Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma on taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain (1136/2013) 3 :ssä tarkoitettu koulutussuunnitelma. Ammatillisen osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Kiteen kaupungilla on 31.5.2014 yhteensä 741 työntekijää palveluksessaan. Henkilöstö jakautuu toimialoille oheisen taulukon mukaisesti. Kiteen kaupunki Henkilöstö 31.5.2014 Kaupunginhallitus vakituiset 28 määräaikaiset 2 sijaiset 6 työllistetyt 5 oppisopimussuhteinen 1 Kaupunginhallitus yhteensä 42 Sivistyslautakunta vakituiset 190 määräaikaiset 19 sijaiset 20 työllistetyt 17 oppisopimussuhteinen 2 Sivistyslautakunta yhteensä 248 Perusturvalautakunta vakituiset 266 määräaikaiset 6 sijaiset 66 työllistetyt 16 oppisopimussuhteinen 0 Perusturvalautakunta yhteensä 354 Tekninen lautakunta vakituiset 72 määräaikaiset 2 sijaiset 9 työllistetyt 12 oppisopimussuhteinen 2 Tekninen lautakunta yhteensä 93
Kaikki toimielimet yhteensä 741 vakituiset 556 määräaikaiset 29 sijaiset 101 työllistetyt 50 oppisopimussuhteinen 5 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma ammatillista osaamista kehittävästä koulutuksesta on laadittu yhteistyössä Kiteen kaupungin esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa. Koulutussuunnitelman tiedot on kerätty esimiehiltä sähköisellä kyselyllä helmikuussa 2014 ja suunnitelma on koostettu henkilöstöhallinnossa kesäkuussa 2014. Suunnitelma käsitellään yhteistyötoimikunnassa, jossa yhteistoimikunnalla on mahdollisuus kertoa omia näkemyksiään koulutussuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta. Yhteistyötoimikunnan käsittelyn jälkeen kaupunginhallitus hyväksyy koulutussuunnitelman vuodelle 2014. Tässä suunnitelmassa tiedot henkilöstön kehittämistarpeista, suunnitelluista koulutuksista ja koulutuspäivien määristä esitetään talousarviorakenteen mukaisesti toimialoittain. Henkilöstön määrässä tulosyksiköittäin on esitetty vain vakituisen henkilöstön määrä, mutta koulutuspäivien määrässä on huomioitu myös määräaikaisen henkilöstön koulutustarpeet. 2 Henkilöstön kehittämistarpeet, suunnitellut koulutukset ja suunnitellut koulutuspäivien määrät Tässä osiossa on selvitetty koulutustarpeet ja -suunnitelmat tulosyksiköittäin kunkin toimialansa alueelta: 1. kaupunginhallitus, 2. sivistyskeskus, 3. perusturvakeskus, 4. ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta, ja 5. tekninen keskus. 2.1 Kaupunginhallitus Hallintopalvelut 8 20 Maaseutupalvelut 4 12 Henkilöstöpalvelut 7 45 Työsuojelu ja yhteistoiminta 14 28 Talouspalvelut 8 22 Elinkeinoelämän kehittäminen 1 Kaupunginhallituksen alla työskentelee kaupungin hallinto-, henkilöstö-, talous- ja maaseutupalveluiden henkilöstö. Tämän ryhmän osalta ammatillinen osaaminen on hyvällä tasolla, suurin osa henkilöstöstä on työskennellyt pitkään omassa ammatissaan. Koska työelämä ja työtehtävät muuttuvat nopeasti, on tarpeen päivittää osaamista vuosittain. Kaupunginhallituksen alaisen henkilöstön työssä korostuvat lainsäädännön ja esimerkiksi työehtosopimusten muutokset, joten niiden muutoksiin perehdyttävät ajankohtaiskoulutukset nousevat merkittävimmäksi koulutustarpeeksi. Työ tapahtuu pääasiassa atk-ohjelmien kautta, joten atktaitojen ja ohjelmistotaitojen ylläpito on tärkeä koulutustarve.
