunnittelijalla on tavoitteena herkkuja tulviva ruokapöytä, mutta pitäisikö jo suunnitellessa joulun ruokalistaa miettiä myös kohtuullisuutta, terveellisyyttä ja järkevyyttä? Monessa perheessä kun tuntuu olevan vuodesta toiseen ruokia, joista oikein kukaan ei välitä ja joita vieraat ottavat vain kohteliaisuuttaan ja tottumustaan. Olisiko aika tarkastella sitä omaa joulun ruokalistaa ja karsia ylimääräiset pois? Joulupöytää voi myös päivittää ja nykyaikaistaa tarjoamalla esimerkiksi kevyitä ja raikkaita kasvislisäkkeitä tai lämpimiä ja mausteisia juureslisäkkeitä. Kauppalistaa suunnitellessa kannattaa miettiä myös ruoan kokonaismäärää ja pitää mielessä, etteivät kaupat loppujen lopuksi ole kiinni kuin pari päivää. Ruoan määrän arvioinnissa apua saa viime vuoden muistelusta: Syötiinkö kinkkua vielä tammikuussa? Kuinka paljon ruokaa heitettiin lopulta pois, kun kaikki olivat kyllästyneet syömään samoja ruokia? Toisaalta kannattaa muistaa, että yksi tarvitsee joulun tunnelman luomiseksi lanttulaatikkoa, toinen graavilohta, ja jokaisen juhlijan joulutunnelman luomiseen tulee tietenkin pyrkiä. Kuinka sitten huolehtia, että kilot pysyvät kurissa ja mieli pirteänä myös notkuvien joulupöytien keskellä? Perinteiset suomalaiset jouluruoat eivät periaatteessa ole raaka-aineiltaan kovin rasvaisia tai runsasenergisiä. Jouluruoissa on perinteisesti käytetty paljon juureksia. Lihakin on tänä päivänä melko vähärasvaista kinkkua tai kalkkunaa, joissa on lisäksi jo luonnostaan pehmeitä rasvoja. Mikäli lihan kanssa tarjotaan kastiketta, voidaan se valmistaa kasvirasvapohjaisilla ruokakermoilla tuhdin kuohukerman sijaan. Myös kastikkeita ottaessa kannattaa pitää maltti mukana: lautaselle päätyy lopulta niin montaa sorttia, että vähemmälläkin kastikemäärällä pärjää. Usein joulupöydässä tarjotaan myös runsaasti pehmeitä rasvoja sisältäviä kaloja, esimerkiksi graavilohta ja sillejä. Kalojenkin kohdalla voi itse vaikuttaa valitsemalla kaloja, jotka uivat vähärasvaisemmissa kastikkeissa. Ähky ja lisäkilot aiheutuvatkin yleensä liian suuresta annoskoosta ja makeisista kuin itse jouluruokien ravintosisällöistä. Ihmisten ruokailukäyttäytymistä tutkittaessa on huomattu, että mitä useampaa ruokalajia on tarjolla, sitä enemmän ihmiset syövät. Kylläisyys tulee ikään kuin yhdelle ruokalajille, mutta toista vielä mahtuu mahaan. Olemme kaikki varmaan törmänneet ilmiöön seisovassa pöydässä. Monessa perheessä on myös tapana laittaa makeisia tarjolle ympäri taloa, jolloin niitä tulee napsittua kuin huomaamattaan ruokailujen välissä. Joulun ruokien kovan rasvan lähteet ovat perinteisesti olleet kastikkeet ja suklaa. Tänä päivänä monessa perheessä joulua juhlistetaan myös erilaisilla juustotarjottimilla, mistä kertyy helposti suuri määrä energiaa, tyydyttymätöntä kovaa rasvaa ja suolaa. Mikäli haluaa vähentää kovan rasvan, energian ja suolan saantia, kannattaa keskittyä juustotarjottimen hedelmiin ja ottaa juustoja hyvin maltillisesti. Jouluna nautitaan usein myös maustettuja juomia, glögejä ja esimerkiksi punaviiniä. Juomien, etenkin alkoholipitoisten juomien energiapitoisuus kannattaa pitää mielessä, sillä niistä kertyy helposti paljon ylimääräistä energiaa. Esimerkiksi Alkossa myytävässä Perinteisessä punaviiniglögissä on energiaa 130 kcal / 1 dl, eli lähes saman verran kuin sokerillisessa virvoitusjuomassa (Jaffassa 150 kcal / 1 dl). Kaupan glögit sisältävät usein myös runsaasti sokeria, joten ne kannattaa vaihtaa itse tehtyihin. Esimerkiksi Valion tummassa glögissä on sokeria 11 %. Lii tuo joulun pyhiin rentoutumista ja hyvää oloa. Rauhallinen kävelylenkki lumisessa ja hiljaisessa metsässä rauhoittaa joulustressistä kärsineitä hermoja ja mieltä. Sydänystävällistä on muistaa joulun aikaan myös levätä ja yrittää olla stressaamatta liikaa. Joulun pyhinä kannattaa muistaa myös, että paljon tärkeämpää on se, mitä syömme uuden vuoden ja joulun välillä kuin se, mitä syömme joulun ja uuden vuoden välillä! Kuva : KotimaisetKasvikset ry / Sanna Peurakoski Rosolli Rosolli 10 annosta 5 keitettyä punajuurta tai etikka punajuurta 2 keitettyä porkkanaa 2 keitettyä perunaa 1 maustekurkku 1 sipuli 1 omena persiljaa Kuutioi kasvikset ja asettele ainekset ryhmiin tarjoiluastiaan tai sekoita keskenään. Ripottele joukkoon hienonnettua, tuoretta persiljaa. Kastikkeeseen: 2 dl kermaviiliä 1 tl valkoviinietikkaa tai sitruuna mehua suolaa valkopippuria väriksi tilkka etikkapunajuurien lientä Mausta kermaviili ja värjää etikkapunajuuren liemellä vaaleanpunaiseksi. Tarjoa kastike erillisestä pikkukulhosta. (Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry) 18
T Sydämen asialla öydästä Kuva : KotimaisetKasvikset ry / Kati Koivikko Kuva : KotimaisetKasvikset ry / Tommy Selin NYT OULUSSA LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT, -HIHAT JA -KÄSINEET TUKI/LENTOSUKAT Joulunmakuiset paistetut juurekset Joulun makuiset paahdetut juurekset 3 porkkanaa 2 palsternakkaa 1 pieni lanttu 1 iso punasipuli 1 dl öljyä 0,5 dl juoksevaa hunajaa 2 tl suolaa 0,5 tl neilikkaa 1 tl inkivääriä 0,5 1 tl rouhittua mustapippuria Pese ja kuori kaikki juurekset. Leikkaa juurekset tasakokoisiksi (noin 2,5 x 2,5 cm) lohkoiksi. Älä poista sipulin kantaa vaan leikkaa se lohkoiksi niin, että rakenne pysyy kasassa kannasta. Sekoita öljy, hunaja, suola, neilikka, inkivääri ja pippuri keskenään suuressa kulhossa. Lisää lohkotut juurekset kulhoon kastikkeen joukkoon ja sekoita. Anna mausteiden vetäytyä juureksiin 1 2 tuntia. Kaada juurekset leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paahda kypsiksi 225-asteisessa uunissa noin 30 40 minuuttia. Tarjoa lämpiminä tai haaleina lisäkkeenä vaikkapa joulupöydässä tai milloin vain porsaanliha- tai riistaruoan lisäkkeenä. (Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry) Inkivääriporkkanat Inkivääriporkkanat 1 kg porkkanoita 1 2 rkl öljyä 1 2 rkl fariinisokeria 1 2 tl tuoretta raastettua inkivääriä 0,5 tl suolaa 2 rkl hyvin hienoksi hienonnettua persiljaa Kuori tai raaputa porkkanat ja leikkaa viipaleiksi. Pienet varhaisporkkanat voit jättää kokonaisiksi. Kypsennä porkkanoita padassa tilkassa öljyä sekoitellen muutaman minuutin ajan. Lisää joukkoon fariinisokeri, inkivääri ja suola. Pane kansi päälle ja anna porkkanoiden hautua hyvin miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Sekoita välillä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Lisää juuri ennen tarjoilua porkkanoiden joukkoon persiljaa. Inkivääriporkkanat sopivat lisäkkeeksi varsinkin possu- tai kana-aterialle. (Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry) www.venosan.com www.tohtori.fi ORTOPEDISET TUET LONKKASUOJA- HOUSUT www.bort.com PLASTIIKKA- KIRURGISET TUKITUOTTEET ARVENHOITO- TUOTTEET www.mainat.com Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Koulukatu 28 90100 Oulu p.08-332 283 oulu@terttuliljaoy.fi 19
