SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ



Samankaltaiset tiedostot
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem

Antitromboottinen lääkehoito

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät LT Pirjo Mustonen

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Uudet antikoagulantit

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti

Lääkkeen määrääjän opas

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB

Tukostaipumus (2 tapausta)

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Laskimotukoksen ehkäisy

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

Käypä hoito - päivitys

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Tietoa eteisvärinästä

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Epiduraalianalgesian hyöty

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

Veren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Antikoagulaatiohoidon käsikirja

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Yhä useampi sairaalahoitoon joutuva. Töölön sairaalan ohjeet. Uusia oraalisia antikoagulantteja ja trombosyyttiestäjiä

VALMISTEYHTEENVETO. Injektioneste kerta-annosruiskussa Valmisteen kuvaus: väritön tai oljenvärinen, kirkas ja sakaton neste kerta-annosruiskussa.

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

Käypä hoito -suositus

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Tromboosiprofylaksia

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Valtimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

INR-vieritestaus ja omahoito

Transkriptio:

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä huomioiden sekä leikkaukseen liittyvät että potilaan tukos- ja verenvuotoriskit (taulukko1 ja 2 ja riskipistelaskuri alla). Eteisvärinäpotilaan vuotoriskistä on laadittu HASBLED-riskipistetytys, mutta sen apu on rajallinen. Suosittelemme vuotoriskin arvioon taulukkoa 2. Toimenpiteestä vastaava yksikkö / AK-keskus suunnittelee tauotuksen ja profylaksin konsultoiden tarvittaessa kardiologia tai muuta potilasta hoitavaa /lääkkeen määrännyttä erikoislääkäriä. Ongelmatilanteissa tai kysymyksissä hematologin tai hyytymishäiriölääkärin konsultaatio voi olla aiheen. Ennen toimenpidettä tulee varmistaa hemostaasiin vaikuttavat tekijät - Tarkista ettei potilaalla ole anemiaa tai trombosytopeniaa. Anemian ja trombosytopenian etiologia selvitetään hyvissä ajoin. Konsultoi tarvittaessa hematologia. - Raudanpuuteanemia on yleinen ja se korjataan ennen toimenpidettä - Tarkista P-TT (%) ja P-APTT (s) sekä P-Ca-albk/P-Ca-ion ja P-Mg - Huomioi muut hemostaasiin vaikuttavat lääkkeet ja luontaistuotteet (esim. NSAID-lääkitys, kalaöljy- ja omega-3-valmisteet, glykosaminoglykaanit ja SNRI-ryhmän kipulääkkeet) ja tauota ne vähintään 2 viikkoa ennen toimenpidettä. Akuutissa tilanteessa varmista, etteivät em. lääkkeet ole käytössä. - SSRI-ryhmän lääkkeisiin liittyy trombosyyttifunktiota heikentävän vaikutuksen vuoksi erityinen vuotoriski. Lääkkeen käytön tarve ja korvaavat vaihtoehdot arvioidaan. - Huomioi muut hemostaasiin vaikuttavat riskitekijät kuten hypertensio, munuaisten ja maksan vajaatoiminta ja muut perussairaudet Postoperatiivista vaihetta varten tarvitaan ennakkosuunnitelma, jossa yksilöidään kliininen ja laboratorioseuranta. Seurannan perusteella hyytymiseen vaikuttava lääkitys toteutetaan päivittäin. Eteisvärinä potilaan emboliariskin arvioinnissa käytettävät riskipistelaskurit: CHA 2 DS 2 riskipisteet CHA 2 DS 2 VASc riskipisteet Sydämen vajaatoiminta 1 Sydämen vajaatoiminta 1 Hypertensio 1 Hypertensio 1 Ikä > 75 v 2 Ikä> 75 v 2 Diabetes 1 Diabetes 1 Aikaisempi aivohalvaus / TIA 2 Aikaisempi aivohalvaus / TIA 2 Verisuonisairaus 1 Ikä 65-74 v 1 Naissukupuoli 1 p (vain jos ikä > 65v) 1 1

