Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke 31.10.2009 asti) Mielenterveys- ja päihdestrategiat Suunnitelmia siitä, miten mielenterveys- ja päihdekysymykset tulee kunnissa ratkaista, jotta alueen asukkaat voivat hyvin ja saavat oikeaaikaisia, laadukkaita palveluita Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä tarkastellaan rinnakkain Strategioissa huomioidaan kuntalaisen arjen tukeminen, edistävä ja ehkäisevä työ sekä palvelujärjestelmä Laadinnassa mukana laajasti toimijoita eri sektoreilta, myös muualta kuin sosiaali- ja terveystoimesta
Pohjanmaa-hankkeen tuella laadittuja strategioita Pohjanmaa-hankkeen strategiatyö Avainhenkilöiden sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen Strategian arviointi ja tarkistus Nykytilaselvityksen laatiminen Arviointijärjestelmän luominen (indikaattorit) Toimeksiannon selventäminen ja työryhmätyöskentely Strategian toimeenpano Strategian kokoaminen Strategian hyväksyminen Strategian tarkistaminen
Avainhenkilöiden sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen Yhteiset keskustelut kunnan avainhenkilöiden kanssa Johtoryhmän ja strategiayhdyshenkilön valinta Vuoropuhelua strategian työstämisen tavoista, sisällöistä ja aikatauluista Sitoutuminen strategiatyöhön (kumppanuussopimukset) 5 Nykytilaselvityksen laatiminen Sekä ammattilaisille että kuntalaisille järjestetään kuulemistilaisuudet kehittämistyö tapahtuu kunnan omista tarpeista käsin Nykytilan kartoitus mielenterveys- ja päihdetyöstä, keskeisistä huolenaiheista, kehittämiskohteista sekä tulevaisuuden visioista Nykytilaselvityksen kirjoittaminen indikaattoritiedon ja kuntakierroksen pohjalta 6
Toimeksiannon selventäminen Strategian johtoryhmä määrittelee nykytilaselvityksen pohjalta strategian keskeiset tavoitteet, kehittämisen painopistealueet, vision ja arvot Linjassa muiden ohjelmien, strategioiden ja suunnitelmien kanssa 7 Strategian kokoaminen ja työryhmien työskentely Moniammatilliset työryhmät työstävät 4-5 tapaamiskertansa aikana keskeisiä kehittämiskohteita Työryhmät voidaan koota esim. ikäkausi- tai sisältökysymysten jaottelun mukaisesti Työryhmät määrittelevät tavoitteet, konkreettiset menetelmät mittariston/seurannan aikataulun ja vastuutahot Työryhmien tuotokset kootaan yhteen ja strategia kirjoitetaan Strategian luonnosvaiheessa on tärkeää kuulla myös kuntalaisten, palveluiden käyttäjien sekä muiden keskeisten yhteistyötahojen näkemyksiä strategian sisällöistä 8
Esimerkki työryhmämatriisista KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/ SEURANTA VASTUUTAHO JA AIKATAULU Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä - Vanhempainryhmät, perhevalmennus, perhetyöntekijä -ryhmien määrä/osallistujat - kouluterveyskysely -poliisin tilastot -kyselyt oppilaille/ Työntekijöille neuvola,sosiaalitoimi /perhetyö, opetustoimi - Laaditaan opas tulevien ekaluokkalaisten vanhemmille, jaetaan koteihin - Opas laadittu/ei. Opas on jaettu 100% ekaluokkalaisten vanhemmille Opas jaossa syyslukukaudella 2010 Opetustoimi. Lasten ja nuorten ongelmien väheneminen ja ehkäiseminen Strategian päivitys tapahtuu vuosittain strategia-aikana 9 Strategian tarkistaminen Strategian luonnosversiota työstetään saatujen lausuntojen ja kommenttien perusteella Tavoitteiden mahdollinen tarkentaminen 10
Strategian hyväksyminen Strategia viedään hyväksyttäväksi kuntien/kuntayhtymien hallintoelimiin Strategian lopullinen hyväksyminen valtuustotasolla poliittinen sitoutuminen, resurssit Tiedottaminen 11 Strategian toimeenpano Toimeenpano asetettujen tavoitteiden ja sovittujen konkreettisten menetelmien mukaisesti Perustuu toimeenpanosuunnitelmaan, seurantaryhmä koordinoi toimeenpanoa Strategian valmistuttua varsinainen työ vasta alkaa! 12
Arviointijärjestelmän luominen (indikaattorit) Asetettujen tavoitteiden mittaaminen ja seuranta Indikaattoritiedon tulee olla suhteellisen helposti saatavilla, jotta kunnan toimijat voivat toteuttaa arvioinnin helposti ja taloudellisesti 13 Strategian arviointi ja tarkistus Strategiaa tulee arvioida ja päivittää säännöllisin väliajoin Tavoitteiden ja menetelmien mahdollinen uudelleenkohdentaminen Erityisesti laadintavaiheessa saatujen lausuntojen ja kommenttien huomiointi Prosessin ja vaikuttavuuden arviointi 14
Kokemuksia strategiaprosessin eri vaiheista Webropol-kysely analyysin pohjalla Eri strategiaprosesseissa mukana olleiden näkemykset strategiatyön etenemisestä Keski-Pohjanmaa, Pietarsaari ja Seinäjoki Lyhyt yhteenveto myös 8.9. pidetyn seminaaripäivän ryhmätöistä Strategiatiimin omia kokemuksia Onnistumiset strategiatyössä Nykytilaselvitykset tuovat hyvin esiin alueen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeet Moniammatillisuuden huomioiminen Prosessin eteenpäin vieminen ja siitä tiedottaminen on ollut onnistunutta Hanke on tuonut lisäarvoa monivaiheisen prosessin koordinoijana, tiedon kerääjänä ja jäsentäjänä
Vielä parannettavaa strategiatyössä Kuntalaisten, asiakkaiden, potilaiden ja omaisten aito osallistaminen Strategioiden tavoitteet ja painopisteet ovat jääneet osalle toimijoista epäselviksi Tiedottaminen (tavoitteet, vastuutahot ym.) Strategiateksti ei saa olla liian vaikeaselkoista ammattikieltä, eikä strategia saa olla liian laaja Strategioiden toimeenpanoon enemmän huomiota heti prosessin alkuvaiheista lähtien Pohjanmaa-hankkeen strategiatiimin kokemuksia Hanke voi tukea prosessin eteenpäin viemisessä, mutta kehittämistyön omistajuus täytyy säilyä alueella Ns. kriittisiä menestystekijöitä erityisesti: Sitouttaminen Johdon tuki ja poliittinen sitoutuminen Toimeenpano Suunnitelmallisuus, resurssit Arviointi Toimintaympäristön muutoksiin reagointi Kriittinen tavoitteiden arviointi, priorisointi
KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!