L aatupalkinto PPSHP:n laatupalkinto 2008 Vuoden 2008 laatupalkintokilpailuun osallistui neljä hanketta. Työt arvioi professori Arja Isola Oulun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan terveystieteiden laitokselta ja erikoislääkäri Tuomas Holma Oulun yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikasta. Kaikki projektit olivat laadukkaita ja kehittivät yksikköjen toimintoja. Hallintokeskuksen johtoryhmä päätti arvioijien lausuntojen perusteella kilpailun voittajista. 1. palkinto, 4000 euroa OYS, Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikkö/anestesia/teho 1 ja 2. Työryhmä: prof. oyl Tero Ala-Kokko, hallinnollinen ayl. Hanna Rautiainen, el. Jaana Pikkupeura ja sh Ritva Katisko. Kriittisesti sairaan tai vammautuneen aikuispotilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa KANSALLISEN TERVEYS- HANKKEEN yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut erikoissairaanhoidossa sairaanhoitopiirien työnjaon ja yhteistyön lisääminen. Viisi pohjoista sairaanhoitopiiriä (Pohjois-Pohjanmaa, Länsipohja, Lappi, Kainuu, Keski-Pohjanmaa) ovat laatineet keväällä 2004 kansalliseen terveysprojektiin liittyvän erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa koskevan selvityksen ja toimintasuunnitelman Pohjois-Suomessa. OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä tehohoidon erikoisalakohtaisen yhteistyön kehittämisohjelman päätavoitteena on tehohoidon laadun ja saatavuuden turvaaminen alueen keskussairaaloissa sekä lääketieteellisen osaamisen tukeminen harvaanasutulla ja maantieteellisesti laajalla alueella. Hoitoketjun toteutustapa: tehohoito verkostoituu perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa luodaan ohjeistettu hoitoketju potilaan oikea-aikaisen hoidon varmistamiseksi aloitetaan keskustelu tehohoidon rajoista ja tuloksista erityisvastuualueen perusterveydenhuollon vastuulääkäreiden kanssa luodaan toimintaohjeet tehohoidon aikuispotilaiden potilasvalintakriteereistä erikoissairaanhoitoon lähettämiselle Kehittämistoimenpiteiden tuloksena perusterveydenhuollossa päätöksenteko helpottuu ja turhat erikoissairaanhoitoon lähettämiset jäävät tekemättä. Kustannukset alenevat hoidon tehostuessa. Päällekkäiset sosiaali ja terveydenhuollon palvelut vähenevät. Alueellinen hoidonporrasatus toimii. Saavutetut tulokset ja hyödyt Pohjois-Suomen alueelle laadittiin tehohoidon toimintamalli ohjeistamaan alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoidonporrastusta, tehohoidon organisointia ja koulutusta. Ohjeistus toteutettiin hoitoketjumallinnusta käyttäen, ja jalkauttamisessa yhtenä menetelmänä käytettiin auditointia. Vaikuttavuuden mittareina käytettiin valtakunnallisen tehohoidon laadunseurantakonsortion tuottamia raportteja. Toimintamalli on julkaistu terveysportissa. Hoidon porrastus toimii alueella hyvin kalliiden ja raskaiden hoitojen keskittyessä yliopistosairaalaan. Alueella tehohoidon tulokset ovat merkittävästi parantuneet kolmessa vuodessa kustannusten pysyessä maltillisina. Päätelmät Vaikka suoria syys-seuraus suhteita ei tämän raportin perusteella voida arvioida, tulisi tehohoidon alueellista ohjaamista ja toiminnan seurantaa toteuttaa kaikilla maamme erityisvastuualueilla terveydenhuollon niuk- 20