Taulukko 1. Tukosriskin pisteytys Pisteet Riskitekijät (kukin erikseen) Taulukko 2. Verenvuotoriskin pisteytys 5 Aikaisempi veritulppa Suuri tukosalttius, perinnöllinen tai hankittu tukoksille altistava tila: -APC-resistenssi = FVLeiden geenivirhe -protrombiinin geenivirhe G20210A -antitrombiinin, proteiini C:n tai S:n vajaus -fosfolipidivasta-aineoireyhtymä -suuri FVIII aktiivisuus (> 200%) *essentielli trombosytemia, polysytemia vera *myelooma, PNH-tauti Aktiivi syöpäsairaus Syöpähoidot, sytostaatit, säde- ja hormonihoito Monivammapotilas tai tuore selkäydinvamma 3 Autoimmuunisairaus (esim. Crohnin tauti, haavainen koliitti, vaskuliitti, nivelreuma) Immobilisaatio/ paralyysi/ suljettu alaraajakipsi Raskaus/ sektio/ lapsivuodeaika (6 vko) Klotsapiini-lääkitys Aiempi leikkaus (<6 vko) Uusintaleikkaus muun kuin postop verenvuodon takia 1 Diabetes Rasvamaksa Infektio tai muu toipumista hidastava komplikaatio Osittainen immobilisaatio (avattava alaraajakipsi mobilisaatio-ohjein) Ikä > 60 v Ylipaino BMI > 30 Tupakointi E-pillerit, hormonikorvaushoito Nefroottinen syndrooma Sydämen vajaatoiminta Laskimoiden vajaatoiminta Keskuslaskimokatetri Toistuvat pienet vammat (esim. kontaktilajit) Toimenpiteen kesto > 4 t >3 pistettä: Suuri tukosriski - profylaksin kesto vähintään 4 viikkoa ~3 pistettä: Kohtalainen tukosriski - profylaksin kesto vähintään 10 vuorokautta <3 pistettä: - profylaksi määräytyy toimenpiteen mukaan *AINA hematologin konsultaatio Pisteet Riskitekijät (kukin erikseen) 4 Aikaisempi vakava vuoto Perinnöllinen tai yleistynyt hemostaasihäiriö (esim. hemofilia, VWtauti, ITP, trombosyyttien toimintahäiriö, sytostaattien aiheuttama tai muu vaikea anemia tai trombosytopenia) Kudosvika (esim. amyloidoosi, kollagenoosi, eräät syöpätaudit, aivometastaasit) Eräät kudosta tuhoavat infektiot Infektiivinen endokardiitti 2 Munuaisten (keski)vaikea vajaatoiminta (GFRe <30-50 ml/min) Maksan tai sydämen vajaatoiminta, maksastaasi Anemia (HKR < 30%) Trombosytopenia (< 100 x 10 9 /l) Myeloproliferatiiviset taudit* Lääkitys: ASA, dipyridamoli, klopidogreeli, prasugreeli, tikagrelori, varfariini INR > 1.5, hepariinit, apiksabaani, dabigatraani, rivaroksabaani, eräät syöpä- ja biologiset lääkkeet, NSAID, SSRI/SNRI, glukosaminoglykaanit, kortisoni, luontaistuotteet (esim. omega-3, kalaöljyt, pellavansiemen- ja helokkiöljy, E-vit, melatoniini) Hiljattainen (pari vrk) fibrinolyyttinen hoito Hypokalsemia, hypomagnesemia Vanhus (nainen) ja alipaino Hypoalbuminemia Hypertensio > 4 pistettä Merkittävä vuotoriski: - mekaanisia profylaksimuotoja suositellaan (lääkinnälliset II-puristusluokan hoitosukat, intermittoiva pneumaattinen jalkapohja- tai pohjepumppu) konsultoi hematologia tai anestesiologia lääkkeellisestä profylaksista > 2 pistettä Kohtalainen vuotoriski: - pienennä profylaksiannosta - korjaa mahdollinen vuotoriskin aiheuttaja - anemian syyn selvitys ja aktiivinen hoito on edellytys tromboosiprofylaksille Kun verenvuodolle altistavia tekijöitä esiintyy useita yhtä aikaa, vuotoriski potentoituu *AINA hematologin konsultaatio Riskipisteytystaulukot 1 ja 2 on mukailtu tutkimusnäytöstä ja kliinisestä kokemuksesta kliinisen päätöksenteon tueksi potilaan tukos- ja vuotoriskiä arvioitaessa. 2