Henkilöstöpalvelujen alla toimii työsuojelu ja yhteistoiminta. Työsuojelun ja yhteistoiminnan osalta koulutustarve kohdistuu uusien työsuojeluvaltuutettujen ja luottamushenkilöiden kouluttamiseen sekä ajantasaisiin työhyvinvointipäällikön pitämiin koulutuksiin. 2.2 Sivistyskeskus Hallintopalvelut 2 4-5 Varhaiskasvatus 59 200 Peruskoulutus 96 49 Toisen asteen koulutus 15 (lukio 12, kansalaisopisto 3) 57 (lukio 45,kansalaisopisto12) Kirjastopalvelut 9 18 Vapaa-aikapalvelut 9 12 Sivistyskeskuksen hallintopalveluiden koulutus vuodelle 2014 koostuu seuraavista: tammikuussa sivistystoimen rahoituspäivät, keväällä talous- ja toimintatilastopäivät, ja syksyllä 2014 oppilastilastointipäivä. Varhaiskasvatuksessa peruskoulutus on kunnossa ja henkilöstön ammattitaito hyvällä tasolla. Täydennyskoulutusta suunnataan varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan kehittämiseen, sekä ajankohtaisten asioiden haltuun ottamiseen ja uusien toimintatapojen oppimiseen. Peruskoulutuksessa henkilöstön koulutus ja ammattitaito ovat pääosin hyvällä tasolla. Koulutustarvetta on atk-ohjelmien käyttötaidon ylläpitämisessä ja uusien ohjelmistojen käyttöönotossa sekä uuden teknologian hyödyntämisessä opetuksessa. Jokaisella koululla pidetään uuden lukuvuoden suunnittelukoulutus/kokouspäivä. Koulutustarvetta on myös uuteen opetussuunnitelmaan liittyen, sillä opetussuunnitelmatyöhön osallistuu tavalla tai toisella koko henkilöstö. Toisen asteen koulutuksessa lukion osalta henkilöstöllä on pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto ja oman alansa hyvä ammatillinen osaaminen. Osaamista tulee kuitenkin päivittää jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnan muuttuneisiin tarpeisiin. Koulutustarvetta on tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä opetuksessa, uuden opetussuunnitelman laatimisessa, sähköisen ylioppilaskirjoituksen käyttöönottamisessa sekä digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämisessä. Kansalaisopiston vakituisella opetushenkilöstöllä on oman ammattialan koulutus sekä pedagoginen pätevyys, mutta tuntiopettajien koulutus ja pedagoginen pätevyys vaihtelee. Kansalaisopistossa koulutustarvetta on niin ikään atk-taitojen kehittämisessä ja ylläpidossa sekä uuden teknologian hyödyntämisessä opetuksessa. Lisäksi koulutusta kaivataan ikääntyvien opiskelijoiden ohjaamisen pedagogisten valmiuksien kohentamisessa. Tietyiltä osin tarvetta on myös oman koulutusalan täydennyskoulutukseen. Kirjastoalalla henkilöstön ammatillinen osaaminen vaatii jatkuvaa päivittämistä, koska tekninen kehitys menee eteenpäin ja toimintaympäristön muuttuu koko ajan. Ns. perinteinen kirjastotyö hallitaan, mutta se ei enää tänä päivänä riitä. Koulutustarvetta on aineistojen ja erityisesti verkkoaineistojen sisällöntuntemuksessa, luetteloinnissa ja verkkokirjoittamisessa. Vapaa-aikapalveluissa henkilöstön ammatillinen osaaminen on suhteellisen hyvällä tasolla. Ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi tulisi työntekijöiden kuitenkin käydä osaamista vahvistavia ja uusia ajatusmalleja tuovia koulutuksia. Tämän hetkiseen koulutustarpeeseen vastaavat toimialan
ajankohtaiset koulutukset, koulunuorisotyön kehittämiseen liittyvä koulutus sekä vesiliikunnan ohjauksen kurssit. 2.3 Perusturvakeskus Hallintopalvelut 3 9 Sosiaali- ja perhetyö 48 60 Terveyspalvelut 87 työterveyspalvelut 5, terveysneuvonta 9, laitoshoidon palvelu 25, vastaanottopalvelut 48 työterveyspalvelut 15, terveysneuvonta 27, laitoshoidon palvelut 112, hammashuolto 24, lääkärit 20, vastaanottopalvelut; lääkäripalvelut 30 Ikäihmisten palvelut 128 200 Perusturvakeskuksen hallintopalveluiden osalta arvioitu koulutuspäivien määrä vuodelle 2014 on 3 päivää/henkilö täydennyskoulutusta. Sosiaali- ja perhetyön koulutusmäärärahoja on varattu noin 80 /hlö. Henkilöstö on koulutukseltaan ja työtehtäviltään hyvin erityyppistä, joten kaikille sopiva yhteinen koulutus on mahdollisesti ensiavun tyyppistä koulutusta. Jokaisen koulutustarve ratkaistaan muutoin erikseen. Työterveydenhuollon ammattihenkilöiltä vaaditaan erityinen koulutus. Lisäksi täydennyskoulutussuositus on laajempi kuin muilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä. Työterveyshuollon asiantuntijuuden ajantasaisuudesta on huolehdittava. Koulutustarvetta on näin ollen työterveyshuollon