1. Varfariinin tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin (Marevan ) tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa (yleensä LMWH). Toimenpiteen vaatima antikoagulaatiotauko rajoitetaan mahdollisimman lyhyeksi. Tauko (3-5vrk) tarvitaan, kun kyseessä on suuri toimenpide tai toimenpide, johon liittyy ilmeinen vuototaipumus tai vuodosta on vakavat seuraukset. Toimenpiteestä vastaava yksikkö suunnittelee siltahoidon. Jos potilaan AK-hoitoon liittyy erityisiä haasteita, AKklinikka voi ottaa vastuulleen hoidon ohjauksen. Pysyvän antikoagulaation indikaatioita voivat olla: - toistuvat tromboemboliset sairaudet ja/tai tukosalttius+vakava tukos (esim. aivoverenkiertohäiriö, raajaembolia, syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa, porta-, mesenteriaali- ja sinuslaskimotukos) - sydämen mekaaninen tekoläppä - eteisvärinä yli 60-vuotiaalla tai muun sydänsairauden ohessa tai kun (CHADS2>1 tai CHA2DS2 VASc 1) - sydämen vaikea vajaatoiminta (EF<0.30) pysyvän sydänsairauden ohessa Siltaterapian indikaatioita toimenpiteissä, joissa INR:n tulee olla < 1.5-2.0: - pysyvää antikoagulaatiota tarvitsevat suuren tukosriskin potilaat - edeltävä tromboembolinen tapahtuma < 3 kk, kun toimenpidettä ei voida lykätä - INR tavoite määräytyy toimenpiteen aiheuttaman vuotoriskin mukaan (esim. neurokirurgia vs. appendikektomia) Postoperatiivisen siltahoidon edellytys on, että INR on <1.5, eikä ole hemostaasin häiriöitä ja/tai merkittävää munuaisten vajaatoimintaa (GFRe < 30 ml/min). LMWH aloitetaan asteittain ja annos yksilöidään. Turvallinen siltahoito varmistetaan toistuvin kliinisin arvioin ja laboratoriokokein. Erityisen suuren vuotoriskin leikkauksissa INR-tavoite 1.0 ja postoperatiivinen LMWH aloitetaan varovasti. Pienen riskin potilailla (esim. flimmeri tai mekaaninen aortaläppä ilman muuta sydänsairautta ja/tai tromboembolisia tapahtumia) 3-5 vrk ennen leikkausta Varfariinihoito keskeytetään ja mitataan INR. 1-3 vrk ennen leikkausta Leikkauspäivänä Leikkauksen jälkeen LMWH annos Jos INR >2.0 3.0, anna tarv. 1-2 mg K-vitamiinia p.o./i.v. K-vitamiini voidaan antaa p.o. Konakion ampullista liuotettuna esim. veteen. Jos INR 1.5 2.0*, toimenpide voidaan suorittaa. Jos INR >1.5 2.0, siirretään toimenpidettä tai se tehdään varfariinin kumoamisen jälkeen (Cofact /Octaplex ja/tai Octaplas ) erillisen arvion mukaan. Varfariini aloitetaan kotiannoksella, kun - hemostaasi on varmistettu - ei ole tiedossa uusintatoimenpiteitä - ei ole lääkitystä, jolla on varfariinin kanssa vahva interaktio (esim. antibioottihoito) - potilas voi ottaa ravintoa suun kautta tai annetaan LMWH* profylaksi, jos itse toimenpiteeseen liittyy tukosvaara (esim. ortopedia, syöpäkirurgia, mahan ja lantion alueen leikkaus) tai jos toipuminen viivästyy (esim. infektio). *enoksapariini (Klexane ) 40 mg x1 s.c., *daltepariini (Fragmin ) 5000 yks x1 s.c. tai *tintsapariini (Innohep ) 3500-4500 yks x1 s.c 3

Suuren riskin potilailla (tuore tromboosi, vaikea tukostaipumus, sydämen mekaaninen tekoläppä mitraalipositiossa) 3-5 vrk ennen leikkausta Varfariinihoito keskeytetään ja mitataan INR. 1-3 vrk ennen leikkausta Edeltävänä päivänä Leikkauspäivänä Leikkauksen jälkeen LMWH annos P-antiFXa Jos INR >2.0 3.0, anna tarv. 1-2 mg K-vitamiinia p.o./i.v. K-vitamiini voidaan antaa p.o. Konakion ampullista liuotettuna esim. veteen. Kun INR on <2.0 2.5, aloitetaan LMWH hoitoannoksella*, jos GFRe >60. Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (GFRe <30) antifxa seuranta ja annosreduktio. Leikkausta edeltävänä päivänä tarkista APTT, INR, Hb, Tromb. Tarvittaessa anna K-vitamiinia 1 2 mg p.o./i.v. LMWH* annetaan 18 24 t ennen toimenpidettä. Jos INR 1.5, leikkaus voidaan suorittaa. Jos INR > 1.5, lykätään toimenpidettä tai se tehdään Octaplexin /Cofactin ja/tai Octaplasin suojassa erillisen arvion mukaan. Postoperatiivinen LMWH aloitetaan noin 6-8 t toimenpiteen loppumisesta profylaksiannoksella**. Varfariini aloitetaan enintään kotiannoksella, vasta kun: - hemostaasi on varmistettu - ei ole tiedossa uusintatoimenpiteitä - ei ole lääkitystä, jolla on varfariinin kanssa vahva interaktio (esim. antibioottihoito) - potilas voi ottaa ravintoa suun kautta Jos 24 t kuluttua ei ole hemostaasiongelmia, LMWH jatkuu hoitoannoksella* kunnes INR on hoitoalueella 2 vrk ajan. Jos vuotoriski on ilmeinen ja seuraukset vuodosta vakavat tai on esiintynyt vuotoa, hemostaasi korjataan ja LMWH hoitoannosta* siirretään ad 48 (72) t ja käytetään ensin pienempää annosta**. Tapauskohtaisesti asteittainen LMWH aloitus 20 mg/2500 yks. x 1 2( 3) voi olla turvallinen tapa saavuttaa antikoagulaatio. AntiFXa seuranta erityistilanteissa ***. *enoksapariini (Klexane ) 0.5-1 mg/kg x2 s.c., *daltepariini (Fragmin ) 50-100 yks./kg x2 s.c. tai *tintsapariini (Innohep ) 50-90 yks/kg x 2 s.c. **enoksapariini (Klexane ) 40mg x1 s.c., **daltepariini (Fragmin ) 5000 yks x1 s.c. tai **tintsapariini (Innohep ) 3500-4500 yks x1 s.c Vain erityistilanteissa: *** munuaisten vajaatoiminta, lapsipotilas, yli- tai alipaino, raskaus, komplikaatio siltahoidon aikana 4