perustoiminnan jatkuvassa päivittämisessä. Lisäksi koulutustarpeeseen vastaa osallistuminen erityisasiantuntijoiden ajankohtaispäiville. Koulutusta tarvitaan myös hoitotyön kirjaamiseen, potilastietojärjestelmän TTH-osion muutoksiin sekä earkistoon liittyen. Terveysneuvonnassa terveydenhoitajat tekevät asiantuntijatyötä, jossa ammattitaidon päivittäminen muuttuvien säädösten, suositusten sekä neuvonta ja -hoitokäytänteiden takia on vuosittaista. Myös alueellinen toimintatapojen yhtenäistäminen vaatii kouluttautumista. Keskeisimmät koulutustarpeet ovat asiantuntijuutta ylläpitävät koulutuspäivät, erityisryhmien terveydenhoitoon liittyvä koulutus sekä e-arkistoon liittyvä koulutus. Terveyskeskussairaalan henkilöstö koostuu tutkinnon suorittaneista ammattilaisista. Työn akuutin luonteen vuoksi työssä ylläpidetään omaa ammattitaitoa jatkuvasti esim. seuraamalla käypähoitosuosituksia. Koulutustarvetta on turvallisuusasioissa, kirjaamisessa, aggressiivisen potilaan kohtaamisessa. Myös elvytystaitojen ylläpitäminen kuuluu työn luonteeseen; tilanteita on harvakseltaan, joten rutiinia ei synny. Hoivasairaalan osalta koulutustarvetta on turvallisuusasioissa, kirjaamisessa ja kinestetiikassa. Hammashuollossa on hyvät valmiudet perustehtävän tekemiseen, mutta koulutusta tarvitaan uusien hoitomenetelmien käyttöönottamiseksi. Keskeisimmät koulutustarpeet ovat uusien hoitomenetelmien koulutus, ergonomiakoulutus sekä työyhteisökoulutus. Lääkäreiden osaamistaso on hyvä, mutta jatkuva kouluttautuminen on välttämätöntä. Koulutustarvetta on uusien hoitomuotojen, lääkehoitojen sekä toimenpiteiden käyttöönotossa.
Vastaanottotyössä ja päivystyksessä työskentelevillä on tarvittavat ajantasaiset tiedot ja taidot. Keskeisimmät koulutustarpeet ovat ammatilliset, tehtävän ja vastuualueiden mukaiset koulutukset, earkistoon liittyvä koulutus sekä toimenpiteisiin liittyvät koulutukset. Ikäihmisten palveluiden työntekijöiden koulutustausta vaihtelee. Ikäihmisten palveluissa työskentelee mm. lähihoitajia, sairaanhoitajia, kodinhoitajia, lähiavustajia sekä toimistosihteereitä. Tarpeelliseksi nähdään kinestetiikkakoulutus koko ikäihmisten hoitohenkilökunnalle kautta linjan vuosina 2014 2016. Kinestetiikkakoulutuksen lisäksi kaivataan hoitotyöhön liittyvää koulutusta sekä atktaitojen ylläpitämiseen liittyvää koulutusta. 2.4 Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta 3 7 Ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan perusosaaminen on hyvä, mutta lakien ja asetusten muuttuessa alan tietojen päivittämistarve on välttämätöntä. Vuodelle 2014 suunniteltua koulutusta rakennusvalvonnan osalta ovat paloturvallisuuspäivät, rakennustarkastajien yhteistyöpäivät, koulutus veroilmoitusvelvollisuudesta sekä pysyvän rakennuksen käyttöönottoon liittyvä koulutus. Ympäristönsuojelun osalta vuodelle 2014 suunniteltua koulutusta on ympäristönsuojeluun liittyvät ajankohtaiset asiat -neuvottelupäivä. 2.5 Tekninen keskus Hallintopalvelut 4, isännöinti 2, kaavoitus 2, liikenneväylät 1, maa- ja vesialueet 1 10 48 Siivous- ja ruokapalvelut 46 135 Toimitilat 13 27 Hallintopalveluiden, isännöinnin ja kaavoituksen osalta työntekijöillä on tehtävänmukainen koulutus kunnossa. Osaaminen on hyvä. Lainsäädännön muuttumisesta johtuva sekä muu ajankohtainen ammatillinen koulutus on kuitenkin tarpeellista. Siivous- ja ruokapalveluissa peruskoulutus tehtävään on kaikilla ja ammatillinen osaaminen hyvä. Koulutustarvetta on ensiapuvalmiuksissa, ammatillisten tietojen päivittämisessä sekä yhteistyötaitojen parantamisessa muutostilanteissa. Toimitiloissa henkilöstöllä on pitkä työkokemus tehtävästä. Ammatillinen osaaminen on hyvä, mutta ammatillista koulutustaustaa ei ole riittävästi. Koulutustarvetta henkilöstöllä on eri ammattiryhmien mukaisesti. Keskeisimmät koulutustarpeet ovat kiinteistövaurioiden havaitsemiseen liittyvä koulutus, työturvallisuuteen liittyvät koulutukset sekä ammattitaidon ylläpitämiseen liittyvät koulutukset.
3 Yhteenveto Koko kaupungin koulutuspäivien arvioitu määrä on n. 1180 koulutuspäivää. Pääsääntöisesti kaupungin työntekijöiden ammatillinen osaaminen on hyvällä tasolla. Koulutustarpeet keskittyvät kunkin alan tai työyksikön ajankohtaisiin asioihin sekä toimintaympäristön ja/tai lakien/asetusten muutosten aiheuttamiin tietojen päivitystarpeisiin.