2. Suorien peroraalisten antikoagulanttien tauotus toimenpiteissä Arvioi lääkkeen hemostaattista vaikutusta, jos potilaalla on alla mainitut riskitekijät tai verenvuoto o munuaisten vajaatoiminta (GFRe < 50 ml/min/1,73m2) tai o ikä >75 vuotta tai o paino <50kg tai o muu hyytymiseen vaikuttava lääkitys o lääkeaineinteraktiot Sairaalahoitoa vaativan suuren toimenpiteen jälkeen antikoagulaatiohoito toteutetaan LMWH:lla ja vaihto suun kautta otettaviin uusiin antikoagulantteihin tehdään, kun potilaan kliininen tilanne on vakiintunut. Apiksabaani (Eliquis ), suora FXa-estäjä Tauota Eliquis o 1 vrk ennen pienen vuotoriskin toimenpidettä o 2 vrk ennen suuren vuotoriskin toimenpidettä Lääkeaineinteraktioista eräät sieni- ja viruslääkkeet ovat tärkeimpiä. Lääkkeen vaikutusta voi arvioida laboratoriokokein suhteuttaen annoksen ajankohtaan ja munuaisten toimintaan: P-AntiFXaApi, P- APTT ja P-TT. Päivystysaikana tilataan lisäksi P-AntiFXa (3828), joka on suuntaa-antava. o Dabigatraani (Pradaxa ), suora trombiinin estäjä Tauota Pradaxa o 2 vrk ennen pienen vuotoriskin toimenpidettä o 4 vrk ennen suuren vuotoriskin toimenpidettä ja aloita tilalle LMWH toisena taukopäivänä jos CHA2DS2 -VASc riskipisteitä* 2 tai potilaalla on suuri laskimotukosriski. Avosydänleikkauksissa tauko on 7vrk, koska itse operaatio toteutetaan täydessä antikoagulaatiohoidossa. Samaa suosittelemme verisuonikirurgisiin toimenpiteisiin. Lääkeaineinteraktioista ovat tärkeimpiä. o amiodaroni, verapamiili, ketokonatsoli,klaritromysiini Lääkkeen vaikutusta voi arvioida laboratoriokokein suhteuttaen annoksen ajankohtaan ja munuaisten toimintaan P-Dabi-Ta (21030), P-Trombai (2782) ja APTT ja TT. Munuaistoiminta Arvioitu puoliintumisaika Dabigatraanihoidon tauottaminen ennen elektiivistä leikkausta (kreatiniinipuhdistuma, ml/min) (tuntia) Suuren vuotoriskin toimenpide Pienen vuotoriskin toimenpide 60 ~ 13 4 vrk ennen 2 vrk ennen < 60 ~ 15-18 erillisen arvion mukaan erillisen arvion mukaan 5

Rivaroksabaani (Xarelto ), suora FXa-estäjä Tauota Xarelto o 1 vrk ennen pienen vuotoriskin toimenpidettä o 2 vrk ennen suuren vuotoriskin toimenpidettä Lääkeaineinteraktioista eräät sieni- ja viruslääkkeet ovat tärkeimpiä. Lääkkeen vaikutusta voi arvioida laboratoriokokein suhteuttaen annoksen ajankohtaan ja munuaisten toimintaan: P-aFXaRiv (6266), P- APTT ja P-TT. Päivystysaikana tilataan lisäksi P-AntiFXa (3828), joka on suuntaa-antava. 6

3. Trombosyyttiestäjien tauotus toimenpiteissä Jos on kyse akuutista toimenpiteestä, trombosyyttiestäjien vaikutusta voi eliminoida trombosyyttisiirroin, vaikka trombosyyttiluku olisi normaali. Leikkauksen jälkeen ADP-reseptoriantagonisti tulee aloittaa uudestaan mahdollisimman pian, kun hemostaasi on vakaa. Asetyylisalisyylihappo (ASA) (Aspirin, Disperin, Primaspan ) - Yleensä ASA:aa ei tauoteta. ASA:n voi tauottaa, jos kyseessä on valtimotaudin primaaripreventio (ei sairastettua valtimotukostapahtumaa). - Jos toimenpiteeseen liittyvä vuotoriski on suuri eikä valtimotukosriski muodostu ongelmaksi ASA tauotetaan. ASA:n tauotuksen pituus on 5-7 vrk. - ASA:aa ei suositella tauotettavaksi lainkaan, jos: o ASA on aloitettu valtimotaudin sekundaaripreventioon (esim. sydäninfarkti, akuutti sepelvaltimooireyhtymä, o aivoinfarkti, perifeerinen valtimotauti) ja tukostapahtumasta on <6 kk. o Potilaalle on asennettu valtimostentti. o Potilaalle tehdään verisuonikirurginen toimenpide eikä vuotoriski ole poikkeuksellisen suuri. - Jos on kyse akuutista toimenpiteestä, ASA-vaikutusta voi eliminoida trombosyyttisiirroin, vaikka trombosyyttiluku olisi normaali. Dipyridamoli (Persantin, Dipyrin ) tai dipyridamoli + asetyylisalisyylihappo (Asasantinretard ) - Dipyridamolia ei tarvitse tauottaa etukäteen, mutta lääkettä ei oteta leikkauspäivän aamuna. - Tauota Asasantin retard kuten asetyylisalisyylihappo (ks. yllä). Jos lääkettä ei tauoteta, lääke jätetään ottamatta leikkauspäivän aamuna. ADP- (P2Y12-) reseptoriantagonisti: klopidogreeli (Plavix, Clopidogrel ), tikagrelori (Brilique )ja prasugreeli (Efient ) - Selvitä lääkityksen indikaatio (kardiologinen, neurologinen, verisuonikirurginen). - Jos indikaatio on kardiologinen, lääkityksen suunniteltu kesto käy ilmi kardiologisesta kertomuksesta. - Elektiivinen leikkaus voidaan tehdä aikaisintaan 6 viikon kuluttua metallistentin tai 12 kk:n kuluttua lääkestentin laitosta sepelvaltimoon. - Mikäli leikkausta ei voida siirtää, ASA:n ja ADP-reseptoriantagonistin tauotus arvioidaan yksilöllisesti., - Antagonistin voi painavista syistä tauottaa 6-12 kk:n kuluttua lääkestentin asennuksesta. Konsultoi kardiologia. Esim, neurokirurgisissa toimenpiteissä tauotus on pakollinen ja potilaan tilanne arvioidaan yksilöllisesti neurokirurgin ja hyytymiskonsultin kesken. - Neurologisissa indikaatioissa hoito on yleensä pysyvä ja muissa indikaatioissa yksilöllinen, konsultoi tarvittaessa hoitavaa/lääkkeen määrännyttä lääkäriä. - Tukosriski on erityisen suuri:: o 1 kk sepelvaltimoahtauman laajennuksesta lääkepallolla tai metallistentin restenoosin hoidosta lääkepallolla. o 6 kk sepelvaltimoahtauman laajennuksesta lääkepalloa + metallistenttiä käyttäen. 7

o 13 kk lääkestentin laitosta, jos restenoosi on hoidettu lääkepallolla. - Jos ei vasta-aiheita, tauota Plavix /Clopidogrel, Brilique tai Efient : o 7 vrk ennen suuren vuotoriskin toimenpidettä o 5 vrk ennen pienen vuotoriskin toimenpidettä o Yksilöllinen annos LMWH:a otetaan käyttöön pre- ja postoperatiivisesti Kirjallisuutta: Perioperative Management of Antithrombotic Therapy. Antithrombotic Therapy and Prevention of Thrombosis, 9 th edition: ACCP guidelines. Chest 2012; 141(2)(Suppl):e326S e350s. Armstrong E, Niemi T, Lassila R: Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimepenpiteiden yhteydessä. SLL 24/18.6.2010: 2220-2226. www.hematology.fi -> Hoito-ohjeet ->Hyytymishäiriöt -> HUS suosituksia 8